PÖYTYÄN KUNTA Toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisen sisällysluettelo. TOIMINTAKERTOMUS.... OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...... Kunnanjohtajan katsaus..... Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3..3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 4..4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 5..5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 6..6 Kunnan henkilöstö..... Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 8..8 Ympäristötekijät... 8. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 9.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS....3. Tilikauden tuloksen muodostuminen....3. Toiminnan rahoitus....4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 3.5 KOKONAISTULOT JA MENOT... 5.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 6.6. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä... 6.6. Konsernin toiminnan ohjaus... 6.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat....6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut.... TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN.... KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... TARKASTUSLAUTAKUNTA... KUNNANHALLITUS... PERUSTURVALAUTAKUNTA... 6 KOULUTUSLAUTAKUNTA... 3 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA... 34 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 35 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 44. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 46.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN... 4.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 53.5 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 53
. TOIMINTAKERTOMUS. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... Kunnanjohtajan katsaus EPÄVARMUUDEN AIKA Vuosi 3 oli kuntarakenteessa sekä kuntataloudessa suuren myllerryksen aikaa. Vielä alkuvuodesta arveltiin, että 8 alkanut talouskriisi olisi jo helpottamassa. Kesän ja syksyn aikana tilanne kääntyi selvästi laskusuuntaiseksi. Loppuvuoden ja tämän vuoden alun aikana tilanne näyttää entistä heikommalta. Valtio hakee lisäleikkauksia eikä kuntatalous voi kokonaan säästyä näiltä. Kuntatalouden pelastajaksi suunniteltu kuntarakenne- ja sote-uudistus takkuavat poliittisten ristiriitojen myllerryksessä. Päätöksiä puuttuu, vaikka juuri nyt olisi toiminnan aika. Pöytyän viime vuoden talous näytti välttävältä. Vuosikatetta kertyi.6. euroa, jolla saadaan katettua noin puolet poistoista. Kuitenkin ilman kertaluonteisia tuloeriä vuosikate olisi lähellä nollatasoa. Tämän vuoden lähtötilanne edellyttää merkittäviä kustannusten jäädytys- ja säästöpäätöksiä. Pöytyän talouskäyrät osoittavat samaan suuntaan alaspäin kuin muillakin kunnilla. Lähtötaso on vain ollut hieman korkeammalla. Kriisikunnan kriteerien täyttyminen ei tapahdu muutamaan vuoteen, mutta suunnan kääntäminen vie aikaa. Viime vuonna valmistelussa ollut kouluverkkosaneeraus toteutuu vuoden alun päätöksellä. Muita rakennemuutoksia on tuotava päättäjille tämän vuoden aikana. Syksyllä käynnistyi Turun alueen erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajoukolla, johon kuuluu kuntaa, etsitään kuntarakenteeseen muutoksia. Tulosten on arvioitu jäävän varsin laihoiksi. Pöytyän Auranmaa-tavoitteen toteutuminen saattaa tulla kuitenkin lähemmäksi. Kesällä alkanut Kyrön uuden päiväkodin rakentaminen on iso parannus Pöytyän palvelutasossa. Uusi päiväkoti on myös selvä parannus Kyrön vetovoimatekijänä. Kunnan väestökehitys oli rakentamisen jo vuosia jatkuneesta matalammasta tasosta huolimatta lievästi positiivinen. Tämä on hyvä asia, koska väestömäärän pysyvä lasku lisää myös talouden haasteita vero- ja valtionosuustulojen pienentyessä. Monen alueen ja kunnan tulevaisuus on valinkauhassa. Uudistumis- ja muutoskyky ratkaisee kuntatasolla sen, ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä. Megatrendeille emme yksin voi juuri mitään, joten sopeutumistaidotkin ovat tarpeen. Pöytyällä 8. päivänä maaliskuuta 4 Kari Jokela kunnanjohtaja
3.. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Nykyinen Pöytyän kunta on muodostunut kolmesta kunnasta. Vuoden 5 alussa yhdistyivät Pöytyän ja Karinaisten kunnat ja muodostivat Pöytyä-nimisen kunnan. Vuoden 9 yhdistyivät Pöytyän ja Yläneen kunnat ja taas muodostettiin uusi Pöytyän kunta. Valtuusto on hyväksynyt kunnalle hallintosäännön, jossa on määritelty mm. kunnan organisaatio, kokousmenettelyt ja eri viranomaisten toimivalta. Kunnanvaltuustoon valittiin valtuustokaudelle 9 poikkeuksellisesti 39 valtuutettua. Vuonna 3 aloittaneessa valtuustossa on kuntalain mukaisesti 35 valtuutettua. Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päätöksentekoelin, johon kuntalaiset valitsevat edustajansa välittömillä, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Valtuusto päättää kunnan hallinnon järjestämisen perusteista ja valitsee pääsääntöisesti jäsenet kunnan toimielimiin. Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat. Kunnan luottamushenkilöorganisaatio muodostui vuonna 3 valtuuston ja tarkastuslautakunnan lisäksi seuraavista toimielimistä, lautakunnista, jaostoista ja johtokunnista: Hallinnon ja talouden toimiala kunnanhallitus kunnanhallituksen henkilöstöjaosto keskusvaalilautakunta, muut vaalilainsäädännön mukaiset toimielimet kehittämistoimikunta.8.3 alkaen taloustoimikunta Perusturvan toimiala perusturvalautakunta 3 Sivistyksen toimiala koulutuslautakunta vapaa-aikalautakunta kansalaisopiston johtokunta (jäsenet Pöytyä 5, Aura, Marttila ja Oripää ) ala-koulujen johtokunnat, yläkoulujen johtokunnat (perustettu ) 4 Tekninen toimiala tekninen lautakunta teknisen lautakunnan tiejaosto rakennuslautakunta Pöytyän Auran vesihuoltolautakunta (jäsenet Pöytyä 3, Aura 3) Kukin toimielin vastaa hallintosäännössä sille annetuista tehtävistä ja toimialansa palveluiden järjestämisestä. KUNNANVALTUUSTO Valtuuston puoluejakauma Puolue Valtuustopaikkoja Suomen keskusta 4 Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 4 Vasemmistoliitto Perussuomalaiset 3 Suomen Kristillisdemokraatit Valtuusto kokoontui vuonna 3 yhteensä kertaa ja käsitteli asiaa.
