Terveellisten elintapojen taloudellisista ohjauskeinoista HYVINVOIPA-loppuseminaari 7.2.2014 Timo Rauhanen
1. Taloudellisista ohjauskeinoista 2. Arvonlisäverotus 3. Valmisteverot 4. Lounasseteli/virikekortti
1. Taloudellisen ohjauksen työkalut fiskaaliset ohjauskeinot (verot, verotuet, suorat tuet, investointituet ym.) normiohjaus (pitoisuus- tai päästörajat, sanktiot, käyttömaksut) informaatioon, neuvontaan ja koulutukseen liittyvät ohjauskeinot
2. Arvonlisäverotus ALV:n alennettuja verokantoja voidaan soveltaa erilaisiin elintarvikkeisiin, mutta tähän liittyy vakavia rajanveto-ongelmia EU:ssa ei arvonlisäverotuksella suosita terveellisiä elintarvikkeita Britannia, Irlanti ja Malta porrastavat veron niin, että elintarvikkeet ovat pääsääntöisesti nollaverokannan alaisia, mutta epäterveellisiä tuotteita verotetaan vakiokannalla.
3. Valmisteverot haittaverot (Pigou-verot): ympäristö-, tupakka- ja alkoholiverot, negatiivisia ulkoisvaikutuksia torjumaan syntiverot (sin taxes): tupakka-, alkoholi- ja ns. terveysverot Pigou-verolla pyritään suojaamaan viattomia sivullisia muiden toimilta ja syntiveroilla yritetään suojella ihmisiä heiltä itseltään. (Mankiw 2009) kulutuksen ja haitan ajallinen ero voi olla kymmeniä vuosia, vaikutusten ja hyötyjen toteennäyttäminen on hankalaa Virvoitusjuomavero/sokerivero jotta vero vaikuttaisi ylipainoisuutta vähentävästi, sen pitäisi olla 20 prosentin luokkaa Rasvavero ja roskaruokavero Tanskan kokeilu kesti vuoden, Unkarissa jatkuu Makeisvero useissa maissa eri muotoisena (ml. Suomi)
( ) Valmisteverot Allais, Bertail and Nichèle (2010): rasvaerolla (voi, juusto, kerma, sokeri, valmisruuat) on pieni ja epäselvä vaikutus ruokailutottumuksiin Ranskan aineistolla: vähäinenvaikutus ylipainoon (SR), suurempi vaikutus LR veron tuottovaikutus on merkittävä, mutta se on voimakkaasti regressiivinen (tuloeroja lisäävä) Vaikka epäterveellisiin ravintotottumuksiin voitaisiinkin vaikuttaa, ei voida tietää, mitä kuluttaja valitsee vähentämänsä ravintoaineen tilalle. Lopputulos voi olla jopa alkutilannetta huonompi.
4. Lounasseteli/virikekortti vuonna 2014 enintään 10 euron ateriaedun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta PLUSSAT valtiot hyötyvät verrattuna siihen, että ateriointi olisi järjestetty työpaikkaruokaloissa harmaa talous vähenee, kun setelit pakottavat yrittäjät pitämään kirjaa liiketapahtumista ravintoloiden hygieniataso paranee, jos terveysviranomaisten valvonta on setelijärjestelmään pääsyn ehto (Wanjek 2005)
( ) Lounasseteli/virikekortti MIINUKSET alkuperäinen tarkoitus on turvata työntekijälle päivittäinen ateria, ei suunniteltu edistämään terveellisiä ruokatottumuksia. ravintolat yleensä nostavat lounaan hinnan vastaamaan suurimman setelin arvoa: kilpailu kärsii käytetään mielellään täydestä arvostaan, annoskoko usein liian suuri, halvempaan annokseen lisätään makeinen tms. tanskalais- ja norjalaisomisteinen Nets-konserni osti Luottokunta Oy:n vuonna 2012. 9.12.2013. Kiinteistösijoitusyhtiä Edenred (NYSE) osti Netsin prepaid-liiketoiminnan: Lounaskortti-, Lounasseteli-, Virikeseteli- ja Virikekortti
( ) Lounasseteli/virikekortti MIINUKSET mahdollisuus väärinkäytöksiin, verottaja on puuttunut 2014 päällekkäistä tukea: kaupparuoan ja ravintolaruoan alv-kanta on 14%, liikuntapalvelujen 10% luotettavaa tutkimusta siitä, mitkä ovat lounassetelin kokonaistaloudelliset vaikutukset tai miten paljon liikuntasetelit ovat edesauttaneet liikunnan lisäämistä niillä työntekijöillä, jotka eivät aiemmin sitä harrastaneet, ei ilmeisesti ole tehty.
Kiitos mielenkiinnosta!