TANNILAN KOULU KUNTOARVIO
Sisällysluettelo Selite 1 YHTEENVETO 1.1 Asiakirjatilanne 1.2 Rakennustekniikka 1.3 LVI-tekniikka 1.4 Sähkötekniikka 1.5 Asukaskyselyn tuloksia 2. PERUSTIEDOT 3. PTS-EHDOTUS 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat 4.1.1 Huoneistojen kuivat tilat 4.1.2 Huoneistojen kosteat tilat 4.1.3 F71 Huoneistojen kalusteet 4.1.4 F73 Huoneistojen laitteet ja kojeet 4.1.5 Yhteiset ja yleiset tilat 4.2 D Aluerakenteet 4.2.1 D6 Viherrakenteet Nurmikot, puut, pensaat 4.2.2 D7 Päällysrakenteet Päällysrakenteet, laatoitukset, kourut 4.2.3 D8 Aluevarusteet Aidat, talovarusteet 4.2.4 D9 Ulkopuoliset rakenteet Tukimuurit, ajoluiskat, katokset, jätesuojat 4.3 E Pohjarakenteet Maaputkistot, salaojat 4.4 F Rakennustekniikka 4.4.1 F1 Perustukset 4.4.2 F2 Rakennusrunko Portaat, kantavat väliseinät, pilarit, palkit 4.4.3 F3 Julkisivu Ulkoseinät, ikkunat, olko-ovet, parvekkeet 4.4.4 F4 Yläpohjarakenteet Vesikatto, räystäskourut, syöksytorvet, kulkusillat 4.4.5 F5 Täydentävät sisäosat Sisäovet, kevyet väliseinät, hormit, kanavat, tulisijat 4.4.6 F6 Tilojen pintarakenteet Seinät, lattiat, katot 4.4.7 F7 Rakennusvarusteet Kalusteet, varusteet, laitteet 5 LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät 5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät 6 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset 6.2.1 H22 Jakokeskukset alle 1000V 6.3 H4 Johdot ja niiden varusteet 6.4 H5 Valaisimet 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet, laitteet 6.6 H7 Erityisjärjestelmät 6.7 J1 Puhelinjärjestelmät 6.8 J2 Antennijärjestelmät 6.9 J4 Atk-järjestelmät 6.10 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät 7 ENERGIANKULUTUS LIITTEET: Liite 1, Tekninen PTS 7 sivua Liite 2, Valokuvaliite 9 sivua 2
Esipuhe Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto. Lisäksi esitetään uusimistarpeet, korjaustoimenpiteet ja niiden alustavat aikataulut. Peruskuntoarviolla on pyritty antamaan mahdollisimman täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon tarkastuksen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot sekä kuntoarvion kenttätöiden ajankohta. Kohteen kuntoarvio suoritettiin liike- ja palvelurakennusten KH 90-00501 kuntoarviointiohjeiden sekä Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot KH 90-00403 mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota riskivaikutuksiltaan merkittävimpiin asioihin, kustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien korjaustarpeen määrittelyyn sekä rakennusten turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Koska kaikkia kohteita tai niiden kuntoon vaikuttavia seikkoja ei aina voida tarkastaa eikä luotettavasti arvioida aistinvaraisesti, silmämääräistä tarkastusta on täydennettävä kuntotutkimuksilla ja erillisselvityksillä. Kuntotutkimuksien ja erillisselvityksien avulla rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja -kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Peruskuntoarvio ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistön omistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattavat tarvita investointien arvioimiseksi. Peruskuntoarvion tilaajana ja yhteyshenkilönä toimi Oulun kaupungin tekninen isännöitsijä, Mikko Tervola. Rakenteiden ja rakennusosien tarkastuksen on tehnyt Instaro Oy:stä rakennusinsinööri Jari Valtanen. Lämmitys- vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksen on tehnyt Seppo Tomperi ja sähköjärjestelmien tarkastuksen Hannu Seppälä. Rakennuksen kuntoarvion kenttätyöt tehtiin 13.12.2013. Tekijät kiittävät isännöitsijää ja kiinteistönhoitoa lähtötiedoista ja opastuksesta sekä kaikkia kuntoarvion osapuolia hyvästä yhteistyöstä ja joustavuudesta kuntoarvion aikana. 3
Yhteystiedot: Tilaaja: Oulun kaupunki, tekninen isännöitsijä: Mikko Tervola Solistinkatu 2, PL 32, 90015, OULUN KAUPUNKI Kuntoarvion tekijä(t): Instaro Oy Jari Valtanen, gsm: 010-839 3805, fax: 08-311 3420 LVI-Suunnittelu Seppo Tomperi Seppo Tomperi Mallastie 1, 90520 Oulu gsm: 0400-681 594 Sähkösuunnittelu Hannu Seppälä Hannu Seppälä Rantaholapantie 2 B 1 91500 Muhos gsm: 0400-547 746 Oulussa Instaro Oy Jari Valtanen, RI 4
1. Yhteenveto Kuntoarvion kohteena on puurakenteinen koulurakennus, joka ei ole enää koulukäytössä. Kiinteistössä on koulurakennuksen lisäksi puurakenteinen asuinrakennus jossa sijaitsee kaksi vuokrahuoneistoa. Vuokrahuoneistot olivat tarkastushetkellä käytössä. Koulurakennus on valmistunut 50 luvun loppupuolella ja alkuperäiset pääpiirustukset ovat vuosilta 1957 ja 1958. 1.1 Asiakirjatilanne Kohteen rakennus- ja korjaushistoriasta oli saatavilla seuraavat asiakirjat: Koulun alkuperäisiä piirustuksia vuodelta 1958 Piirustuksia saneerauksesta vuodelta 1984 Lämmöntuotantolaitteiden kuntotarkastusraportti, Pöyry, 2006 1.2 Rakennustekniikka Kiinteistön pääasiallisenä rakennusaineena on käytetty puuta. Kantavat ulkoseinät ja kantavat yläpohjarakenteet sekä julkisivut ovat puurakenteiset. Aluerakenteet: Piha-alueita ei pystytty tarkastamaan luotettavasti, koska tarkastushetkellä maassa oli lunta. Piha-alueet ja maanpintojen muodot on suositeltavaa tarkastaa lumettomana vuodenaikana. Perustukset ja alapohja: Rakennuksien perustukset ovat betonirakenteiset. Asuinrakennuksen perustuksina toimivat kellarikerroksen perusmuurit. Alapohjina rakennuksissa on betonirakenteinen kaksoislaatta, joissa betonilaattojen välissä on lämmöneristeenä lastuvillalevyt. Perustusten mahdollisesta salaojituksesta ei saatu tietoa kuntoarviossa. Perustusten maanpäälliset osat on pinnoitettu ulkopuolelta rakennuslevyillä samalla kuin ulkoseinien alaosiin on asennettu lisälämmöneristystä. 5
Rakennusrunko ja julksivut: Rakennuksien kantavan runkona toimivat kantavat puurakenteiset ulkoseinät. Yläpohjien kantavat rakenteet ovat puurakenteisia. Rakennusrungossa ei havaittu merkittäviä puutteita eikä rakennusrunkoon kohdistu korjaustoimenpiteitä. Ulkoseinät ovat puuverhoiltuja seiniä ja ulkoseinien lämmöneristeenä on käytetty kutterinpurua ja sahajauhoa. Ulkoseinärakenne on tyypillinen kyseisen rakennusajankohdan rakennuksille. Kiinteistön ikkunat ovat kaksilasisia puuikkunoita. Ulko-ovet ovat puurakenteisia ikkunaovia. Puuikkunoiden ja -ulko-ovien tekninen käyttöikä on lopussa ja ikkunat ja ulko-ovet on suositeltavaa uusia. Yläpohja ja vesikatto: Rakennuksissa on korkeat ullokkatilat, jotka ovat kylmät. Yläpohjan lämmöneristeenä on käytetty kutterinlastua ja sahajauhoa. Kummankin rakennuksen yläpohjatila on varastokäytössä. Vesikatteena rakennuksissa on konesaumatta ja maalattu pelti. Koulurakennuksen vesikatteessa havaittiin pari vuotokohtaa, jotka tulee korjata. Tilat ja tilojen pintarakenteet: Rakennuksien sisäseinät ovat pääsääntöisesti levytettyjä puuseiniä. Lattiamateriaalit vaihtelevat kuivien tilojen muovimatosta ja muovi- tai vinyylilaatasta kosteiden tilojen laatoituksiin. Asuinrakennuksessa olevan saunaosaston pintarakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja saunaosasto on suositeltavaa uusia. Kuivien tilojen pintarakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja pintarakenteet on suositeltavaa uusia. 6
