Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Transkriptio

1 Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

2 Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon

3 Kokonaisveroaste Vaihteluväli % bkt:sta vuosina Veroaste korkeimmillaan vuonna 2000 Veroaste on alentunut koko ajan Suomen kokonaisveroaste on aina ollut selvästi matalampi kuin Ruotsin ja Tanskan

4 Veroaste: Suomi on sijalla 5 veroaste Espanja UK Hollanti Italia Suomi Ranska Belgia Tanska Ruotsi

5 Kokonaisveroaste Kokonaisveroaste ei kuitenkaan kerro suoraan verotuksen kireydestä myös matalat verokannat voivat tuottaa korkean kokonaisveroasteen Kokonaisveroaste on korkea, jos Palkkatulojen bkt-osuus on korkea Yritykset kotiuttavat ulkomaisia voittojaan

6 Verotulojen rakenne Suomessa Ansiotulojen tuloverot valtiolle ja kunnille Progressiivinen, keskim. veroaste n. 26 % Työnantajien ja vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksut Kulutukseen perustuvat verot ALV, valmisteverot, ympäristöverot Yritysvero Pääomaverotus Pääomatulojen verotus: osingot, korot, vuokrat, myyntivoitot Varallisuuden verotus: kiinteistöt, perinnöt

7 Suurimmat muutokset verotuksessa viimeisten 20 vuoden aikana: Järjestelmämuutokset Veropohjan laajennus ja veroasteiden alennus 1988 Yritysveron ja rajaveroasteen lasku Kiinteistövero 1992 Eriytetty tuloverojärjestelmä ja avoir fiscal %:n tasavero yhteisöille ja kaikille pääomatuloille, osinkojen verohyvitys Ansiotulovähennys kunnallisverotukseen 1996 Pääoma- ja yritysverouudistus 2005 Pääoma- ja yritysverojen eriytys, erilainen verotus pörssi- ja muille osakkeille, osinko- ja muiden pääomatulojen verotuksen eriyttäminen Varallisuusveron poisto 2005

8 Suurimmat muutokset verotuksessa viimeisten 20 vuoden aikana: veroastemuutoksia Voimakas palkkatulojen verotuksen kiristys kriisivuosina , sen jälkeen aleneva trendi Yritysvero: 25 % - 29 % - 26 % ALV-kannoissa ei muutoksia Auto- ja alkoholiverojen alennuksia Energiaverojen (sähkövero, polttoainevero) kiristyminen 1996-> Osinkoveron porrastukset 2005: :n verovapaus, rajaveroksi 41½ % Perintöveron kevennys 2008 Kiinteistöveron nousua : ruoan alv-alennus, yleisen alv-kannan nousu, alkoholiveron korotuksia, työnantajan kela-maksun poisto

9 Työn keskimääräisen verokiilan kehitys Tax wedge

10 Verotulojen voimakas kasvu yhdistyi verotuksen keventymiseen labour tax wedge and revenue revenue tax wedge

11 Työn verotuksen kevennykset rahoitettiin hyvän talouskehityksen aikana yhteisöveron tuottojen kasvulla Yhteisöveron tuotto 7 6 prosenttia bkt:sta

12 Progressiosta regressioon 1980-luvulla Suomen verojärjestelmä oli progressiivinen ja tuloerot olivat pienet Eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen muutti kuvan: riittävän suuri varallisuus teki mahdolliseksi edullisen tasaveron hyödyntämisen Nyt: :n vuosituloilla veroaste on keskimäärin keveämpi kuin euron vuosituloilla Suuria osinkotuloja saavilla verotus on keveämpi kuin yli vuodessa ansaitsevilla palkansaajilla Lopputulos: palkansaajien tuloverotus on edelleen progresiivinen, mutta kokonaisuudessaan tuloverotus on regressiivinen

13 Kohti varakkaiden verorälssiä? Varallisuuden verotus on siirtynyt ja siirtymässä yhä enemmän regressiiviseen suuntaan: Kiinteistövero verottaa pienomistajien ja jopa lähes varattomien varallisuutta Suuret osake- ja kiinteistövarallisuudet (=maa- ja metsätilat) ovat verovapaita Yritys- ja maatilavarallisuuden perintöverotus on muita keveämpää Johtopäätös: palkansaajien tuloja ja varallisuutta verotetaan jyrkemmin kuin omistajia, jolloin vaurastuminen on vaikeaa

14 Myös kulutuksen verotus on regressiivistä Kulutuksen verotus on Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) kireää Ylellisyyshyödykkeisiin kohdistuva verotus olisi progressiivista Käytännöstä verotus on regressiivistä, koska pienituloisten säästämisaste on pienempi Kehitys kohti menoveroa voi lisätä verotuksen regressiivisyyttä Energiaverotuksen kiristyminen kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin ja on regressiivistä