1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 7014 Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi 8.2.2017 Kunta: Sijaintialue: Kaava-alue: LEMPÄÄLÄ 418/301 SULKOLA Asemakaavan muutos koskee: Korttelia 16 ja korttelin 1 tonttia 9 sekä niihin liittyvää virkistys-, erityis- ja katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Kortteli 16 ja korttelin 1 tontti 9 sekä niihin liittyvää erityis-, liikenne- ja katualuetta Vireilletulosta ilmoitettu: 14.10.2015 Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000 1

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan eteläpuolella rautatien ja Turuntien välisellä alueella. Kaava-alue muodostuu kahdesta asuintontista sekä Hopeakanavankadun ja kevyen liikenteen kadun alueesta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,44 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa rautatien varresta alue lisäraiteen rakentamista varten sekä tarkistaa kahden asuinrakentamiseen tarkoitetun tontin rakentamisen tehokkuutta. Hopeakanavankatu on mukana asemakaavan muutosalueessa, jotta sen nimi voidaan myös asemakaavassa muuttaa Latotiestä Hopeakanavankaduksi. Kevyen liikenteen kadun aluetta kavennetaan. 2

1.4 Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavan muutos... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.3 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 Aluevaraukset... 14 5.2.1 Korttelialueet... 14 5.2.2 Muut alueet... 14 5.3 Kaavan vaikutukset... 15 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 15 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 15 3

5.2.3 Vaikutukset asumiseen... 15 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 15 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 16 5.3.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 16 5.3.7 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun... 16 5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset... 16 5.3.9 Taloudelliset vaikutukset... 16 5.3.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tornitalon viitesuunnitelmat 3. Korttelin 2600 asemapiirros ja havainnekuva kaakosta 4. Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja vastineet 5. Kaavoituksen seurantalomake Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöjen selityksineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kanavanvarren, Viialantien lämpökeskuksen ja Ehtookodon asemakaava-alueiden arkeologinen selvitys, Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 30.6.2016 Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll 31.5.2016 Kanavanvarsi, asemakaava n:ro 7014, Lempäälä, asemakaavan muutoksen meluselvitys, Ramboll, 18.1.2016 Toijala - Lempäälä, aluevaraussuunnitelman tarkennus 2016, VR Track Suunnittelu 13.4.2016 Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere, VR Track, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.20.2012 Lempäälän lisäraidevaraukset, esiselvitys, VR Rata Rautatiesuunnittelu, 26.8.2010 Lempäälän keskustan kulttuurihistoriallinen selvitys 2009, KSOY, Eija Teivas Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski 4

Lempäälän keskustan lepakkoselvitys, Pekka Rintamäki 2010 Lempäälän kunta, Keskustan osayleiskaavan hulevesiselvitys, loppuraportti, FCG 8.3.2011 Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Silta tulevaisuuteen visiotyön raportti Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelma (MA-arkkitehdit 2013) Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Pirkanmaan maakuntaliitto 2015 (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/rakennetut_kulttuuriymparisto t_2015.pdf) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kanavanvarren asemakaavan muutos oli mukana Lempäälän kunnan taloussuunnitelmassa 2015-2017 kaavoituskohteiden B-ryhmässä. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 1.10.2015, että Kanavanrannan alueen asemakaavan muutos tulee vireille ja että osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin 14.10.2015. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 17.2.- 6.3.2016. Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavan muutosalueeseen liitettiin korttelin 16 eteläpuolella oleva puisto (VP) ja teknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), jotta puistoalueelle voidaan osoittaa rautatien huoltoliikennettä palveleva ajoyhteys. Lisäksi Latotien pohjoisosa liitettiin kaava-alueeseen. Kadun nimi muutetaan Hopeakanavankaduksi, joka on käytössä opaskartoissa. 2.2 Asemakaavan muutos Rautatien lisäraiteen aluevaraustarpeen vuoksi korttelin 16 tontin 1 länsireunasta liitetään noin 24 metrin levyinen alue rautatiealueeseen. Suunnittelualueen koillisosassa olevasta kevyen liikenteen kadun alueesta liitetään tonttiin noin kahden metrin levyinen alue. Tontin kerroslukua korotetaan viidestä kahteentoista. Korttelin 1 tontti 9 muutetaan asuinpientalojen korttelialueesta (AP-19) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kerroslukua korotetaan kahdesta neljään. Koko kaava-alueella rakennusoikeus kasvaa 1 430 m²:llä. Korttelin 16 eteläpuolella oleva puistokaistale muutetaan suojaviheralueeksi (EV) ja sen kautta osoitetaan ajoyhteys rautatien huoltoliikennettä varten. Suojaviheralueen reunaan osoitetaan paikka muuntamolle (EN). Latotien pohjoispään nimi muutetaan Hopeakanavankaduksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta rakennuttaa ja ylläpitää kadun, suojaviheralueen ajoyhteyksineen ja kevyen liikenteen väylän. Muuten asemakaavan toteutuksesta vastaavat maanomistajat. 5

