10. VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ

Samankaltaiset tiedostot
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2

Gibbsin vapaaenergia aineelle i voidaan esittää summana

7 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON OMINAISVÄRÄHTELY

Tasapainojen määrittäminen tasapainovakiomenetelmällä

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

ELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

tehtävän n yleinen muoto

Ó Ó Ó

MATRIISILASKENNAN PERUSTEET. Timo Mäkelä

Menetelmiä formuloinnin parantamiseen

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

10.5 Jaksolliset suoritukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

F e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

S Fysiikka IV (ES) Tentti

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

LUONNOS BRUUNINKATU BRUUNINKUJA OJALA TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE 1/20128/1 1/20129/1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

6 NUMEERINEN INTEGROINTI

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Hysteerinen komedia meistä naisista...(ja vähän myös miehistä)! oivatuotanto.fi

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Matematiikan tukikurssi

w%i rf* meccanoindex.co.uk

5.1 Ehto stabiilille termodynaamisella tasapainolle

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Luento 2: Liikkeen kuvausta

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on.

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Silmukoidun verkon tehonjako. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

ä 3 lr;+fä3fää äää+ r

Palloventtiilit Hitsattu rakenne

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

Digipalvelujen ja tiedonhallinnan sääntely , Kuntamarkkinat neuvotteleva virkamies Tomi Voutilainen, valtiovarainministeriö

5.6 Yhdistetty kuvaus

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

4 Matemaattinen induktio

Polynomien laskutoimitukset

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Usko, toivo ja rakkaus

Visuaalinen ilme (luonnos)

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 23: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 1

VOLKER BECK P. =H. o:_ie!r n^: =:l - dö5i6 = '1 arcii - a; +; s*. P <,R< qe 5 +ä a. c g-;i-(d1. ::qp io > iädaa :; 3fE,:E A. Ö!\lo: Y.

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o

5 Epäoleellinen integraali

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Jonon neljä ensimmäistä jäsentä saadaan sijoittamalla n= 1, n= 2, n= 3 ja n = 4 lausekkeeseen

Riemannin integraali

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.

JARRUDYNAMOMETRIN LASKENTAOHJELIITE

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Sähköstaattinen potentiaalienergia lasketaan jatkuville varausjakaumille käyttäen energiatiheyden

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Kurssikoe, FY5 Pyöriminen ja gravitaatio,

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Sinilause ja kosinilause

Seoksesta aiheutuvat ongelmat kemialliseen potentiaaliin kuvataan ns. aktiivisuustermillä a

NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 MAANTASOKERROS 1/ / ARK - house

Johdnto Numeers rtsumenetelm ytett ess on oltv stys nden mtemttsst perustest se nden soveltuvuudest j truudest. Tetooneohjelmn on oltv vrheet n j robu

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

2.1. Lukujonon käsite, lukujonon suppeneminen ja raja-arvo

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

Transkriptio:

32 0. VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ 0. M- j kstyö Trkstell vkoläpötlss j vkopeess tphtuv prosess P:A f B. Terodyk esäe pääsäätö o D U = Q(P) - W(P), (0.) ssä sorselle prosesslle W (P) = p { DV + W 2 (P 3 ) uu vkope psutty ö ess työ (0.2) Tosest pääsääöstä sd läpötlss T tphtuvlle soterselle prosesslle Q(P) D S. (0.3) T Yhdstäällä yhtälöt (0.)-(0.3) sd DU + W D S, T jost edellee W -( DU - TDS) (0.4) Gs eerg äärtelästä G H-TS U+pV-TS sd soterselle ( D T = 0 ), sorselle ( D p = 0 ) prosesslle G(B) Yhtälöstä (0.4) j (0.5) seur - G(A) = DG = DU - TDS. (0.5) W G(A) - G(B) (0.6) Merktää systee ypärstöö tekeää ettotyötä W = W (pos luke psuttyö) j ypärstö systee tekeää ettotyötä W = -W (pos luke psuttyö). Yhtälöstä (0.6) sd out

