Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita jo pelkästään kudoksen tarkastelussa, joten asioiden teoreettisen taustan tulee olla mielessä jo ennen mikroskopointia. Siksi on oleellista, että kukin opiskelija jo ennen mikroskopiatyötä: - käy läpi tässä monisteessa esitetyt tehtävät käyttäen viitteissä esitettyjä oppikirjan kuvia ja vastaavia tekstejä. - tunnistaa viitteissä esitetyistä oppikirjan kuvista monisteessa mainitut rakenteet - pyrkii vastaamaan monisteessa esitettyihin kysymyksiin oppikirjan tekstien ja oman päättelyn perusteella. Hyvin valmistautuneena pystyt keskittymään havainnontekoon mikroskopoimalla. I Lymfaattinen kudos Lymfaattisista kudoksista tarkastelemme risakudosta (näyte 38), kateenkorvaa (näyte 64) ja pernaa (näyte 34). Imusolmukenäyte on hopeavärjätty. Sen rakenteessa korostuvat vain sidekudossäikeet. Kateenkorva, thymus, näyte 64. HE-värjäys. Viitteet: RP6p. k14.24 ja 25 s467-8, plate 41 s487; RP5p. s420-4, plate 37 s 440-1 Näytteessä erottuvat jo pienellä suurennoksella pinnalla oleva sidekudoskapseli, sen alla tummaksi värjäytynyt kuorikerros ja lohkojen keskellä vaalea ydin. Tarkastele kuorikerrosta! Mikä solutyyppi on vallitseva kuorikerroksessa? Etsi kuorikerroksesta epiteelisolu! Miten ne vaikuttavat T-solujen kypsymiseen? Löydätkö kuorikerroksesta kapillaarin? Mikä erikoisuus (joka ei kylläkään valomikroskoopissa selvästi erotu) sen rakenteeseen liittyy? Kateenkorvan ytimessä erotat vaaleat Hassall:n kappaleet. Mitä ne ovat? Mikä rooli ytimellä on T-solujen kypsymisessä? Kuorikerros on täynnä pieniä lymfosyyttejä Kuori Kateenkorva, thymus Cortex, kuorikerros (tumma) Medulla, ydin (vaalea) Strooma = sidekudos ja verisuonet thymuslohkojen väleissä Kateenkorvan histologiaa Ydin E = epitelioretikulaarisolut D = dendriittisiä soluja S = septum, väliseinä Kapseli Func tional Histology. Ytimessä Hassall:in kappaleita Risakudosta, tonsilla palatina, näyte 38. HE-värjäys. Viitteet: RP6p. k14.15 s460, plate 36 s476-7; RP5p. s 414-5, plate 32 s430; Nielurisan pintaa peittää kerrostunut levyepiteeli, jonka rakennetta sumentavat epiteelissä kulkevat lymfosyytit. Epiteelin alla sijaitseva kudos on tyypillistä lymfaattista kudosta lähellä epiteeliä sijaitsevine noduluksineen, joissa usein erottuu itukeskus (germinal center) ja sitä ympäröivä vaippa. Erotatko syvemmällä sijaitsevia korkeaendoleelisiä venuleita (high-endothelial venules). Mikä merkitys niillä on imukudoksen toiminnassa? Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa GC =germinal center, itukeskus M = mantle, B-soluvaippa
Perna, lien, näyte 34. Rauta-hematoksyliini värjäys. Viitteet: RP6p. k14.29 s471, plate 39-40 s482-5; RP5p. s 424-9, plate 35-6 s436-9 Pernan parenkyymi koostuu valkeasta (lymfaattista kudosta) ja punaisesta (punasolut!) ytimestä. Ympärillä on kapseli, josta sidekudosväliseinät (trabeculae) tunkeutuvat parenkyymiin. Tarkastele näytettä pienellä suurennoksella. Mitkä rakenteet ovat tunnusomaisia valkealle ytimelle? Miten punainen ydin eroaa edellisestä ulkonäöltään? Valkoisen ytimen solukomponentit ovat samat kuin imusolmukkeessa. Useimmissa lymfanoduluksissa (follikkeli) erottuu keskusvaltimo (central artery tai nodular artery). Erotatko itukeskuksen (germinal center) ja sitä ympäröivän vaipan (corona, mantle). Punaisessa ytimessä näet punasoluja verisuonten ulkopuolella kudoksessa. Onko tämä normaalia? Punaisen ytimen