Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä
Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla. Puberteetin takia muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen. Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Mielen rakentumisen kaksivaiheisuus: Lapsuuden kehityskaari Nuoruuden kehityskaari Nuoruus on elämän toinen mahdollisuus Persoonallisuus rakentuu uudestaan. Esipuberteetin perusteella ei voi ennustaa aikuisuuteen. Tunnollisestakin voi tulla täysin boheemi. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Nuoruusiän kehitystä Nuoruusiässä aivoissa käynnistyy fysiologinen solujen runsas aktivoituminen. Soluaktivaatio ja aivojen hermoyhteyksien jäsentymättömyys ilmenee nuorissa mm. lyhytjänteisyytenä. Voimakas vuorovaikutus edistää aivoyhteyksien ja solujen kehittymistä. Samankaltainen aktivoitumisvaihe on ollut lapsuudessa vauvasta yhden vuoden ikään saakka. Vuorovaikutus aktivoi aivojen tunne- ja muistialueita ja luo hermoyhteyskenttiä. Älylliset ja tiedolliset toiminnot kehittyvät lineaarisesti, mutta tunnealue on häilyvä ennen kuin hermoyhteydet vakiintuvat Nuorelle on tärkeää tarjota sellaista aktivaatiota, joka edistää näiden yhteyksien rakentumista. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Nuoret ovat erilaisia ollessaan murrosiässä: Terveesti kehittyvän nuoren tunnusmerkit: Itsekkyys, kypsymättömyys, mustavalkoisuus, älyllistävyys, askeettisuus, kaikkivoipaisuus. Suuri tarve olla samanlainen kuin muut (aikana jolloin kehityserot ovat suurimmillaan). Haavoittuvia: aikuiset loukkaavat helposti, eivätkä ymmärrä, että puberteetti on välivaihe. Toisinaan myrskyisiä, koska omat keinot vähäisiä asioiden käsittely sisäisesti on vasta kehittymässä. Vanhempien provosointi on välttämätöntä irrottautumisprosessille. Kiintymyskohde, josta irtaannutaan maalataan huonoksi. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Kehitys murrosiässä Hormonaalinen paine aiheuttaa psyykkisen paineen - mielen maailma tulee levottomaksi. Paljon ärsykkeitä, mikä näkyy motorisena levottomuutena. 17-18 -vuotiaana älyllinen ja psyko-seksuaalinen kehitys lähenevät toisiaan. Pojilla taantuma on syvempi kuin tytöillä. Tytön oireisto on usein itseen kohdistuvaa, pojan ulospäin suuntautuvaa. Psykoseksuaalisen taantuman aikana muun muassa: Lapsenomaiset piirteet korostuvat Suhde vanhempiin heilahtelee Huonot tavat lisääntyvät: epäsiisteys, piereskely, ruoan hotkiminen Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Seksuaalisuus Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä Vanhemman ja nuoren omat ajatukset sekä median välittämät kuvat ja tieto seksuaalisuudesta muokkaavat käsityksiä seksuaalisuudesta. Siten, miten kasvattaja ja vanhempi kokee ja tuntee seksuaalisuutensa, hän myös puhuu seksuaalisuudesta. Tytöillä on usein enemmän tilaa puhua asioista vs. pojat jäävät varsin yksin pärjäämään asioiden kanssa. Seksuaalisuusaiheeseen liittyy nuorilla hämmennystä, ahdistusta, uteliaisuutta, kiinnostusta, pelkoa ja rohkeutta. Nuoren yksilölliselle kasvulle ja seksuaalisuuden haltuun ottamiselle on tärkeää antaa tukea ja aikaa. Lähde: Bildjuschkin K. ja Ruuhilahti S. 2008. Seksiä vaatteet päällä. Helsinki: Tammi.
Mitä nuoret tarvitsevat? Nuoret tarvitsevat fyysistä ja emotionaalista tilaa kehittyä, oppia tuntemaan itsensä, rajansa ja mahdollisuutensa. Nuorten täytyy saada uhmata asetelmassa, jossa heidän riippuvuutensa kohdataan ja jossa heidän uhmaansa vastataan. Nuoret tarvitsevat rajoja. Näin he oppivat tuntemaan itsensä ja tulevan vastuun yhteiskunnassa. Nuoret tarvitsevat ikätovereita. Nuoret tarvitsevat sitä, että heistä välitetään. Nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Mitä nuoret tarvitsevat? Jatkuu.. Motto: elämä on vaikeaa mutta siitä selviää. Nuorten on taisteltava oma itsenäisyys siksi tarvitsevat vastustusta. Esimerkiksi kotiintuloajan asettamisesta saattaa seurata draama. Draamaa tarvitaan, jotta nuori voi uhmata mutta niin, että suojaava puoli on mukana. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Hannukkala & Törrönen 2009, Suomen Mielenterveysseura
Aikuisen rooli Aikuiset pysyvät aikuisina. Löytääkseen oman itsensä nuori tarvitsee tuekseen aikuisen. Nuoren kehitys tapahtuu aina aikuisen asettamien rajojen sisällä. Nuoret kokeilevat aikuisten asettamia rajoja. Rajojen sisällä nuori voi elää luovasti. On tärkeää, että aikuinen osaa arvostaa, kunnioittaa ja kohdata nuoren. Nuorelle on tärkeää jatkuvuus, pysyvyys, turvallisuus ja saatavuus. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.
