Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen konsultti

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2008:14 Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen konsultti Varhaisen tuen hanke 2008 Jonna Lehtosaari

HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Tekijä(t) - Författare - Author(s) Jonna Lehtosaari HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen konsultti. Varhaisen tuen hanke 2008. KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN 1457-9847 ISBN paperi papper paper 978-952-223-332-5 Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2008 ISBN pdf 978-952-223-333-2 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 21 s. Osanumero - Del nummer Part number 2008:14 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen konsultti hanke toimi vuonna 2008 kaikkien perhekeskusten lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimien sosiaaliohjauksen tukena. Kohderyhmänä olivat varhaisen tuen sosiaaliohjaajat, johtavat ohjaajat ja perhekeskuksen muu johtotaso. Hankkeessa toimi varhaisen tuen sosiaalityöntekijä joka kehitti Itäisen perhekeskuksen Kivikon varhaisen tuen perhesosiaalityön vuosina 2005 2007. Hankkeen tavoitteet olivat: - tukea uuden varhaisen tuen sosiaaliohjauksen toiminnan sisäänajamista koordinoiden ja konsultoiden ja kaupunkiyhtenäistämistä huomioiden - jakaa ja siirtää Kivikon varhaisen tuen perhesosiaalityöstä (2005 2007) saatua kokemusta ja hyvää käytäntöä, erityisesti liittyen sosiaaliaseman kanssa tehtävään yhteistyöhön ja varhaisen tuen haastavaan rajapintatyöskentelyyn Kohderyhmältä saadun palautteen mukaan on hanke toteutunut hyvin. Hankkeen tärkeimpinä ja realisoituina tehtävinä nähdään: - Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen alulle laittaminen ja tukeminen - Tilastokoosteiden ja tilannekatsausten aktiivinen dokumentointi ja raportointi ovat mahdollistaneet sekä kentälle että johtotasolle reaaliaikaista tietoa. - Kaupunkiyhtenäinen päätöksenteko linjauksissa ja rakennekeskusteluissa suhteessa varhaisen tuen sosiaaliohjaajien ja johtavien ohjaajien kokemuksiin ja kehittämisehdotuksiin on nopeutunut aktiivisen dialogisuuden ansiosta. 301-142.doc 6.6.2008 Avainsanat - Nyckelord - Key words varhainen tuki; sosiaaliohjaus; tilastointi; rakenne; linjaus; rajapintatyöskentely; sosiaaliasema; kehittäminen; johtaminen Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: 310 43772 Telekopio: 310 43151 Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, 00099 HELSINGFORS STAD Telefon: 310 43772 Telefax: 310 43151 E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv paperi- ja verkkoversio Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, 00099 Helsingin kaupunki Telephone: +358-9-310 43772 Telefax: +358-9-310 43151 E-mail: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

tt Varhaisen tuen hanke 2008 Hankeraportti Jonna Lehtosaari Helsinki 12 / 2008

Sisällys 1. Hankekuvaus 2 2. Taustatietoa: Kivikon varhaisen tuen perhesosiaalityö 2005-2007 4 3. Alku 5 4. Varhaisen tuen sosiaaliohjaus 6 5. Varhaisen tuen sosiaaliohjaajat ja johtavat ohjaajat 8 6. Yhteiset koulutukset ja tapaamiset 9 7. Konsultaatiot 9 Kaavio 1: Konsultaatioiden aiheet ja määrä 8. Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen tilastointi 10 9. Tilastokooste 1 12/2008 11 Kaavio 2: Asiakasohjausmäärä 11 Kaavio 3: Ohjaavat tahot 12 Kaavio 4: Tuen tarpeen syy 12 Kaavio 5: Monikulttuuristen asiakasperheiden määrä 13 10. Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen vahvuudet ja kehittämistarpeet 14 10.1 Vahvuudet ja hyvät käytännöt 14 10.2 Haasteet ja kehittämistarpeet 14 11. Hankepalaute ja ajatuksia kehittämistyöhön 15 12. Pohdintaa 18 LIITTEET 21 1: Sosiaaliaseman ja varhaisen tuen sosiaaliohjauksen yhteistyön ensiaskeleet 2: Ohjaus lastensuojelusta varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen

2 1. HANKEKUVAUS HANKE VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAUKSEN KONSULTTI HANKE AIKA 01 12 / 2008 ALUE Sosv/Lava/Peke/Lapsiperheiden varhainen tuki ja kotipalvelu 13 tiimiä: yht. 15 sosiaaliohjaajaa yht. 13 johtavaa ohjaajaa TARVE Tehty 1 linjausten (2005 2007) ja Sosiaaliviraston organisaatiouudistuksen (2008) kautta tulleet tarpeet tukea ja arvioida perhekeskuksien uusien Lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimien sosiaaliohjauksen työtä. Uusien varhaisen tuen tiimien sosiaaliohjauksen alkuun laittamisen tukeminen koordinoiden ja konsultoiden, sosiaaliohjaajien kouluttaminen ja sosiaaliasemien kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. KOHDERYHMÄ Perhekeskuksien Lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimien sosiaaliohjaajat, johtavat ohjaajat, sosiaaliasemat, tiimien muut yhteistyötahot, alueen muut toimijat, alueelliset Vartu- ja Miniavec - verkostot. TAVOITTEET / TAVOITELTAVAT TULOKSET - Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen kaupunkiyhtenäistämisen tukeminen - Kivikon perhesosiaalityön osaamisen ja kokemuksen jakaminen ja siirtäminen varhaisen tuen tiimeihin. TOIMINTATAVAT, TOIMENPIDESUUNNITELMA - Varhaisen tuen tiimien sosiaaliohjauksen koordinointi ja konsultointi - Kivikon varhaisen tuen perhesosiaalityön (2005 2007) hyvien käytäntöjen ja osaamisen jakaminen ja siirtäminen - Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen kaupunkiyhtenäisyyden ylläpitäminen, mm. tilastointi- ja työmenetelmien kehittämisen, kuukausittaisen tilastokoonnin, seurannan ja arvioinnin avulla - Vertaistukitapaamisten ja koulutusten järjestäminen ja toteuttaminen sosiaaliohjaajille ja johtaville ohjaajille, sekä tiimin hanketyöntekijöille että muille esimiehille - Sosiaaliohjaajien ja johtavien ohjaajien kokemusten dokumentointi ja raportointi - Uuden ammattiryhmän työn ja toimintamallin kehittämisen tukeminen RESURSSIT 1 sosiaalityöntekijä

