ASIKKALAN KUNTA Ruotsalaisen rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26024
annettuihin muistutuksiin 1 (106) Reinikainen Kuisma /Auranen Maria Sisällysluettelo 1 Kauppinen Eija... 1 2 Karvonen Tapio... 2 3 Metsähallitus... 3 4 Joensuu Tiina... 4 5 Hovila Tiina ja Tuominen Timo... 6 6 Jenkins Liisa, Daniel ja Stefan... 8 7 Tirkkonen Olli ja Tiina (asiamies Toropainen Tapio)... 9 8 Weuster Marjatta ja Ulrich... 15 9 Laukkanen Jari ja Juha... 17 10 Skinnari Teemu (puolesta Markkula Pekka)... 19 11 Jokelainen Juhani ja Seppo... 21 12 Lampola Jouni ja Minna (asiamies Toropainen Tapio)... 24 13 Tuominen Hannu ja Risto... 30 14 Vantaan seurakuntayhtymä (asiamies Pertti Hartikainen, Karttaako Oy)... 31 15 Koskinen Henna, Kai ja Risto... 37 16 Rämö Ari... 38 17 Halme Seppo... 39 18 Holm Elisabeth... 42 19 Kakko Elina ja Lauri... 43 20 Kakko Elina... 47 21 Kangas Simo... 56 22 Koskinen Tuomas ja Minna... 57 23 Lindeman Christian ja Marianne... 58 24 Lindqvist Maija-Liisa ym.... 60 25 Mäkelä Tomi... 62 26 Pulli Aarre... 63 27 Snellman Erna ja Anne... 65 28 Kangas Päivi ja Matti... 66 29 Kiuru Tapio... 67 30 Koivuniemi Arja... 68 31 Aamos Group Oy... 69 32 Koski Pentti... 70 33 Koskinen Jukka... 71 34 Lahtinen Juha ja Saara... 73 35 Pajanne Salme, Pyörre Maiju, Laukkanen Eero... 75
annettuihin muistutuksiin 2 (106) Reinikainen Kuisma /Auranen Maria 36 Lemettinen Janne ja Hilla... 76 37 Luostarinen Eino ja Sirpa... 77 38 Miettinen Tiina... 79 39 Montin Liisa ja Olavi... 82 40 Nieminen Teemu... 83 41 Oksanen Mikko... 85 42 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.... 86 43 Helminen Ilpo... 92 44 Liimatainen Margareta... 93 45 Pesola Pentti... 94 46 Salminen Hilve... 96 47 Kouvo Kari... 98 48 Lehtinen Pekka kp. (Lehtinen Marja Liisa)... 99 49 Viljakainen Saara... 101 50 Heikkinen Mikko... 102 51 Kilpinen Jari ja Suominen Seppo... 103 52 Simula Markku... 104
1 (104) 1 Kauppinen Eija 16-413-878-7 Muistutuksen pääkohdat: 1. Asia koskee kylän yhteistä rantaosuutta kohdassa Laurilan tilan rantaa. Kartassa kylän yhteinen ranta on piirretty pystysuoraan, kun se pitäisi olla vaaka-asennossa eli rannan suuntaisesti. Nykyisessä kartan piirroksessa veneet pitäisi vetää tielle peräkkäin ja sehän olisi mahdotonta eli korjatkaa tämä kohta kartassa. Vastine: 1. Kaavassa esitetty VR-1 -alue on merkitty yhteisen alueen 16-413-878-7 kiinteistörajojen mukaisesti. Jos VR-1 -alueen rajausta muutetaan, sijoittuu se osiltaan viereisen, yksityisessä omistuksessa olevan tilan 16-413-8-40 ranta-alueelle, jolle taas ei ole merkitty kiinteistörekisterissä venevalkamarasitetta. Täten aluerajausta ei voida muuttaa esitetyn mukaisesti. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta
2 (104) 2 Karvonen Tapio 16-406-2-229 Muistutuksen pääkohdat: 1. Kiinteistöllä 2:229 on olemassa ja vahvistettu rakennuslupa/ rakennuspaikka. Kaavaehdotuksessa kiinteistön 2:229 rakennuspaikka merkintä puuttuu. Naapurikiinteistölle on sijoitettu virheellisesti kaksi rakennuspaikkaa. Vastine: 1. Merkintä on korjattu lupatilanteen mukaisesti tilan 2:229 alueelle. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Olemassa olevan rakennuspaikan merkinnän siirtäminen
3 (104) 3 Metsähallitus Muistutuksen pääkohdat: 1. Kaava-alueella sijaitsee kaksi valtion omistuksessa ja Metsähallituksen hallinnassa olevaa kohdetta: Valtion kärki, joka kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (AMO) ja Natura 2000-verkostoon (FI0301014 Valtionkärki) sekä Hopeaselän ranta ja saaret, joka on seutukaavan virkistysaluevaraus. Molemmista kohteista tullaan aikanaan perustamaan lakisääteinen luonnonsuojelualue. Kaavan valmistelussa on huomioitu asianmukaisella tavalla Metsähallituksen hallinnassa olevat alueet ja niiden suojeluarvot. 2. Kaavaselostuksen s. 14 suojelu- ja erityisten luontokohteiden taulukosta vaikuttaisi puuttuvan SL/77 Hopeaselän ranta ja saaret -kohde, vaikka se on todettu alempana tekstissä. Vastine: 1. Kirjataan tiedoksi. 2. Kohteen numerointia on muutettu kohteesta SL/77 kohteeksi SL/89 luettelointiin liittyvistä syistä. Lisätään kohde SL/89 kaavaselostuksen taulukkoon esitetyn mukaisesti. Vaikutus kaavakarttaan: 1. SL 77 -> SL 89
4 (104) 4 Joensuu Tiina 16-417-8-127 Muistutuksen pääkohdat: 1. Rantaosayleiskaavassa on ehdotettu uutta rantarakennuspaikkaa kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmälle. Rakennuspaikan/oikeuden myöntäminen kiinteistölle olisi selvä loukkaus maanomistajien tasapuolisen kohtelun asettamia vaatimuksia kohtaan. 2. Alueella "RA Loma-asuntojen alue" rakennuspaikan rannan puoleisen rajan pituus suoristettuna tulee olla vähintään 50 m. Myös Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rantarakennuspaikan rannan puoleisten rajapisteiden välimatkan tulee olla vähintään 50 m. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmän rannan puoleisen rajan pituus on ainoastaan 35,27 m 3. Alueella "RA Loma-asuntojen alue" rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Myös Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rantarakennuspaikan pinta-alan pitää olla vähintään 3000m2. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmän pinta-ala on ainoastaan 2657,26 m2. 4. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmä on merkitty olemassa olevaksi rantarakennuspaikaksi. Kyseisten kiinteistöjen alueella ei ole kaavaehdotusta tehtäessä rakennusta ja/tai voimassa olevaa rakennuslupaa. 5. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmän alue on erittäin tiheästi lomaasutukseen rakennettu. Tiheys on monikertainen tekeillä olevan kaavan ohje-arvoon nähden. Se, että ko. alueella on 1950- ja 1960-luvuilla rakennettu tuonaikaisten määräysten mukaisesti verrattain tiheästi, ei ole peruste jatkaa samalla linjalla. 6. Tekeillä olevassa rantaosayleiskaavassa on sisäinen virhe, jos kaavalla vahvistetaan itse tekeillä olevan kaavan vastaisesti rakennuspaikka. Vastine: 1. Tilojen 8:163 ja 8:208 olemassa olevan rakennuspaikan merkintä on perustunut virheelliseen tietoon olemassa olevasta loma-asunnosta. Tällaista ei tilalla ole. Lupatilanne on tarkastettu kaavaehdotuksen kuulemisen jälkeen Asikkalan kunnan rakennustarkastuksen taholta. Poistosta on tehty maanomistajalle tämän jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukainen erilliskuuleminen, jonka perusteella tilojen maanomistaja on antanut oman vastineensa asiaan. Kaavoittajan tulkinnan ja kiinteistörekisterin tietojen perusteella tilat 8:163 ja 8:208 ovat rakentamattomia emätiloja, jotka yhdessä sinällään antavat mahdollisuuden uuden rakennusoikeuden osoittamiseen Asikkalan kunnanhallituksen kaavaehdotusvaiheessa tekemän linjauksen mukaisesti, jos vain rakennuspaikan vaatimukset täyttyvät. Tilojen yhteinen pinta-ala
5 (104) täyttää rakennuspaikan vaatimukset, mutta rantaviivan määrä ei. Koska kyseessä on kahden rakennetun rakennuspaikan välissä sijaitseva tilakokonaisuus, jolle on täten hyvin vaikeaa tai mahdotonta ostaa lisämaata rantaviivaa kohden, on Asikkalan kunnan kaavoitusjaoston ohjausryhmä kokouksessaan 4.5.2017 todennut, että tiloille voidaan osoittaa yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka kohtuullisuustarkastelulla. 2. Kts. kohta 1. 3. Kts. kohta 1. 4. Kts. kohta 1. 5. Kts. kohta 1. 6. Kts. kohta 1. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta 2. Kts. kohta 1 3. Kts. kohta 1 4. Kts. kohta 1 5. Kts. kohta 1 6. Kts. kohta 1
6 (104) 5 Hovila Tiina ja Tuominen Timo 16-417-8-257 Muistutuksen pääkohdat: 1. Rantaosayleiskaavassa on ehdotettu uutta rantarakennuspaikkaa kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmälle. Rakennuspaikan/oikeuden myöntäminen kiinteistölle olisi selvä loukkaus maanomistajien tasapuolisen kohtelun asettamia vaatimuksia kohtaan. 2. Alueella "RA Loma-asuntojen alue" rakennuspaikan rannan puoleisen rajan pituus suoristettuna tulee olla vähintään 50 m. Myös Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rantarakennuspaikan rannan puoleisten rajapisteiden välimatkan tulee olla vähintään 50 m. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmän rannan puoleisen rajan pituus on ainoastaan 35,27 m 3. Alueella "RA Loma-asuntojen alue" rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Myös Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rantarakennuspaikan pinta-alan pitää olla vähintään 3000m2. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmän pinta-ala on ainoastaan 2657,26 m2. 4. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmä on merkitty olemassa olevaksi rantarakennuspaikaksi. Kyseisten kiinteistöjen alueella ei ole kaavaehdotusta tehtäessä rakennusta ja/tai voimassa olevaa rakennuslupaa. 5. Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhdistelmän alue on erittäin tiheästi lomaasutukseen rakennettu. Tiheys on monikertainen tekeillä olevan kaavan ohje-arvoon nähden. Se, että ko. alueella on 1950- ja 1960-luvuilla rakennettu tuonaikaisten määräysten mukaisesti verrattain tiheästi, ei ole peruste jatkaa samalla linjalla. 6. Tekeillä olevassa rantaosayleiskaavassa on sisäinen virhe, jos kaavalla vahvistetaan itse tekeillä olevan kaavan vastaisesti rakennuspaikka. Vastine: 1. Tilojen 8:163 ja 8:208 olemassa olevan rakennuspaikan merkintä on perustunut virheelliseen tietoon olemassa olevasta loma-asunnosta. Tällaista ei tilalla ole. Lupatilanne on tarkastettu kaavaehdotuksen kuulemisen jälkeen Asikkalan kunnan rakennustarkastuksen taholta. Poistosta on tehty maanomistajalle tämän jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukainen erilliskuuleminen, jonka perusteella tilojen maanomistaja on antanut oman vastineensa asiaan. Kaavoittajan tulkinnan ja kiinteistörekisterin tietojen perusteella tilat 8:163 ja 8:208 ovat rakentamattomia emätiloja, jotka yhdessä sinällään antavat mahdollisuuden uuden rakennusoikeuden osoittamiseen Asikkalan kunnanhallituksen kaavaehdotusvaiheessa tekemän linjauksen mukaisesti, jos vain rakennuspaikan vaatimukset täyttyvät. Tilojen yhteinen pinta-ala täyttää rakennuspaikan vaatimukset, mutta rantaviivan määrä ei. Koska
7 (104) kyseessä on kahden rakennetun rakennuspaikan välissä sijaitseva tilakokonaisuus, jolle on täten hyvin vaikeaa tai mahdotonta ostaa lisämaata rantaviivaa kohden, on Asikkalan kunnan kaavoitusjaoston ohjausryhmä kokouksessaan 4.5.2017 todennut, että tiloille voidaan osoittaa yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka kohtuullisuustarkastelulla. 2. Kts. kohta 1. 3. Kts. kohta 1. 4. Kts. kohta 1. 5. Kts. kohta 1. 6. Kts. kohta 1. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta 2. Kts. kohta 1 3. Kts. kohta 1 4. Kts. kohta 1 5. Kts. kohta 1 6. Kts. kohta 1
8 (104) 6 Jenkins Liisa, Daniel ja Stefan 16-413-4-127 Muistutuksen pääkohdat: 1. Tila on merkitty yleiskaavaehdotuksessa merkinnällä LK (kanava-alue). Esitetään, että tilan käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi rakennuspaikaksi. Kiinteistö on ollut merenkulkulaitoksen sulkumestarin asuntona vakinaisessa asuinkäytössä. Muistutuksen jättäjät ostivat lomarakennuspaikan / vakituisen asunnon 22.5.2013 senaattikiinteistöiltä. Kiinteistö on lomarakennuspaikkana / vakinaisena asuntona. Vastine: 1. Tilan alue voidaan osoittaa vakituisen asunnon rakennuspaikkana (AO) käyttötarkoituksen mukaisesti Vaikutus kaavakarttaan: 1. LK -> AO