4 KUNNANVALTUUTETUT VUONNA 3 Puheenjohtaja AUTIO, Markku, rikosylikonstaapeli, maanviljelijä I varapuheenjohtaja ANTTILA, Jouko, eläinlääkäri II varapuheenjohtaja MIINALAINEN, Toivo, maatalouslomittaja Jäsenet AALTO, Tuija, toimistosihteeri ALI-RONTTI, Ilkka, maanviljelijä ARVOLA, Ulla-Riitta, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja FLEMMICH, Mirjami, VTM, sosiaalikuraattori HELLSTÈN, Ari, kuivaamonhoitaja HUTKO, Sinikka, talouspalvelusihteeri HÄMÄLÄINEN, Timo, viljelijä, eläkeläinen JÄLKÖ, Toni, maanviljelijä KAJANDER, Rauno, maanviljelijä KALLIO, Reino, maa-ja metsätalousyrittäjä, everstiluutnantti KELONIEMI-HURTTILA, Elina, sairaanhoitaja KELONIEMI, Katri, kanttori KETOLA, Anne, operatiivinen päällikkö KULLANMÄKI, Reijo, varatuomari KUMPULAINEN, Hanna, lähihoitaja LAHTI, Vilja, restonomi, kotiäiti LAUKKANEN, Jarno, maanviljelijä, rakennusurakoitsija LEHTOVUORI, Rauno, vartiopäällikkö LEPISTÖ Pasi, elintarviketyöntekijä LINDGREN, Hilkka, talouspäällikkö NIITTYMAA, Veikko, toimittaja PAUNA, Marjatta, ruokapalveluvastaava PITKÄNEN, Sanna, yrittäjä, maanviljelijä PITKÄNEN Veikko, maaseutuyrittäjä RANTALA, Ilkka, yrittäjä RAUHANSUU, Janne, maanviljelijä SIMOLA, Ville, maatalousyrittäjä TAMMINEN Anu, lähihoitaja TOIVONEN, Aarno, yrittäjä VAPPULA, Teemu, palvelupäällikkö, merkonomi VIIRI Reijo, eläkeläinen WÄRRI, Pentti, maanviljelijä, urakoitsija Puolue Osallistumiskerrat Kesk Kok SDP SDP Kesk Kok Vas SDP KD Kesk Kesk Kesk Kok Kesk Ps Kok Kok Kok Kesk Kesk Kesk Ps Kesk Kesk Ps Kok Kesk Kok Kesk Kesk SDP Kok Kok Vas Kok 6 6 5 4 5 6 6 5 6 5 5 Kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut FLEMMICH, Dieter HAHKO, Laura JÄRVELÄ, Jari LALLI, Juha LOPONEN, Marika PÖLLÄNEN, Eero TUUPPA, Tauno Vas Vas Kd Kok Kesk Ps Kok 3 6 3 3..3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Enemmän kuin koskaan aiemmin on kuntasektori ollut suurten muutosten ja odotusten ytimessä. Onko koskaan aiemmin ollut samanaikaisesti valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos? Vuonna 4 lähes samat haasteet tulevat jatkumaan kuntien ympärillä mutta sillä poikkeuksella, että kuntatalous todennäköisesti heikentyessään luo vielä lisää haastekerrointa näihin mittaviin koitoksiin. Kuntatalous on ollut 3 olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Merkittävänä positiivisena tekijänä ovat olleet kuntien verotulojen kasvu, mikä näyttää kokonaisuutena kohtalaista kehitystä vuodelle 3. Kasvua on tuonut mm. tilitysuudistuksen muutokset ja ryhmäosuuden korotukset sekä kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut. Vuosi 4 tuonee mukanaan paljon vaatimattomamman verotulojen kasvun. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet kun tarkastellaan vuotta 4 ja 5. Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Kunnat ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 4. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 9,4 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on,36 %-yksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa hyvin.
Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus teki 9..3 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille mrd. säästötavoitteen vuoden tasossa sekä 3 mrd. suuruisen pitemmän ajan tehostamistavoitteen. Ohjelman mukaan yksi miljardi näistä kahdesta tulee kuntien saada kasaan omin toimin, lähinnä veronkorotuksin ja toiminnan tehostamisen kautta. Toinen miljardi tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitelty kuntataloudenohjausjärjestelmä, joka hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. Lähde: Kuntataloustiedote 4/ Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun 3 lopussa 8 9 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 3 henkilöllä. Vuoden joulukuusta määrä kasvoi 3 5 henkilöllä eli 3,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 6,9 prosentilla. Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli,8 % (,3 %, /). Koko maassa osuus kasvoi, prosenttiyksiköllä, ollen,6 % (,9 %, /). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa, mutta silti se on maan neljänneksi pienin. Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueella. Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli hitaampaa kuin koko maassa, kun Pirkanmaalla ja Uudellamaalla työttömyyden kasvu oli selvästi nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueella ja Varsinais-Suomessa kasvu oli lievempää kuin koko maassa. Nuorten, alle 5-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 4 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 9 henkilöä. Vakka-Suomessa määrä oli miltei sama kuin vuotta aiemmin, mutta nuorten työttömyys kuitenkin kasvoi kuten alueen muissa seutukunnissa. Joulukuussa työttömien nuorten määrä yleensä kasvaa tällä kertaa 8 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 6 eli 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä rakennemuutoksen koettelemilla Salon ja Turunmaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 5 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 3 prosentilla. Loimaan seutukunnan asukasluku joulukuussa 3 oli 3 (alustava tieto). Vastaava luku oli 35 joulukuussa. Asukasluku on laskenut 4 asukasta. Väestön määrä aleni Aurassa (-8), Koskella Tl (- 6), Loimaalla (-38), Oripäässä (-) ja Tarvasjoella (-4). Väestön määrä kasvoi Marttilassa (+34) ja Pöytyällä (+). Tiedot perustuvat kuukausittain julkaistaviin asukaslukutietoihin. 5..4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Pöytyän kunnan asukasluku nousi n. 9 hengellä vuonna 3. Asukasluku 3..3 oli 8588 (alustava tieto). Asukasluku vuodenvaihteessa 3 oli 8569. Työttömyysaste Pöytyän kunnassa oli,6 % joulukuussa 3 ja 8,5 % joulukuussa. Avoimia työpaikkoja joulukuussa 3 oli. Yli vuoden oli ollut työttömänä 93 työnhakijaa ja alle 5-vuotiaita työnhakijoita oli 45. Vuoden 3 talousarvio hyväksyttiin vuosikatteeltaan negatiiviseksi ja selkeästi alijäämäiseksi. Tilinpäätöksen perusteella kunnan talous on kuitenkin paremmassa kunnossa. Vuosikate on positiivinen ja alijäämää kertyi n. kolmannes talousarviossa arvioidusta. Talouden tilan parantumiseen vaikuttaneet tekijät ovat kuitenkin osittain tilapäisiä ja kertaluontoisia eli talouden kehitykseen jatkossa ne eivät vaikuta. Vuosikate on tilinpäätöksessä positiivinen, M. Tulos on negatiivinen,9 M ja tilikaudelta muodostui alijäämää,8 M. Em. tarkoittaa, että vuosikatteella ei saada katettua poistoja. Osa investoinneista saatiin katettua tulorahoituksella. Toimintatuotot kertyivät talousarviossa arvioitua paremmin lähes 3, mutta toimintakulut ylittivät talousarviossa arvioidun n.3. Korkotason alhaisuudesta johtuen korkokulut poikkesivat talousarviossa arvioidusta lähes 3. Eivät myöskään korkotuotot ja rahoitustuotot kertyneet talousarviossa arvioidusti. Rahoituskulut olivat n. 6 suuremmat kuin rahoitustuotot. Talousarviossa arvioitiin rahoituksessa muodostuvan nettomenoa 3. Talouden tilanteeseen vaikuttivat mm seuraavat asiat: verotulot kertyivät yli talousarviossa arvioidun 3. Verotulojen kertymä oli 5,56 %. Kunnallisveroa kertyi yli arvioidun 36 ja kiinteistöveroa 43 38. Yhteisöveron kertymä jäi arvioidusta 83. Kunnallisverokertymään vaikutti paitsi kohtuullinen verotulokehitys myös tilitysjärjestelmän muutokset. Aiemmin tammikuussa maksettu jäännösvero-osuus tilitettiin kunnille jo joulukuussa (n. ). Myös oikaisuja saatiin joulukuussa n. 36. Valtionosuuksien kertymä oli,8 %, mikä tarkoittaa, että valtionosuuksien määrä ylitti talousarviossa arvioidun 6 eurolla.