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee rautatien, Lempäälän kanavan ja Turuntien välisellä asuntoalueella. Sillä on rakentamatonta aluetta sekä katuja. Alueella kasvaa tiheää nuorta puustoa ja pensaita sekä heinikkoa. Radan varressa sijaitsevaa aluetta on vuoden 2016 aikana käytetty viereisen kerrostalotyömaan läjitysalueena, rakennusmiesten autojen pysäköintialueena ja työmaakoppien sijoituspaikkana. Näkymä Hopeakanavankadulta rautatien varressa sijaitsevalle tontille Eläimistö Lempäälän keskustan lepakkoselvityksessä 2010 suunnittelualueella ei ole havaittu lepakkoja. Muuten alueen eläimistöä ei ole selvitetty. Maassa liikkuvien eläinten levittäytymistä suunnittelualueelle rajoittavat kanava ja vilkasliikenteiset liikenneväylät. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän kanavan varrella. Se ei ole pohjavesialuetta. Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty hulevesiselvitys. Kortteli 16 on Lempäälän kanavan valuma-aluetta. Itäisemmällä tontilla hulevesien virtaussuunta on etelään ja hulevedet valuvat Hiidenvuoteeseen. 6

Valuma-aluekartta 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue kuuluu Lempäälän keskustaan. Se sijaitsee vilkkaiden liikenneväylien välissä ja on osa Kanavanrannan uutta kerrostaloaluetta. Maisema ja taajamakuva Lempäälän kanavan alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Rautatien varressa sijaitseva tontti on maisemallisesti merkittävällä paikalla lähellä Lempäälän kanavan ylittävää maantie- ja rautatiesiltaa. Kanavan vedenpinnan ja kerrostalokorttelien maanpinnan välinen noin kuuden metrin korkeusero rajoittaa kuitenkin näkyvyyttä kanavan ja asuntoalueen välillä. Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvityksessä kuvataan Lempäälän kanavaa seuraavasti: Pyhäjärven ja Vanajaveden yhdistänyt Lempoisten eli Lempäälän kanava rakennettiin suurten nälkävuosien aikaan 1867 1868. Lempäälän kanava muodostaa liikennehistorian, rakennushistorian ja maisemallisten arvojensa vuoksi merkittävän maakunnallisen kulttuuriympäristön Lempäälän keskustassa. Kanava siltoineen, sukuineen ja ohjaamoineen myötäilee luontevasti Lempäälän kirkonkylän maisemaa. Kanavan sillalta aukeaa näkymät 1275 metriä pitkän kanavan kautta Kirkkojärvelle ja Hiidenvuolteelle, joiden korkeusero on lähes kaksi metriä. Tämä Suomen Hopealinja, jonka merkittävä osa Lempäälän kanava on. kulkee Pirkanmaan ikivanhan kanta-asutuksen vieritse. Kanava uusittiin vuosina 1958-1961 nippu-uittoja varten ja säännöstelytarkoituksiin koneellisin sulkuportein. Samalla se toimii edelleenkin eteläisen Pirkanmaan järvimatkailun napanuorana. 7

Lempäälän kanava ja rautatiesilta Lempäälän kanavan maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön nykyinen rajaus on merkitty karttaan sinivihreällä. Numero 1 on Lempäälän kanava, 2 Ratavartijan talo, 3 Maakalan kantatilan ja Kumpulan pihapiirit ja 4 Rautatiehen liittyvä asuinrakennuksien pihapiiri kanavan pohjoispuolella (lähde: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016) Kanavan rannassa on neljä uutta kerrostaloa. Niiden eteläpuolella on joitakin kaksikerroksisia rivitaloja sekä omakotitaloasutusta. Pihapiirien ulkopuolella olevat rakentamattomat alueet ovat ilmeeltään hoitamattomia. 8