Tunteet Kaikkien tunteiden tunteminen ja ilmaiseminen on tärkeää ja sallittua. Tärkeää on, että elämää eletään laajalla skaalalla tunteita tuntien. Tunteita voi oppia nimeämään, tuntemaan ja ilmaisemaan sallituilla keinoilla.
luottamus ihastus hellyys kiintymys kateus voima RAKKAUS raivo VIHA ärtymys tarmokkuus apeus SURU ikävä ulkopuolisuus ahdistus huoli riemu onni huojennus helpotus ILO rentous mielihyvä NAUTINTO ällistys järkytys HYVÄ OLO PAHA OLO YLLÄTYS Ilahdus pettymys innostus INHO kuvotus PELKO HÄPEÄ alemmuus ällötys lamaannus nöyryytys nolous Jukka Ketoja ja Ulla-Maija Lammi-Ketoja
Kuinka tunteita opetetaan? Malli Tieto Hyväksyntä Läpi eläminen Altistuminen Sanoittaminen Mahdollistaminen Aikuinen tietää/tiedostaa, ei toimi. Nuori toimii, koska ei tiedosta. Nuoruusiän keskeinen kehitystehtävä on valjastaa omat vietit/tunteet toiminnanohjauksen ja hyvinvoinnin palvelukseen (seksuaalisuus, aggressio). Lähde: Röning, T. 2009 10
Mielenterveys on elämäntaitoa Mielenterveys kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa. Sen avulla ohjaamme elämäämme. Uusiutuva varanto, jota voi opetella, tukea ja vahvistaa. Mielenterveys = Voimavara, joka auttaa arjessa, käymään koulua, tekemään työtä. Auttaa tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa. Itsearvostusta, tunteiden käyttöä, ajoittaisen ahdistuksen ja pettymysten sietämistä. Elämäniloa, toivoa ja luottamusta elämään. Lähde: Salonen, K. 2007.
Mielenterveyttä tarvitaan elämän arjessa ja haasteissa Taito puhua mieltä painavista asioista Kyky selvittää ristiriitoja ja vaikeita tilanteita Taito nähdä erilaisia vaihtoehtoja ja tehdä valintoja ongelmatilanteissa Pyrkimys ratkaista ongelmat, ei piilottaa maton alle Ajoittaisen ahdistuksen hallitseminen Pettymysten, menetysten ja vastoinkäymisten kestäminen Muutosten hyväksyminen omassa elämässä Kyky joustaa ja tarvittaessa sopeutua kaikkeen ei tarvitse sopeutua Lähde: Salonen, K. 2007.
Ihmissuhteet Ravinto Liikunta ja yhdessä ja ruokailu tekeminen Uni ja lepo Näihin jokainen voi itse vaikuttaa! Mielen hyvinvointi Arjen rytmi Harrastus ja luova toiminta Mielen hyvinvoinnin käsi Hannukkala & Törrönen 2009, Suomen Mielenterveysseura
Mielen hyvinvoinnin peruspilarit Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa mielen hyvinvoinnin kädessä esitettyihin elämän perusasioihin. Näiden lisäksi mielen hyvinvointiin vaikuttavat välillisesti yhteiskunnan rakenteet, kulttuuri, arvot, normit jne..
Hyvän mielenterveyden piirteitä Itsensä hyväksyminen, itsetunto tulen toimeen itseni kanssa arvostan itseäni en liioittele kykyjäni, en myöskään aliarvioi itseäni olen kärsivällinen itseäni ja muita kohtaan hyväksyn puutteeni, osaan nauraa itselleni Oman elämän osaaminen minulla on selkeitä, realistisia päämääriä ja tarkoitus pyrin vaikuttamaan aktiivisesti asioihin olen tyytyväinen elämään osaan nauttia pienistä, arkisista asioista Kyky olla tunteva ihminen, myötäelämisen taito, tunteiden ilmaisemisen taito Lähde: Salonen, K. 2007
Hyvän mielenterveyden piirteitä Tulen toimeen muiden kanssa olen avoin ja vastaanottavainen muille minulla on kestäviä ihmissuhteita voin luottaa kavereihin ja he minuun osaan ottaa muut ihmiset huomioon en yritä hyötyä muista en anna käyttää itseäni hyväksi tunnen kuuluvani johonkin, olen hyväksytty ja tarpeellinen tunnen vastuuta muista ihmisistä kunnioitan ihmisten erilaisuutta; en ole samaa mieltä kaikkien kanssa mutta voin hyväksyä heidät ihmisinä Kyky tehdä työtä, harrastaa, kyky ja halu oppia Elämänilo, toivo, luottamus, elämä Lähde: Salonen, K. 2007.
Vanhemmuuden muistilappu Nuorella on oikeus turvalliseen kotiin. Nuorella on oikeus ja tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Vanhemman ymmärtävä katsekontakti ja välittäminen ja aito läsnäolo ovat nuorelle merkittävä tuki. nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa ja aikaa. Nuorelle tärkeää: jatkuvuus, pysyvyys, turvallisuus Luo lapselle turvalliset rajat ja anna paljon aikaa ja rakkautta Tue nuoren hyviä kaverisuhteita ja harrastuksia Tiedosta, että nuori voi joskus peittää pahaa oloa. Jos olet huolestunut nuoresta, keskustele nuoren kanssa ja hae tarvittaessa rohkeasti apua. Luota itseesi vanhempana - Olet lapsesi paras asiantuntija Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A. 2007. Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Nemo: Helsinki.