6 Toimintatuottojen talousarvion ylittävästä 3 :n kertymästä 9 46 euroa on muodostunut kunnan omaisuuden myynnistä muodostuneesta myyntivoitosta. Toimintatuottoihin on kirjattu myös voitetun kuntien välisen riita-asian vuoksi saatu myyntituotto n. 35 euroa. Ilman tätä erää myyntituotot olisivat jääneet alle arvioidun johtuen merkittävältä osin lomituspalvelukorvausten jäämisestä alle arvioidun 46. Toimintakulujen talousarvion 3 4 :n ylitys johtui 3 :n myyntitappiokirjauksesta. Korko- ja rahoituskulut jäivät alle arvion n. 5 ; korko- ja rahoitustuotot jäivät alle arvion 64 5. Toimielintasolla perusturvalautakunnan ulkoiset menot ylittivät alkuperäisen talousarvion. Menojen ylitys perusturvalautakunnan kohdalla oli 4,8 % ja euroina 33 334. Uusia lomapalkkavarauksia vuodelle 3 kirjattiin, % kokonaispalkkasummasta. Tämä tarkoittaa, että lomanmääräytymissäännösten muutokset vuoden alusta ovat jaksotuksissa mukana täysimääräisesti. Jaksotusten määrä oli ja poikkeuksellisen suuri. Ulkoiset tulot toimielintasolla jäivät alle arvion kunnanhallituksen kohdalla 38 443, vapaaaikalautakunnassa 5 3 sekä teknisessä lautakunnassa 346. Tulojen alitukset voitiin kaikin osin kattaa menojen alituksesta. tehtävätasolla ulkoisten menojen ylityksiä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli seuraavissa tehtävissä: tarkastustoiminta 4 4, terveyspalvelut 9, hallinto, vanhus- ja kehitysvammapalvelut, sosiaalityö 46 44, hallinto, huoltohenkilöstö ja koneet 6 56, Ylitykset on pääosin hyväksytty valtuustossa. Merkittäviä asioita vuodelta 3 päätettiin osallistua Varsinais-Suomen erityiseen kuntajakoselvitykseen. Selvitystyö tehdään 4. Talonrakennushankkeista eteni Kyrön päiväkoti. Hanke kilpailutettiin ja rakennustyöt aloitettiin kesällä 3. Kohde valmistuu kesäkuussa 4. Liedon, Auran, Oripään ja Pöytyän yhteisen siirtoviemärihankkeen toteutus alkoi yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa joulukuussa 3. Hankkeen pitäisi valmistua 5. Riihikosken nuorisotila siirrettiin KOy Liiketalosta hankittuun huoneistoon. Huoneistossa toteutettiin tarvittavat korjaustyöt. Teiden päällystystöitä ja katuvalaistusta tehtiin Kyrössä, Riihikoskella ja Yläneellä. myytiin kunnan palvelutuotannolle tarpeettomaksi tullut Yläneen vanhainkoti. Yläneen kaukolämpölaitoksen toiminta myytiin Pöytyän Lämpökeskus Oy:lle. vaihdettiin Auvaisista maata asuntoalueen asemakaavoitusta varten. positiivista oli, että tilinpäätöksessä vuosikate on n., M positiivinen ja kunnan lainamäärä ei kasvanut 3. Kunnan lainamäärä on edelleen alle puolet kuntien keskiarvosta. kunnan asukasluku on edelleen kasvussa, vaikka kasvu 3 oli vähäisempää kuin..5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntakentällä on vireillä merkittäviä rakennemuutoksia, joiden toteutumisesta ei vielä ole lopullista tietoa. Kuntarakenteeseen kohdistuu muutospaineita, kuten myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Talouteen vaikuttava iso muutos on valtionosuusjärjestelmän uudistus. Verotuloihinkaan ei ole odotettavissa nousua, koska talous on taantumassa eikä vaikuttavaa kasvua ole lähiaikoina odotettavissa. Pöytyän kunnan taseessa oli vuoden lopussa ylijäämää vajaat, M. Vuoden 3 alijäämän jälkeen kertynyttä ylijäämää on enää vajaat,4 M. Tämä ei riitä kattamaan enää talousarviossa vuodelta 4 kertyväksi arvioitua alijäämää, vaan talousarvion toteutuessa kunnan tase on alijäämäinen n. miljoona euroa. Suunnitelmavuosien alijäämät huomioiden kunnan taseessa on alijäämää 6 lopussa,6 M. Tämä on asukasta kohti 3. Alijäämän muodostuminen taseeseen on seurausta tulorahoituksen riittämättömyydestä poistojen kattamiseen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tulorahoitusta ei riitä investointimenojen kattamiseen ja kunnan pitkäaikainen velka tulee kasvamaan. Lainojen lisäykseksi on taloussuunnitelmassa arvioitu 6,3 M, joka tarkoittaa sitä, että velkamäärä/as nousee nykyisestä vajaasta 9 eurosta 6 euroon. Keinona tulevan kehityksen parantamiseen on käyttömenojen alentaminen ja käyttötulojen lisääminen. Tämä tarkoittaa palvelurakenteiden keventämistä. Kyläkoulujen vähentämisestä on valtuuston päätös, jonka vaikutukset tulevat kokonaisuudessaan näkymään vuonna 6. Vaikutukset näkyvät kustannusten alentumisena paitsi perusopetuksessa myös kiinteistöpalveluissa ja ateria- ja puhtauspalveluissa. Käytöstä poisjäävien rakennusten myynnistä ei välttämättä kovin vaikuttavaa rahamäärää saada, mutta kiinteistöjen käyttökustannusten poisjääminen on tärkeää käyttömenojen alentamiseksi. Käyttötuloihin jatkossa vaikuttava muutos on vesihuoltolaitoksen liittymismaksujen muuttaminen tulosvaikutteiseksi.3.4 alkaen. Omaisuuden myyntiä harkitusti kannattaa jatkossakin tehdä. Myös yhtiöittämisen mahdollisuutta kannattaa pohtia esim. tiettyjen kiinteistöjen osalta.
..6 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä vuoden lopussa - 3 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisopimus Yhteensä 3 3 3 3 3 Hallinto- ja talous (sis. lomituspalv) 64 58 5 85 83 Perusturva 8 9 43 3 4 6 6 9 6 Sivistys 88 86 45 36 6 35 8 Tekninen 68 65 9 8 8 Yhteensä 448 438 8 8 4 5 9 4 59 565 Määräaikaiset sisältävät sijaiset ja muut määräaikaiset. Maatalouslomittajista ja koulunkäyntiavustajista suuri osa on osa-aikaisia. Maatalouslomituksen henkilöstö on Hallinnon ja talouden henkilöstössä. Ateriaja puhtauspalveluiden henkilöstö sisältyy teknisen toimialan henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on sivistystoimessa. Taulukon luvut eivät sisällä kansalaisopiston tuntiopettajia. Sairauslomia oli vakituista työntekijää kohti laskettuna keskimäärin,5 työpäivää. Vastaava luku oli,3 työpäivää. Palkat 3 - maksettuja palkkoja, 6 86 9 6 4 9 98 668 - palkkaperusteiset henkilösivukulut, 3 859 589 3 988 64 4 88 5 - palkkaperusteiset sivukulut palkkasummasta, % 3,99 3,8 3,9 Eläkemenoperusteiset eläkemaksut, 935 934 999 8 53 8 Eläkemenoperusteiset eläkemaksut palkkasummasta, % 5,8 5,9 6,6 Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstöraportti.
.. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vahinkoriskit Kunnan henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu. Omavastuu kiinteistövakuutuksissa ja irtaimistovakuutuksissa on - 5. Metsävakuutuksissa omavastuu on 5. Vastuuvakuutusten omavastuu on kuitenkin niin, että hallinnon vastuuvakuutuksen omavastuu on. Vapaaehtoisissa ajoneuvovakuutuksissa omavastuu on euroa. Kunnalla on myös keskeytysvakuutus. Omaisuusvakuutukset on kilpailutettu ja uudet vakuutukset tulivat voimaan vuoden alusta. Henkilövakuutukset kilpailutettiin. Toiminnalliset riskit Sijaisuusjärjestelyjen puutteet aiheuttavat riskin erityisosaamista vaativien tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli erityisosaaja on äkillisesti ja pitkähkön ajan estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Merkittävä riski tulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. Myös henkilöstön ikärakenne aiheuttaa riskejä suurten ikäluokkien eläköitymisen takia. Ikääntyminen vaikuttaa myös työkykyyn ja sairastumisriskit kasvavat. Tietojärjestelmien toimivuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä on olemassa ja ne voivat aiheuttaa viivästyksiä tärkeidenkin tehtävien hoitoon. Pääosin tietojärjestelmien hallinta ja ylläpito hoidetaan omana toimintana. Vähäinen osa valvonnasta on ulkoistettu. Erilaisten sopimusten ja vastuiden hallinta on haastavaa isohkossa organisaatiossa. Pitemmän aikaa kestävä sähkökatko lamauttaa pahasti kunnan toimintoja. Osittain ollaan tilanteessa, jossa on pakko löytää korvaavia tapoja toimia ja toimintojen ylläpito edellyttää ennaltavarautumista. Rahoitusriskit Kunnan kokonaisvelkamäärä on n.,3 milj. euroa. Lainoista merkittävä osa on vaihtuvakorkoisia, joihin liittyy korkoriski. Korkotaso on ollut erityisen alhainen vuoden toiselta vuosipuoliskolta alkaen. Kunta on tehnyt vuoden 3 aikana yhtä lainaa koskevan koronvaihtosopimuksen. Korkoriskien hallinnan strategiakartoitus aloitettiin 3. Talouden riskejä ovat uhat, jotka liittyvät kunnan kokonaistalouteen esim. verotulojen kehitykseen tai muutoksiin valtionosuusjärjestelmässä. Näihin liittyy kunnan palvelukyvyn takaaminen muuttuvassa tilanteessa ja toimintatapojen uudelleenarviointi. Muuta Pöytyän kunnalla ja Naantalin kaupungilla on kiistaa Pöytyän kunnan laskuttamista korvauksista. Summa on neljältä vuodelta suuruusluokkaa 35. Asia saatettiin Pöytyän kunnan toimesta Turun hallintooikeuden ratkaistavaksi ja päätös oli Pöytyän kunnalle myönteinen. Naantalin kaupunki haki valituslupaa ja muutosta Hallinto-oikeuden päätökseen Korkeimmalta Hallinto-oikeudelta. Asiassa saatiin vuoden 3 loppupuolella Pöytyän kunnan kannalta myönteinen päätös ja Naantalin kaupunki maksoi Pöytyän kunnan saatavat vuoden 3 loppuun mennessä. 8..8 Ympäristötekijät Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kartoittanut ympäristöön liittyviä yllättäviä riskejä. Riskialttiit kuljetukset liikenteessä aiheuttavat riskejä myös ympäristölle. Vesistöjä voi kohdata öljyvahinko. Näiden riskien toteutumiseen pelastuslaitos on varautunut. Kyrön ja Riihikosken jätevedenpuhdistamot ovat täyttäneet lupaehtonsa. Yläneen jätevedet käsitellään Säkylän puhdistamolla, jonka puhdistustulokset ovat niin ikään täyttäneet lupaehdot. Kyrön puhdistamolla toteutettiin mittava pohjailmastimien uusiminen vuonna. Valtuusto on tehnyt päätöksen siirtoviemärin rakentamisesta Pöytyän kirkonkylästä Riihikosken kautta Auraan. Tulevaisuudessa Pöytyän jätevedet käsitellään Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan jätevedenpuhdistamolla, jonka puhdistustulokset ovat huippuluokkaa. Laitoksella on jatkuva valvonta ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Mahdolliset toimintahäiriöt pystytään korjaamaan nopeasti. Siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä voidaan liittää Aurajokilaaksosta useita haja-asutuksen kiinteistöjä viemäriverkostoon. Riihikosken puhdistamon toiminta lakkaa ilmeisesti 5. Jäteveden siirtopumppaamoiden ja myös keräilypumppaamoiden toiminta voi jostain syystä keskeytyä (esim. sähkökatko), jolloin on vaarana viemärivesien joutuminen vesistöön. Pumppaamoiden valvontaan on kiinnitetty huomiota. Valvontajärjestelmiä on parannettu ja muutoinkin valvonta on säännöllistä. Haittaa voi aiheutua myös viemäriverkostoon liittyneille kiinteistöille. Kiinteistölle tulevat haitat voidaan korvata vakuutuksista omavastuun ylittävältä osalta. Haja-asutusalueella olevien kunnan kiinteistöjen jätevesien puhdistuksen saattaminen lainsäädännön edellyttämälle tasolle vaatii kunnalta toimivien ratkaisujen löytämistä ja taloudellisia resursseja.