Näkymä Hopeakanavankadun itäpäähän päin syksyllä 2015 Palvelut Lempäälän keskustan palvelut ovat 1-2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähimpään päivittäistavarakauppaan on kävelymatkaa noin 1,3 km. Esteetön reitti, jolla ei ole portaita, on hiukan pidempi, noin 1,6 km. Lempoisten kouluun on matkaa noin puoli kilometriä. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee päättyvän kadun varrella, jossa ei ole läpikulkuliikennettä. Viialantielle ja Turuntielle kuljetaan Sulkolantien kautta. Viialantien ja kanavan varressa on kevyen liikenteen väylät. Viialantiellä kulkevat bussit Tampereelle arkisin päiväsaikaan noin neljä kertaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Rautatieasemalle on matkaa noin puolitoista kilometriä. Rakennettu ympäristö Molemmat tontit ovat rakentamattomia. Ne ovat aikaisemmin olleet peltoa. Rautatien varressa olevaa tonttia on käytetty vuonna 2016 viereisen kerrostalotyömaan läjitysalueena ja työmaaparakkien sijoituspaikkana. Muinaismuistot Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto teki alkukesällä suunnittelualueella 2016 arkeologisen tarkkuusinventoinnin. Inventoinnissa ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista arkeologisista kohteista. Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. 9

Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on Turuntien ja rautatien liikenteen aiheuttama melu. Suunnittelualueen melutilanteesta ja meluntorjuntakeinoista on tehty selvitys (Kanavanvarsi, asemakaava n:ro 7014, Lempäälä, asemakaavan muutoksen meluselvitys, Ramboll, 18.1.2016). Selvityksen mukaan hyväksyttävät melutasot ovat saavutettavissa ulko-oleskelutiloissa meluaidoilla ja parvekelasituksilla ja sisätiloissa edellyttämällä seinärakenteilta riittävää ääneneristystä. Myös tärinää ja runkomelua on selvitetty (Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll 31.5.2016). Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. 3.1.3 Maanomistus Radan varressa sijaitsevan kiinteistön 7:162 omistaa Asunto Oy Lempäälän Kanavanvartija ja kiinteistön 7:163 Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 40. Hopeakanavankadun päässä sijaitsevan kiinteistön 7:167 omistaa Suomen Osatontti II Ky. Kadun, kevyen liikenteen kadun, puiston ja erityisalueen (tilat 7:128 ja 7:161) omistaa Lempäälän kunta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä sisältää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka). Maakuntakaavayhdistelmän mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kanavan ympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (akm078, vihreä viiva). Rautatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosuudeksi. Turuntie on seututie. Kaava-alueen koillispuolella on voimalinja (ohut musta viiva). Lempäälän kanava on veneilyväylä/laivaväylä. Maakuntakaavan 2040 ehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2016. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy viimeistellyn kaavaehdotuksen keväällä 2017. 10

Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Lempäälän keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.9.2011 ja joka on tullut voimaan 28.1.2013. Osayleiskaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Turuntien varressa sijaitseva tontti on tiivistä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1). Ote Keskustan osayleiskaavasta. 11

Asemakaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueen asemakaavan 26.10.2005. Asemakaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-18). Kerrosluku on viisi ja rakennusoikeus 4800 m². Turuntien varressa sijaitseva tontti on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-19). Kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on 1400 m². Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan punaisella viivalla. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Arkkitehtuuritoimisto Ahonen & Kangasvieri on tehnyt radan varren tornitalosta alustavia luonnoksia. Havainnekuvat ja asemapiirrosluonnos ja ovat selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Kanavanvarren, Viialantien lämpökeskuksen ja Ehtookodon asemakaava-alueiden arkeologinen selvitys, Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 30.6.2016. o Inventoinnissa ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista arkeologisista kohteista. Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll 31.5.2016. o Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. 12