3 RISKIT / MAHDOLLISET ONGELMAT - Varhaisen tuen tiimien sosiaaliohjauksen kaupunkiyhtenäisien linjauksien työstämisen haastavuus - Varhaisen tuen tiimien sosiaaliohjaajien, johtavien ohjaajien ja perhekeskuksen johtoryhmän odotukset hankkeen aikaansaannista ja mahdollisuuksista - Suuri vastuualue ja tiukat aika-rajoitukset TYÖRYHMÄT - Tehty 2-hankkeen Lapsiperheiden vastuualueen perhekeskuksen projektiryhmä - Varhaisen tuen ohjausryhmä - Varhaisen tuen tiimien johtavien ohjaajien kokoukset - Alueiden Miniavec-kokoukset - Helsingin kaupungin Perheiden Ongelmat Turvallisuussuunnitelma työryhmä - Perhetalo Sahramin ohjausryhmä - Idän maahanmuuttajatyön kehittämisverkosto - Tilannekohtaisesti alueiden eri vartu-verkostot, perhekeskuksen johtoryhmä, laajennettu johtoryhmä, Avec-johtoryhmä ARVIOINNIN TOTEUTUS - Vuonna 2008 toteutetuista useista palautepyynnöistä (sosiaaliohjaajat, johtavat ohjaajat, varhaisen tuen koordinaattorit, perhekeskuksen johtoryhmä, varhaisen tuen ohjausryhmä) - Hanketyöntekijän analysointi- ja reflektointityössä kirjatut johtopäätökset ja pohdinnat varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen liittyviin vahvuuksiin ja kehittämishaasteisiin. Työn kehittäminen; Työvälineiden, mittarien, tilastoinnin ja asiakasmäärän seurannan kehittäminen Yhteistyötahojen ja alueen toimijoiden konsultointi Tuki verkostoitumisessa alueittain; asiakastyön ja yhteistyötahojen näkökulmasta Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen koordinointi ja konsultointi Esimiesten työn välillinen tukeminen INFOKANSIOT: LS, TT, Vartu, Monikulttuurisuus Osaamisen jakaminen & siirtäminen; Vartun sosojen ja sosiaaliaseman kanssa tehtävän yhteistyön perehdyttäminen, asiakastapauksien konsultointi Sosiaaliohjaustyön rakenteen ja kaupunkiyhtenäistämisen tukeminen Koulutuksien järjestäminen Vartu sosojen vertaistuki, 1 /kk

4 2. TAUSTATIETOA Jonna Lehtosaari (os. Strandberg) toimi 05/2005 12/2007 Itäisen perhekeskuksen Kivikon toimipisteen varhaisen tuen perhesosiaalityöntekijänä. Organisaatiouudistuksessa v. 2005 Sosiaaliviraston vastuualueet jakaantuivat elämänkaariajattelun mukaisesti. Koettiin tärkeäksi vahvistaa ja kehittää yhteistyö aikuisten ja lapsiperheiden palveluiden vastuualueiden välillä uudenlaisen linkin, työmallin ja sosiaalisen palvelun avulla. Lähtökohtaisesti nähtiin tarpeelliseksi kehittää varhaisen tuen palvelu ja tuki alueen toimeentulotukea saaville lapsiperheille, jotka olivat välimaastossa eikä huoli perheen tilanteesta ollut lastensuojelullinen. Varhaisen tuen perhesosiaalityön asiakasperheissä oli jonkinlaista tuen tarvetta tai sosiaalisia riskitekijöitä. Perheen problematiikka ei välittömästi vaarantanut lapsen hyvinvointia, kasvua tai kehitystä. Asiakasperheillä oli tarpeeksi eväitä ja voimavaroja muutostyöhön ja tekivät yhdessä perhesosiaalityöntekijän kanssa suunnitelman asiakkuudelle ja tavoitteille. Varhaisen tuen perhesosiaalityö oli asiakasperheille vapaaehtoinen tuki. Perhesosiaalityön tärkeimpinä tehtävinä nähtiin kynnyksen madaltaminen yhteydenotoissa perhekeskukseen, lastensuojelullisen huolen puheeksi ottaminen, tunnistaminen ja tunnustaminen. Kivikon perhesosiaalityöntekijän vastuualueena oli Mellunkylän peruspiiri (Kontula, Kivikko, Kurkimäki, Vesala ja Mellunmäki). Varhaisen tuen perhesosiaalityön tukimuodot olivat mm.: suunnitelmallista ja tavoitteellista asiakastyötä, intensiivistä muutostyötä yhdessä asiakasperheiden vanhempien ja lasten kanssa, palveluohjausta ja neuvontaa asiakasperheen eri elämänhallintaan liittyvässä problematiikassa, vanhemmuuden tukemista ja lapsen hyvinvoinnin vahvistamista, monikulttuurisen vanhemmuuden tukemista, verkostoitumista, alueen toimijoiden ja muiden yhteistyötahojen konsultointia, aktiivista dokumentointia, reflektoivaa ja analysoivaa materiaalin käsittelemistä ja raportointia perhekeskustoiminnan johtotasolle.