Kunnan omat kiinteistöt kuuluvat kaukolämmön piiriin Riihikoskella ja Yläneellä. Myös jo osa Kyrön kiinteistöistä on liitetty kaukolämmön piiriin. Polttoaineena käytetään pääosin haketta ja pellettiä. Jätehuolto on toiminut hyvin sekä Turun Jätehuolto Oy:n että Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueilla. Hyötyjätepisteiden tyhjentämisväliä tulisi lyhentää, mistä on neuvoteltu ko. yhtiöiden kanssa. Kyrössä on biojätteen erilliskeräystä Elisenvaaran koululla ja Kotikarpalossa. Biojätettä kerätään myös Yläneellä. Kiinteistöjen jätehuollossa on huomioitu muutoinkin jätteiden lajittelu. Kyrön toimipisteen ilmanvaihdon ohjaus uusittiin aikaperusteisesta CO-mittausperusteiseksi. Mikäli hanke osoittautuu toimivaksi tavaksi säästää energiaa, muutetaan muitakin kunnan kiinteistöjä samaan toimintatapaan ilmanvaihdossa. Lisäksi on toteutettu seuraavia kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä: - Puhtauspalveluissa käytetään pääasiassa Joutsen-tuotteita. - Kunnan ostama sähkö tuotetaan % uusiutuvilla energialähteillä. - Kaikki keittiöt ovat tehneet kestävän kehityksen mukaiset toimintasuunnitelmat. - tavoitteena on sähköisen viestinnän lisääminen ja toimistojen paperin käytön vähentäminen - hankitaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia laitteita. Tarjouksiin tulee liittää kuvaus ympäristöasioiden huomioonottamisesta. 9. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMI- SESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntakonsernin hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista, jonka tavoitteena on varmistaa. lain, viranomaisohjeiden ja johdon päätösten noudattaminen. strategisten sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, 3. moitteeton varainhoito, joka tarkoittaa resurssien asianmukaista käyttöä ja hoitoa sekä 4. päätöksenteossa käytettävän tiedon oikeellisuus, riittävyys sekä ajantasaisuus ja luotettava raportointi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut on määritelty hallintosäännössä, jossa todetaan, että kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäinen valvonta on riskien hallintaa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaan ennaltaehkäistään hallitaan. Sisäinen valvonta on sekä ennalta ohjaavaa toimintarutiineihin sisältyvää jatkuvaa toimintojen ja varojen käytön seurantaa että jälkikäteen tapahtuvaa valvontaa. Valvonnan tehokkuus perustuu reaaliaikaisuuteen ja resurssien käytön joustavuuteen. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista eikä sitä voi siirtää ulkopuolisten tarkastajien tehtäväksi. Vastuutahoina on kunnan toimiva johto ja tilivelvolliset. Kuntalakiin on tullut uusia määräyksiä, jotka entisestään korostavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen merkitystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet tulevat valtuustokäsittelyyn keväällä 4. Hallintosäännön muutokset käsitellään myös alkuvuodesta 4. Kunnan riskit ovat hyvin moninaisia. Riskit voivat kohdistua toiminnan organisointiin rakennettuun ympäristöön henkilöstöön yhteiskunnan muutoksiin sidosryhmiin kuntalaisiin kunnan talouteen elinkeinoelämään Toimintakertomuksen yhteydessä hallintokuntia pyydettiin arvioimaan toiminnan kannalta merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Jokaisen hallintokunnan tuli omalta osaltaan antaa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selonteoissa toivottiin käsiteltävän seuraavia asioita:
Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan järjestämisen arvioinnista Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Suunnitellut kehittämistoimet Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Yhteenvetona lautakunnilta saaduista selonteoista voi todeta, että riskien tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja arvioinnissa on parantamisen tarvetta. Osittain on havaittavissa myös, että selvitystä, miten riskeihin on varauduttu, on niukasti. Riskien tunnistaminen on myös suppeaa. Järjestelmällistä riskien kartoitusta ei ole pääosin tehty muualla kuin lomituspalveluissa. Selvitykset sisäisestä valvonnasta ovat osittain yleisellä tasolla, mutta konkretiaakin selvityksissä on. Syy puutteisiin on myös siinä, että keskitetysti ei ole ohjeita ja malleja annettu. Sisäisen valvonnan koulutuksia on järjestetty, mutta osallistuminen ei ole ollut kattavaa. Riskien arvioinnin tulisi olla systemaattista yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti tapahtuvaa. Tätä tavoitetta tukee Kuntalakiin vuonna tehdyt muutokset. Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tämä säännös tulee voimaan vuoden 4 alusta. Lakimuutos edellyttää käytännössä ohjeiden päivittämistä, omistajaohjauksen sekä konserniohjauksen ja -valvonnan terävöittämistä ja valvontajärjestelmän kytkemistä muuhun toimintaan ja päätöksentekoon sekä sen jatkuvaa kehittämistä. Kunnassa on olemassa vuonna valmistunut henkilöstön perehdyttämisohje ja myös opas uudelle työntekijälle. Valmiussuunnitelman yleinen osa on valmistunut ja muilta osin suunnittelua on jatkettu. Prosessikuvaukset ja erilaiset tarkistuslistat olisivat hyvä apu perehdyttämisessä ja toiminnan arvioinnissa. Niitä on tarvetta tehdä uusia ja päivittää aiemmin tehtyjä. Rakentamishankkeiden menettelytapasääntö on hyväksytty kunnanhallituksessa. Talouden seurannassa on raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa määrärahojen käytön likimäärin ajantasaisen seurannan. Automaattisesti toimitetaan raportit kauden sulkemista seuraavan kuukauden päivään mennessä. Pyydettäessä raportteja toimitetaan muunakin aikana. Vuoden aikana hallinnonalat raportoivat toiminnastaan huhtikuun ja elokuun lopun tilanteista. Kaikilla hallinnonaloilla tulisi taloutta arvioida kokonaisuutena eikä yksittäisen tilin toteutuman kautta. Joltain osin myös tarvittaisiin lisää suunnitelmallisuutta talousarvion valmistelutyöhön ja myös toteuttamiseen. Vuonna 3 tilattiin strategiakartoitus korkoriskienhallintaan. Kartoitus koski myös kunnan tytäryhteisöjä. Lisäksi on tilattu arvonlisäveroista selvitys, jossa tarkastellaan arvonlisäverokäytäntöjen oikeellisuutta ja selvitetään, onko kunta saanut asianmukaisesti sille kuuluvat verojen palautukset ja vähennykset. Talousarviossa asetettavien tavoitteiden sisällön mitattavuutta on pystytty jonkin verran parantamaan, jolloin toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan selkeämmin arvioida. Määrärahojen seurantaa tulee täydentää kustannusten ja tuloksellisuuden seurannalla. Sopimuksien hallintaan on suunnitelmissa hankkia asianhallintaohjelmaan sopimuksenhallintaosio. Intranetin käyttöönotto sisäistä tiedotusta tehostamaan on viivästynyt. Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä kunnan johtamiselle perustan luotettavasta ja riittävästä toiminnallisesta ja taloudellisesta informaatiosta. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu vielä systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, joten on mahdollista, että sisäisellä valvonnalla ei riittävästi hallita riskejä eikä taata toiminnan tuloksellisuutta. Ohjeistuksista huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kuntakonserniyhteisöjen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Aktiivinen konserniohjaus on vähäistä. Konserniohjeen mukaan se käsitellään ja hyväksytään myös kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Konserniohje on käsitelty ainakin pääosassa tytäryhteisöjä. Konsernitavoitteiden asettaminen on toistaiseksi ollut varsin suppeaa, minkä vuoksi toteutumisen arviointi tilinpäätöksen yhteydessä ei anna tällä hetkellä riittävää kuvaa tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisesta asemasta tai riskienhallinnasta. Konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulisi raportoida toiminnastaan elokuun lopun tilanteen pohjalta. Pääosalta tytäryhteisöjä saadaan raportit, ei kuitenkaan kaikilta. Tilintarkastuksessa on havaittu olennaisia puutteita yhden tytäryhteisön osalta. Puutteiden ratkaiseminen eteni, mutta yhtiön asioita ei ole saatu normaalitilanteeseen vielä vuoden 3 aikana. Konserniohjauksessa ja -valvonnassa on edelleen kehitettävää.
.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma (ulkoinen), 9 3 Toimintatuotot 9 599 9 39 9 65 35 Toimintakulut -46 56-4 536-5 95-53 6-55 558 Toimintakate -36 94-38 46-4 48-43 546-45 53 Verotulot 89 54 565 89 5 8 Valtionosuudet 846 8 686 9 6 35 Korkotuotot 9 6 3 5 8 Muut rahoitustuotot 53 33 5 55 Korkokulut -6-84 -9-5 -6 Muut rahoituskulut - - -6 - - Vuosikate 695 89 6 Poistot ja arvonalentumiset - 3-6 - 86-968 - Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -35 39 44-95 -94 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 68 64 6-63 Suunnitelman ylittävät poistot - Varausten lisäys (-), vähennys (+) 9 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 455 5-89 -93 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyttä ei voida määritellä sen perusteella. Tuloslaskelman tunnusluvut 9 3 Toimintatuotot/Toimintakulut, %,6 9,5,4 8,8 8,54 Vuosikate/Poistot, % 9,4,6 6,,54 55, Vuosikate, /asukas 49 3 Asukasmäärä 8459 8494 844 8569 8588 Johtopäätökset tunnusluvuista Toiminnan kuluista saadaan katettua myyntivoitoilla, myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla 8,5 %. Tunnusluku on alhaisempi kuin vuosina 9. Tunnuslukua 9 paransi kunnalle maksettu yhdistymisavustus. (vuonna 9 44, ja 8 ). Vuosikatteen määrä vuonna 3 on ylijäämäinen ja parempi kuin. Vuosikatteella saadaan katettua poistoista runsaat 5 %. Vuosikate/Poistot, % -tunnusluku on 55 % (hyvä tunnusluku on %).