9 (104) 7 Tirkkonen Olli ja Tiina (asiamies Toropainen Tapio) 016-417-13-42 Muistutuksen pääkohdat: 1. Hopeasaaressa sijaitsevalle tilalle Majava 16-417-13-42 tulee osoittaa rakennuspaikka. 2. Kiinteistö on ostettu rakennuspaikkana, jolla oli kaupantekohetkellä Hämeen lääninhallituksen palstoitussuunnitelman (6.5.1968) mukaisesti ilman määräaikaa voimassaoleva poikkeuslupa n:o 164/XII rakentamiselle. Maanomistajan täytyy voida luottaa siihen, että viranomaisen tekemä päätös on pysyvä, koska sen voimassa oloa ei ole rajoitettu. Myönnetty poikkeuslupa nojautuu tarkkuudeltaan ja sisällöltään nykyaikaista rantaasemakaavaa vastaavaan palstoitussuunnitelmaan. 3. Hallinto-oikeuden päätöksessä 12.11.2014 todetaan seuraavaa: "rakennuspaikkojen osoittaminen ei ole voinut perustua pelkästään mainittuun maankäyttösuunnitelmaan ja sen perusteella myönnettyyn poikkeuslupaan". Kaavan laatija on luonnosvaiheen vastineessaan todennut seuraavaa: "Hämeen ELY-keskuksen valitus oli rajattu koskemaan tiettyjä tiloja, mutta hallinto-oikeuden päätöksen perusteet muodostavat tässä kohtaa oikeus käytäntöä, koska koskee kaikkia kaava-alueella olevia vastaavia tiloja. Tilalle ei voida täten osoittaa uutta rakennusoikeutta ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu." On huomattava, että em. HaO:n päätöksen mukaan rakennuspaikkojen osoittaminen ei voi perustua pelkästään mainittuun poikkeuslupaan. Kaavan laatijalta on jäänyt huomaamatta, että päätös ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että rakennuspaikat osoitetaan nojautuen voimassa olevaan lakiin (MRL) sekä niihin tavoitteisiin ja periaatteisiin, jotka valtuusto ja kunnanhallitus ovat päätöksissään asettaneet kaavoitukselle. 4. Tilan Majava osoittaminen rakennuspaikaksi ei ole ristiriidassa MRL 39 :n ja 73 :n yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten kanssa: Rakennuspaikka tukeutuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön mm. tiestön ja sähkönjakelun osalta. Rakennuspaikka on osa kylämäistä yhteisöä, jossa loma-asumisen tarpeet ja palvelut ovat helpommin hoidettavissa kuin hajanaisilla loma-asuntoalueilla. Yleiskaavan luontoselvityksen mukaan alueeseen ei liity erityisiä luonto- ja maisema-arvoja. On huomattava, että ELY-keskuksen valitus kohdistui vain niihin neljään tilaan, joihin liittyi erityisiä luonnonarvoja. Se että valitus ei koskenut tilalle Majava osoitettua rakennuspaikkaa, osoittaa, että ELY-keskuksen arvion mukaan kaava ei ollut ristiriidassa lain sisältövaatimusten kanssa.
10 (104) Kahden rakennetun rakennuspaikan väliin jäävällä, rantaviivaltaan 77 m leveällä tilalla ei ole merkitystä yleisen virkistyksen kannalta. Virkistyksen tarpeet on otettu huomioon palstoitussuunnitelmassa sekä yleiskaavaehdotuksessa. Tilan rakentaminen ei kavenna yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 5. KH päätti 19.12.2016 lisätä kaava-asiakirjoihin valtuuston tahtotilan, joka on ollut sama kuin Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Kunnanvaltuuston päätöksen 18.2.1997 47 mukaan loma-asuntoa varten hankituille ja itsenäisiksi tiloiksi muodostetuille rakennuspaikoille tulee turvata rakennusoikeus, mikäli hankintahetkellä voimassa olleiden säännösten mukaan niillä olisi ollut rakennusoikeus. Tila Majava 13:42 on loma-asuntoa varten hankittu ja itsenäiseksi tilaksi muodostettu rakennuspaikka juuri niin kuin em. valtuuston päätös tarkoittaa. 6. Emätilatarkastelu ei perustu lakiin. Se on tasapuolisuuden arvioinnissa käytetty apuneuvo, josta käsillä olevan yleiskaavan pelisääntöjenkin mukaan voidaan poiketa kohtuullisuusharkinnan perusteella. Myös oikeuskäytäntö osoittaa, että emätilaperiaatteesta voidaan poiketa, mm. jos siihen on maankäytölliset tai muut hyväksyttävät perusteet. 7. Asikkalan kunta on poikkeamislupiin nojautuen myöntänyt rakennuslupia ainakin n. 30 v poikkeuslupapäätöksen jälkeen. Senkään vuoksi vielä rakentamattomia tiloja ei maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella voida jättää ilman rakennusoikeutta. 8. Rakentamattomille Pirttisaaren rakennuspaikoille on osoitettu rakennuspaikka, mutta samaan palstoitussuunnitemaan ja poikkeuslupapäätökseen nojautuville Hopeasaaren rakennuspaikoille ei ole osoitettu rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lohkomisajankohdalla (emätilaperiaate) ei tässä tilanteessa voi olla merkitystä. 9. Tasapuolisuutta arvioitaessa on vielä otettava huomioon, että yleiskaavaehdotuksessa useille tiloille on osoitettu enemmän rakennusoikeutta kuin mitä niille yleiskaavan mitoitusperusteilla kuuluu. Tilat on listattu muistutuksessa. Vastine: Esim. Tilan Majava välittömässä läheisyydessä on tila Kokkokärki 16-417- 13-16, jolle on osoitettu kolme rakennuspaikkaa, vaikka yleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan tilan rakennusoikeus on vain 0,45 rakennuspaikkaa. 1. Kts. kohdat 2-10. 2. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen 12.11.2014 (päätös 14/5223/3). Päätöksen perusteluissa on tuotu ilmi, että vaikka palstoitussuunnitelmaan ei ole aikanaan määritetty määräaikaa, oli määräaika tuolloin voimassa olevan lainsäädännön perusteella aina vaadittu. Siten palstoitussuunnitelma on verrattavissa esim. poikkeamislupaan, joka määräajan jälkeen ei ole enää voimassa.