5 3. ALKU Hanke sai alkunsa 12/2007 perhekeskuksen johtoryhmän ajatuksesta saada uuden ammattiryhmän työmuodon alullelaittamisen tueksi koordinoivaa ja konsultoivaa tahoa, jolla olisi kokemusta varhaisen tuen työstä. Hankkeen alkaessa pohdittiin johtavien ohjaajien ja perhekeskuksen johtoryhmän kokouksissa varhaisen tuen sosiaaliohjauksen kaupunkiyhtenäistämisen tukemista edistäviä rakenteita ja linjauksia koskien mm.: - asiakasohjautuvuutta - sosiaaliaseman ja lastensuojelun kanssa tehtävää yhteistyötä - asiakasmäärän tilastointia ja asiakkuusprosessien hallinnan vahvistamista - uuden toiminnan sisäänajamisen tukimuotoja. Varhaisen tuen ( vartun ) sosiaaliohjaukseen tulevat asiakasohjauksia aluekohtaisesti joko suoraan sosiaaliohjaajan ( soso ) tai johtavan ohjaajan ( joho ) kautta. Sosiaaliohjaajan yhteystiedot on pääsääntöisesti jaettu alueen yhteistyötahoille mahdollistaen joustavampaa matalan kynnyksen konsultointia ja asiakasohjausta. Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen työ kohdennettiin vuodelle 2008 sosiaaliaseman kanssa tehtävään yhteistyöhön, potentiaalisien toimeentulotukea saavien lapsiperheasiakkaiden suuren määrän takia. Hanketyöntekijä on osallistunut alueiden yhteistyökokouksiin ( Miniavec = sosiaaliasema + varhainen tuki) ajalla 02 12/2008, jakaen Kivikon perhesosiaalityön kokemuksia ja tukenut yhteistyörakenteiden luomista. Hanketyöntekijä on perhekeskuksen johtoryhmän toimeksiantamana, tehnyt sosiaaliohjauksen asiakasmääristä, asiakasohjautuvuudesta ja asiakkuuksien prosesseista koko kaupunkia koskevan tilastokoosteen ja raportoinut tiedon kuukausittain eteenpäin. Materiaalia sosiaaliaseman ja varhaisen tuen sosiaaliohjauksen yhteistyökuvioiden ensiaskeleista (Liite 1, s.21) ja yleistä tietoa varhaisen tuen sosiaaliohjauksesta on 1.2.2008 lukien jaettu varhaisen tuen tiimien, lastensuojelun ja sosiaaliaseman työntekijöille sekä perhekeskuksen että sosiaaliaseman johtoryhmille. Hanketyöntekijän linjausehdotukset asiakasohjautuvuudesta lastensuojelusta varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen, hyväksyttiin perhekeskuksen johtoryhmässä 28.2.2008 (Liite 2, s.21). Enemmistö sosiaaliohjaajista aloitti työn (katso s.8 ja Kaavio 2 s.11) 03 04/2008. Hanketyöntekijä on ohjannut varhaisen tuen sosiaaliohjauksen vertaistukitapaamisia 04 12/2008 (katso s.9). Johtavat ohjaajat osallistuivat joka vertaistukitapaamiseen tukien keskustelua yhteisistä linjauksista ja tavoitteista. Sosiaaliohjaajat jatkoivat viimeisen tunnin hanketyöntekijän kanssa mahdollistaen keskustelua ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi.

6 4. VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAUS Helsingin sosiaalivirastossa lapsiperheiden ja aikuisten palvelut ovat 1.1.2005 alkaen hallinnollisesti eriytetty elämänkaari-ajattelun mukaisesti. Perhekeskuksissa on nähty (peruspalveluiden ennaltaehkäisevän ja lastensuojelun lisäksi) tarvetta tukea lapsiperheitä, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkuudessa, mutta tarvitsevat varhaista tukea ja neuvontaa esimerkiksi vanhemmuuteen tai arjen sujumiseen liittyviin asioihin. Perhesosiaalityön työryhmissä kerättiin tietoa ja kokemuksia varhaisesta tuesta perheiden kanssa tehtävässä työssä (Myllärniemi 2007a). Tehty-hankkeessa (Liukonen & Lukman 2007) varhaisen tuen työn sisältöjä tarkasteltiin. Nähtiin perhesosiaalityön kaltainen lapsiperheiden varhainen tuki ja lastensuojelun rajapintatyöskentely tarpeellisena. Varhainen tuki rakennettiin perhekeskuksissa entisen kotipalvelun ympärille (johtava ohjaaja, kotipalvelun perhetyöntekijät, hanketyöntekijät) ja ammatillisena vahvistuksena tuli uusi ammattiryhmä: varhaisen tuen sosiaaliohjaajat. Varhaisen tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden tilanteet voidaan sijoittaa huolen harmaa vyöhykkeelle (Verkostomenetelmät; Arnkil T. & Eriksson, E. 2005.). Varhaisen tuen sosiaaliohjaus on matalan kynnyksen palvelu ja siten perheille vapaaehtoista. Perheen halukkuutta vastaanottaa varhaisen tuen sosiaaliohjausta varmistetaan. Varhaisen tuen sosiaaliohjaajan oma suunnitelmallinen ja alueellinen asiakastyö koostuu perhe- ja yksilökohtaisesta lapsiperheen sosiaalisesta tukemisesta ja ryhmätyöstä. Tuen tavoitteena on ensisijaisesti vanhemman ja vanhemmuuden tukeminen, erityisesti lapsen näkökulmaa huomioiden. Sosiaaliohjaukseen sisältyvät mm. palveluohjaus (suunnitelmallista asiakkaan motivointia ja hetken rinnalla kulkemista, tarpeenmukaisempaan palveluun saattaminen), arviointi, asiakastyö (perhekohtaisesti lyhyt- tai pitkäkestoista, monipuolista ja kokonaisvaltaista lapsiperheen tukemista) alue- ja verkostotyö, lapsiperheen voimaannuttaminen ja asiakasperheen tukeminen erilaisissa elämänhallinnan problematiikoissa. Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen asiakasperheessä on jonkinlaisen tuen tarvetta tai sosiaalisia riskitekijöitä. Havaitut riskitekijät eivät kuitenkaan välittömästi vaaranna lapsen hyvinvointia, kasvua tai kehitystä. Perheellä on riittävästi voimavaroja ja motivaatiota tuen vastaanottamiseen ja elämäntilanteensa muuttamiseen. Varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen voi olla yhteydessä huolen herätessä lapsiperheen tilanteesta liittyen mm. seuraaviin kysymyksiin: - Vanhemman jaksaminen - Arjen sujuminen, lasten kasvatuskysymykset ja vuorovaikutus perheessä - Perheen lähi- ja tukiverkoston luominen ja vahvistaminen - Perhekriisit mm.: av(i)oero, parisuhde, huoltajuuskiista, perheen jäsenen (fyysinen/psyykkinen) sairaus - Monikulttuurisen vanhemmuuden haasteet - Palveluohjaus ja alueen lapsiperheiden palveluihin tutustuttaminen - Perhettä koetteleva taloudellisten asioiden hallinnan puute (esim. vuokravelka)

