Kunnanhallitus 86 18.04.2017 Myllyniemen ranta-asemakaava / kaavoituspäätös, vireilletulo ja rakennuskielto 256/502/2017 Kunnanhallitus 18.04.2017 86 Aloite ranta-asemakaavan laatimisesta Maanomistajat ovat jo aiemmin 15.6.2011 päivätyllä kirjeellään esittäneet rantayleiskaavan muuttamista tilalla Myllyniemi 4:145. Pihtiputaan kunnanhallitus on ottanut kaavamuutosaloitteeseen kantaa päätöksessään 6.2.2012 32. Tuolloin kunnanhallitus totesi, että kaavamuutos otetaan tutkittavaksi laajemman Koliman rantaosayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä aikaisintaan vuonna 2015. Lisäksi hallitus totesi, että mikäli maanomistajat haluavat nopeuttaa kaavan muutosprosessia, heillä on MRL 74 :n mukaisesti mahdollisuus laatia alueelle ranta-asemakaava, joka tulee valtuuston hyväksyttäväksi. Tähän päätökseen viitaten, todetaan, että Koliman rantaosayleiskaavan laatiminen on ajankohtaista aikaisintaan vuosina 2018-2019. Sitä ennen viedään loppuun jo perusselvitysten osalta aloitettu Saani- ja Elämäjärven sekä muun itäisen vesistön rantayleiskaava. Tilan Myllyniemi 4:145 omistajat Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen ja Juhani Sutinen ovat palanneet asiaan uudelleen ja toimittaneet 28.1.2017 Pihtiputaan kunnanhallitukselle osoitetun aloitekirjeen. Siinä esitetään ranta-asemakaavan laatimista maanomistajan toimesta tilalle Myllyniemi 4:145, jotta RA-rakennuspaikkojen siirron ja laajentamisen mahdollisuudet voidaan selvittää tulevaa Koliman rantayleiskaavan tarkistusta aiemmin. Aloitekirje on kokouksen oheismateriaalina (Aloite). Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Tilalle Myllyniemi 4:145 on Koliman rantaosayleiskaavassa osoitettu neljä RA-rakennuspaikkaa (loma-asumista). Kaksi suurempaa on sijoitettu alueen pohjoispäähän ja kaksi kooltaan pienempää alueen eteläpäähän. Rannat ovat aikanaan olleet "Isohiekka" nimen mukaisesti hienoa hiekkarantaa, joka aikojen saatossa on peittynyt kasvillisuuteen. Tapani Savolainen teki maanomistajsien kanssa maastokatselmuksen paikalla 6.2.2011. Hän totesi muistiossa, että matalasta rannasta ja runsaasta järviruokokasvustosta johtuen eteläisten tonttien käyttö on hankalaa, vaikka rakennuskelvottomista tonteista ei niidenkään osalta voida puhua. Kaavan mukaisten eteläisten rakennuspaikkojen syvyys on noin 50-55 metriä, mikä aiheuttaa ongelmia loma-asuntorakentamiselle. Rakennusjärjestyksen mukaan nimittäin yli 100 m2:n suuruisen loma-asunnon etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään
50 m. Tämän kokoisia loma-asuntoja ei rakennusjärjestyksen mukaan voi sijoittaa lainkaan näille 50-55 m syvyisille rakennuspaikoille. Suunnittelualueen pinta-ala on arviolta noin 16 hehtaaria ja ranta-asemakaava koskee osaa tilasta 4:145. Ranta-asemakaavan tavoitteena on selvittää Koliman rantaosayleiskaavan mukaisten eteläisten RA-rakennuspaikkojen siirtomahdollisuudet helpommin käytettävälle ja syvempirantaiselle rantaosuudelle tilan keskiosassa sekä rakennuspaikkojen riittävän koon selvittäminen. Kaavan yhteydessä tarkistetaan myös valtakunnallisesti silmällä pidettävän(nt) ja alueellisesti uhanalaisen (RT) suomentähtimöesiintymän tilanne eteläisten rakennuspaikkojen läheisyydessä. Ranta-asemakaavan laatiminen maanomistajan toimesta Maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. (11.4.2014/323) Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Myllyniemen ranta-asemakaavan laatimisesta ovat tehneet aloitteen alueen maanomistajat, Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen ja Juhani Sutinen. He valitsevat konsultin laatimaan kustannuksellaan ranta-asemakaavaa. Kaavoituksen tarpeesta ja tavoitteista on keskusteltu maanomistajan ja kunnan kesken. Kaavan lopputulosta ei ennakolta voida päättää, vaan RA-rakennuspaikkojen siirron ja suurentamisen mahdollisuudet selvitetään ranta-asemakaavalla. Maankäyttösopimus Pihtiputaan kunnan hallintosäännön 8 momentin 19 mukaan valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan tehtävistä maankäyttö- ja rakennuslain 91