11 (104) Lisäksi on huomioitava vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka perusteluissa tai pykälissä ei ole siirtymäsäännöksiä palstoitussuunnitelmien suhteen. Palstoitussuunnitelman voimaantulosta on kulunut lähes 50 vuotta. Vaikka suunnitelmalle ei ole esitetty määräaikaa, voidaan edellä esille tuodun sekä hallinto-oikeuden päätöksen perusteella todeta, että sen suunnitelmalla ei ole enää lainvoimaa. Palstoitussuunnitelma ei myöskään vastaa oikeusvaikutukseltaan rantakaavaa, jonka voimassaolo on periaatteessa ikuinen. Pelkästään se, että kiinteistö on ostettu rakentamistarkoituksessa vanhan lainsäädännön aikana, ei ole peruste rakennusoikeuden osoittamiselle, jos rakentamiselle ei ole perusteita vallitsevan lainsäädännön mukaisesti. 3. Kts. kohdat 4 ja 10. Kaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat on osoitettu perustuen niihin tavoitteisiin ja periaatteisiin, jotka valtuusto ja kunnanhallitus ovat päätöksissään asettaneet kaavoitukselle. 4. Kaavassa on lähtökohtien mukaisesti tutkittu loma-asuntorakentamisen, vakituisen asumisen ja matkailurakentamisen mahdollisuudet rantaalueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Rantojen osalta mitoitusperusteina on käytetty soveltuvin osin samoja periaatteita kuin Eteläisen Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi luetaan ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969. Emätilan käytettynä rakennusoikeutena otetaan huomioon emätilasta myöhemmin erotetut ja rakennetut kiinteistöt sekä rakennusluvat. Kantatilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan perusteella. Näin saatavasta luvusta vähennetään jo käytetty rakennusoikeus. Jäljelle jäävä rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille. Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.1. Tila 13:42 (ID 420) kuuluu samaan emätilaan 17 muun tilan kanssa. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on 5,4 (~5). Emätilalla on 9 käytettyä rakennusoikeutta. Emätila on siten käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa eikä sillä voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu. Emätilan ja tilan 13:42 osalta on myös tarkasteltu muodostumisketjua. Emätilan lohkotilat ovat pääsääntöisesti muodostuneet 1971. Emätilasta lohkotiloista ei ole edelleen lohkottu uusia tiloja sitten, että nämä edelleen
12 (104) lohkotut tilat olisivat rakennettuina ylittäneet niille kuuluvan rakennusoikeuden määrän. Tila 13:42 ei ole siten kärsinyt muiden tilojen rakentamista. Huomioitavaa myös on, että emätilalla on 9 rakentamatonta lohkotilaa eli puolet emätilan tiloista on rakentamattomia. Tila 13:42 ei tässäkään suhteessa ole epätasa-arvoisessa asemassa verrattuina emätilan muihin lohkotiloihin. Myöskään muistutuksessa esille tuodut olosuhteelliset tekijät eivät merkittävästi eroa emätilan muutamista rakentamattomista rakennuspaikoista tai kaavan alueella olevien muiden emätilojen vielä rakentamattomista lohkotiloista. Kääntäen tarkasteltuna rakennusoikeuden myöntäminen tilalle 13:42 edellyttäisi rakennusoikeuksien myöntämistä kaikille muille emätilan vastaavassa tilanteessa oleville tiloille ja todennäköisesti myös muiden emätilojen vastaavassa tilanteessa oleville tiloille. Tämä ei olisi linjassa kaavan tavoitteiden kanssa. Maanomistajien omissa suunnitelmissa esitetyt rakennusoikeudet eivät ole perusteita uusien rakennusoikeuksien osoittamiseen kaavassa, jos näitä rakennusoikeuksia ei ole koskaan osoitettu missään rakennuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa. Ainoastaan voimassa oleva rakennuslupa tai poikkeamislupa katsotaan rantarakentamista koskevan oikeuskäytännön mukaisesti olemassa olevaksi rakennusoikeudeksi. Uusien rakennusoikeuksien osalta rakennusoikeus voidaan osoittaa ainoastaan mitoitustarkastelun mukaisesti tai tietyissä tapauksissa ns. kohtuullisuustarkastelulla. Kohtuullisuustarkasteluun ei tässä kohtaa ole perusteita esim. edellä mainituista rakennusoikeuden määrään ja esim. muodostumisketjuun liittyvistä syistä. 5. Asikkalan kunnanhallitus on kokouksessaan 30.1.2017 päättänyt seuraavasti: Kaavoittaja on tehnyt Ruotsalaisen kaava-aineistoon korjauksia 19.12.2016 kunnanhallituksen kokouspöytäkirjan mukaisesti. Pöytäkirjassa kaavoitusjaosto on 13.12.2016 21 lisännyt kaavoitusta varten valtuuston tahtotilan, joka on ollut sama kuin Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Kunnanvaltuuston päätöksen 18.2.1997 47 mukaan loma-asuntoa varten hankituille ja itsenäisiksi tiloiksi muodostetuille rakennuspaikoille tulee turvata rakennusoikeus, mikäli hankinta hetkellä voimassa olleiden säännösten mukaan niillä olisi ollut rakennusoikeus. Tahtotilan lisäksi täytyy huomioida myös ny kyinen lainsäädäntö. Tämän johdosta kaavanlaatija on käytännössä tarkastellut rakentamattomat emätilat, ja merkinnyt tiloille rakennus oikeuden, mikäli rakennusoikeudelle on ollut riittävät perusteet. Kunnanhallituksen päätös 19.12.2016 on siten korjattu kunnanhallituksen päätöksellä 30.1.2017. Kaavaehdotus on asetettu nähtäville päätöksen 30.1.2017 mukaisesti. Tila Viljaseppä 13:42 ei ole hallituksen päätöksen 30.1.2017 mukainen rakentamaton emätila eikä hallituksen päätös siten oikeuta sille rakennusoikeutta.
13 (104) 6. Emätilatarkastelu perustuu vallitsevaan oikeuskäytäntöön, joka tulkitsee ja täydentää lakia. Sen käytön perusteluista on kymmeniä KHO:n ennakkopäätöksiä. On totta, että siitä voidaan kohtuullisuussyistä poiketa. Tällöin kohtuullisuustarkastelussa on kuitenkin arvioitava, johtaako tehty ratkaisu epätasapuoliseen kohteluun suhteessa muihin maanomistajiin. Jos tilalle osoitetaan rakennusoikeus kohtuullisuudella nyt esille tuoduilla perusteilla, tulisi rakennusoikeus osoittaa jokaiselle muulle sellaiselle emätilan lohkotilalle, joka on a) hankittu vanhan lainsäädännön aikana rakentamistatarkoitusta varten b) ja jolla on rauennut poikkeamislupa. Oikeuskäytännön kautta on kuitenkin todettu, että rauennut rakennuslupa tai poikkeamislupa ei tarkoita sitä, että tilalla olisi olemassa kohtuullisuudellakaan rakennusoikeus, jos esim. rakentamisen suhteen ei ole missään vaiheessa ryhdytty aktiivisiin toimiin. Kohtuullistarkastelun perusteella tilalle ei kuulu rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden osoittamien johtaisi maanomistajien epätasa-arvoiseen kohteluun. 7. Kaavassa ei ole osoitettu kohtuullisuudella rakennusoikeuksia rauenneiden poikkeamislupien tai rakennuslupien vuoksi ilman, että rakennuspaikalla on ollut olemassa esim. perusteet rauenneen rakennusluvan aikaiselta rakentamiselta. 8. Pirttisaareen on osoitettu uusia rakennuspaikkoja ainoastaan sillä perusteella, että ne a) muodostuvat laskennallisen mitoituksen kautta b) vastaavat Asikkalan kunnanhallituksen ehdotusvaiheessa esittämää linjausta rakentamattomasta ja rakennuspaikan vaatimukset täyttävästä emätilasta (tällaisille emätiloille osoitetaan 1 rakennusoikeus, jos laskennallinen rakennusoikeus ei mahdollista tätä enempää rakennusoikeutta). 9. Muistutuksessa esille tuotujen tilojen osalta kaavoittaja vastaa perusteista seuraavasti: - 16-406-2-217: Tilalle on osoitettu RM- aluetta, joka on tarkoitettu matkailupalveluille. Kyseessä eivät ole omarantaiset loma-asunnon rakennuspaikat. Oikeuskäytännön mukaisesti matkailupalveluille voidaan ylittää mitoitusta verrattuna yksityiseen käyttöön tarkoitettuihin loma-asuntoihin. - 16-406-2-152: Tilalle on myönnetty sen laskennallisen rakennusoikeuden mukainen rakennusoikeus, koska emätilan toinen puoli on käyttänyt koko emätilan rakennusoikeuden ilman, että tilalla 2:152 on ollut mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Asia on tarkennettu mitoitustaulukkoon. - 16-406-2-172: Tilan saanto on ajalta ennen leikkausajankohtaa. Tulkitaan omaksi kokonaisuudekseen. Asia on tarkennettu mitoitustaulukkoon. - 16-406-3-129: Rakentamaton emätila. Tilalla ei ole rantaviivaa mutta se täyttää muuten rakennuspaikan vaatimukset. - 16-407-1-47: Rakentamaton emätila. - 16-407-1-83: Rakentamaton emätila.