sinusoidien seinämä on erikoinen rakenteeltaan. Pystykö erottamaan tämän valomikroskoopissa? Pernan yleisrakenne C = sidekudoskapseli Valkea ydin (tumman sininen) Vaippa Valtimo PALS Punainen ydin (eosinofiilinen) Pernan valkeaa ydintä Mantle = B-lymfosyyttivaippa PALS = Periarteriaalinen lymfaattinen solukko Pernan punaista ydintä Makrofagit ympäröivät osaa kapillaareista Punasoluja näkyy vapaana kudoksessa Punasolut puristuvat kudoksesta sinusoideihin endoteelisolujen väleistä = avoin verenkierto Vaippa Itukeskus Makrofagivyöhyke Kierszenbaum: Histology and Cell Biology. Rustopreparaatit: No 15. Alkiokautista rustoa Viitteet: RP6p. k7.8 s203, plate 8 s213 ; RP5p. k7.5 s187, plate 8 s 196-7 Kahdenlaisia värjäyksiä: HE -värjäys ja Rautahematoksyliini-fuksiini (RHF) -värjäys. Kohteena on kylkirustojen poikkileikkaukset, joita näytteissä yleensä on ainakin kolme. Rusto erottuu erittäin vaaleina alueina joko punaiseksi (HE) tai kellertäväksi (RHF) värjäytyneiden lihassolujen (kylkivälilihaksia) joukossa. Tunnista: Rustosolujen/lacunoiden muoto, ryhmittyminen, matriksin värjäytyminen Alkiokautinen hyaliinirusto on vähäsoluista ja läpikuultavaa Lihaskudosta Nikamarunko Ross & Pawlina: Histology. A Taxt and Atlas. LWW
No 16. Lasirustoa (nivelrustoa) Viitteet: RP6p. k7.1 ja 4 ss189, 201, plate 7 s211; RP5p. k7.1s183, 7.4 s186, 7.8.s188, plate7s194-5 HE-värjäys värjää nivelruston vahvan sinipunaiseksi. Mikä siinä värjäytyy? Perichondriumin soluväliaine värjäytyy eosiinilla. Huom! Tässä näytteessä ei esiinny varsinaista nivelpintaa jolta perikondrium aina puuttuu. Aikuisen hyaliinirustoa T = Territoriaalinen matrix = interterritoriaalinen matrix Lacuna T T Isogeeninen ryhmä Tunnista: Rustosolujen/lacunoiden muoto, ryhmittyminen, matriksin värjäytyminen Perichondrium Lacuna Rustosolut Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6 p. LWW 2011 No 18. Kimmorustoa (lehmän korvaa) Viitteet: RP6p. 7.11 s205, plate9 s215; RP5p. k 7.11 s190, plate 9 s198-9 Erikoisvärjäys tuo elastiset säikeet esiin kirkkaan punaisina muuten rakenteeltaan tyypillisessä rustokudoksessa. Ihon rakenteisiin kuuluvat karvatupet erottuvat myös selvästi. Elastista rustoa - elastiinivärjäys (van Gieson) Elastiset säikeet värjäytyvät tummiksi. Elastisia säikeitä on runsaammin rustosolujen välittömässä läheisyydessä. Muita preparaatteja, joista rustoa on löydettävissä: No 6 Hengitystie-epiteeli. Valmisteessa esiintyy kurkunpään ja henkitorven rustoja. Luukudos No 19. Kalkkiliuotetun luun pituus ja poikkileikkaus Viitteet: RP6p. k8.6 s; 224, plate 12 s247; RP5p k8.6 s208, plate 12 s230-1; HE-värjäys. Keskellä tummaksi värjäytynyttä luuydinkudosta, sitten luukudos ja periosti sekä ympärillä vaihteleva määrä poikkijuovaista lihasta. Näitä näytteitä katsomalla on vaikea vakuuttua tiiviin luun osteoni-rakenteesta. Osteoblastit ja -syyttit ovat toki tunnistettavissa, myös onnekkaasti osteoklastin saattaa löytää lacunassaan. Osteoni Tiivis luu matriksin kollageeni värjäytyy eosinofiilisesti POIKKILEIKKAUS Haversin kanava PKTÄISLEIKKAUS Kehälamelleja Periosti