7 Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen yhteistyötahoja ovat sosiaaliaseman ja lastensuojelun lisäksi esimerkiksi neuvola, leikkipuisto, perheneuvola, päivähoito, psykiatriset poliklinikat, sairaalat ja monikulttuurista työtä tekevät tahot. 12.11.2008 pidettiin kuudes (6.) kokopäiväinen vertaistukitapaaminen ja varhaisen tuen sosiaaliohjauksen kehittämispäivä. Sosiaaliohjaajat ja johtavat ohjaajat saivat pienryhmissä mahdollisuuden purkaa, avata ja määritellä varhaisen tuen sosiaaliohjaajan TVA:n (Tehtävien vaativuuden arviointi) käsitteitä. Keskeiset tehtäväalueet avattiin käytännön työssä tapahtuviin työtapoihin peilaten. Kokemuksia, ajatuksia ja tavoitteita koottiin, jäsennettiin ja täsmennettiin. Ryhmien tuottamaa materiaalia ja kooste yhteisestä kannanotosta jaettiin perhekeskuksen johtoryhmälle tulevaa TVA:n tarkastelua varten. Alla seuraa osa kootusta materiaalista: Perhekohtainen asiakastyö Lapsiperheen ja vanhemmuuden tukeminen, vahvistaminen, voimaannuttaminen ja muutokseen motivoiminen. Kotouttamisessa mukanaolo maahanmuuttajataustaisissa asiakasperheissä. Lastensuojelullisen huolen tunnistaminen punaisena lankana kaikessa asiakastyössä, myös ryhmä- ja verkostotyössä. Palveluvastuu varhaisen tuen sosiaaliohjauksen asiakasperheistä, paneutuva arviointi. Aluepalveluverkon tunteminen ja moniammatillisen tiimin vahvistaminen. Konsultointi, selvittelytyö ja palveluista tiedottaminen asiakkaille, yhteistyötahoille ja alueen asukkaille. Haastava kriisityö ja monipuolisten menetelmien hyödyntäminen. Palveluohjaus ja motivointi Asiakasperheen intensiivinen motivointityö palveluja avaten. Oman työn ja tuen kynnyksen madaltaminen asiakkaille. Asiakkaan elämässä hetkellisesti mukana kulkeminen, eri elämänvaihetta ja perheen kriisiä huomioiden. Asiakaskohtaamisessa tapahtuvan ja kattavan aluetuntemuksen ylläpitäminen. Palveluohjaus ja konsultointi yhteistyötahoille ja alueen muille toimijoille. Asiakasperheen voimavaroja huomioiva työ ja aktiivinen arviointi. Perhekeskuksen johtoryhmä teki 28.5.2008 linjausmuutoksen 27.11.2007 hyväksyttyyn sosiaaliohjaajan TVA:n kohtaan Tehtäväkokonaisuuden vastuu, minkä mukaan Sosiaaliohjaaja on vastuussa oman alueen varhaisen tuen perheiden tuen tarpeen havaitsemisesta, tilanneselvittelystä, suunnittelusta, arvioinnista ja kotipalvelupäätöksistä.. Uuden linjauksen mukaan palveluvastuussa lapsiperheiden kotipalvelun asiakasperheiden osalta on varhaisen tuen johtava ohjaaja (tai erikseen sovittaessa varhaisen tuen sosiaaliohjaaja), joka tekee arvioinnin perheen tarpeista sekä kotipalvelupäätökset. Palveluvastuussa varhaisen tuen sosiaaliohjauksen asiakasperheistä on varhaisen tuen sosiaaliohjaaja.

8 5. VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAAJAT JA JOHTAVAT OHJAAJAT PEPO PELÄ Tapuli: Soso Päivi Reijonen, aloittanut 1.4 Joho Teija Grundström Malmi: Soso Elisa Kotiranta, 1.4 Joho Pirkko Ulvinen Maunula: Soso Minna Aalto, 7.4 Joho Merja Ristolainen Latokartano: Soso Tua Damén-Eriksson, 2.5 Joho Jaana Lappi Lassila: Soso Kirsi Rapatti, 13.3 Joho Tarja Laitinen Kaarela: Soso Jaana Tuomola, 17.3 Joho Tarja Johansson PEET Kallio: Soso Teija Mattila, 17.3 Joho Aija Iwendorff Kamppi: Soso Ritva Tuomela, 25.3 Joho Maarit Selin-Heinonen AIVA/RP/SOSVE Ruotsinkieliset palvelut, vastuualueena koko kaupunki: Soso Susanna Nymalm, 2.8 Joho Linda Haglund PEIT Herttoniemi: Soso Katja Kuoppa, 1.1 Joho Marja-Liisa Heikkilä Itäkeskus: Soso Suvi Nieminen, 28.2 Joho Merja Huhtiniemi-Anttonen Kivikko: Soso Katriina Gåsman, 17.3 Soso Susanna Viljakainen, 25.3 Joho Mariitta Lindqvist Vuosaari: Soso Jari Tuovinen, 14.3 Soso Maarit Seppälä, 7.4 Joho Paula Pesonen

9 6. YHTEISET KOULUTUKSET JA TAPAAMISET 1.2 Koulutus 1: Sosiaaliturva ja siihen liittyvät palvelut 7.4 Koulutus 2: Sosiaaliturva ja siihen liittyvät palvelut 17.4 Koulutus 3: Vartu-sosiaaliohjauksen tilastotaulukko 23.4 Vertaistukitapaaminen 1 5.5 Sosiaaliohjaajien tutustumiskäynti Maahanmuuttajien neuvontapisteeseen 14.5 Vertaistukitapaaminen 2 21.5 Koulutus 4: Lapsiperheiden asuminen 27.5 Koulutus 5: Tilastotaulukko varhaisen tuen tiimien hanketyöntekijöille (ERF ja Perhetyö päivähoidossa) 28.5 Koulutus 6: Monikulttuurisuus 12.6 Vertaistukitapaaminen 3 3.9 Vertaistukitapaaminen 4 1.10 Vertaistukitapaaminen 5 12.11 Vertaistukitapaaminen 6: Kehittämispäivä 3.12 Vertaistukitapaaminen 7 7. KONSULTAATIOT Hanketyöntekijä on helmikuusta lukien tilastoinut sosiaaliohjaajien ja johtavien ohjaajien konsultaatiopyynnöt. Tilasto tuo näkyviin aiheet joiden ympärillä konsultointia on tarvittu. Konsultoinnin viikoittainen tuntimäärä on ollut vähintään 12 h. KONSULTAATIOT 02-12/2008 Kaavio 1 4,5% 8,5% 27,5% ASIAKASTYÖ / PALVELUT / NEUVONTA / MONIKULTTUURISUUS 12,5% SOSIAALIASEMAN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ ORGANISAATIO / VARTU LINJAUKSET / TYÖN SISÄLTÖ / RAKENTEET TILASTOINTI / VARTU SOSIAALIOHJAUS / ASIAKKUUSPROSESSIN HALLINTA ATJ WEB / TIETOTEKNIIKKA 22,7% 24,3% LASTENSUOJELUN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Kaaviosta näkee että n.28 % konsultaatioista on liittynyt asiakastyöhön, n.24 % sosiaaliaseman kanssa tehtävään yhteystyöhön ja n.23 % organisaatiomme ja uuden toiminnan linjauksiin ja rakenteisiin. Suuri konsultaatiomäärä viimeisestä mainitusta aiheesta, osoittanee haastavuuden uuden toiminnan ja toimintaympäristön jäsentämisessä ja tärkeyden vahvistaa ja selkeyttää sovittuja rakenteita ja linjauksia.