14 (104) - 16-417-7-34: Rakentamaton emätila - 16-417-8-444: Poikettu mitoituksesta Asikkalan kunnan päätöksellä. Tilojen 8:321, 8:323 ja 8:324 saanto ennen poikkileikkausajankohtaa, joten ei vaikutusta emätilan käytettyihin rakennusoikeuksiin. - 16-417-8-511: Rakentamaton emätila. Tilalle Kokkokärki 16-417-13-16 ei ole osoitettu uusia rakennusoikeuksia, vaan tilalla on 3 kpl olemassa olevia rakennusoikeuksia. Vanhat olemassa olevat rakennusoikeudet eivät voi lain ja siihen liittyvän oikeuskäytännön perusteella peruste lisätä tai vähentää muiden emätilojen rakennusoikeutta. Tältä osin tässä kohtaa esille nostettu laskennallisen rakennusoikeuden ylittävät rakentaminen läheiselle tilalle ei voi olla peruste rakennusoikeuden myöntämiseksi toiselle tilalle. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta 2. Ei vaikutusta 3. Ei vaikutusta 4. Ei vaikutusta 5. Ei vaikutusta 6. Ei vaikutusta 7. Ei vaikutusta 8. Ei vaikutusta 9. Ei vaikutusta 10. Ei vaikutusta
15 (104) 8 Weuster Marjatta ja Ulrich 16-407-1-189 Muistutuksen pääkohdat: 1. Edellinen omistaja on myynyt tilan 1:134 loma-asunnon rakennuspaikkana ja itsenäisenä tilana v.1993. Tilalla on ollut hankintahetkellä voimassa oleva rakennuslupa, numero 920002000, myönnetty 14.1.1992 ja rakennusoikeus. Pyydetään, että saadaan pitää loma-asunnon rakennusoikeus. 2. Samassa omistuksessa olevat viereiset tilat, 1:134 ja 1:127, ovat molemmat 3000 m 2 pinta-alaltaan, yhteispinta-ala 6000 m 2, ja rantaviivan pituus on yhteensä yli 142 metriä, joten tilalla 1:189 on näin ollen omaa rakennusoikeutta jäljellä. Tilan 1:189 rakennusalue on pysynyt samanlaisena, kuin aiemmin. Näin ollen lähtökohtaisesti yhden ja saman maanomistajan RA-alueelle, ja siten tilalle, pitäisi olla mahdollista osoittaa toinen rakennuspaikka, koska rakennuspaikat täyttävät rakennuspaikoilta edelletyt vaatimukset ja tilan 1:189 olemassa oleva loma-asunto on vuodelta 1979, eli vanhan lainsäädännön aikaan rakennettu. Vastine: 1. Maanomistajien omissa suunnitelmissa esitetyt rakennusoikeudet eivät ole perusteita uusien rakennusoikeuksien osoittamiseen kaavassa, jos näitä rakennusoikeuksia ei ole koskaan osoitettu missään rakennuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa. Ainoastaan voimassa oleva rakennuslupa tai poikkeamislupa katsotaan rantarakentamista koskevan oikeuskäytännön mukaisesti olemassa olevaksi rakennusoikeudeksi. Uusien rakennusoikeuksien osalta rakennusoikeus voidaan myöntää ainoastaan mitoitustarkastelun mukaisesti tai tietyissä tapauksissa ns. kohtuullisuustarkastelulla. Täten vuodelta 1992 peräisin oleva rakennuslupa, joka ei ole enää voimassa, ei voi olla perusteena rakennusoikeuden myöntämiselle. 2. Kaavassa on lähtökohtien mukaisesti tutkittu loma-asuntorakentamisen, vakituisen asumisen ja matkailurakentamisen mahdollisuudet rantaalueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Rantojen osalta mitoitusperusteina on käytetty soveltuvin osin samoja periaatteita kuin Eteläisen Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi
16 (104) luetaan ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969. Emätilan käytettynä rakennusoikeutena otetaan huomioon emätilasta myöhemmin erotetut ja rakennetut kiinteistöt sekä rakennusluvat. Kantatilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan perusteella. Näin saatavasta luvusta vähennetään jo käytetty rakennusoikeus. Jäljelle jäävä rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille. Toisin kuin muistuttaja tuo esille, ei rakennusoikeuden määrä perustu tilan pinta-alaan tai rakennuspaikan vaatimaan rantaviivan pituuteen, vaan yllä olevan mukaisesti ns. muunnettuun rantaviivaan ja alueelliseen mitoitusnormiin. Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.1. Vanhat tilat 1:127 ja 1:134 on yhdistetty nykyisellään yhdeksi tilaksi 1:189 ja tämä uusi kiinteistöjako on huomioitu kaavaehdotuksessa, johon on lisätty uudet kiinteistörajat. Kiinteistörajat ovat informatiivinen tieto, joilla ei ole oikeusvaikutusta kaavassa. Tila 1:189 (ID 223) kuuluu samaan emätilaan 30 muun tilan kanssa. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on 4,68 (~5). Emätilalla on 16 käytettyä rakennusoikeutta. Emätila on siten käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa eikä sille voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu. Tilan 1:189 rakennusoikeus on 0,83 (~1). Tilalla on 1 olemassa oleva rakennusoikeus. Myös tila 1:189 on käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa, eikä sille voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maanomistajien tasapuolinen kohtelu lähtee siitä, että kaikkia maanomistajia kohdellaan samoilla periaatteilla. Tämä toteutuu tässä osayleiskaavassa tilan 1:189 osalta. Koska maanomistajalla on jo tilalla 1 kpl rakennusoikeuksia eikä tilan oma rakennusoikeus mahdollista toisen myöntämistä, toteutuu tasapuolisuus. Jos tilalle myönnettäisiin uusi rakennusoikeus, vaarantuisi maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta 2. Ei vaikutusta
17 (104) 9 Laukkanen Jari ja Juha 16-417-7-72, 16-417-7-111 Muistutuksen pääkohdat: 1. Kaavaehdotuksessa kummankin kiinteistön 7:72 ja 7:111 rakennusoikeus on siirretty vanhemmalle kiinteistölle 7:72. Muistutusten jättäjän isän hankkiessa kiinteistön 7:111 jo omistamansa kiinteistön 7:72 vierestä oli hänen ajatuksenaan jättää molemmille pojilleen omat mökkipalstat. Tontilla 7:111 on ollut rakennusoikeus. Halutaan ettei kiinteistön 7:111 rakennusoikeutta rajoiteta / poisteta. Vastine: 1. Kaavaehdotus ei tilojen 7:72 ja 7:111 ratkaisujen osalta eroa kaavaluonnoksesta eikä kumoutuneessa kaavaprosessissa esitetystä ratkaisusta. Kaavassa on lähtökohtien mukaisesti tutkittu loma-asuntorakentamisen, vakituisen asumisen ja matkailurakentamisen mahdollisuudet rantaalueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Rantojen osalta mitoitusperusteina on käytetty soveltuvin osin samoja periaatteita kuin Eteläisen Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi luetaan ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969. Emätilan käytettynä rakennusoikeutena otetaan huomioon emätilasta myöhemmin erotetut ja rakennetut kiinteistöt sekä rakennusluvat. Kantatilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan perusteella. Näin saatavasta luvusta vähennetään jo käytetty rakennusoikeus. Jäljelle jäävä rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille. Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.1. Tilat 7:72 (ID 607) ja 7:111 (ID 592) kuuluvat samaan emätilaan 29 muun tilan kanssa. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on 18,98 (~19). Emätilalla on 29 käytettyä rakennusoikeutta. Emätila on siten käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa eikä sillä voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu.