1.3 LVI-tekniikka Asuinrakennuksen lämpökeskuksen laitteet, lämpöjohdot, patterit ja viemärit ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta 1958, kaikki muut lvi-tekniset järjestelmät on vuosien aikana uusittu. Koulurakennuksen vesijohdot, viemärit ja poistoilmakoneet on uusittu, kaikki muut lvi-tekniset järjestelmät ovat alkuperäisiä vuodelta 1958. Lämmitysjärjestelmät: Lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Rakennuksissa olevat lämpöjohdot ovat alkuperäisiä teräsputkia. Lämmityspatterit ovat alkuperäisiä teräslevypattereita. Asuinrakennuksen ja koulurakennuksen väliset lämpöjohdot ovat eristettyjä Ecoflex Thermo Twin polyeteeniputkia vuodelta 1992. Vesi- ja viemäriröinti: Asuinrakennuksen vesijohdot ovat vähäisiltä osin alkuperäisiä kupariputkia ja galvanoituja teräsputkia, pääosin uusittuja kupariputkia. Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat uusittuja palloventtiileitä. Viemärit ovat pääosin alkuperäisiä valurautaviemäreitä ja vähäisiltä osin muoviviemäritä. Vesi- ja viemärikalusteet on pääosin uusittu vuosien aikana. Koulurakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät on uusittu. Vesijohdot ovat kupariputkia. Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit ovat palloventtiileitä. Viemärit ovat pääosin uusittuja muoviviemäreitä. Asuinrakennuksen ja koulurakennuksen väliset lämminvesijohdot ovat eristettyja Ecoflex Aqua Twin polyeteeniputkia, kylmävesijohto on pelm- muoviputkea. Putkistot ovat vuodelta 1992. 7
Ilmanvaihto: Asuinrakennuksessa olevan puutyöluokan ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Asuinrakennuksen kellaritiloissa on painovoimainen ilmanvaihto. Kiinteistön muissa tiloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Asunnoissa ja opetustiloissa on korvausilmaventtiilit. Muut LVI-tekniset havainnot ja korjaustarpeet: Tarkastuksessa havaittiin vähäistä vesivuotoa asunnon 4 tiskipöytäsekoittimessa ja vessan patteriventtiilissä, puutyöluokan wc-istuimen huuhtelusäiliön vesijohdon liittimessä sekä lämmönjakohuoneessa olevassa lämpimän käyttöveden sekoitusventtiilissä. Ilmanvaihtokanvien puhdistuksesta ei ole tietoa Suurimmat korjaustarpeet tarkastelujakson ajalle ovat patteriverkoston sulkuventtiileiden ja patteriventtiileiden uusiminen ja patteriverkoston tasapainotus. Kaikki huippuimurit tulisi uusia. Asuinrakennuksen viemärijohdot tulisi uusia. Högfors lämmityskattila ja Bentone B 30 öljypoltin tulisi uusia. Lämmönjakohuoneessa oleva toinen Högfors lämmityskattila ja Capello öljypoltin eivät ole olleet käytössä, joten ne olisi suositeltavaa purkaa. 8
1.4 Sähkötekniikka Kiinteistö on rakennettu kouluksi vuonna 1959 ja korjattu vuosina 1986 ja 2000 sekä 2005. Asuntojen sähköasennukset on uusittu muutama vuosi sitten. Sähkösuunnitelmat on laadittu Pekka Huttunen Oy toimesta vuosina1985-1986 sekä Eveplan Oy vuonna 2004. Kiinteistöstä on käytettävissä vuoden 1986 ja 2004 sähkösuunnitelmat. Muutoksista ei ole kirjattu suunnitelmiin. Kiinteistöön on suoritettu sähkölaitteiden määräaikaistarkastus vuonna 1999, seuraava tarkastus on vuonna 2014. Sähkölaitteiden kuntoarviota ei ole tehty koulukäyttö näkökulmasta. Kaukalo ja hiihtolatu on myös jätetty kuntoarvion ulkopuolelle. Sähkölaitteiden kunto uudemmalla osalla on tyydyttävä esim. kokoontumiskäyttöön. Suositellaan palovaroitinjärjestelmän rakentamista koko kiinteistöön ja hälytyksen siirtoa gsm-modemilla esim. kaupungin vikapäivystykseen. Suositellaan ullakon vanhojen sähköasennusten ja valaisimien uusimista. Suositellaan ulkovalaisimien uusimista. Suositellaan antennien uusimista nykyiseen mastoon Äänentoisto- ja ATK-laitteet on purettu, verkot ovat kunnossa. 9
1.5 Asukaskyselyn tuloksia n yhteydessä on kaksi asuinhuoneistoa. Molemmat huoneistot ovat tällä hetkellä vuokralla ja huoneistoihin toimitettiinn asukaskyselyt ennen kuntoarvion tarkastuskierrosta. Toinen asukkasita palautti asukaskyselyn. Asukaskyselyissä otettiin kantaa mm. seuraaviin asioihin: - ikkunoiden ja ulko-ovien vetoisuuteen - huoneisto on välillä liian kuuma ja välillä kylmä - sauna ja suihkutilojen sijainti on ongelmallinen Asukaskyselyn perusteella asuinhuoneistojen lämmityskauden huonelämpötilojen keskiarvo on 22 C, jota voidaan pitää tavanomaisena lämpötila-arvona. Sopivana huoneilman lämpötilana lämmityskaudella pidetään 20-22 C. 2. PERUSTIEDOT Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Tannilantie 1740, 91240 TANNILA Kunta: Oulu Kaupunginosa/kylä: Yli-Ii / Tannila Asunnot: Yhteismäärä (kpl): 2 Rakennukset: Porraskäytävien lkm (kpl): 3 Kerrosluku (kpl): 1 (asuinrakennuksessa lisäksi kellarikerros) Valmistumisvuosi: 1958 Talotyyppi: Pääasiallinen rakennusaine: Puu Kattotyyppi: Harjakatto Kate: konesaumattu pelti Lämmitysjärjestelmä: Öljylämmitys Ilmanvaihtojärjestelmä: koneellinen poisto Yhteiskäytössä olevat tilat: Sauna (kpl): 1 Irtainvarastot: on 10
3. PTS-EHDOTUS Kiinteistön PTS-ehdotus, pitkän aikavälin suunnitelma -ehdotus, on koottu yhteen liitteeseen 1, Tekninen PTS. Tutkimukset ja korjaustoimet on esitetty vuoden 2013 hintatason mukaan. Hinnoittelussa on käytetty urakoitsijoiden, rakennuttajien ja kuntoarvioijan hintatietoutta. Hinnoitteluun toteutusvaiheessa vaikuttaa sen hetken työtilanne ja suoritusajankohta. Hinnoittelun ohjeellisena tarkkuutena voidaan pitää ~20 %:n tarkkuutta. Annetuissa hinta-arvioissa on mukana 24 %:n arvonlisävero. PTS-ehdotuksessa ei ole huomioitu peruskorjaushankkeen luonteisia kokonaiskustannuksia vaan kustannukset ovat yksittäisten toimenpiteiden kustannuksia. Korjaustoimenpiteen kokonaiskustannukset muodostuvat laajaalaisemmissa korjaustoimissa mahdollisista tutkimus-, suunnittelu- ja urakkaasiakirjojen laadinnasta sekä varsinaisesta työn suorittamisesta. Teknisessä PTS:ssä on esitetty toimenpiteet viidessä osa-alueessa; tutkimukset, huolto, rakennustekniikka, LVI ja sähkö. Lisäksi PTS on esitetty diagrammeina. Diagrammit esittävät kustannukset osa-alueittain sekä kokonaiskustannukset vuotta kohden. Lisäksi diagrammina on esitetty osa-alueiden kustannusten keskinäistä jakautumista. PTS-ehdotuksen tarkoituksena on toimia runkona, jonka pohjalta kiinteistön omistaja voi laatia kunnossapitosuunnitelman. 11
4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat Kiinteistö on rakennettu 1950 -luvun lopussa ja ajankohdasta johtuen tilojen pintarakenteissa sekä muissa rakenteissa on voitu käyttää asbestipitoisia materiaaleja. Kiinteistöön tulee tehdä asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen remonttien tekemistä. 4.1.1 Kiinteistön kuivat tilat Kiinteistöstä tarkastettiin molemmat asuinhuoneistot. Kaikki kiinteistön sisätilat kierrettiin kuntoarvion kenttätöissä. Asuinhuoneistojen lattioissa on käytetty pääsääntöisesti muovimattoa. Huoneistojen seinät ovat maalattuja levyseiniä. Kattopinnat ovat päällystetty sisäverhouslevyillä. Huoneistojen WC -tilojen lattioissa on muovi- tai vinyylilaatta ja seinien alaosat ovat muovipintaista rakennuslevyä. Asuntorakennuksen yhteydessä olevan teknisen käsityön tila on rakennettu kiinteistönhoidon mukaan 90 -luvun puolivälissä ja tilan pintarakenteet ovat hyvässä kunnossa. Koulurakennuksen luokkahuoneiden ja käytävien lattiat on pinnoitettu osin muovitai vinyylilaatoilla ja osin muovimatolla. Liikuntasalin lattia on päälystetty muovimatolla Lattioiden muovimaton ja muovi- tai vinyylilaattojen käyttöikä on noin 30 vuotta. keskimääräinen tekninen Koulurakennuksen kattoihin on asennettu akustiikkalevyjä. Sisäseinät ovat pääsääntöisesti maalattuja levyseiniä. Pääsääntöisesti pintarakenteissa on havaittavissa kulumisen jälkiä ja pintarakenteiden kuntoluokka on tyydyttävä/välttävä. 12