10 8. VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAUKSEN TILASTOINTI Perhekeskustoiminnan yhtenä strategisena päälinjana on v.2008 ollut Kohti joustavampia palvelukokonaisuuksia. Talousarvioon sisältyvä sitova tavoite Lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimeillä on ollut, että asiakkaiden määrä lisääntyy vuodesta 2007. 02 03/2008 sovittiin Tehty 2-hankkeen Perhekeskuksen projektiryhmän, johtavien ohjaajien ja perhekeskuksen johtoryhmän kokouksissa, että varhaisen tuen sosiaaliohjaajat käyttävät asiakasmäärätilastointiin seuraavat menetelmät (A-C): A. ATJ WEB SOSTY: Tilastoyksikkö. KOOSTE: SOSNET, TILASTOT, TILASTOPORTAALI, MUUT PERHEIDEN PALVELUT, PERH SOSTYKÄYNNIT KK / SOH Kooste esittää koko kaupungin muut perheiden palvelujen sosiaaliohjaajien sosty-käyntejä. B. PERHE- JA LÄHITYÖ KUUKAUSITILASTO Tilastoyksikkö. LOMAKE: SOSNET, TILASTOT, TIEDONKERUULOMAKKEET, PERHE- JA LÄHITYÖ KOOSTE: SOSNET, TILASTOT, TILASTOPORTAALI, USEAN SEKTORIN YHTEISET, USEA PERHE- JA LÄHITYÖN KUUKAUSITILASTOT Kooste esittää Muut perheiden palvelut (03) sektorin perhe- ja lähityön asiakastapaukset, käyntikerran ja muut perhe- ja lähityön tiedot ja oma toiminta. C. TILASTOASIAKAS.xls Jonna Lehtosaari. Alkuvuodesta pohdittiin millaisella mittarilla uuden toiminnan asiakasmäärää ja asiakkuusprosesseja seurataan ja arvioidaan. Katsottiin tärkeäksi hahmottaa asiakasmäärän lisäksi asiakkuuden, tuen tarpeen ja annetun tuen eri prosesseja ja vaiheita. Päätettiin ottaa käyttöön hanketyöntekijän kehittämä (2005 2007, Kivikon perhesosiaalityö) tilastotaulukko (Excel). Hanketyöntekijä koulutti sosiaaliohjaajia tilastotaulukon käytössä, sekä ryhmä- että yksilömuotoisesti ja on koko vuoden konsultoinut sosiaaliohjaajia sen käytössä. Kooste tuo näkyväksi asiakasmäärän lisäksi mm. asiakasohjautuvuuden eri taholta, tuen tarpeen syyn, lasten määrän, monikulttuurisien asiakasperheiden määrän, tehdyt

11 suunnitelmat ja arvioinnit (ATJ Web), yhteistyökumppanuuden, asiakasperheiden saamat muut palvelut, toteutetut asiakastapaamiset ja yhteydenotot, asiakkuuden keston, syyn asiakkuuden päättämiseen tai mihin asiakkuus siirretään ja asiakasperheiden antaman palautteen. Koko kaupunkia koskeva tilastokooste on lähetetty kuukausittain varhaisen tuen sosiaaliohjaajille ja johtaville ohjaajille, varhaisen tuen koordinaattoreille, perhekeskuksen johtoryhmälle, Riitta Rosilaiselle (Lava/Toiminnan ja johtamisen tuen kehittämiskonsultti) ja Helinä Savanderille (Tietohuolto- ja tilastoyksikön toimistosihteeri). Tilastokoosteissa tuodaan esille myös tietoa asiakasmäärästä ja asiakasohjautuvuudesta sosiaaliasemilta alueittain ja perhekeskuksittain. Myös sosiaaliaseman johtoryhmälle on jaettu säännöllisesti erilliset tilastokoosteet asiakasohjautuvuudesta sosiaaliasemalta. Seuraavassa luvussa esitetään osa varhaisen tuen sosiaaliohjauksen tilastokoosteesta. 9. TILASTOKOOSTE 1 12 / 2008 Marraskuun loppuun mennessä varhaisen tuen ja kotipalvelun asiakkaita oli yhteensä 1302. Näistä 25.8 % oli varhaisen tuen sosiaaliohjauksen asiakkaita (336), 65.1 % oli lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaita (847) ja 9.1 % asiakkaista oli saanut sekä varhaisen tuen sosiaaliohjausta että kotipalvelua (119). Viime vuonna lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaita oli marraskuun loppuun mennessä 966. (Rosilainen Riitta & Lehtosaari Jonna). Sosiaaliohjauksen vuositilasto tehtiin 29.12.2008. Asiakasohjauksien kokonaismäärä oli 495 (Kaavio 2) josta 27.5 % (136) oli saanut myös kotipalvelun perhetyötä. Tavoite "Varhaisen tuen asiakasmäärä lisääntyy" on toteutunut. Vuoden viimeisen tilastokoosteen (12/2008) mukaan aktiivisessa asiakkuudessa olevia asiakasperheitä oli keskimäärin 14 / sosiaaliohjaaja. Sosiaaliohjauksen asiakkuuksista n. 58 % on päättynyt, siirtynyt tai ollut lyhytkestoisempi palveluohjaus / konsultaatio. 600 UUDET ASIAKASOHJAUKSET / KK; ASIAKASOHJAUKSIEN KUMULATIIVINEN MÄÄRÄ, VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAAJIEN (15) TYÖN ALOITUSKUUKAUSI Kaavio 2 495 500 455 398 400 305 300 242 198 200 169 129 93 76 100 31 39 53 63 40 29 44 57 37 40 1 1 1 5 6 2 9 13 14 14 14 15 15 15 15 15 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