18 (104) Tilan 7:72 rakennusoikeus on 0,39 ja tilan 7:111 rakennusoikeus on 0,33 eli tilojen yhteinen rakennusoikeus on 0,72 (~1). Tilalla 7:111 on 1 olemassa oleva rakennusoikeus. Tilojen yhteinen rakennusoikeuskaan ei oikeuta yhtä enempään rakennusoikeuteen, joten tilat ovat käyttäneet laskennallisen rakennusoikeutensa, eikä niille ei voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia. Muistutuksessa on tuotu ilmi, että tilalle 7:72 kuuluu rakennusoikeus. Asikkalan kunnalla tai kaavoittajalla ei kuitenkaan ole tiedossa sellaista voimassa olevaa poikkeamislupaa tai rakennuslupaa, jonka perusteella tilalla olisi rakennusoikeutta. Maanomistajien omissa suunnitelmissa esitetyt rakennusoikeudet eivät ole perusteita uusien rakennusoikeuksien osoittamiseen kaavassa, jos näitä rakennusoikeuksia ei ole koskaan osoitettu missään rakennuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa. Ainoastaan voimassa oleva rakennuslupa tai poikkeamislupa katsotaan rantarakentamista koskevan oikeuskäytännön mukaisesti olemassa olevaksi rakennusoikeudeksi. Uusien rakennusoikeuksien osalta rakennusoikeus voidaan osoittaa ainoastaan mitoitustarkastelun mukaisesti tai tietyissä tapauksissa ns. kohtuullisuustarkastelulla. Kohtuullisuustarkasteluun ei tässä kohtaa ole perusteita, koska tilojen oma rakennusoikeus ei oikeuttaisi yhtä enempään rakennusoikeuteen. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta
19 (104) 10 Skinnari Teemu (puolesta Markkula Pekka) 16-417-5-153 Muistutuksen pääkohdat: 1. Vuoden 2009 kaavaluonnoksessa oli merkitty tilalle loma-asunto, jota nykyisessä luonnoksessa ei ole. Vaaditaan rakennuspaikka takaisin nykyiseen ehdotukseen. 2. Halutaan kuivan maan rakennuspaikka liitteessä esitettyyn kohtaan. Vastine: 1. Kaavaehdotus ei tilan 5:153 ratkaisujen osalta eroa hallinto-oikeudessa kumoutuneesta kaavasta. Muistuttaja viittaa kumoutuneen kaavaprosessin luonnokseen, jonka jälkeen lopullisessa kaavassa on osoitettu eri ratkaisu. Nyt laadittavana on uusi kaava kumoutuneen kaavaprosessin lähtökohdilla ja mitoitusperusteilla. Kaavassa on lähtökohtien mukaisesti tutkittu loma-asuntorakentamisen, vakituisen asumisen ja matkailurakentamisen mahdollisuudet rantaalueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Rantojen osalta mitoitusperusteina on käytetty soveltuvin osin samoja periaatteita kuin Eteläisen Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi luetaan ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969. Emätilan käytettynä rakennusoikeutena otetaan huomioon emätilasta myöhemmin erotetut ja rakennetut kiinteistöt sekä rakennusluvat. Kantatilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan perusteella. Näin saatavasta luvusta vähennetään jo käytetty rakennusoikeus. Jäljelle jäävä rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille. Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.1. Tila 5:153 (ID 554) kuuluu samaan emätilaan 4 muun tilan kanssa. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on 4,17 (~4). Emätilalla on 3 käytettyä rakennusoikeutta. Emätilalle muodostuu yksi rakennusoikeus, joka on osoitettu vielä rakentamattomalle tilalle 5:144. Rakennuspaikka on osoitettu tilalle 5:144, koska se on lohkottu ja myyty rakennuspaikkana emätilan kantatilasta, joka on nykyinen tila 5:153. Tilan 5:153 voidaan siten katsoa luopuneen rakennusoikeudesta tilan 5:144 hyväksi.