.3. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma, Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahoituksen tunnusluvut 9 3 695-8 - 89-459 -35 6-953 39-3 49-5 4 89 84-3 334 64 64-85 5 Toiminnan ja investointien rahavirta -5-834 - 98-9 -99 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 3 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5-5383 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 86,8 6,3 54,35,39 39,5 ( * Vuosikate/Investointien omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, %, 59,68 49,58,3 3, * Vuosikate/(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 3, 3,9 4,,,4 (Vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + Lainanlyhennykset) Rahavarat 3., 3 6 6 8 95 Kassasta maksut/vuosi, 4968 56 566 585 5934 Rahan riittävyys, pv,,5 3,,4,6 Asukasmäärä 845 8494 844 8569 8588 Johtopäätökset tunnusluvuista: Investointien omahankintamenoja on rahoitettu tulorahoituksella vajaat 4 %. Tunnusluku on heikompi kuin vuosina 9, mutta kuitenkin huomattavasti parempi kuin. Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku on myös heikompi kuin 9, mutta kuitenkin vuotta parempi. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus on riittänyt vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Korkokulujen ja pitkäaikaisten lainojen lyhennysten määrä on ollut 83. Tunnuslukuna - on tyydyttävä ja yli oleva tunnusluku on hyvä. Kuntien keskiarvo oli vuonna Rahavarojen määrä oli vuoden lopussa vain 95, joka oli n. 8 vähemmän kuin. 45 5 55-439 -8-36 8-45 44-45 4 83-699 36-6 5 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 9-6 65 9 495 Rahoituksen rahavirta 35 4 64 45-86 Rahavarojen muutos 9-69 46-848 - 83 Rahavarat 3.. 3 6 6 8 95 Rahavarat.. 33 3 6 6 8
.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 3 Tase, VASTAAVAA 3.. 3.. 3.. 3..3 A. PYSYVÄT VASTAAVAT 38 66 39 34 4 6 4 83 I. Aineettomat hyödykkeet. Aineettomat oikeudet. Muut pitkävaikutteiset menot 3. Ennakkomaksut 363 346 435 435 34 34 35 35 II. Aineelliset hyödykkeet. Maa- ja vesialueet. Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto 5. Muut aineelliset hyödykkeet 6. Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat III. Sijoitukset. Osakkeet ja osuudet. Joukkovelkakirjasaamiset 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset 5 4 9 5 638 4 895 95 6 9 36 4 5 8 46 4 893 96 564 9 4 8 3 4 66 534 84 9 684 4 36 9 46 4 9 35 559 9 595 53 9 64 8 95 3 8 9 969 8 896 63 84 9 4 986 5 B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 56 4 5. Valtion toimeksiannot. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3. Muut toimeksiantojen varat 39 3 5 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 3 988 69 646 I. Vaihto-omaisuus. Aineet ja tarvikkeet. Keskeneräiset tuotteet 3. Valmiit tuotteet 4. Muu vaihto-omaisuus 5. Ennakkomaksut II. Saamiset Pitkäaikaiset saamiset. Myyntisaamiset. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset. Myyntisaamiset. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset 65 65 385 385 568 55 6 65 65 6 896 5 545 9 65 65 385 385 65 6 68 65 65 485 485 95 8 5 III. Rahoitusarvopaperit IV. Rahat ja pankkisaamiset 6 6 8 95 Vastaavaa yhteensä 4 39 43 84 4 6 4 83 VASTATTAVAA 3.. 3.. 3.. 3..3 A. OMA PÄÄOMA - 9-3 -5 9-5 8 I. Peruspääoma -3 34-3 34-3 34-3 34 II. Arvonkorotusrahasto III. Muut omat rahastot IV. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3 4-3 495-3 99 6 V. Tilikauden yli-/alijäämä -455-5 - 89-93 B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET - - 94-83 - VARAUKSET. Poistoero. Vapaaehtoiset varaukset -884-8 -83-8 -886-9 -5-9 C. PAKOLLISET VARAUKSET -8-8. Eläkevaraukset. Muut pakolliset varaukset -8-8
D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT -49-46 -44-438. Valtion toimeksiannot. Lahjoitusrahastojen pääomat 3. Muut toimeksiantojen pääomat -39-453 - -449-44 -438 E. VIERAS PÄÄOMA 66-3 -4 65-4 583 I Pitkäaikainen. Joukkovelkakirjalainat. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat. Liittymismaksut ja muut velat 8. Siirtovelat II. Lyhytaikainen. Joukkovelkakirjat. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat. Muut velat 8. Siirtovelat -6 58-5 -43-564 -5 83-4 -56-3 - 85-68 - - 859-6 366-69 -83-5 84-649 -56-5 - 66-55 - 69-8 4-6 539-648 -954-6 465-658 -4-9 - 468-5 - 536 4-59 -5 859-599 - 35-6 99-68 -49-398 - 58-66 - 598 Vastattavaa yhteensä -4 39-43 84-4 6-4 83 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % * (Oma pääoma+poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma- Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus-% * (Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot 3.. 3.. 3.. 3.. 3,8 6,9 65,9 64,6 3,3 6, 6,99 5,4 Kertynyt ylijäämä, 3495 399 6 34 Kertynyt ylijäämä, /as 4 4 53 6 Lainakanta 3., 649 6 89 Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas 64 95 9 84 Lainasaamiset 3., 53 3 986 Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä 8494 844 8569 8588 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Johtopäätökset tunnusluvuista: Omavaraisuusasteella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusaste laski edelliseen tilinpäätökseen verrattuna vähän. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus oli 6, %. Hyvänä pidetään %. Pöytyän omavaraisuus on vähän kuntien keskitasoa parempi ja runsaat 5 %-yksikköä alle %. suhteellinen velkaantuneisuus aleni vuonna 3. Tunnusluvun mukaan n. 5 % kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Valtakunnallisesti suhteellinen velkaantuneisuus on alle kuntien keskiarvon. Vuonna kaikkien Suomen kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on ollut 48,3 %. lainamäärä aleni runsaat 6 vuodesta. Talousarviossa ennakoitiin pitkäaikaisen lainan lisäykseksi 4 M. Maksuvalmiutta on hoidettu lyhytaikaisin lainoin, jonka määrä vuoden vaihteessa oli 5. lainat /as on alle 4 % kuntien keskiarvosta. Vuonna kaikkien kuntien lainojen keskiarvo oli 6 /as.