12 VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAUKSEEN OHJAAVAT TAHOT 01-12 / 2008 Kaavio 3 120 113 SOSIAALIASEMA OMA YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELU 100 80 60 40 20 0 80 67 63 58 30 13 13 10 10 10 7 6 Yht. 495 asiakasperheohjausta 4 2 2 1 1 1 1 1 1 1 KOTIPALVELU NEUVOLA/TERVEYSKESKUS PÄIVÄHOITO LEIKKIPUISTO PSYK.POLIKLINIKKA / PSYKOLOGI SAIRAALA VARTU / MUU SOSO KOULU PERHENEUVOLA ASUMISNEUVONTA PERHETUTTU / SUKULAINEN MAAHANMUUTTOYKSIKKÖ VAMMAISPALVELU MONIK.SOSPED.KESKUS KELTO NÄPPÄRI TYTTÖJEN TALO NUORISOTALO MUU SEURAKUNTA Kaaviossa 3 esitetään ohjaavat tahot, joista aktiivisimpina ovat olleet sosiaaliasema (23 %), asiakasperheet itse (16 %), lastensuojelu (13.5 %), kotipalvelun perhetyö (12.7 %) ja neuvola (11.7 %). Tilastojen mukaan 33 % sosiaaliohjauksen asiakasperheistä on ollut toimeentulotuen hakijana jossain vaiheessa asiakkuuden aikana. VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAUKSEN TUEN TARPEEN SYY 01-12/2008 YHT. 495 ASIAKASPERHEOHJAUSTA Kaavio 4 160 151 140 120 100 80 123 Vanhemman jaksaminen Palveluohjaus / Konsultointi Tukea kasvatukseen Av(i)oero/parisuhdekriisi/huoltajuus Muu syy Vanh./lapsen psyk.vointi (diagnosoitu) 60 56 Vuokravelka, talouden hoitaminen Asumiseen liittyvä problematiikka 40 39 32 29 26 Sairaus Muu perhekriisi 20 16 13 10 0 Ohjaavan tahon tai asiakkaan oma näkemys perheen tuen tarpeen syystä

13 Ohjaavan tahon tai asiakkaan oma näkemys tuen tarpeen syystä kategorisoitiin perhekriittisin piirtein (Kaavio 4). Useimmiten esilletulleet huolet liittyivät vanhemman jaksamiseen ja vanhemmuuteen (~31 %), perheen palveluohjaukseen tai konsultointiin (~25 %), lasten kasvatukseen (~12 %) ja vanhempien välisiin ristiriitoihin (~8 %). Muut syyt ja perhekriisit johtuivat esim. riidoista naapureiden kanssa, tukiverkoston puutteesta, maahanmuuttajataustaisien perheiden yhdistämisen tilanteista, virallisien asioiden hoitamisen vaikeudesta ja perheen sisäisistä vuorovaikutuksellisista ongelmista. Monikulttuurisien asiakasperheiden alkuperäismaa / kansalaisuus 01-12 / 2008; yht. 161 / 495 = 32.5 % Kaavio 5 Somalia 4 4 4 Viro Venäjä 4 30 Turkki 4 Thaimaa 4 Irak Kongon dem.tv. 5 Vietnam Kamerun 6 Iran 7 13 Marokko Afganistan Brasilia 8 8 9 Intia Monikulttuurisien asiakasperheiden osuus varhaisen tuen sosiaaliohjauksen asiakasperheohjauksista vuoden 2008 aikana oli 161 (/495), 32.5 %. Asiakasvanhempia oli 47 eri maasta. Kaaviossa 5 on nähtävissä että suurimmiksi asiakasvanhemman/- vanhempien alkuperäismaiksi tai kansalaisuuksiksi muodostuivat Somalia (18.6 %), Viro (8.1 %), Venäjä (5.6 %), Turkki (5 %) ja Thaimaa (5 %). Muita alkuperäismaita (0.6 4.3 %) olivat Afganistan, Albania, Algeria, Angola, Arabiemiraatit, Bangladesh, Barbados, Brasilia, Bulgaria, Egypti, Englanti, Etiopia, Filippiinit, Gambia, Ghana, Indonesia, Intia, Irak, Iran, Italia, Japani, Jordania, Kambodza, Kamerun, Kenia, Kongon demokraattinen tasavalta, Kosovo, Kreikka, Liettua, Malesia, Marokko, Meksiko, Nigeria, Pakistan, Puola, Sri Lanka, Tanska Tunisia, Uganda, Ukraina ja Vietnam. Perhekeskuksittain monikulttuurisien asiakasperheiden osuus varhaisen tuen sosiaaliohjauksen asiakkuuksista on ollut: Eteläinen 26 %, Pohjoinen 28 %, Itäinen 35 %, Läntinen 40 % ja RP/Sosve 50 %.

14 10. VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAUKSEN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISTARPEET Viidennessä (5.) vertaistukitapaamisessa 1.10.2008 aiheina olivat varhaisen tuen sosiaaliohjauksen vahvuudet ja hyvät käytännöt, sekä haasteet että toiminnan kehittämistarpeet. Seuraavaksi yhteenveto sosiaaliohjaajien ja johtavien ohjaajien kokemuksista. 10.1 VAHVUUDET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Alueen yhteistyö, verkostoituminen Runsas tiedotus varhaisesta tuesta alueen verkostoissa Asiakaskohdentuminen Asiakasohjautuvuus, asiakastyö Perhevalmennus Rooli- ja vastuujako vartu-tiimissä, selkeät rakenteet Ryhmätoiminta Työkokemus lastensuojelun sosiaaliohjauksesta Työparius varhaisen tuen sosiaaliohjauksen markkinointi Yhteistyö sosiaaliaseman kanssa Yhteistyötahot (mm. lastensuojelu + sosiaaliasema) ovat samassa rakennuksessa Yhteiset asiakasperheet kotipalvelun kanssa 10.2 HAASTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Miten asiakkaat/asukkaat löytäisivät vartun? Työn näkyväksi tekeminen. Verkosto- ja aluetyö: missä työryhmissä on mukana? Monikulttuurisen asiakastyön haasteet Resurssien vähyys, 1-2 sosiaaliohjaajaa/alue. Työpariuden (toisen sosiaaliohjaajan) puute. Työn sisällön hajanaisuus ja linjattomuus. Mihin sosiaaliohjaus kohdentuu? Epäselkeyttä moniammatillisen vartu-tiimin rakenteissa: Rooli- ja vastuujako johon sijaistaminen ensi vuonna ja esimiestyön jakaminen ajan riittäminen sekä omaan asiakastyöhön että kotipalveluun Yhteistyö sosiaaliaseman kanssa, vähäinen asiakasohjautuvuus sosiaaliasemalta Yhteistyö neuvolan ja perheneuvolan kanssa Vartun kattava ikähaarukka (0-18-vuotiaat) Ruotsinkieliset palvelut toimivat koko Helsingin kaupungin alueella: tuo haastetta työn markkinointiin ja verkostoitumiseen Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen arviointi ja kehittäminen jatkossa