Vuokrahuoneistojen lattiapintojen uusiminen ja samalla seinäpintojen huoltomaalaus. Koulurakennuksen lattiapintojen uusiminen ja samalla seinäpintojen huoltomaalaus. Kiinteistön kuntoarvio. Kiinteistön asbesti- ja haitta-ainekartoitus. 4.1.2 Kiinteistön kosteat tilat Asuinhuoneistoissa ei ole kosteita tiloja. Peseytymistilat ja sauna on asuinrakennuksen kellarikerroksessa. Asuinrakennuksen kellarikerroksessa on saunaosasto, joka on käsitelty kohdassa 4.1.5. Koulurakennuksessa on suihkutiloja, jotka eivät ole kyseisessä käyttötarkoituksessa tällä hetkellä. Asukaskyselyissä ja tarkastuskierroksella esitettiin että huoneistoissa voisi olla omat peseytymistilat. Huoneistoihin on suositeltavaa suunnitella ja rakentaa huoneistokohtaiset peseytymistilat. Tasoa parantava toimenpide, jota ei ole budjetoitu PTS - ehdotukseen. Koulurakennuksen suihkutilat on suositeltavaa uusia, mikäli tiloja käytetään märkätiloina. Ei budjetoitu PTS -ehdotukseen. 13
4.1.3 F71 Huoneistojen Kalusteet Huoneistojen kalusteet ovat lähinnä kiintokalusteita eli mm. kiinteitä komeroita keittiössä. Huoneistojen komerot ovat luultavasti alkuperäisiä. Alkuperäisten kalusteiden uusiminen on suositeltavaa kunnossapitojaksolla. Keittiöiden kalusteita on uusittu ainakin näkyviltä osin. Kiintokalusteiden keskimääräinen tekninen köyttöikä on 25 vuotta. Vuokrahuoneistojen kiintokalusteiden uusiminen. 4.1.4 F73 Huoneistojen laitteet ja kojeet Huoneistojen laitteita ja kojeita ovat tavanomaiset asuntoon liittyvät kylmälaitteet sekä uunit ja liedet. Laitteissa ja kojeissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Laitteita ja kojeita uusitaan tarvittaessa. 14
4.1.5 Yhteiset ja yleiset tilat Tekniset tilat: Lämmönjakohuone: Lämmönjakohuone sijaitsee asuntorakennuksen kellarikerroksessa. Lämmönjakohuoneen rakenteet ovat pääosin maalattuja betonipintoja. Lämmönjakohuoneen seinä- ja lattiapintojen maalipinnat on suositeltavaa uusia seuraavien laiteuusintojen yhteydessä. Sähköpääkeskus: Sähköpääkeskus sijaitsee asuntorakennuksen kellarikerroksessa. Sähköpääkeskuksen seinä- ja kattopinnat ovat maalaamatonta betonia. Lattialle on asennettu puurakenteinen ritilä. Teknisissä tiloissa ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Ylimääräinen tavara aiheuttaa turhaa palokuormaa. Teknisten tilojen siivous. 15
Talosauna Talosauna sijaitsee asuntorakennuksen kellarikerroksessa. Saunaosastoon kuuluu puku- ja pesuhuone sekä sauna. Pukuhuoneen pinnat ovat maalattua betonia. Maalipinnat ovat kuluneet. Pesuhuoneen seiniin ja lattioihin on asennettu laatoitukset ja pesuhuoneen katto on paneloitu. Saunan lattia on laatoitettu ja seinät sekä katto on paneloitu. Saunaosaston pintarakenteet ovat teknisen käyttöiän lopussa ja pinnat on suositeltavaa uusia viemärisaneerauksen yhteydessä. Saunaosaston pintarakenteiden uusiminen. Varastotilat: Huoneistovarasto Varastot sijaitsevat asuntorakennuksen kellarikerroksessa. Varastojen pintarakenteet ovat maalattuja betoni- ja tiilipintoja. Varastoissa on puurakenteisia hyllyjä sekä muita puurakenteita asennettuna suoraan betonirakenteita vasten. Varastotilojen puurakenteisten hyllyjen poistaminen tai uusiminen. 16
Porrashuoneet ja käytävät Asuntorakennuksessa on kolme porraskäytävää. Porraskäytävissä on omat ulkoovet. Rakennuksen päädyssä, jossa vuokrahuoneistot sijaitsevat, on puurakenteiset portaat ullakkokerrokseen ja samassa porraskäytävässä kellarikerrokseen johtavat portaat ovat betonirakenteiset. Puuportaat ovat maalatut ja porraskaiteet ovat metalliset kalterikaiteet muovisella käsijohteella. Rakennuksen keskellä oleva portaikko on betonirakenteinen ja porraskäytävästä on käynti koulun käytössä olleeseen teknisen käsityön luokkatilaan. Porraskaiteet ovat metalliset kalterikaiteet muovisella käsijohteella. Rakennuksen toisessa päädyssä olevat portaat ovat betonirakenteiset ja porraskäytävästä on käynti yhteen koulun käytössä olleeseen luokkatilaan ja kellarikerrokseen. Porraskaiteet ovat metalliset kalterikaiteet muovisella käsijohteella. Porraskäytävien betoniportaiden pinnat ovat maalattuja ja pintarakenne on kulunut. Seinät ovat osin maalattua betonia ja osin maalattua paneelia. Pintarakenteet ovat kuluneet. Porraskäytävien pintarakenteiden huoltomaalaus. 17
4.2 D Aluerakenteet 4.2.1 D6 Viherrakenteet Koulurakennuksen piha-alueella on puita, istutuksia ja nurmialueita. Viherrakenteita ei tarkastettu, koska tarkastushetkellä oli lunta maassa. Piha-alueiden tarkastus on suositeltavaa tehdä kesäaikaan. 4.2.2 D7 Päällysrakenteet Kiinteistön päällysrakenteita ei tarkastettu koska tarkastushetkellä oli lunta maassa. Ei havaintoja Piha-alueiden tarkastus on suositeltavaa tehdä kesäaikaan. 4.2.3 D8 Aluevarusteet Asuntorakennuksen ulkoseinään on asennettu kiipeilyseinä. Kiinteistön pihalla on lipputanko ja pyykinkuivausteline. Aluevarusteita ei tarkastettu lumitilanteen vuoksi. Piha-alueiden tarkastus on suositeltavaa tehdä kesäaikaan. 18
D84 Urheilu- ja leikkikenttävarusteet Kiinteistön läheisyydessä on urheilukenttä ja kaukalo, jotka eivät kiinteistönhuollon mukaan kuulu nykyään koulukiinteistöön. Ei havaintoja Ei toimenpide-ehdotuksia. 4.2.4 D9 Ulkopuoliset rakenteet D9.1 Katokset Asuntorakennuksen ja koulurakennuksen välissä on katos. Katos on koulurakennuksen pääoven yhteydessä. Katoksen kantavat rakenteet ovat puurakenteita. Kantavissa puuosissa ei havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita. Puurakenteiden pintakäsittelyt ovat kuluneet. Katoksen puurakenteiden huoltomaalaus on hinnoiteltu julkisivujen maalauksen yhteyteen. 4.3 E Pohjarakenteet E53 Salaojat Salaojista ei tehty havaintoja. 19
4.4 F Rakennustekniikka 4.4.1 F1 Perustukset Koulurakennuksen perustukset ovat betonirakenteiset sokkelit ja asuntorakennuksen perustukset ovat betonirakenteiset perusmuurit. Perustusten ulkopintoihin on asennettu rakennuslevystä, mineriitistä tai vastaavasta rakennuslevystä, levytykset. Perustusten mahdollisesta lisälämmöneristämisestä ei saatu tarkastuksessa tietoa. Asuntorakennuksen perusmuureissa ei sisäpuolella havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Perustuksien kuntoluokka on hyvä. Ei toimenpide-ehdotuksia F13 Alapohjat Rakennuksien alapohjat ovat maanvarasia betonilaattoja. Alapohjissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Alkuperäisten piirustusten mukaan alapohjat ovat kaksoislaattarakentesia, joissa kahden betonilaatan välissä on eristeenä käytetty lastuvillalevyä. Koulurakennuksen alapohjaan on suositeltavaa tehdä kuntotutkimus alapohjarakenteen kunnon selvittämiseksi. Koulurakennuksen alapohjarakenteen kuntotutkimus. 20
