TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

Transkriptio

1 TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto

2 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten yritysten julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitoa. Tupakkamarkkinat ovat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin erittäin keskittyneet. Tupakkaveron tuotosta noin 90 prosenttia kertyy savukkeiden verosta. Tupakkaveroluvalliset yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa varsin hyvin. Koska joukko on merkittävä verotulojen kertymisen kannalta, sekä Tulli että Verohallinto ovat kohdistaneet näihin yrityksiin paljon tarkastustoimenpiteitä. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta harjoittavat muut kuin tupakkaveroluvalliset yritykset. Kotimaisten tupakkatuotteiden hintojen nousu luo helposti kannustimia verottomalle matkustajatuonnille kaupalliseen tarkoitukseen, salakuljetukselle sekä ostamiselle internetistä. Savukkeiden tilastoimattoman kulutuksen arvioidaan olevan noin prosenttia kokonaiskulutuksesta. TUPAKKAVEROLUVALLISET YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikön tekemässä selvityksessä tutkittiin 29 toimivaa yritystä, joilla oli valmisteverotuslupa tupakkaveron alaisille tuotteille. Kohdejoukosta suurimmalla osalla oli lisäksi muuta luvallista tai rekisteröityä valmisteverotuksellista toimintaa. Luvallista alkoholi- ja alkoholijuomaverotoimintaa oli 86 prosentilla (25 yritystä), juomapakkausveroa ja makeisten, jäätelön tai virvoitusjuomien valmisteveroa 69 prosentilla (20 yritystä molemmissa ryhmässä), sähkön valmisteveroa tai öljyjätemaksuja kolmella prosentilla toimijoista (yksi yritys molempien verolajien kohdalla). Tupakkaveroluvallisia voivat olla: 1. Kansainväliset tupakkayhtiöt, -jätit, maahantuojat 2. Yleistukkukauppiaat 3. Vähittäiskaupat 4. Laivayhtiöt 5. Lentoliikenteen catering-toiminta 6. Tupakkakaupat 7. Huolintaliikkeet ja 8. Muut toimijat.

3 3 (5) Yritysten taustat ja talous Tupakkaveroluvallisista yrityksistä (jatkossa tupakkatoimija ) ainoastaan kaksi oli aloittanut toimintansa viimeisen neljän vuoden aikana. Tupakkatoimijoista lähes kaikki olivat osakeyhtiöitä, yrityksistä ainoastaan kaksi oli yhtiömuodoltaan kommandiittiyhtiöitä. Yritysten kotipaikka oli Uudellamaalla 62,1 prosentilla. Kaikilla toiminnan kokoa kuvaajilla tekijöillä (liikevaihto, tase ja henkilökunnan määrä) mitattuna vähintään 50 prosenttia kohdejoukon yrityksistä oli mikro- tai pienyrityksiä. Savukemarkkinoita hallitsee kuitenkin Suomessa kolme kansainvälistä tupakkajättiä. Tupakkatoimijoiden kannattavuus oli heikkoa (alle viiden prosentin liikevoittoprosentti) noin 65,5 prosentilla yrityksistä. Omavaraisuusasteella mitattuna tupakkayrityksistä 37,9 prosenttia oli vakavaraisia (omavaraisuusaste yli 40 prosenttia). Sen sijaan vakavaraisuudeltaan heikossa taloudellisessa tilassa (alle 20 prosenttia) oli hieman yli kolmannes tupakkatoimijoista. Kolmella yrityksellä oli varattomuus- tai muu ulosoton este. Näiden yritysten kertymättömän saatavan yhteismäärä oli euroa. Ainoastaan yksi tupakkatoimija oli ollut saneerausmenettelyssä. Tullivelvoitteiden hoito Yhdelläkään tupakkatoimijalla ei ollut erääntynyttä tullin kantamaa tavaraverotuksen verovelkaa huhtikuussa Tupakkatoimijoiden valmisteveron kannosta neljä viidesosaa tuli tupakkaverosta vuonna Alkoholiveron osuus samojen toimijoiden valmisteverokannosta oli lähes viidesosa. Tupakkajäteillä ja tupakkakaupoilla valmisteverokanto tulee lähes yksinomaan tupakkaverosta, kun taas muissa alaryhmissä tupakkavero on maksimissaan 13 prosenttia valmisteverotuksen kokonaiskannosta. Huolintaliikkeillä ei ollut tupakan valmisteverotusluvasta huolimatta ollenkaan tupakkaveron kantoa vuonna Vähittäiskaupassa suhteellinen osuus oli 13,1 prosenttia ja lentoliikenteessä cateringissa vastaava osuus oli 10,6 prosenttia. Laivayhtiöillä osuus oli neljä prosenttia ja yleistukkukaupassa 0,2 prosenttia. Tupakkajätit varautuvat tupakkaveron korotuksiin siten, että ne luovuttavat suuren määrän tuotteita kulutukseen. Euroopan komissio on antanut tiedotteen (7/2014), jossa todetaan, että tupakkatuotteista on kannettava veroa sillä tasolla, joka on voimassa kulutukseen luovutuksen tapahtuessa. Komission mukaan EUlainsäädännössä ei ole säännöstä, joka oikeuttaisi jäsenvaltion kantamaan lisäveroa kulutukseen luovutuksen jälkeen tai rajoittamaan tupakkatuotteiden luovutuksia fiskaalisista syistä.