Kanavanvarsi, asemakaava n:ro 7014, Lempäälä, asemakaavan muutoksen meluselvitys, Ramboll, 18.1.2016 o Selvityksen mukaan radan varren tontin oleskelualueilla saavutetaan riittävä melusuojaus 3,5 metrin ja Turuntien varren tontilla 2,7 metrin korkuisella meluaidalla (DLR vähintään 15 db). Parvekkeet pitää lasittaa. Radan varressa radan suuntaiselle julkisivulle tulee asettaa vähintään37db (39dB) kaavamääräys, pohjoiselle julkisivulle 37 db ja eteläiselle julkisivulle 34 db. Lempäälän lisäraidevaraukset, esiselvitys, VR Rata Rautatiesuunnittelu, 26.8.2010 o Molemmat lisäraiteet on Lempäälän keskustan kohdalla tarkoitus sijoittaa nykyisten raiteiden itäpuolelle Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere, VR Track, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.20.2012 o Alustava lisäaluetarve on n. 30 35 metriä itäisen raiteen keskilinjasta mitattuna, mikäli molemmat lisäraiteet sijoitetaan nykyisen kaksoisraiteen itäpuolelle. Toijala - Lempäälä, aluevaraussuunnitelman tarkennus 2016, VR Track Suunnittelu 13.4.2016 o Raidevaraussuunnitelman tarkennus osoitti, että kaavaluonnosvaiheessa tehty rautatiealueen varaus oli riittävä. Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi, Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 17.2.- 6.3.2016. Siitä saatiin kuusi lausuntoa. Yksityishenkilöiltä, yhdistyksiltä tai taloyhtiöiltä ei saatu lainkaan palautetta. Kaavoitustyön aikana asemakaavan sisällöstä on neuvoteltu Pohjola Rakennus Oy Hämeen kanssa. Kesällä 2016 suunnitelmista neuvoteltiin maakuntamuseon tutkija Hannele Kuitusen kanssa. Samalla käytiin maastokäynnillä suunnittelualueella. 4.2.1 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutettiin 14.10.2015. 13

4.2.2 Kaavaluonnoksesta saatu palaute Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja vastineet ovat selostuksen liitteenä 4. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat käyttötarkoituksittain seuraavat: Kaavamerk intä Käyttötarkoitus Pinta-ala/ha Rakennuso ikeus/m² AK Asuinkerrostalojen korttelialue 0,7573 7 630 EV Suojaviheralue 0,0219 EN Energiahuollon alue 0,0056 LR Rautatiealue 0,3232 Katu 0,2810 Kevyen liikenteen katu 0,0475 Yhteensä 1,4365 7 630 Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 5. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Suunnittelualueelle osoitetaan kaksi asuinkerrostalon tonttia (AK), joista toisen kerrosluku on kaksitoista ja toisen viisi. Polkupyörän säilytyspaikkoja koskevan kaavamääräyksessä on otettu huomioon, että Lempäälän kunta on MAL-aiesopimuksen yhteydessä sitoutunut edistämään pyöräilyä. Osa asunnoista on mahdollisesti senioriasuntoja, joilla on muita asuntoja väljempi autopaikka- ja polkupyöräpaikkanormi. Meluntorjuntaa koskevat kaavamääräykset ovat meluselvityksessä esitettyjen suositusten mukaiset. 5.2.2 Muut alueet Korttelin 16 eteläpuolella on energiahuollon aluetta (EN), joka on varattu muuntamoa varten, sekä kapea suojaviheralue (EV), jonka kautta voidaan järjestää ajoyhteys rautatien huoltoliikennettä varten. Suunnittelualueella on kevyen liikenteen katu, jonka aluevarausta kavennetaan kahdeksasta kuuteen metriin. Hopeakanavankatu on mukana asemakaavan muutosalueessa, jotta sen nimi voidaan muuttaa nykyisen osoitteiston mukaiseksi. Asemakaavassa sen nimi on ollut Latotie. 14