4.4.2 F2 Rakennusrunko Kantavan runkona toimii asuinrakennuksessa betonirakenteiset perusmuurit ja kantavat puurakenteiset ulkoseinät. Yläpohjan kantavat rakenteet molemmissa rakennuksissa ovat puurakenteiset. Rakennusrungossa ei havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita ja rungon kuntoluokka on hyvä. Ei toimenpide-ehdotuksia F21 Väestönsuoja Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Kiinteistön pelastussuunnitelmasta ei ole tietoa. Kiinteistölle tulee laatia pelastussuunnitelma, jollei sitä ole laadittu. F23 Portaat Portaat on käsitelty tämän raportin kohdassa porrashuoneet ja käytävät. 21
4.4.3 F3 Julkisivu F31 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat puuverhoiltuja. Ulkoseinien alaosaan, ikkunoiden alapuolille on tehty lisälämmöneristyksiä. Ikkunoiden alapuolinen julkisivupanelointi on uusittu pystypaneloinniksi. Ulkoseinien lämmöneristeenä on kutterinpurua ja sahajauhoa alkuperäisten piirustusten mukaan. Ulkoseinien lämmöneristyksen vahvuus on noin 125 mm ja ulkoseinät ovat maalatut. Ulkoseinien maalipinnan uusiminen on suositeltavaa tehdä 10-15 vuoden välein. Asuinrakennuksen päätyseinä koulurakennuksen puolella on tiilirakenteinen ja se toimii rakennusten välisenä palomuurina. Ulkoseinissä ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Ulkoseinien kuntoluokka on hyvä. Julkisivujen maalaus F32 Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäisiä kaksilasisia puuikkunoita. Puuikkunoiden puuosissa havaittiin maalauksen osittaista hilseilyä. Ikkunoissa ei havaittu laajoja lahovaurioita. Lasitukset ovat alkuperäiset. Ikkunoiden uusimisella voidaan säästää energian kulutusta. Alkuperäiset kaksilasiset ikkunat voivat aiheuttaa vedon tunnetta. Puuikkunoiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Huoneiston A4 olohuoneen ikkunan alareunassa aistittiin voimakasta vedon tunnetta. Ikkunoiden kuntoluokka on välttävä / heikko. Ikkunoiden uusiminen koulu- ja asuinrakennukseen 22
F33 Ulko-ovet Kiinteistön ulko-ovet ovat puurakenteisia ikkunaovia. Ulko-ovien maalipinnat ovat kuluneita ja käyttäjien mukaan asuntorakennuksen ulko-ovet vetävät ja porraskäytävä on käyttäjien mukaan talviaikaan kylmä. Puurakenteisten ulko-ovien keskimääräinen tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Ulko-ovien kunto on välttävä. Ulko-ovien uusiminen F34 Julkisivun täydennysosat F34.1 Parvekkeet Kiinteistössä ei ole parvekkeita. F34.2 Ulkoseinän tikkaat Molemmissa rakennuksissa on talotikkaat vesikatolle. Talotikkaat ovat teräsrakenteiset ja tikkaat on kiinnitetty ulkoseinään lappeen puolelle. Tikkaiden kiinnitys tulee varmistaa aina, kun katolle noustaan. 23
4.4.4 F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Yläpohja tilat ovat korkeata ullakkotilaa molemmissa rakennuksissa. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat puurakteita. Asuntorakennuksen yläpohjatilassa on huoneistojen häkkivarastoja. Yläpohjassa on laudoitettu lattia. Lämmöneristeenä yläpohjassa on käytetty kuterinlastua ja sahajauhoa noin 350-400 mm:n vahvuudelta. Kantavat puurakenteet on paikalla rakennettuja kattorakenteita ja rakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Koulurakennuksen yläpohjassa havaittiin kaksi vuotokohtaa vesikatolta ja kummankin vuotokohdan läheisyydessä on vesikaton läpivienti. Vesikatoille on asennettu lumiesteet, räystäskourut ja syöksytorvet. Yläpohjan ja vesikatteen läpi kulkee hormeja, viemärin tuuletusputkia sekä antenni. Vesikaton vuotojen paikkaukset. F41.4 Peltikatot Kummankin rakennuksen vesikatto on tehty konesaumatusta pellistä. Kiinteistönhoitajan mukaan peltikatto on maalattu. Vesikatolla oli tarkastushetkellä lunta ja vesikatteen pintaa ei tarkastettu. Kummankaan rakennuksen vesikatteella ei ole aluskatetta. Vesikaton ja yläpohjan kuntoluokka on tyydyttävä/välttävä kummassakin rakennuksessa. Vesikaton kunto on suositeltavaa arvioida lumettomaan aikaan. 24
4.4.5 F5 Täydentävät sisäosat F51 Sisäovet Kiinteistön sisäovet ovat puurakenteisia ovia. Sisäovissa havaittiin kulumisia niin ovissa kuin ovien pintakäsittelyissä. Puusisäovien keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Sisäovet on suositeltavaa kunnostaa tai uusia kokonaisuudessaa. PTS -ehdotukseen on budjetoitu sisäovien uusiminen. Puisten sisäovien uusiminen. F52 Kevyet väliseinät Kiinteistön kevyet väliseinät ovat puurakenteisia. Kevyissä väliseinissä ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Väliseinien pintakäsittelyt on huomioitu sisätilojen maalauksissa. 25
F57 Hormit, kanavat, tulisijat Kiinteistön hormit ovat lähinnä ilmanvaihtoon liittyviä hormeja. Kiinteistössä on myös savuhormeja. Hormeissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Savuhormit tulee nuohota säännöllisesti. 4.4.6 F6 Tilojen pintarakenteet Tilojen pintarakenteet on käsitelty kohdassa 4.1 Tilat. 4.4.7 F7 Rakennusvarusteet F71 Kalusteet Tilojen kalusteet on käsitelty kohdassa 4.1.3 F71 Huoneistojen kalusteet. 26
5. LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistön lämmitysjärjestelmä on öljykeskuslämmitys. G11 Lämmöntuotanto Kiinteistön lämmötuotanto öljylämmityskattiloilla. Ei havaittu selkeitä puutteita tai ongelmia lämmöntuotannossa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G11.1 Kaukolämpölaitteet Kiinteistössä ei ole kaukolämpölaitteita. G11.2 Lämmönsiirtimet Kiinteistössä ei ole lämmönsiirtimiä. 27
G11.3 Kattilat varusteineen Tekn. tilassa on kaksi öljylämmityskattilaa. Lämmityskattila Högfors, teho noin 90 kw, vuodelta 1958. Öljypoltin Bentone B 30 vuodelta 1998. Lämmityskattila Högfors, teho noin 90 kw, vuodelta 1958. Öljypoltin Capello 1970-luvulta. Käyttäjältä saatujen tietojen mukaan lämmityskattila ei ole ollut käytössä. Lämmityskattila Högfors ja öljypoltin Bentone B 30 ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Lämmityskattila Högfors ja öljypoltin Bentone B 30 tulisi uusia. Högfors lämmityskattila ja Capello öljypoltin olisi suositeltavaa purkaa. G11.4 Öljynsiirtojärjestelmät Kiinteistössä ei ole varsinaisia öljynsiirtojärjestelmiä. Öljyputket öljysäiliöstä öljypolttimille ovat kupariputkia 1970-luvulta. Öljysäiliö sijaitsee maassa. Öljysäiliön täyttöputken yhteydessä on ylitäytön estin. Öljysäiliö on tarkastettu vuonna 2013. Öljysäiliön tekninen käyttöikä määräytyy säännöllisesti tehtävien tarkastuksien perusteella. Öljysäiliön säännölliset tarkastukset. 28
G11.5 Kattilalaitoksen muut laitteet Lämmönjakohuoneessa on lämminvesivaraaja vuodelta 1975. Lämminvesivaraaja on teknisen käyttöikänsä lopussa. Lämminvesivaraajan uusiminen. G12 Lämmönjakelu G12.1 Paisunta- ja varolaitteet Lämmönjakohuoneessa oleva Teknocalor kalvopaisunta-astia, tilavuus 400 litraa, on vuodelta 1998. Kalvopaisunta-astia on koputustestin perusteella kunnossa ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 9 vuotta. Kalvopaisunta-astian uusiminen. G12.2 Lämmönjakeluverkoston kiertovesipumput Lämmönjakohuoneessa olevat kiertovesipumput ovat luultavasti 1980- ja 1990- luvuilta. Kiertovesipumpumpuilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta muutama vuosi. Kiertovesipumppujen uusiminen. 29