20 (104) Emätila on tämän jälkeen käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa eikä sillä voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu. Kts. kohta 2. 2. Loma-asunnon rakennuspaikka voidaan osoittaa esitettyyn sijaintiin mitoitettavan ranta-alueen ulkopuolelle. Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta 2. 1 x uusi ei-omarantainen RA
21 (104) 11 Jokelainen Juhani ja Seppo 016-406-2-73 Muistutuksen pääkohdat: 1. Muistutuksen jättäjän ja naapurikiinteistön 2:102 väliselle noin 120 metrin levyiselle rantaniitylle on merkitty rakennettu sauna. Pyydetään merkinnän poistamista perusteettomana. Rantaniityllä ei ole eikä ole koskaan ollut rantasaunaa. 2. Kaavaehdotusta valmisteltaessa ei ole oltu yhteydessä muistutuksen jättäjiin, jolloin he eivät ole voineet vaikuttaa rantasaunan merkitsemiseen. Näin ollen ei ole toimittu maankäyttö- ja rakennuslain määräysten (6. ja 62 ) mukaisesti. 3. Saunan paikka sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla kulttuurihistoriallisella ympäristöllä. Mikäli tähän avaraan, puuttomaan luonnonniittymaisemaan rakennetaan rantasauna, jonka ympärille istutetaan - kuten uusi maanomistaja aikoo saunaa suojaavaa puustoa, ikivanha kulttuurimaisema menetetään lopullisesti. Tämä olisi selkeässä ristiriidassa alueelle suunnitellun kaavamääräyksen ma-2/6 kanssa. 4. Rantasaunan paikalle ei ole tietä. Uusi tie lisäisi luonnonniityn maisematuhoa. 5. Lahti on kaislikkoinen ja matala. Sen raivaaminen uimakäyttöön olisi haastava tehtävä, joka vaatisi merkittävän ruoppaamisen ja / tai todella pitkän laiturin sekä rannan puuston kaatamisen. Toimet vaikuttaisivat negatiivisesti ympäristö- ja kulttuurimaisemaan sekä eläimistöön. 6. Mainitussa lahdessa elää merkittävä viitasammakkoyhdyskunta, joka on helppo todeta ja dokumentoida tänä keväänä. Miksi tätä aluetta ei ole kirjattu kaavavalmistelun yhteydessä tehtyyn viitasammakko-, sudenkorento- ja liito-oravaselvitykseen? Selvitys kohdennettiin vain uusille rakennuspaikoille. 7. Koska AO-merkintä (tilalla 2:134) kaavaehdotuksessa mahdollistaa useitten saunojen rakentamisen luontevaan paikkaan rakennusten yhteyteen, on uuden kaukana sijaitsevan rantasaunan rakentaminen tarpeetonta ja perusteetonta. 8. Kun kantatilan uusi omistaja on ostanut kiinteistön, ostajalla on ollut tiedossa, että alueen rannat on täysin rakennettu eikä uusille rakennuspaikoille ole mahdollisuuksia. Vastine: 1. Kyseessä on tilan 2:102 ei-omarantaisen päärakennuksen rantasaunaoikeus. Tilalla on 2 kpl ei-omarantaista rakennusoikeutta ja siten 2 kpl rantasaunan rakennusoikeuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) siirtymäsäännöksissä on todettu, että ennen 1.1.1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan
22 (104) liittyen saa rakentaa saunarakennuksen ilman MRL 72 :n 1 momentissa esitettyjä rajoituksia. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Nyt laadittavana oleva osayleiskaava tehdään edellä olevan suunnittelutarpeen ratkaisuksi, joten siirtymäsäännöstä ei voida suoraan soveltaa, vaan se ratkaistaan tapauskohtaisesti. Koska kyseessä on kuitenkin nimenomaisesti talouskeskus, jolla ei ole olemassa olevaa rantasaunan rakennusoikeutta, on asia ratkaistu osoittamalla tilalle oikeus rantasaunan rakentamiseksi. Ratkaisu vastaa siirtymäsäädöksen henkeä ei-omarantaisten mutta ranta-alueella sijaitsevien rakennuspaikkojen rantaoikeuksien huomioimisesta. 2. Muistuttaja on tässä muistutuksessa tuonut esille näkemyksensä saunarakennuksista. Muistuttajaan on siten oltu yhteydessä ja hän on saanut mahdollisuuden esittää näkemyksensä asiaan liittyen. Muistuttajalla on siten myös mahdollisuus vaikuttaa rantasaunan merkitsemiseen. Asikkalan kunta on toiminut kaavan kuulemisessa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti ja tiedottanut kaavasta asianmukaisesti lain vaatimissa määrin. Lain vaatimusten mukaisesti kaavaehdotuksen kuulemisesta on lähetetty kuulemiskirje ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Muilta osin kaavan vaiheista on tiedotettu kunnan ilmoitustaululla, internetsivuilla ja tarvittavissa sanomalehdissä. Se että osallisella on mahdollisuus lausua näkemyksensä, ei maankäyttöja rakennuslain mukaisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että näkemys pitää huomioida, jos se on kaavan tavoitteiden kanssa ristiriidassa. 3. Kaavamääräyksessä ma -alueen kaavamääräyksessä on annettu määräys alueen arvojen huomioimisesta. Osa-aluevaraus ei estä rakentamista alueelle. 4. Mahdollisesti kulkureitistä sovitaan yksityistietoimituksen tai rasitetoimituksen kautta. Kulku saunalle on mahdollista järjestää maisema-arvot huomioiden. 5. Kirjataan tiedoksi. Kyseessä on muistuttajan näkemys asiasta. Saunarakennus voidaan sijoittaa alueelle ilman, että luonnonympäristöön tulee vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia. 6. Viitasammakkoselvitys on kohdistettu sellaisille alueille, joilla maankäytön osalta on tapahtumassa merkittävää ja mahdollisesti viitasammakon elinoloihin vaikuttavaa muutosta. Saunan rakennuspaikka sijoittuu kyseisessä kohdassa välittömästi olemassa olevan rakenteen jatkoksi ja sen mahdollistama rakentamisen määrä ei ole merkittävä. 7. Kts. kohta 1. 8. Kts. kohta 1.
23 (104) Vaikutus kaavakarttaan: 1. Ei vaikutusta 2. Ei vaikutusta 3. Ei vaikutusta 4. Ei vaikutusta 5. Ei vaikutusta 6. Ei vaikutusta 7. Ei vaikutusta 8. Ei vaikutusta
24 (104) 12 Lampola Jouni ja Minna (asiamies Toropainen Tapio) 016-417-13-53 Muistutuksen pääkohdat: 1. Tilalle Viljaseppä 16-417-13-53 tulee osoittaa rakennuspaikka. 2. Kiinteistö on ostettu rakennuspaikkana, jolla oli kaupantekohetkellä Hämeen lääninhallituksen palstoitussuunnitelman (6.5.1968) mukaisesti ilman määräaikaa voimassaoleva poikkeuslupa n:o 164/Xll 3626/603 R 68 rakentamiselle. Maanomistajan täytyy voida luottaa siihen, että viranomaisen tekemä päätös on pysyvä, koska sen voimassa oloa ei ole rajoitettu. Myönnetty poikkeuslupa nojautuu tarkkuudeltaan ja sisällöltään nykyaikaista ranta-asemakaavaa vastaavaan palstoitussuunnitelmaan. Kuuleminen oli laajempi kuin yksittäisissä poikkeusluvissa ja on vastannut silloisten rantakaavojen kuulemismenettelyä. 3. Hallinto-oikeuden päätöksessä 12.11.2014 todetaan seuraavaa: "rakennuspaikkojen osoittaminen ei ole voinut perustua pelkästään mainittuun maankäyttösuunnitelmaan ja sen perusteella myönnettyyn poikkeuslupaan". Kaavan laatija on luonnosvaiheen vastineessaan todennut seuraavaa: "Hämeen ELY-keskuksen valitus oli rajattu koskemaan tiettyjä tiloja, mutta hallinto-oikeuden päätöksen perusteet muodostavat tässä kohtaa oikeus käytäntöä, koska koskee kaikkia kaava-alueella olevia vastaavia tiloja. Tilalle ei voida täten osoittaa uutta rakennusoikeutta ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu." On huomattava, että em. HaO:n päätöksen mukaan rakennuspaikkojen osoittaminen ei voi perustua pelkästään mainittuun poikkeuslupaan. Kaavan laatijalta on jäänyt huomaamatta, että päätös ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että rakennuspaikat osoitetaan nojautuen voimassa olevaan lakiin (MRL) sekä niihin tavoitteisiin ja periaatteisiin, jotka valtuusto ja kunnanhallitus ovat päätöksissään asettaneet kaavoitukselle. 4. Tilan Viljaseppä osoittaminen rakennuspaikaksi ei ole ristiriidassa MRL 39 :n ja 73 :n yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten kanssa: Rakennuspaikka tukeutuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön mm. tiestön ja sähkönjakelun osalta. Rakennuspaikka on osa kylämäistä yhteisöä, jossa loma-asumisen tarpeet ja palvelut ovat helpommin hoidettavissa kuin hajanaisilla loma-asuntoalueilla. Yleiskaavan luontoselvityksen mukaan alueeseen ei liity erityisiä luonto- ja maisema-arvoja. On huomattava, että ELY-keskuksen valitus kohdistui vain niihin neljään tilaan, joihin liittyi erityisiä luonnonarvoja. Se että valitus ei koskenut tilalle Viljaseppä osoitettua rakennuspaikkaa, osoittaa, että ELY-keskuksen arvion mukaan kaava ei ollut ristiriidassa lain sisältövaatimusten kanssa.