33 W out G(A) - G(B) W G(B) - G(A) (0.7) (0.8) Mkstyö jok sotersestä, sorsest prosessst vod sd o ss yhtälö (0.7) uk W = G(A) - G(B) (0.9) j työ jok o trvt soterse, sorse prosess suorttsee o puolest yhtälö (0.8) uk W = G(B) - G(A) (0.0) 0.2 Eserkk työ äärttäsestä tslusprosessss Trkstell kokreettsuude vuoks eserkkä tsluksee trvttv teoreettse eerg el työäärä äärttästä, ku prosess tphtuu vkoläpötlss j vkopeess. Trkstell luost, joss o yhteesä kopoett. Alkutlteess (A) luokse Gs eerg o G(A) = G(T,p,,..., ), (0.) ssä,..., ovt kopoette,..., ooläärät lkutlett vstvss luoksess. Tslusprosess jälkesessä lopputlteess (B) ellä o kks luost j. Näde khde erllse luokse yhteelskettu Gs eerg o G(B) = G(T,p,,..., ) + G(T,p,,..., ), (0.2) ssä,..., ovt kopoette,..., ooläärät luoksess. Vstvst,..., ovt kopoette,..., äärät luoksess. Kosk trkstelee tslusprosess, e uus kells kopoettej uodostu (t hävä), jote kullek kopoetlle pätee etse = +, =,...,. (0.3) Trkstell stte lähe terejä G(A) j G(B). Yhtälö (5.2) uk pätee

34 GT,p (,,..., ) = ( T,p,,..., ) (0.4) GT,p (,,..., ) = ( T,p,,..., ) (0.5) = GT,p (,,..., ) = ( T,p,,..., ) (0.6) ssä =, = j =. Sjottll yhtälöt (0.4)-(0.6) yhtälöh (0.)-(0.2) sd yhtälöstä (0.0) ( ) W = GB ( )- GA ( ) = + -. (0.7) Yhtälö (9.2) uk vod kelle potetl = (l) (l = luos t este) krjott uotoo (l) = ( l) + RT l p p, (0.8) ssä (l) o puht kopoetst uodostuv estee kelle potetl stdrdtlss. Höyrype p o puht kopoet stdrdtlss olev estee höyrype j p o luoksess olev kopoet höyrype, ts. sllo ku o yös ut kopoettej luoksess läsä. Vstvst kellset potetlt = (l) j = (l) vod krjott uotoo ) (l) = ( l) + RT l p p (0.9) (l) = (l) + RT l p p. (0.20) ) Huo, että (l) = (l) = (l) j p = p = p. Tutell ss lkuperäse luokse koostuus j she lttyvä kuk kopoet höyrype sekä vstvt suureet tslukse jkest, luoksst j, vod trvttv työäärä kvst (0.7) lske.

35 Sjottll yhtälöt (0.8)-(0.20) yhtälöö (0.7) sd W = GB ( )- GA ( ) Ø l RT p = Œ () + l º Œ Ł p l RT p l RT p ø + () + l () l. Ł p - Ł + œ p ßœ Ottll huooo etseet (0.3) seveee yo. yhtälö huottvst [( ) ] W = GB ( )- GA ( ) = RT l p + l p - l p jok vod krjott velä uotoo, W = G(B) - G(A) = Ø = RTŒ Œ º p l Ł p + p l Ł p ø, (0.2) œ œ ß ssä o erktty = =, = =, = j = j lsäks o otettu huooo yhtälö (0.3). Jos kyseessä o delluos, pätee Roult kv el p = p p = p p = p, ssä = / j =. Tässä tpuksess kv (0.2) sd uotoo = Ø ø W = RT Œ l + l œ, (0.22) Ł Ł º Œ = = ßœ

36 jollo trvttv työäärä lskeseks rttää tute er kopoette oolosuudet er luoksss. Käätesosoossuodtuksell päästää lähelle kv (0.22) työäärää, jok o v urto-os tsluksee käytäössä kulutetust eergäärästä.