15 11. HANKEPALAUTE JA AJATUKSIA KEHITTÄMISTYÖHÖN Varhaisen tuen sosiaaliohjaajien ja johtavien ohjaajien kokemukset ja palautteet on raportoitu johtotasolle kuukausittain, johto- ja kenttätason dialogisuutta mahdollistaen. Molemminpuolinen palaute on ollut uutta toimintaa ja kaupunkiyhtenäisyyttä kehittävää ja toimii tulevan kehittämistyön antoisana ja tukevana pohjana. Tästä syystä hankkeesta annettu palaute ja toiminnan kehittämistarpeista kootut ajatukset tuodaan seuraavissa raporttiosioissa kattavasti esille. Uuden toiminnan sisäänajamisessa ja alulle laittamisessa konsultilla oli antaa: - sosiaaliohjaajille ja johtaville ohjaajille korvaamatonta ja välttämätöntä tukea ja apua, jotta heidän ei tarvinnut yksin lähteä tyhjästä liikkeelle - vahvaa varhaisen tuen työn kokemuksen ja ammattitaidon ääntä hyödyksi - neuvoja miten toimia yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta asiakkaiden pompottelulta vältyttäisiin - hyvää valmista materiaalia (infomappeja, yhteystietokoosteita ja tilastointia) - sosiaaliohjaajille ohjausta haastavissa asiakastilanteissa - henkilökohtaista, työtä ohjaavaa, säännöllistä konsultointia - johtavien ohjaajien esimiestyöhön tukea. Koordinointi ja konsultointi koettiin: - sosiaaliohjaajien uuden ja laajan työnkuvan tarpeellisena ja tärkeänä tukena, erityisesti konsultin fokusoidessaan kaupunkiyhtenäisyyteen - sosiaaliohjaajilla oli konsultti kehen olla tarvittaessaan yhteydessä - johtamisen ja uuden toiminnan selkeävänä, järjestelmällisenä ja johdonmukaisena tukena. Kuukausittaiset vertaistukitapaamiset: - olivat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja työn yhteistä näkyvyyttä edistäen - rakensivat sosiaaliohjauksen sisältöä, raamittivat yhteistä keskustelua ja muistuttivat sovittuja linjauksia - olivat työntekijöille tärkeä foorumi ja paikka missä vahvistaa ammatillista identiteettiä ja kuulla miten sosiaaliohjaus toteutettiin ja kehitettiin muilla alueilla - kattavat ja selkeät muistiot vietiin hyvässä hengessä johtotasolle - eivät toivotussa määrässä keskittyneet syvälliseen sosiaaliohjauksen työn sisältöön - junnasivat ajoittain paikoillaan, kuvastaen epäselvien tekijöiden olemassa oloa sosiaaliohjaajien työnkuvassa ja roolissa tiimissään - olivat liian tiukasti asetettuja kriteerein mistä voi keskustella, erityisesti liittyen vartutiimin sisäisiin rakenteisiin ja vastuujakoon. Sosiaaliasemien kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen: - konsultilta sai hyvää materiaalia ja jäsentävää käytännön neuvoa miten rakentaa yhteistyötä sosiaaliaseman kanssa - oli erittäin rakentava tuki liittyen haastavaan rajapintatyöskentelyyn (sosiaaliasema, lastensuojelu ja varhaisen tuen sosiaaliohjaus)

16 - konsultin oma työkokemus suhteutti odotuksia realistiselle tasolle ja toi kärsivällisyyttä yhteistyökuvioiden rakentamisen mahdollisissa turhautumisvaiheissa - konsultti osallistui pyydettäessä asiantuntijana Miniavec -kokouksiin selvittäen yhteistyön tarkoitusta ja mahdollisuuksia - jaettuja kokemuksia ja oppeja voi soveltaa muidenkin tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön - työn kohdentuminen tähän yhteistyöhön oli epäselvää ja epäloogista. Tilastointi- ja työmenetelmien kehittäminen, kouluttaminen ja yhteenvedot: - kontrolloi hyvällä tavalla kentällä tapahtuvaa työtä - kuukausittaiset tilastointikoosteet olivat havainnollistavia ja asiakkuuksiin liittyvistä asioista on saatu alueellisesti näkemyksiä - konsultti toi oman jo edellisen hankekauden kehittelemänsä sosiaaliohjauksen substanssiosaamisen tietotaitonsa ja tilastointiosaamisensa vahvasti esille. Hanke edisti koko kaupungin varhaisen tuen arviointiosaamista - tilastotaulukko oli tarpeellinen työväline sosoille työtä avaten - työmenetelmien kehittämistä olisi toivottu lisää - tilastoinnin tuki ja työn näkyväksi tekeminen oli moitteetonta vaikkakin aikaa vievää ja työllistävää, mutta huolestuttaa kuinka suuria alueelliset erot uuden toiminnan toteuttamisessa kuitenkin ovat. Kaupunkiyhtenäistämisen tukeminen: - oli sekä konsultille että kohderyhmälle haasteellisin osio. Tehtylinjaukset tulkitaan yhä alueilla eri tavoin ja vaikeuttaa siten kaupunkiyhtenäisyyden tavoitetta, eikä täysin tue varhaisen tuen tiimien toimintoja. - on pitkälti onnistunut lyhyessä ajassa ja on päästy iso harppaus koko kaupungin samansuuntaisen varhaisen tuen sosiaaliohjauksen kehittämisessä eteenpäin toimii sosiaaliasemayhteistyön kohdalla - on vasta alullaan ja on todella tärkeä huolehtia nyt saavutetun tason ylläpitämisestä - ei ole laimentanut alueellisia ja hyviä työssänäkyviä eroja ja käytäntöjä - vaikuttaa olevan vaativa tehtävä Sosiaaliviraston hitaan päätöksentekoprosessin ja johtotasojen erienevien näkemyksien takia - ei toteudu sosiaaliohjauksen työn sisällössä eikä johtamisessa. Kokemusten kokoaminen ja raportointi (mm. yksilötapaamiset, palautepyynnöt): - tuotetut raportit, koosteet yms. ovat olleet kattavia, arvokkaita työn kehittämisen kannalta - sosiaaliohjaajat ja johtavat ohjaajat ovat kokeneet, että kokemuksiaan ja ajatuksiaan kuullaan ja arvostetaan ja otetaan huomioon johtotasossa. - tiedonkulku on ollut luotettavaa ja avointa - kaiken kootun materiaalin käsittely jäi välillä pinnalliseksi vaikka ne tuotiin esiin. Paras anti oli mahdollisuus useaan henkilökohtaiseen konsultaatioon hanketyöntekijän kanssa.