No 20. Sidekudossyntyisen luun kehitystä (sikiön alaleukaa) Viitteet: RP6p. k8.16 s235, plate 15 s253; RP5p. k8.16 s218, plate 15 s236-7 Luukudos erottuu kirkkaan punaisena (HE) tai punaruskeana (RHF) kaarimaisena rakenteena, jossa erottuvat trabekkelit ja niiden välissä olevat tilat. Näytteen valmistuksessa luutrabekkelien pinnalla olevat solut ovat usein irronneet alustastaan, joten artefaktana välissä on tyhjä tila. Tunnista osteoblasti ja osteosyytti näytteestä! Löydätkö osteoklastin? Viitteet: RP6p. 8.12 s230; RP5p. k8.12 s214 Verisuoni Sidekudossyntyistä luuta Luusälö Osteoidi Luusälö No 21. Rustosyntyisen luun kehitystä (sikiön sormea) Viitteet: RP6p. plate13-14 s249-51; RP5p. plate 13 s 232-3 Preparaatissa näkyy ainakin yhdessä sormiluussa toisessa päässä hyaliinirustoa ja keskellä (diafyysissä) punertavina lamelleina tuoreita luutrabekkeleita. Välissä erottuvat epifyysilevyn kehitysvaiheet. Mitkä vyöhykkeet pystyt tunnistamaan? Rustosyntyinen luu PB=Luukalvosin EB=endochondraalista luuta Epifyysirusto Epifyysirusto Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW Lihaskudos No 22. Poikkijuovaista lihasta - kielenkärkeä ja/tai hartialihasta. (Van Giesonin värjäys) Viitteet: RP6p. k11.1 s311, plate 21 s341, plate 49 s559; RP5p. plate 18 s308-9, plate45 s508-9; Trapezius-lihaksen lihassyyt kulkevat samansuuntaisina. Kielen lihaksistossa nähdään kapeampia lihassyykimppuja, jotka risteilevät eri suuntiin - samassa leikkeessä sekä pitkittäin, että poikittain leikkautuneita lihassyitä (ja tietysti vinottain). - Pyri ensin hahmottamaan lihassyy (lihassolu) ja sitten määrittelemään miten tuma sijaitsee ao. solussa. Tämä käy helpoiten poikkileikkauksesta. - Poikkijuovaisuuden näkemiseksi sinun täytyy etsiä sopiva paikka, jossa lihassyyt ovat mahdollisimman suoraan pitkittäisesti leikkautuneet. Sen lisäksi tulee valaistus säätää sopivaksi kondensorin himmentimen avulla. Luurankolihas: pituus- ja poikkileikkauksia Sytoplasman proteiinit värjäytyvät eosiinilla punaiseksi Lihassolun tumat muodostavat jonoja P = perimysium = sidekudosta lihassyykimppujen ympärillä Poikkijuovat näkyvät pitkittäisleikkauksessa N = lihassolun tumia V = verisuoni E = endomysium
Luurankolihaksen poikkileikkauksen tunnistaa koosta, kulmikkaasta muodosta, sytoplasman homogeenisuudesta ja tumien sijainnista. Luurankolihaksen poikkileikkaukset ovat kulmikkaita ja tumat sijaitsevat laidoilla Endomysiumin verisuoni Sileälihas: No 4 tai 47 ohutsuolta. Viitteet: RP6p. k 11.18 s331, plate26 s351, plate 59 s617; RP5p. plate 22 s316-7, plate 55 s564-5 Valitse se näyte, jossa suolen lihaskerrokset ovat parhaiten esillä. - Sirkulaarisessa kerroksessa erotat sileälihassolujen pitkittäisleikkauksia. Vaikeutena on erottaa yksittäisten lihassolujen sytoplasmaa viereisen solun sytoplasmasta. Pitkittäin leikkautuneet tumat erottuvat selvästi. Vertaa submukosassa olevien fibroblastien tumiin - onko eroa? - Pitkittäisessä lihaskerroksessa näet sileälihassolujen poikkileikkauksia. Tästä voit päätellä tuman aseman solussa. Pitkittäisleikkauksessa tumat ovat pitkulaisia Sileä lihas Poikkileikkauksessa tumat ovat pyöreitä ja keskellä solua No 23 Sydänlihas Viitteet: RP6p. k11.14 s327, plate 21-22 s341-3; RP5p. plate 20 s312-3, plate28 s388-9; Etsi aivan pitkittäin leikkautuneita lihassoluja - erotat poikkijuovat helposti. Kytkylevyt eivät valitettavasti erotu näissä näytteissä kuin sattumalta. Poikkileikkautuneissa sydänlihassoluissa tyypillinen rakenne on erotettavissa: tumat löytyvät solun keskeltä. Huomaa miten paljon hiussuonia sydänlihaksessa on! Poikkileikkauksissa tumat sijaitsevat keskellä solua Sydänlihassoluja Pitkittäisleikkauksesa näkyvät kytkylevyt ja poikkijuovat Solut ovat haarautuvia Haara Kytkylevy Haara