25 (104) Kahden rakennetun rakennuspaikan väliin jäävällä 45 m leveällä tilalla ei ole merkitystä yleisen virkistyksen kannalta. Virkistyksen tarpeet on otettu huomioon palstoitussuunnitelmassa sekä yleiskaavaehdotuksessa. Tilan rakentaminen ei kavenna yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 5. KH päätti 19.12.2016 lisätä kaava-asiakirjoihin valtuuston tahtotilan, joka on ollut sama kuin Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Kunnanvaltuuston päätöksen 18.2.1997 47 mukaan loma-asuntoa varten hankituille ja itsenäisiksi tiloiksi muodostetuille rakennuspaikoille tulee turvata rakennusoikeus, mikäli hankintahetkellä voimassa olleiden säännösten mukaan niillä olisi ollut rakennusoikeus. Tila Viljaseppä 13:53 on loma-asuntoa varten hankittu ja itsenäiseksi tilaksi muodostettu rakennuspaikka juuri niin kuin em. valtuuston päätös tarkoittaa. 6. Emätilatarkastelu ei perustu lakiin. Se on tasapuolisuuden arvioinnissa käytetty apuneuvo, josta käsillä olevan yleiskaavan pelisääntöjenkin mukaan voidaan poiketa kohtuullisuusharkinnan perusteella. Myös oikeuskäytäntö osoittaa, että emätilaperiaatteesta voidaan poiketa, mm. jos siihen on maankäytölliset tai muut hyväksyttävät perusteet. 7. Asikkalan kunta on poikkeamislupiin nojautuen myöntänyt rakennuslupia ainakin n. 30 v poikkeuslupapäätöksen jälkeen. Senkään vuoksi vielä rakentamattomia tiloja ei maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella voida jättää ilman rakennusoikeutta. 8. Rakentamattomille Pirttisaaren rakennuspaikoille on osoitettu rakennuspaikka, mutta samaan palstoitussuunnitemaan ja poikkeuslupapäätökseen nojautuville Hopeasaaren rakennuspaikoille ei ole osoitettu rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lohkomisajankohdalla (emätilaperiaate) ei tässä tilanteessa voi olla merkitystä. 9. Tasapuolisuutta arvioitaessa on vielä otettava huomioon, että yleiskaavaehdotuksessa useille tiloille on osoitettu enemmän rakennusoikeutta kuin mitä niille yleiskaavan mitoitusperusteilla kuuluu. Tilat on listattu muistutuksessa. Vastine: Esim. Tilan Majava välittömässä läheisyydessä on tila Kokkokärki 16-417- 13-16, jolle on osoitettu kolme rakennuspaikkaa, vaikka yleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan tilan rakennusoikeus on vain 0,45 rakennuspaikkaa. 1. Kts. kohdat 2-10. 2. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen 12.11.2014 (päätös 14/5223/3). Päätöksen perusteluissa on tuotu ilmi, että vaikka palstoitussuunnitelmaan ei ole aikanaan määritetty määräaikaa, oli määräaika tuolloin voimassa olevan lainsäädännön perusteella aina vaadittu. Siten palstoitussuunnitelma on verrattavissa esim. poikkeamislupaan, joka määräajan jälkeen ei ole enää voimassa.
26 (104) Lisäksi on huomioitava vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka perusteluissa tai pykälissä ei ole siirtymäsäännöksiä palstoitussuunnitelmien suhteen. Palstoitussuunnitelman voimaantulosta on kulunut lähes 50 vuotta. Vaikka suunnitelmalle ei ole esitetty määräaikaa, voidaan edellä esille tuodun sekä hallinto-oikeuden päätöksen perusteella todeta, että sen suunnitelmalla ei ole enää lainvoimaa. Palstoitussuunnitelma ei myöskään vastaa oikeusvaikutukseltaan rantakaavaa, jonka voimassaolo on periaatteessa ikuinen. Pelkästään se, että kiinteistö on ostettu rakentamistarkoituksessa vanhan lainsäädännön aikana, ei ole peruste rakennusoikeuden osoittamiselle, jos rakentamiselle ei ole perusteita vallitsevan lainsäädännön mukaisesti. 3. Kts. kohdat 4 ja 10. Kaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat on osoitettu perustuen niihin tavoitteisiin ja periaatteisiin, jotka valtuusto ja kunnanhallitus ovat päätöksissään asettaneet kaavoitukselle. 4. Kaavassa on lähtökohtien mukaisesti tutkittu loma-asuntorakentamisen, vakituisen asumisen ja matkailurakentamisen mahdollisuudet rantaalueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Rantojen osalta mitoitusperusteina on käytetty soveltuvin osin samoja periaatteita kuin Eteläisen Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi luetaan ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969. Emätilan käytettynä rakennusoikeutena otetaan huomioon emätilasta myöhemmin erotetut ja rakennetut kiinteistöt sekä rakennusluvat. Kantatilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan perusteella. Näin saatavasta luvusta vähennetään jo käytetty rakennusoikeus. Jäljelle jäävä rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille. Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.1. Tila 13:53 (ID 418) kuuluu samaan emätilaan 17 muun tilan kanssa. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on 5,4 (~5). Emätilalla on 9 käytettyä rakennusoikeutta. Emätila on siten käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa eikä sillä voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu. Emätilan ja tilan 13:53 osalta on myös tarkasteltu muodostumisketjua. Emätilan lohkotilat ovat pääsääntöisesti muodostuneet 1971. Emätilasta lohkotiloista ei ole edelleen lohkottu uusia tiloja sitten, että nämä edelleen