b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista ja saman lain 156 :n 1 mom. tarkoittamista autopaikkasopimuksista samoin edellytyksin. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, mutta ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä, laaditaan ja allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus, jossa sovitaan mm. osapuolten välisestä tehtävä- ja kustannusjaosta. Ranta-asemakaavan sisältövaatimukset MRL 73 :n mukaisesti laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 34 :n mukaan, jos maanomistaja maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n nojalla huolehtii ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle, hänen on toimitettava kaavan laatimista koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnalle ennen suunnitelman mukaisten menettelyjen aloittamista. Kunta voi esittää maanomistajalle suunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi. Kunta ja maanomistaja kutsutaan 1 momentissa tarkoitetun ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevaan maankäyttö- ja rakennuslain 64 :ssä tarkoitettuun neuvotteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan konsultin toimesta ja maanomistajien kustannuksella ennen viranomaisneuvottelua. Ranta-asemakaavan viranomaisneuvottelu Maanomistaja ja kaavan laatija kutsutaan 26 :ssä tarkoitettuun viranomaisneuvotteluun, jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Maanomistajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
neuvottelua varten tarvittava aineisto. Maankäyttö- ja rakennuslain 26 :ssä todetaan, että viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. (1.2.2007/118) Neuvottelussa tuodaan esille mahdolliset valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta. (1.2.2007/118) Viranomaisten tulee esittää käsityksensä kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. (1.2.2007/118) Kunnan tulee sopia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa neuvottelun järjestämisestä ja toimittaa neuvottelua varten tarvittava aineisto. (29.12.2009/1829) Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Ympäristöministeriö kutsutaan neuvotteluun, jossa käsitellään suurten kaupunkiseutujen keskeisiä kysymyksiä. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Konsultin, kunnan ja maanomistajien edustajat ovat mukana kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavoituspäätös ja rakennuskieltoon määrääminen Hallintosäännön 8 mom. 12 mukaan kunnanhallitus päättää kaikkien kaavojen osalta vireillepanosta ja muuttamisen vireillepanosta sekä kaavojen laatimisesta. Hallintosäännön 8 mom. 21 mukaan kunnanhallitus päättää asemakaavan tai yleiskaavan laatimiseen tai muuttamiseen liittyvän rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen antamisesta sekä niiden pidentämisestä (MRL 38, 53 ja 128 ). Maankäyttö ja rakennuslain 53 :n mukaan alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan.
Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Ranta-asemakaava koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145 ja suunnittelualue on kooltaan noin 16 hehtaaria. Suunnittelualueen ja samalla myös MRL 53 :n mukaisen rakennuskieltoalueen rajaus on esitetty kokouksen oheisaineistossa (Liite 1). Ranta-asemakaava laaditaan konsulttityönä ja maanomistajien kustannuksella. Tehtävä- ja kustannusjaosta allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Oheismateriaali: - LIITE 1 / - LIITE 2 / - Aloite tilan Myllyniemi 4_145_ranta-asemakaavan laatimisesta Lisätiedot: asian valmistelija, aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh. 044 459 7389. Ehdotus Kunnanjohtaja: 1) Kunnanhallitus käynnistää Myllyniemen ranta-asemakaavan laatimisen. Ranta-asemakaava koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu liitteessä 1. Ranta-asemakaava laaditaan konsulttityönä ja maanomistajien kustannuksella. Tehtävä- ja kustannusjaosta allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. 2) Kaavan vireilletulosta kuulutetaan säädetyllä tavalla kunnanviraston ilmoitustaululla ja Kotiseudun Sanomissa sekä kunnan internetsivuilla. 3) Kunnanhallitus määrä MRL 53 :n mukaisen rakennuskiellon ranta-asemakaavan suunnittelualueelle vireilletulokuulutuksesta alkaen. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.
Rakennuskielto- / suunnittelualueen rajaus on osoitettu liitteessä 1. Käsittely: Aluearkkitehti Helena Raatikainen esitteli asiaa 17:10-17:20. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet 1. Hyväksyttiin 2. Hyväksyttiin 3. Hyväksyttiin Muutoksenhakukielto (valmistelua) Ote: tekninen lautakunta, tied: aluearkkitehti