G12.3 Lämmitysverkostot varusteineen Rakennuksissa olevat lämmitysverkoston putket ovat alkuperäisiä teräsputkia. Asuinrakennuksen ja koulurakennuksen väliset lämpöjohdot on uusittu ja ne ovat eristettyjä Ecoflex Thermo Twin polyeteeniputkia. Lämpöjohdot ovat silmämääräisesti arvioituna kunnossa. Käyttöikään vaikuttaa oleellisesti lämmitysputkistossa oleva vapaa happipitoisuus ja mahdollinen ulkopuolinen kosteus. Putkissa ei ole näkyvissä vuotojälkiä. Putkistoilla on käyttöikää jäljellä arviolta yli10 vuotta. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G12.4 Lämmitysverkoston linja- ja sulkuventtiilit Sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat alkuperäisiä karaventtiileitä Alkuperäiset karaventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Sulku- ja linjasäätöventtiileiden uusiminen. G13 Lämmönluovutus G13.1 Lämmityspatterit varusteineen Lämmityspatterit ovat alkuperäisiä teräslevypattereita. Pattereiden käyttöikään vaikuttaa oleellisesti lämmitysverkostossa oleva vapaa happipitoisuus. Patterit ovat silmämääräisesti arvioituna kunnossa ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Tasapainottamalla lämmitysverkosto voidaan tasoittaa tilojen kesken esiintyviä lämpötilaeroja. 30
Lämmitysverkoston tasapainotus patteriventtiilien uusimisen yhteydessä. G13.2 Patteriventtiilit Patteriventtiilit ovat hyvin eri ikäisiä. Tarkastuksessa havaittiin myös alkuperäisiä patteriventtiilitä. Patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Asunnon 4 vessan patteriventtiilissä havaittiin vähäistä vesivuotoa. Uusimalla kaikki patteriventtiilit ja termostaattiosat parannetaan käyttövarmuutta. Patteriventtiileiden uusiminen. 31
G13.3 Lämmitysverkostoon kytketyt lämmityslaitteet varusteineen Kiinteistössä ei ole muita lämmitysverkkoon kytkettyjä lämmityslaitteita. G13.4 Tuloilmakoneiden lämmityspatterien varusteet Asuinrakennuksessa olevan puutyötilan ilmanvaihtokoneissa on sähkölämmityspatterit. Ilmanvaihtokoneiden sähkölämmityspattereilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G14 Eristykset Näkyvissä olevat lämpöjohtojen eristykset ovat muovipinnoitettuja mineraalivillaeristeitä. Näkyvissä olevien lämpöjohtojen eristykset ovat kunnossa ja riittävät. Lämmityskattiloiden ja varaajan eristyksissä voi olla asbestia. Lämmityskattilan ja varaajan asbestipurkutyöt. 32
5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty Oulun veden vesijohtoverkostoon. Jätevedet on johdettu WehoPuts biologis- kemialliseen panospuhdistamoon josta puhdistettu jätevesi on johdettu ojaan. G21 Vedenkäsittelylaitteet Lämmin käyttövesi tuotetaan lämmönjakohuoneessa olevan lämminvesivaraajan kierukalla. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa säätö on toteutettu termostaattisella sekoitusventtiilillä. Tarkastettujen tilojen osalta lämpimän käyttöveden lämpötila oli keskimäärin +53 ºC. Legionella-bakteeri voi esiinty mikäli lämpimän käyttöveden lämpötila on alle +50 ºC. G21.1 Lämpimän käyttöveden kiertovesipumput Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu on luultavasti 1970-luvulta. Pumppu on teknisen käyttöikänsä lopussa. Termostaattisessa sekoitusventtiilissä havaittiin vuotojälkiä. Kiertovesipumpun ja sekoitusventtiilin uusiminen. G21.2 Paineenkorotusjärjestelmät Lämmönjakohuoneessa on paineenkorotusjärjestelmä. Paineenkorotusjärjestelmä on poistettu käytöstä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. 33
G21.3 Paineenalennusventtiilit Kiinteistön päävesimittarilla ei ole vakiopaineventtiiliä. Vakiopaineventtiilillä ei ole merkittävää vaikutusta vedenkulutukseen koulurakennuksissa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G21.4 Paine- ja vesisäiliöt Käytöstä poistetussa paineenkorotusjärjestelmässä on painesäiliö. Paineenkorotusjärjestelmässä oleva painesäiliö on poistettu käytöstä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G21.5 Talousvesipumppaamot Rakennuksessa ei ole talousvesipumppaamoa. G21.6 Suodattimet Rakennuksessa ei ole vesisuodattimia. G22 Vesijohtoverkostot G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Kiinteistössä ei ole lämpimän käyttöveden verkostoon kytkettyjä lämmityslaitteita. 34
G22.2 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt laitteet Kiinteistössä ei ole lämpimän käyttöveden verkostoon kytkettyjä laitteita. G22.3 Vesijohtoverkostot varusteineen Asuinrakennuksen vesijohdot ovat alkuperäisiä kupariputkia galvanoituja teräsputkia sekä uusittuja kupariputkia. Koulurakennuksen vesijohdot ovat kupariputkia vuodelta 1992. Asuinrakennuksen ja koulurakennuksen väliset vesijohdot ovat eristettyjä polyeteeniputkia ja pelm- muoviputkia vuodelta 1992. Vesijohdoissa ei havaittu vuotojälkiä eikä käyttäjien mukaan vuotoja ole esiintynyt. Asuinrakennuksen alkuperäiset vesijohdot ovt käyttöikänsä lopussa, vuonna 1992 asennetuilla vesijohdoilla on käyttöikää jäljellä noin 28 vuotta. Asuinrakennuksen alkuperäiset vesijohdot tulisi uusia. G22.4 Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat vuonna 1992 asennettuja palloventtiileitä. Palloventtiileillä on teknistä käyttöikää jaljellä noin 9 vuotta. Vesijohtoverkoston venttiileiden uusiminen. Lämpimän käyttöveden kiertojohdon vesimäärän säätö, (virtausnopeus < 1 m/s). 35
G23 Jätevesien käsittely G23.1 Hiekanerottimet (öljyn ja rasvan) Kiinteistössä ei ole hiekanerottimia. Kiinteistössä ei ole öljynerottimia. Kiinteistössä ei ole rasvanerottimia. G23.2 Viemäripumppaamot Kiinteistössä ei ole viemäripumppaamoita. G23.5 Jäteveden puhdistamot Kiinteistössä on WehoPuts biologis- kemiallinen panospuhdistamo josta puhdistettu jätevesi on johdettu ojaan. Puhdistamo on toimintakunnossa. Lietteen säännöllinen tyhjennys. G24 Viemäriverkostot G24.1 Sisäviemäriverkoston padotusventtiilit Kiinteistössä ei ole sisäviemäriverkoston padotusventtiileitä. 36
G24.2 Viemärikaivot Kiinteistössä on yksi viemärin tarkastuskaivo. Tarkastuskaivo on betonirakenteinen, käyttöikää jäljellä arviolta muutama vuosi. Tarkastuskaivon uusiminen sisältyy asuinrakennuksen alkuperäisten viemäreiden uusimiseen. Viemärin tarkastuskaivon uusiminen. G24.3 Sadevesikaivot Kiinteistössä ei ole sadevesikaivoja. G24.4 Viemäriverkostot varusteineen Asuinrakennuksen jätevesiviemärit ovat pääosin alkuperäisiä valurautaviemäreitä. Koulurakennuksen jätevesiviemärit ovat muoviviemäreitä vuodelta 1992. Käyttäjien mukaan viemäreissä ei ole esiintynyt tukoksia ja ne toimivat normaalisti. Alkuperäiset valurautaviemärit ovat käyttöikänsä lopussa Muoviviemäreillä on käyttöikää jäljellä yli 28 vuotta. Alkuperäisten valurautaviemäreiden uusiminen. Viemäreiden uusimisen kustannus ei sisällä rakennusteknisiä töitä. G25 Vesi- ja viemärikalusteet G25.1 Vesikalusteet Sekoittimet on pääosin uusittu vuosien aikana. Sekoittimet ovat 1-otesekoittimia ja termostaattisekoittimia. 37
Asunnon 4 tiskipöytäsekoittimessa havaittiin vuotoja. Asunnon 4 tiskipöytäsekoitin tulisi uusia. (Muita yksittäisiä sekoittimia uusitaan niiden vikaantuessa). Yksittäisiä sekoittimia uusitaan tarvittaessa. G25.2 Viemärikalusteet Wc-istuimet, pesualtaat ja vesilukot ovat pääosin alkuperäisiä. Viemärikalusteiden kunto on alkuperäisiä wc-istuimia ja lattiakaivoja lukuunottamatta tyydyttävä. Puutyöluokan wc-istuimen huuhtelusäiliön vesijohtoliittimessä havaittiin vuotojälkiä. Alkuperäisten wc-istuimien uusiminen. Alkuperäisten lattiakaivojen uusiminen sisältyy viemäreiden uusimiseen. G26 Eristykset Vesijohdot on eristetty muovi- ja peltipäällysteisellä mineraalivillalla. Näkyviltä osiltaan muovipinnoitetut eristykset ovat kunnossa ja riittävät. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. 38