4 4 (5) Kaavio. Tupakkaveron kanto 1/ /2014. Lähde: Tulli 4/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /11 Kohdejoukon valmisteverotuksen vakuusvarausten summa oli euroa. Mediaani tupakkatoimijoiden valmisteverovakuuksille oli euroa. Tulli tarkasti 21 tupakkatoimijaa vuosina Puolet tarkastuksista oli varastotarkastuksia ja kolmannes yritystarkastuksia. Lisäksi kyseisinä vuosina saatettiin tehdä yksittäisiä asiakirja- tai tilatarkastuksia. Lähes kaikki tupakkatoimijoiden hallinnollisista seuraamuksista kohdistui valmisteverotuksen pääverolajiin. Vuosina 2013 ja 2014 veronkorotusten yhteismäärä oli noin euroa. Virhemaksujen määrä vaihteli puolestaan muutamasta tuhannesta eurosta lähes euroon vuosina Verovelvoitteiden hoito Kohdejoukon kaikki yritykset kuuluivat arvonlisävero-, työnantaja- ja ennakkoperintärekistereihin. Yhtäkään tupakkaverotuksen luvallista toimijaa ei arvioverotettu vuonna 2013 eikä yksikään tupakkatoimijoihin kohdistetuista tarkastuksista ollut ns. harmaan talouden tarkastus. Työttömyys- ja eläkevakuuttaminen Puutteita vakuutusmaksujen maksamisessa ei ollut yhdelläkään yrityksellä. Kohdejoukon 29 yrityksestä vain yhdellä ei ollut työttömyysvakuutusta ja kahdella ei ollut työeläkevakuutusta. Nämä kaksi yritystä olivat kuitenkin rekisteröityneet Verohallinnossa säännölliseksi työnantajiksi. TUPAKKAVEROON LIITTYVÄ HARMAA TALOUS SUOMESSA Kotimaisten tupakkatuotteiden hintojen nousu luo helposti kannustimia sekä verovapaalle matkustajatuonnille että salakuljetukselle ja muulle verotuksen ulkopuolelle jäävälle harmaatuonnille, sillä tupakkatuotteiden hintaerot Viroon ja Venäjään ovat suuret. Toistaiseksi tilastoimaton, eli Suomessa verottamattomien tupakkatuotteiden kulutus on ollut suhteellisen vakaata.

5 5 (5) Kaavio. Arvio savukkeiden kokonaiskulutuksen jakautumisesta tilastoituun ja tilastoimattomaan kulutukseen vuonna Savukkeiden kokonaiskulutus 5,2 miljardia savuketta 9 % 4 % 0,5 % 86,5 % Tilastoitu kulutus Matkustajatuomiset Salakuljetut savukkeet Ostot internetistä Savukkeiden tilastoimattoman kulutuksen arvioidaan olleen noin prosenttia kokonaiskulutuksesta vuonna Savukkeiden kokonaiskulutuksen on arvioitu olleen noin 5,2 miljardia savuketta, josta matkustajatuonnin osuus oli noin 9 prosenttia ja salakuljetettujen savukkeiden osuus 3 5 prosenttia. Lisäksi savukkeiden ostot Internetissä muodostavat noin puoli prosenttia kokonaiskulutuksesta. 1 Kaupallisessa matkustajatuonnissa tupakkatuotteet eivät ole tarkoitettu henkilökohtaiseen kulutukseen, vaan ne myydään muille henkilöille. Matkustajatuontina verottomasti ja sinänsä laillisesti maahan tuodut tuotteet päätyvät kaupalliseen ja siten veronalaiseen käyttöön. Vuonna 2015 matkustajista 63 prosenttia toi savukkeita omaan käyttöön, 27 prosenttia jonkun toisen käyttöön ja 11 prosenttia sekä omaan että toisen käyttöön. Viidennes (20 %) matkustajista ilmoitti tuoneensa kerralla enemmän kuin yhden kartongin savukkeita. 2 Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen tupakkaverotoimijat ja harmaa talous. Lisätiedot ja selvitystilaukset [email protected]. Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta 36/ Sekä savukkeiden että nuuskan matkustajatuonti kasvoi vuonna Valviran tiedote