5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Suunnittelualueen pohjoispuolella olevan Lempäälän kanavan alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kanava ympäristöineen on ihmisen voimakkaasti muokkaama ja siinä on paljon teknisiä rakenteita. Taajamakuvan kannalta merkittävin vaikutus on kortteliin 16 rakennettavalla 12-kerroksisella kerrostalolla. Olemassa olevat kerrostalot maastoutuvat kanavaa reunustavan puuston taakse, mutta uusi rakennus nousee selkeästi puiden latvojen ja ympäröivien rakennusten yläpuolelle ja näkyy kauas. Hyvällä rakennussuunnittelulla rakennuksesta on mahdollista saada taajamakuvaa myönteisellä tavalla täydentävä maamerkki. Radan varren rakennuksesta on tehty useita vaihtoehtoja ja mallinnuksia, joiden perusteella siro torni on todettu taajamakuvaan paremmin soveltuvaksi kuin kaavaluonnosvaiheessa esitetty 8-kerroksinen talo. Lähimaiseman kannalta on myönteistä, että hoitamattoman oloiset rakentamattomat alueet muuttuvat rakennetuiksi piha-alueiksi. Asemakaavan muutoksen vuoksi radan varteen jää leveä rakentamaton vyöhyke, joka raideliikenteen kannalta tarpeellisia raivauksia lukuunottamatta säilynee luonnontilassa lisäraiteiden rakentamiseen saakka. 3D-malli suunnittelualueesta luoteesta nähtynä. Olemassa olevat rakennukset on väritetty ruskealla. Kuvan oikeassa reunassa on Viialantien varteen suunniteltu lämpökeskus. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava täydentää Lempäälän keskustan yhdyskuntarakennetta. 5.2.3 Vaikutukset asumiseen Suunnittelualueelle rakennetaan noin 95 asuntoa, jos asunnon keskimääräiseksi kooksi lasketaan 80 m² kerrosalaa. 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Asemakaava-alueella on Hopeakanavankadulta kanavan rantaan johtava kevyen liikenteen väylä. Muuten suunnittelualueella ei ole merkitystä virkistyksen kannalta, eikä asemakaavan muutoksella ole vaikutusta virkistykseen. 15

5.3.5 Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluja. Tampereen seudulla käytettyjen asuntoalueen varantojen arviointinormien perusteella asukkaiden määrä kasvaa noin 160:llä. Julkisten palvelujen kysyntä lisääntyy. Päivähoitopaikkojen kysyntä kasvaa arviolta kahdeksalla lapsella, alakoulun oppilasmäärä 16:lla ja yläkoulun seitsemällä. Arviossa ei ole otettu huomioon, että osa asunnoista on mahdollisesti senioriasuntoja. 5.3.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Rakentamisen lisääntyessä liikenteen määrä kasvaa. Olemassa olevan katuverkon välityskyky riittää lisääntyvälle liikenteelle. 5.3.7 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön ja ympäristönsuojeluun. 5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset Lähiympäristön rakentamisen lisääntyminen koetaan usein kielteisenä. Asukasluvun kasvu lisää liikennettä ja mahdollisesti muita häiriöitä. Hopeakanavankadun päässä oleva tontti muutetaan rivitalotontista kerrostalotontiksi. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusten korkeudet kasvavat. Kerrostaloista on näköyhteys läheisten rakennusten pihoille, mikä vähentää yksityisyyttä. Lisäksi kerrostalot varjostavat joidenkin lähiympäristön rakennusten pihoja ja parvekkeita. Toisaalta rakennukset suojaavat pihoja rautatien ja Turuntien liikenteen aiheuttamalta melulta. 5.3.9 Taloudelliset vaikutukset Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa 930 m². Kunta perii maanomistajalta kehittämiskorvausta maan arvon laskennallisesta noususta. Kanavapolku on asemakaavassa osoitettu eri paikkaan kun olemassa oleva Hopeakanavankadulta rantaan johtava polku. Muuten suunnittelualueella on valmis katuverkko ja teknisen huollon verkostot, joten infrastruktuurin rakentaminen ei vaadi Lempäälän kunnalta muita investointeja. 5.3.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Suunnittelualueella ei ole rakennuksia, joten asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta rakennuskulttuuriin. Suunnittelualueella tehtiin arkeologinen inventointi kesällä 2016. Inventoinnissa ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista arkeologisista kohteista. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Viitesuunnitelman asemapiirrokset ja havainnekuvat ovat selostuksen liitteinä 2 ja 3. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus alkanee pian voimaantulon jälkeen. Asemakaavan toteutusta seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 16