5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät Asuinrakennuksessa olevan puutyöluokan ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Asuinrakennuksen kellaritiloissa on painovoimainen ilmanvaihto. Kiinteistön muissa tiloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Asunnoissa ja opetustiloissa on korvausilmaventtiilit. G31 Ilmastointikoneet G 31.1 Tuloilmakoneet varusteineen Puutyöluokan ilmakoneet ovat vuodelta 1992. Ilmanvaihtokoneet ovat hyvässä kunnossa ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä yli 10 vuotta. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G31.2 Poistoilmakoneet varusteineen Asuntojen poistoilmakoneet ovat talotuulettimia ja huippuimureita vuodelta 1992. Liikuntasalin poistoilmakone on aksiaalipuhallin. Koulurakennuksen muut poistoilmakoneet ovat huippuimureita vuodelta 1992. Poistoilmakoneilla on teknistä käyttöikää jäljellä yli 10 vuotta. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. 39
G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat Puutyöluokan ilmanvaihtokoneiden tulo- ja poistoilmapuhaltimet, sähkölämmityspatterit ja lämmöntalteenotto ovat vuodelta 1992. Ilmastointikoneet ovat kunnossa ja toimivat suunnitelulla tavalla. Puhaltimien sähkömoottoreilla on teknistä käyttöikää jäljellä yli 10 vuotta. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G33 Kanavistot Rakennusten ilmanvaihtokanavat ovat alkuperäisiä rakennusainekanavia ja kuumasinkittyjä kierresaumakanavia vuodelta 1992. Ilmanvaihtokanavat ovat tyydyttävässä kunnossa. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Koulujen ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa 5 vuoden välein. Ammattimaisen keittiön ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa yhden vuoden välein. Muiden tilojen ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Jos tilat eivät ole opetuskäytössä eikä koulun keittiö toimi ammattimaisena ruuanvalmistuspaikkana, kiinteistön kaikki ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Ilmanvaihtokanavien puhdistus. 40
G34 Pääte-elimet Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän tuloilman päätelaittet ovat ja kattohajoittimia ja piennopeuslaitteita, poistoilman päätelaitteet ovat järjestelmään soveltuvia kartioventtiileitä. Päätelaitteet ovat kunnossa. Asunnoissa ja opetustiloissa on korvausilmaventtiilit. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G37 Eristykset Puutyöluokan näkyvissä olevat ilmanvaihtokanavat on eristetty 100 mm villaeristeellä. Eristykset ovt riittävät ja kunnossa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G5 Paineilma- ja kaasuverkostot G51 Paineilmaverkostot Rakennuksessa ei ole paineilmaverkostoa. 41
5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto Alkusammutuskalustona on palopostit, sammutuspeitteet ja käsisammuttimet. G71.1 Käsisammuttimet Kiinteistössä on yksittäisiä käsisammuttimia. Käsisammuttimien tarkastus on ollut riittävää ja säännöllistä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G72 Sammutusvesilaitteet G72.1 Sisä- ja ulkopalopostit Sisäpalopostit ovat pääosin vuodelta 1992. Palopostit ovat kunnossa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. 42
6. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys H11 Aluejärjestelmät H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Pihavalaistus on toteutettu rakennuksien seinävalaisimilla. Valaisimet ovat elohopeahöyrylamppuvalaisimia. Valaisimet ovat huonokuntoiset. Toimenpide-ehdotukset Suositellaan seinävalaisimien uusimista Katoksen valaisimien uusimista. H1.2 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Ulkovalaistusta sekä tuulikaapinvalaistusta ohjataan hämäräkytkimellä ja kytkinkellolla Ohjaus toimii toivotulla tavalla Ei toimenpide-ehdotuksia. 43
6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset 6.2.1 H22 Jakokeskukset alle 1000V H22.1 Pääkeskukset Kiinteistön pääkeskus on uusittu 1986 ja sijaitsee vanhan puolen kellarissa. Keskus on nimellisvirraltaan 250A. Keskus on koteloinnilta IP20. Pääkeskus on varustettu tulppasulakkeilla ja kuntoisuusluokaltaan tyydyttävä. Pääkeskuksessa ei ole vikavirtasuojausta pistorasioille. Sähköjärjestelmät ovat tyypiltään TN-C (ei erillistä suojajohdinta). Ei toimenpide-ehdotuksia. H22.2 Muut keskukset Kiinteistön ryhmäkeskukset ovat vuosilta 1959 (kattilahuoneen keskus),1986, 2000 ja 2005. Vanhan osan luokan (asunto 1) ja kattilahuoneen keskus ovat huonokuntoiset ja muut keskukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Keskukset täyttävät nykyiset tarpeet rakennuksen nykyisessä käytössä. Vanhat keskuskset suositellaan uusittavaksi seuraavan suuremman saneerauksen yhteydessä. 44
6.3 H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Kiinteistö on liitetty Oulun Energia Oy:n pienjänniteverkkoon maakaapelilla. Liittymisjohto on tyydyttävässä kunnossa ja vastannee kiinteistön kuormaa. Suositellaan pääsulakkeen koon tarkistamista ja tarvittaessa pienentämistä kuormitusta vastaavaksi. H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Pääkeskuksella on maadoituskisko johon on liitetty mm. putkistot ja antenni. Maadoitukset täyttävät rakennusaikaiset määräykset. Ei toimenpide-ehdotuksia. H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Kiinteistössä olevat nousujohdot ovat vuosilta 1959, 1986, 2000 ja 2005 Nousujohdot ovat 4-johtimisia (TN-C), AMCMK- ja MMK- tyyppisiä kaapeleita. Nousujohdot täyttävät nykyiset käyttötarpeet. Ei toimenpide-ehdotuksia. 45
H44 Voimaryhmäjohdot Rakennuksessa on pääosin vuodelta 1986 ja 2005 olevat voimaryhmäjohdot. Lämmönjakohuoneessa on alkuperäiset voimaryhmäjohdot. Kiinteistöön on lisätty saneerauksien yhteydessä uusia ryhmäjohtoja. Kiinteistössä on öljypoltin sekä huippuimurit PK1 - PK4 ja vanhalla osalla kaksi poistopuhallinta. Lämmönjakohuoneessa on vanhoja 3-vaiheisia pumppuja. Laitteet ovat toimintakuntoiset ja täyttävät rakennuksen nykyisen käytön tarpeet. Käytöstä poistettujen laitteiden johtoja on purkamatta. Suositellaan käytöstä poistettujen laitteiden ja niiden ryhmäjohtojen purkamista keskukselle saakka. H45 Valaistusryhmäjohdot Rakennuksen valaistustusryhmäjohdot ovat pääosin vuodelta 1986 ja 2000 sekä 2005. Asuntojen ryhmäjohdot on uusittu muutama vuosi sitten. Ullakolla ja kellareissa on vanhoja kaapelointeja, valaisimia ja kytkimiä. Johdot ovat asennetut pääosin pinta-asennuksena. Asennuksista on suunnitelmat vuodelta 1986 ja 2004. Kaikkia muutoksia ei ole viety piirustuksiin. Suositellaan vanhojen sähköasennusten uusimista lämmönjakohuoneessa ja ullakolla suuremman saneerauksen yhteydessä. 46