.5 KOKONAISTULOT JA MENOT 5 Kokonaistulojen ja menojen laskelma vuodelta 3 on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT % Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset 35 5 8 35 8 55-9 5,95 43,69 3,9,, -,,,88 36 5,6,6 Kokonaistulot yhteensä 5 45 MENOT % Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien luovutustappiot (-) 55 558 6-3 94,9,8,3 -,54 Investoinnit Investointimenot 85 4,84 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset 68,3 Kokonaismenot yhteensä 58 984, Kokonaistulot kokonaismenot = 546-58984 = -58 Muut maksuvalmiuden muutokset rahavarojen muutos = [495 (- 83)] = [58]
.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6 Pöytyän kuntakonserniin kuuluu tytäryhtiöitä, joissa kunnan omistusosuus on yli 5 % sekä kuntayhtymiä. Lisäksi kunnalla on osakkuusyhtiöitä, joissa omistusosuus on 5 % tai sen alle. Kuntakonsernista laaditaan konsernitaseen lisäksi konsernituloslaskelma ja konsernirahoituslaskelma..6. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Kuntayhtymät Omistusosuus % Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky, % Pöytyän kansanterveystyön ky 3,5 % Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky 3,5 % Loimaan koulutuskuntayhtymä, % Varsinais-Suomen Liitto ky,53 % Tytäryhteisöt Asunto-osakeyhtiöt As Oy Karinaisten Faarinhovi As Oy Pöytyän Riihiniitty As Oy Pöytyän Sankarinrivi As Oy Talonpojankartano As Oy Faarinkujanrivi,,,, 84, Kiinteistöosakeyhtiöt KOY Kyrön Tapiola KOY Pöytyän Talonpojanpuisto*) KOY Pöytyän Yritystalo KOY Koskenranta **) KOY Pöytyän Liiketalo Oy,, 66,8 59, 5,4 Muut yhtiöt Pöytyän lämpökeskus Oy Osakkuusyhteisöt As Oy Manttaalinrinne KOY Manttaalinrivi KOY Pikkumylly As Oy Sankarintie Parravahan Vesi Oy 45,9 45,5 35, 4, 4,5 *) tietoja ei ole saatu **) KOY Koskenrannan tilinpäätös 3 ei ole valmistunut niin, että tietoja olisi voitu yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Muut tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistelty..6. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt.9.9 konserniohjeen, joka tuli voimaan... Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeen tavoitteena on, että kunnan tytär- ja osakkuusyhteisöt, kuntayhtymät ja muut kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat valtuuston hyväksymiä ja asettamia tavoitteita. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeessa on määritelty, että konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai muu johtosäännössä määrätty viranomainen. Kunnanjohtaja on nimennyt kunnanhallitusta kuultuaan kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin. Konserniohjeessa on ohjeet myös konserniraportoinnista. Tytäryhtiöiden tuli raportoida toiminnastaan ja taloudestaan elokuun lopun tilanteessa. Vuoden 3 talousarviossa yleistavoitteena oli kaikille konserniin kuuluville pysyminen taloudellisesti sellaisessa kunnossa, että yhtiö voi varautua tulevaisuuteen tulorahoituksellaan huolehtien maksu- ja rahoitusvalmiudestaan kestävällä tavalla. Voidaan arvioida, että tämä tavoite on toteutunut vähintään tyydyttävästi. Vuokratalojen erityistavoitteena on pitää asuntokanta sellaisessa kunnossa, että asunnot ovat haluttuja vuokra-asuntoja. Tytäryhtiöiden asunnoissa vuokrausaste on korkea ja tyhjänäoloajat ovat lyhyitä, joten tämäkin tavoite on toteutunut. Pääosa tytäryhtiöistä osallistuu rahoitus- ja korkoriskien selvitystyöhön.
.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuonna 9 tuli konserniin uutena tytäryhteisönä KOy Koskenranta, jonka tilinpäätösten valmistumisessa on ollut ongelmia. Edelleenkään yhtiön tilinpito ei ole ajan tasalla. Pöytyän Lämpökeskus Oy:n toiminta laajeni, kun Pöytyän kunta myi Yläneen lämpökeskuksen liiketoiminnan Pöytyän Lämpökeskus Oy:lle..6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma, 9 3 Toimintatuotot 6 884 69 3 366 3 9 33 33 Toimintakulut -6 386-64 9-69 35-6 9-9 33 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 6 Toimintakate -355-36 4-38 663-45 9-46 4 Verotulot 86 5 54 863 5 53 Valtionosuudet 846 8 686 9 6 3 6 3 933 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 8 9 9 Muut rahoitustuotot 5 93 3 8 5 Korkokulut -36-9 -36-398 -33 Muut rahoituskulut - -5 - -3-48 Vuosikate 834 3 545 3336 64 6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 8-864 - 93-3 99-3 3 Tilikauden yli- ja alipariarvot - Arvonalentumiset -8 Satunnaiset erät 5-4 Tilikauden tulos -99 686 3-459 -5 Tilinpäätössiirrot -5-8 9 Vähemmistöosuudet - -6 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -3 66 39-34 -64 Konsernituloslaskelman tunnusluvut 9 3 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 43, 43, 43,99 4,33 4,99 Vuosikate/Poistot, % 96,6 3,8 4,,66,96 Vuosikate, /asukas 335 4 393 5 36 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot 9 834-3 545-5 -48 3 336-449 64-3 6 85-3 96 33-4 4 6-36 85-5 93 638 684-5 434 4 54 Toiminnan ja investointien rahavirta -85-44 - 54-4 - 866 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 96 95 3 4 984 89-45 54-36 - - 4-36
Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos - 5-8 - 98-55 - 9-96 -68-5 435 Oman pääoman muutokset 3-5 45 5 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset 3-8 -5 9-4 -8-3 -6-6 -38 59 4 68 8-5 -59 58 Rahoituksen rahavirta 363 55 3 8 6 8 Rahavarojen muutos 5-539 4-68 -996 Rahavarat 3.. 3 396 85 3 86 58 Rahavarat.. 883 3 396 85 3 86 58 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut 9 3 Investointien tulorahoitus, % ( * Vuosikate/Investointien omahankintameno),6 4,3 48,6, 49,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % * Vuosikate/(Investointien omahankintameno 5,5 6, 4, 9, 38,8 + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate (Vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + Lainanlyhennykset),4,8,5,5,6 Kassasta maksut, 69 98 8 986 86 59 8 93 Kassan riittävyys, pv 9,8 4,8,5 9,5 5,3 8 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tase, VASTAAVAA 3..9 3.. 3.. 3.. 3..3 PYSYVÄT VASTAAVAT 45 8 46 953 49 665 5 448 5 56 Aineettomat hyödykkeet - Aineettomat oikeudet - Muut pitkävaikutteiset menot - Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet - Maa- ja vesialueet - Rakennukset - Kiinteät rakenteet ja laitteet - Koneet ja kalusto - Muut aineelliset hyödykkeet - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset - Osakkuusyhteisöosuudet - Osakkeet ja osuudet - Joukkovelkakirjasaamiset - Lainasaamiset - Muut saamiset 68 5 49 3 4 43 4 968 5 84 6 6 83 5 5 34 55 6 5 8 454 5 44 3 4 669 8 8 5 66 6 89 3 693 399 48 5 498 5 6-543 6 46 53 4 648 9 54 5 635 896 5 4 53 8 95 93 53 3 45-44 48 5 4 638 3 3 5 56 8 5 4 4 93 9 493 5 44 4 43 5 49 549 4 6 35 95 4 8 8 5 69 65 89 83 48 3 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 48 353 53 44 - Toimeksiantojen varat 4 48 353 53 44 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 59 6 4 364 5 5 5 3 Vaihto-omaisuus 48 88 94 9 344 Saamiset 65 895 3 94 96 3 559 Pitkäaikaiset saamiset 3 9 Lyhytaikaiset saamiset 484 885 3 85 94 3 53 Rahoitusarvopaperit 6 6 6 6 34 Rahat ja pankkisaamiset 3 39 85 3 8 5 36 VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 4 53 4 5 38 5 8 58 3