H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kiinteistössä on pääosin vuosilta 1986-2005 olevat kytkimet ja pistorasiat. Sähkökalusteita on uusittu myös korjaus- ja muutostoimenpiteinä. Ullakolla ja kellarissa on myös alkuperäisiä, huonokuntoisia kytkimiä ja pistorasioita. Havaittiin myös rikkinäisiä kytkimiä. Vuodelta 1986 ja uudemmat olevat sähkökalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa ja vanhemmat ovat huonossa kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. 6.4 H5 Valaisimet H51 Valaisimet Rakennuksessa on pääosin vuodelta 1986 ja 2005 olevat valaisimet. Ullakolla ja kellarissa on myös alkuperäisiä valaisimia vuodelta 1959. Valaisimet ovat pääasiassa hehkulamppu-, loistelamppu- ja elohopeahöyrylamppuvalaisimia. Alkuperäiset valaisimet ovat huonokuntoiset. Vuonna 1986 asennetut ovat välttävässä kunnossa ja uudemmat ovat tyydyttävässä kunnossa. Suositellaan alkuperäisten (1959) valaisimien uusimista. 47
6.5 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61.4 Saattolämmitykset Rakennuksessa ei havaittu saattolämmityksiä. H62 Kojeet ja laitteet H62.1 Suurkeittiölaitteet Kiinteistössä on Metos merkkiset liesi/uuni ja astianpesukone keittiössä. Laitteet ovat toimintakuntoiset. Ei toimenpide-ehdotuksia. H6.3 Kiukaat Kiinteistössä on puukiuas. Kiuas on välttävässä kunnossa. Suositellaan sähkökiukaan asentamista paremman paloturvallisuuden ja käytettävyyden vuoksi. 48
6.6 H7 Erityisjärjestelmät H74 Turvavalaistusjärjestelmät Rakennuksessa on ovimerkkivalaistusjärjestelmä. Merkkivalaistuskeskus on Esmin valmistama. Poistumisteillä on ilman kulkusymbolia olevat ovimerkkivalaisimet, joita on täydennetty jälkiheijastavilla kylteillä. Valaisimet ja keskus ovat välttävässä kunnossa.kiinteistössä ei havaittu turvavalaisimia. Mikäli rakennusta käytetään kokoontumiseen, suositellaan turvavalaistuskeskuksen uusimista. 6.7 J Tietojärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät Rakennus on liitetty puhelinoperaattorin puhelinverkkoon maakaapelilla. Puhelinverkosta on pistepiirustus vuodelta 2005. Puhelinkaapelointi on suoritettu MMS-kaapelointina. Puhelinverkko ja kaapelointi on alkuperäinen vuodelta 1986 ja koulunosalta on ATK-liittymä tehty 2005. Puhelinverkko on välttävässä kunnossa, mutta täyttää käyttäjän vaatimukset. Ei toimenpide-ehdotuksia. 49
6.8 J2 Antennijärjestelmät J21 Yhteisantennijärjestelmät Rakennuksessa on omilla antenneilla varustettu yhteisantennijärjestelmä. Katolla on masto ja antennit (VHF, UHF ja ULA). Uusi antennivahvistin on ryhmäkeskuskomerossa. TV-kanavien jakelu tapahtuu rakennuksessa koaksiaalikaapeleilla. Antennimasto on kohtalaisessa kunnossa mutta VHF- ja UHF-antennit ovat katkenneet myrskyssä. Asunnoissa asukkaat ovat hankkineet omia antenneita. Suositellaan antenniverkon kunnostamista (antennit). J3 Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät Kiinteistössä on ollut koulun aikaan äänentoistojärjestelmä (koulujärjestelmä)(70v). Vahvistinkeskus on purettu. Kaiuttimet ja johdot ovat vielä paikoillaan. Kaiuttimet ja kaapeloinnit ovat välttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. 50
6.9 J4 Kiinteistön atk-järjestelmät J41 Kiinteistön atk-verkot Kiinteistössä (ent. koulun tilat) on vuonna 2005 asennettu CAT6 UTP-tasoinen ATK-verkko. Kouluaikaan on ollut jokaisessa luokassa 2xRJ45 CAT6 ATK-pistoraiat. ATK-jakamo on entisessä ATK-luokassa. ATK-kytkimet on purettu, mutta verkko on toimintakuntoinen. ATK-verkko on hyvässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. 6.10 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J61 Valvomolaitteet Rakennuksessa on TAC-rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet uuden osan lämmönjakohuoneessa. Järjestelmällä ohjataan lämmitystä. Huippuimureita ohjataan käyttökytkimillä ko. tiloista ja keskuksista. Rakennusautomaatio täyttää käyttäjän vaatimukset. Ei toimenpide-ehdotuksia. 51
7. ENERGIANKULUTUS 7.1 Sähkönkulutus (kwh) 7.2 Vedenkulutus (m3) 7.3 Lämpöenergian kulutus (MWh) Kohteesta ei ollut kulutustietoja käytettävissä. 52
koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide TANNILAN KOULU Tutkimus/suunnittelu Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Huolto 4.1.5. Teknisten tilojen siivous. 1 0 0 2014 x F41 Vesikaton vuotojen paikkaukset. 1 erä 0 2014 x G22.4 Lämpimän käyttöveden kiertojohdon vesimäärän säätö, (virtausnopeus < 1 m/s). 0 0 0 2014 x Kustannukset vuosittain [1000 ] 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LIITE 1 sähkötoimenpide 23.12.2013
koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide TANNILAN KOULU Tutkimus/suunnittelu Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Tutkimukset ja suunnittelu 4.1.1. Kiinteistön kuntoarvio. 1 erä 2500 2018 2500 4.1.1. Kiinteistön asbesti- ja haittaainekartoitus. 1 erä 4000 2014 4000 D6 Piha-alueiden tarkastus on suositeltavaa tehdä kesäaikaan. 1 erä 1000 2014 1000 F13 Koulurakennuksen alapohjarakenteen kuntotutkimus. 1 erä 4000 2015 4000 G11.4 Öljysäiliön säännölliset tarkastukset. 1 erä 1000 2018 1000 Kustannukset vuosittain [1000 ] 5 4 0 0 3,5 0 0 0 0 0 0 LIITE 1 sähkötoimenpide 23.12.2013
koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide TANNILAN KOULU Tutkimus/suunnittelu Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Rakennustekniikka 4.1.1. Vuokrahuoneistojen lattiapintojen uusiminen ja samalla seinäpintojen huoltomaalaus. 2 hnst 5000 2015 10000 Koulurakennuksen lattiapintojen 4.1.1. uusiminen ja samalla seinäpintojen huoltomaalaus. 1 erä 15000 2016 15000 F71 Vuokrahuoneistojen kiintokalusteiden uusiminen. 2 hnst 3000 2015 6000 Lämmönjakohuoneen seinä- ja 4.1.5 lattiapintojen maalipinnat on suositeltavaa uusia seuraavien 1 erä 1500 2014 1500 laiteuusintojen yhteydessä. 4.1.5. Saunaosaston pintarakenteiden uusiminen. 1 erä 12000 2014 12000 4.1.5. Varastotilojen puurakenteisten hyllyjen poistaminen tai uusiminen. 1 erä 1000 2014 1000 4.1.5. Porraskäytävien pintarakenteiden huoltomaalaus. 1 erä 5000 2015 5000 F31 Julkisivujen maalaus 1 erä 15000 2018 15000 F32 Ikkunoiden uusiminen koulu- ja asuinrakennukseen 1 erä 40000 2017 40000 F33 Ulko-ovien uusiminen 1 erä 7500 2016 7500 F51 Puisten sisäovien uusiminen. 1 erä 5000 2018 5000 Kustannukset vuosittain [1000 ] 14,5 21 22,5 40 20 0 0 0 0 0 0 LIITE 1 sähkötoimenpide 23.12.2013
koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide TANNILAN KOULU Tutkimus/suunnittelu Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 LVI G11.3 Lämmityskattila Högfors ja öljypoltin Bentone B 30 tulisi uusia. 1 erä 17000 2014 17000 G11.3 Högfors lämmityskattila ja Capello öljypoltin olisi suositeltavaa purkaa. 1 erä 3000 2014 3000 G11.5 Lämminvesivaraajan uusiminen. 1 erä 3500 2014 3500 G12.1 Kalvopaisunta-astian uusiminen. 1 kpl 1300 2022 1300 G12.2 Kiertovesipumppujen uusiminen. 1 erä 2600 2018 2600 G12.4 Sulku- ja linjasäätöventtiileiden uusiminen. 1 erä 2000 2014 2000 G13.1 Lämmitysverkoston tasapainotus patteriventtiilien uusimisen yhteydessä. 1 erä 2000 2014 2000 G13.2 Patteriventtiileiden uusiminen. 1 erä 3800 2014 3800 G14 Lämmityskattilan ja varaajan asbestipurkutyöt. 1 erä 4000 2014 4000 G21.1 Kiertovesipumpun ja sekoitusventtiilin uusiminen. 1 kpl 1000 2015 1000 G22.3 Asuinrakennuksen alkuperäiset vesijohdot tulisi uusia. 1 erä 5000 2014 5000 G22.4 Vesijohtoverkoston venttiileiden uusiminen. 1 erä 1500 2022 1500 G24.4 Alkuperäisten valurautaviemäreiden uusiminen. 1 erä 30000 2014 30000 G25.1 Asunnon 4 tiskipöytäsekoitin tulisi uusia. 1 erä 400 2014 400 Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide G25.2 Alkuperäisten wc-istuimien uusiminen. 1 erä 1600 2014 1600 G33 Ilmanvaihtokanavien puhdistus. 1 erä 2600 2014 2600 Kustannukset vuosittain [1000 ] 74,9 1 0 0 2,6 0 0 0 2,8 0 0 LIITE 1 sähkötoimenpide 23.12.2013
koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Sähkö H11.1 Suositellaan seinävalaisimien uusimista 3 kpl 300 2016 900 H4 Suositellaan vanhojen sähköasennusten uusimista lämmönjakohuoneessa ja ullakolla suuremman saneerauksen yhteydessä. Huoltotoimenpide TANNILAN KOULU Tutkimus/suunnittelu 1 erä 2000 2016 2000 Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide LIITE 1 sähkötoimenpide H5 H6.3 J21 Suositellaan alkuperäisten (1959) valaisimien uusimista. Suositellaan sähkökiukaan asentamista paremman paloturvallisuuden ja käytettävyyden vuoksi. Suositellaan antenniverkon kunnostamista (antennit). Kustannukset vuosittain [1000 ] 1 erä 2000 2016 2000 1 kpl 2000 2016 2000 1 erä 800 2015 800 0 0,8 6,9 0 0 0 0 0 0 0 0 23.12.2013
Kustannukset [1000 ] TANNILAN KOULU LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide PTS 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Tutkimukset ja lisäselvitykset 5 4 0 0 3,5 0 0 0 0 0 0 Huolto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rakennustekniikka 14,5 21 22,5 40 20 0 0 0 0 0 0 LVI 74,9 1 0 0 2,6 0 0 0 2,8 0 0 Sähkö 0 0,8 6,9 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 94,4 26,8 29,4 40 26,1 0 0 0 2,8 0 0 Vuosi Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Yhteensä 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 23.12.2013
TANNILAN KOULU LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide Kustannusjakauma (1000 ) 10 vuoden tarkastelujaksolla. Tutkimukset ja lisäselvitykset; 13 Sähkö; 8 Huolto; 0 LVI; 81 Rakennustekniikka; 118 Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Kustannukset yhteensä kymmenen vuoden tarkastelujaksolla 219500 23.12.2013
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 1. Vuokrahuoneistojen sisäseinät ovat maalattuja levyseiniä. Kiintokalusteet ovat alkuperäisiä. Kiintokalusteiden uusiminen on ajankohtaista tarkastelujakson aikana. Kuva 2. Asuinhuoneistoissa ei ole kosteita tiloja. Kuvassa on yhteisen saunaosaston pesuhuone. Pesuhuoneen pintarakenteet tulee uusia tarkastelujakson aikana. Kuva 3. Asuntorakennuksen päädyssä olevan porraskäytävän portaat ullakkotilaan ovat puurakenteiset. Porraskäytävän pinnat on suositeltavaa huoltomaalata tarkastelujakson aikana. Kuva 4. Kellarikerroksessa sijaitsee varastohuoneita, joissa on puurakenteita tiili- ja betonipinnoilla kiinni. Puurakenteet on suositeltavaa poistaa ja tilojen hyllyköt on suositeltavaa uusia. Kuva 5. Lämmönjakohuoneen lattia- ja seinäpinnat on suositeltavaa huoltomaalata seuraavien laiteuusintojen yhteydessä. Kuva 6. Sähköpääkeskuksen pinnat ovat maalaamatonta betonia. Tilapinnat on suositeltavaa maalata seuraavien laiteuusintojen yhteydessä. PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 1-6.docx 1
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 7. Koulurakennuksen lattioissa on muovi- tai vinyylilaatta ja seinät ovat maalattuja levyseiniä. Pintarakenteiden uusiminen on suositeltavaa tarkastelujakson aikana. Kuva 8. Kuntoarvio suoritushetkellä maassa oli paljon lunta ja ulkoalueiden kuntoarviota ei pystytty suorittamaan. Piha- ja ulkoalueet on suositeltavaa arvioida lumettomaan vuodenaikaan. Kuva 9. Perustukset on päällystetty kuitusementtilevyllä ulkopuolelta ja betoniperustuksien betonipintoja ei ollut näkyvissä. Ulkoseinien alaosiin on asennettu lisälämmöneristys. Kuva 10. Molempien rakennusten ikkunat ovat kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoiden maalipinnat ovat kuluneet ja ikkunat on suositeltavaa uusia tarkastelujakson aikana. Kuva 11. Vuokrahuoneen ikkunan alareunassa aistittiin vetoa. Asukas on pyrkinyt vähentämään vedon tunnetta teippaamalla ikkunan alareunaa. Kuva 12. Kiinteistön ulko-ovet ovat puisia ikkunaovia. Ulko-ovien maalipinnat ovat kuluneet ja ovien kunto on välttävä. Ulko-ovet on suositeltavaa uusia. PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 7-12.docx 2
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 13. Vesikatossa havaittiin vuotokohta yläpohjan ullakkotilassa. Vuotokohta on hormin läpiviennin läheisyydessä. Vuoto tulee korjata. Vesikatteella ei ole aluskatetta. Koulurakennus. Kuva 14. Yläpohjatilassa havaittiin toinen vuotokohta viemärin tuuletusputken läpiviennin kohdalla. Vuotokohta tulee korjata. Koulurakennus. Kuva 15. Yläpohjatilassa on paljon rakennusmateriaalia. Yläpohjan eristeitä on paikoin uusittu mineraalivillalla ja vanha eriste on jätetty ullakkotilaan. Asuinrakennus. Kuva 16. Koulurakennuksen pääoven edessä on katos, jonka kantavat rakenteet ovat puuta. Puupilarien maalipinnat ovat huonossa kunnossa. Pilareiden maalipinnat tulee uusia. PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 13-16.docx 3
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 17. Vasemmanpuoleinen kattila ja öljypoltin tulisi uusia. Oikean puoleinen kattila ja öljypoltin ei ole käytössä joten ne olisi suositeltavaa purkaa. Kuva 18. Lämminvesivaraaja tulisi uusia Kuva 19. Patteriverkoston sulkuventtiilit ovat heikossa kunnossa. Kuva 20. Alkuperäisissä patteriventtiileissä on vähäistä vesivuotoa. Kuva 21. Vesikalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Kuva 22. Alkuperäisen wc-istuimen huuhtelusäiliön vesijohdon liittimessä vuotojälkiä. PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 17-22 LVI.docx 4
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 23. Jäteveden biologis-kemiallinen panospuhdistamo. Kuva 24. Liikuntasalin poistoilmakone. Kuva 25. Puutyöluokan ilmanvaihtokone on hyvässä kunnossa. Kuva 26. Puutyöluokan tuloilman piennopeuslaite.. PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 23-26 LVI.docx 5
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 27. Pääkeskus Kuva 28. Kuvat 28-32 Ryhmäkeskuksia. Kuva 29. Ryhmäkeskus Kuva 30. Ryhmäkeskus Kuva 31. Ryhmäkeskus. Kuva 32. Ryhmäkeskus. PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 27-32 Sähkö.docx 6
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 33. Merkkivalaistuskeskus Kuva 34. vanha LVI-hälytyskeskus, vasemmalla TAC -rakennusautomaatio. Kuva 35. ATK-jakamo. Kuva 36. Äänentoistojärjestelmän liitäntärasia. Kuva 37. Antennivahvistin. Kuva 38. Valaisin PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 33-38 Sähkö.docx 7
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 39. Valaisin. Kuva 40. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 41. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 42. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 43 Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 44. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 39-44 Sähkö.docx 8
LIITE 2 KUNTOARVIO TANNILAN KOULU Kuva 45. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 46. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 47. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 48. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista PALJETIE 10 1904 KUA Liite kl 45-48 Sähkö.docx 9