3..9 3.. 3.. 3.. 3..3 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA -6 495-93 - 495-5 5-54 58 Peruspääoma -3 34-3 34-3 34-3 34-3 34 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä Muut omat rahastot -4-4 -5-39 -33 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä - 694-44 -3-3 56-9 Tilikauden yli-/alijäämä 3-66 -39 34 64 VÄHEMMISTÖOSUUDET -5-5 -3-4 -4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- - 84-95 - 5-8 - 985 SET - Poistoero - Vapaaehtoiset varaukset - 3-4 - - 94-96 - 8-36 -959-5 PAKOLLISET VARAUKSET -8-54 -6-34 -384 - Eläkevaraukset - Muut pakolliset varaukset -9-69 -9-45 -9-59 -9-96 -6-38 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT -838 - - -64-633 VIERAS PÄÄOMA - 64-59 -6 46-8 6-3 68 Pitkäaikainen - Pitkäaik. korollinen vieras pääoma - Pitkäaik. koroton vieras pääoma Lyhytaikainen - Lyhytaik. korollinen vieras pääoma - Lyhytaik. koroton vieras pääoma - 34-44 - -9 53-69 -8 344-3 43-55 -888-9 36-4 -8 35-5 499-4 33-6 - 96-8 -9 5 - -5 68-3 - 54-583 - 9-33 -5 83-56 - 83-698 - 33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ -5 4-53 4-5 38-5 8-58 3 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma- Saadut ennakot) 3.. 3.. 3.. 3.. 3.. 9 3 55,5 55, 5,5 4,5 45,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 3,9 33, 36,4 36,3 36, Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 5 3 8 3 5 84 544 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 98 36 44 38 63 Konsernin lainakanta 3., 583 3 395 6 8 63 8 85 Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat /asukas 488 5 99 6 Lainasaamiset 3. Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut 55 56 53 493 48 lainasaamiset Kunnan asukasmäärä 845 8494 849 8569 8588 konsernin lainat /as on alhaisempi kuin koko maan kuntakonserneissa. Vuonna oli konsernin lainakanta koko maan kunnissa 54 /as. kuntakonsernien omavaraisuusaste oli kaikkien kuntien osalta 45, %. kuntakonsernien kertynyt ylijäämä/as oli 93.
. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASA- PAINOTTAMISTOIMENPITEET Tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on kuntalain :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamisista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden 3 tulos on 94 53,6 alijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tulos arvioitiin negatiiviseksi 55, joten tilikauden tulos on selvästi talousarviossa arvioitua parempi. Tilikausi on alijäämäinen 93 4,88. Poistoerojen vähennyksistä johtuu, että alijäämä on pienempi kuin tilikauden tulos. Poistoeron vähennykset liittyvät investointivarauksella toteutettuihin investointihankkeisiin ja määrältään perustuvat suunnitelman mukaisiin poistoihin. Pöytyän kunnan aloittavassa taseessa..3 oli ylijämää 6 4,49. Ylijäämän määrä on 3 alijäämän siirron jälkeen 33 94,6. Kunnanhallitus ehdottaa tilikauden 94 53,6 euron alijäämäisen tuloksen käsittelystä seuraavaa: ) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 8, euroa ) Katetaan tilikauden alijäämä 93 4,88 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa Talouden tasapainottamisen pääasialliset keinot ovat tulojen lisäys ja/tai menojen vähennys. Tuloja voidaan lisätä nostamalla veroprosenttia tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa ja nostamalla kunnan palveluista perittäviä maksuja. Veroprosentin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee n. milj. euron lisäystä verotuloihin. Menojen vähennyksen tulisi ensisijaisesti kohdistua käyttötalouteen ja keinojen tulisi olla pitkäkestoisia. Tuottavia investointeja kannattaa tehdä huonoinakin aikoina. Monilla investoinneilla saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia käyttötalouteen ja julkiset investoinnit tukevat elinkeinoelämää taantuman aikana. Kunnan talouden tilanne on tilinpäätöksen perusteella vähän parantunut edellisestä vuodenvaihteesta. Tästä huolimatta tilinpäätös on alijäämäinen. Edelleen on tarve kunnan menojen karsimiseen, toimintojen uudelleenjärjestelyyn ja tulopohjan parantamiseen. Vuonna 3 ja 4 alussa on päätetty mm. seuraavista toimenpiteistä: - koulurakenteen muutos, jolla lakkautetaan 4 ja 5 Rannanmäen ja Haverin koulut. Karinaisten koulun, joka jo toimii hallinnollisesti yhdessä Heikinsuon koulun kanssa, toiminta lakkaa - yrityspalveluiden uudelleen järjestely kuntien yhteistyönä - vesihuoltolaitoksen osalta siirtyminen tulosvaikutteisiin liittymismaksuihin. Tämä tulee voimaan.3.4. - tuloveroprosentin korottaminen,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 4. - sivistystoimen hallinnon järjestäminen yhdessä Auran kunnan kanssa - maaomaisuuden ja kunnalle tarpeettomien rakennettujen kiinteistöjen sekä muun omaisuuden myyminen - henkilöstömenoihin kohdistuneet toimet (tuntikehys, sijaisten käytön ohjeistus, talkoovapaat) Viime vuosina menojen lisäys on kohdentunut erityisen voimakkaasti terveyspalveluihin, vanhusten palveluihin sekä sosiaalityöhön. Haasteena jatkossakin on talouden sovittaminen pienentyviin tuloihin. Valtionosuuksia on leikattu jo useamman vuoden ajan ja suunnitteilla on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, jonka ennakkotietojen mukaan Pöytyä tulee menettämään lisää valtionosuuksia. Tämän hetkisen yleisen talouden tilanteen pohjalta ei voida ennakoida kunnan veropohjan korjaantuvan siinä määrin, että siitä saataisiin helpotusta taloustilanteeseen. Kunnassa on talouden näkökulmasta katsottuna tehty positiivisia päätöksiä. Vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään viiveellä. Käyttömenojen alentamiseksi tulee ensisijaisesti vielä tarkastella ruokahuollon järjestämisvaihtoehtoja ja perusterveydenhuollon hallinnollista rakennetta ja yhteistyömahdollisuuksia eri tehtävien järjestämiseksi. Tavoitteena on maapoliittisen ohjelman ja asuntopoliittisen ohjelman valmistelu. Nämä liittyvät kunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Asuntopoliittisella ohjelmalla otetaan kantaa myös kunnan omistajapolitiikkaan ja selvitetään vuokra-asuntojen hallinnoinnin vaihtoehtoja. Investointeja kohdistetaan hankkeisiin, joilla on positiivinen vaikutus käyttötalouden menojen alentamiseen ja jotka tukevat kunnan palvelujen kehittämistä ja tehostamista. Jo aiemmin aloitettua selvitystyötä Auran ja Pöytyän kunnan yhdistymisestä tulisi jatkaa ja muutkin vaihtoehdot ns. Auranmaan kunnan muodostamiseksi selvittää. Meneillään on myös Turun alueella kunnan kuntarakenneselvitys, jonka tuloksista saadaan tietoa 4 aikana. Kuntien kannalta tällä hetkellä on ongelmana epävarmuus kuntarakenteen muutoksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintojen järjestelyistä. Nämä asiat vaikuttavat monella tavoin kuntien toimintaan ja vaikeuttavat tällä hetkellä päätöksentekoa. Kunnanhallitus on perustanut taloustoimikunnan valmistelemaan säästötoimenpiteitä.