17 Tukeminen ja työn arviointi: - Sosiaaliohjaajat ovat saaneet konsultilta hyvin paljon tukea omaan työhönsä, mitä omalta esimieheltä ei aina ole voinut pyytää - on ollut hyvä, että on saatu kannustavaa palautetta. Konsultilla oli työ enemmän hanskassa ja tarkasteli työtä arvioivasti - olisi kaivannut kehittävää tahoa, jotta koko varhaisen tuen tiimin toiminnan ja rakenteet kehitettäisiin, eikä sosiaaliohjaajan työnkuva irtaannuta liikaa tiimistä. Koulutusten järjestäminen - aiheet olivat tarpeenmukaiset ja ajankohtaiset uuden työn aloittamisessa - järjestettiin hyvät alkukoulutukset ja yhteiset kehittämispäivät - suunnitteluun ja toteuttamiseen oli nähty paljon vaivaa - koulutusten olisi pitänyt toteutua vasta syksyllä kun oli enemmän työkokemusta. Mikä oli arvokasta hankkeessa? Mikä panos ja tuki on ollut tärkeintä? - korvaamaton tuki uuden työmuodon toiminnan alkaessa ja sen johtamisessa - sosiaaliohjaajan ammatti-identiteetin vahvistuminen - vertaistukitapaamiset, koulutukset, koottu materiaali ja tilastointi - varhainen tuki ja sosiaaliohjaus on tehty näkyväksi alueilla - kaupunkiyhtenäistä ajattelua ja vuoropuhelun mahdollistaja kentän ja johdon välillä - konsultin antama henkilökohtainen tuki ja konsultointi moniin pohdintoihin - tuki varhaisen tuen sosiaaliohjauksen kohdentumisessa sosiaaliaseman kanssa tehtävään yhteistyöhön Mikä hankkeen anti jää elämään jatkossakin? - vertaistukitapaamiset, kehittämispäivät ja yhteiset kohtaamisen foorumit - tietoisuus siitä, että pystytään yhdessä luomaan uutta työskentelyä - tilastointimenetelmät ja infokansiot - sosiaaliasemayhteistyön rakenteet - työmuoto itsessään: suunnitelmallinen sisäänajamisen prosessi kantannee hedelmää jatkossakin. Mikä ei toiminut, mikä jäi uupumaan? Miten jatketaan? - keskusteluun sosiaaliohjaajan työnkuvasta, työn sisällöstä, kotiutumisesta tiimiinsä ja tiimin sisäisistä vastuujaoista, on paneuduttava tarpeeksi - sosiaaliohjaus on ollut varhaisen tuen tiimistä hieman irrallinen käsite, joten ei ole saatu näkymään yhtymäkohtaa koko tiimin (mm. kotipalvelun perhetyöhön) - dialogisuuteen ja asioiden avaamiseen tarvitaan enemmän aikaa - johtotasoilta tarvitaan enemmän yhtenäistä tukea ja linjausta organisaatiouudistuksen myötä tulleissa muutostilanteissa - tarvitaan jatkossakin ulkopuolinen kehittäjä / konsultti joka tuntisi sosiaaliohjauksen substanssin sen teoreettisesta viitekehyksestä katsottuna, toiminnan yhteistyökuviot, organisaation ilmiöt, rajapintatyöskentelyn tuomat haasteet ja työn kehittämistarpeet - yleisenä jatkohaasteena on koko varhaisen tuen tiimien toiminnan arviointi (toimivuuden / vaikuttavuuden) ja edelleen kehittäminen, moniammatillisen tiimin osaamisen johtaminen, työn kohdennus ja osaamisen vahvistaminen - vertaistukitapaamiset olivat kohderyhmälle pakollisia uuden työn aloittamisen vaiheessa mutta osallistuminen oli osittain heikkoa

18 - yhteisessä keskustelussa keskityttiin liikaa samojen rakenteellisien epäkohtien ja haasteiden työstämiseen - jatkossa lisävastuuta alueiden johtotasolle toiminnan kehittämiseen ja sosiaaliohjaajille analyyttista otetta oman asiakastyön kehittämisestä ja rajaamisesta Palaute (vastausprosentti 86) osoittanee tärkeyden avata yhteisessä keskustelussa tarkasti ja toistavasti työn ja palvelun tavoitteita. Alueellisia eroja vahvoine puolineen tulisi ottaa huomioon siten, etteivät uuden toiminnan eri tavalla toteutetut työtavat lisää ammattiryhmän turhautumista ja ristiriitoja. Uuden toiminnan alkuvaiheessa olisi hyvä seurata yhteisiä sovittuja linjauksia kaupunkiyhtenäisyyttä tavoittaen ja muokata työstä alueiden ilmiöihin ja tarpeisiin sopivammaksi, kun uusi toiminta on riittävästi hallinnassa. 12. POHDINTAA Hanketyöntekijä on hankkeesta ja sen vaikutuksesta tehnyt säännöllistä reflektointia, analysointia ja itsearviointia saatuaan palautetta hankkeesta sekä perhekeskuksen johtoryhmältä, varhaisen tuen ohjausryhmältä että hankkeen kohderyhmältä. Voidaan sanoa että hanketyöntekijä sai alkuvuodesta nopeasti hankkeen tarkoituksesta kiinni ja meni vauhdilla eteenpäin. Johtotaso on antanut suuret suuntaviivat kaupunkiyhtenäisiin tavoitteisiin. Konsultti on itse kehitellyt koko vuoden prosessin pitkälti oman ammattitaitonsa varassa. Konsultilla on ollut vahvaa kontekstin osaamista ja pystyi suoriutumaan hankkeen alkutaipaleesta ja koko prosessista kunnialla ilman vahvaa tukiryhmää. Hankkeen tärkeimpinä tehtävinä ovat olleet: v varhaisen tuen sosiaaliohjauksen sisäänajaminen, tukena sosoille ja johoille v tilastokoosteiden ja tilannekatsausten avulla on johtotasolle saatu nopeasti reaaliaikaista tietoa v kaupunkiyhtenäinen päätöksenteko linjauksissa ja rakennekeskusteluissa suhteessa varhaisen tuen toimijoiden kokemuksiin ja kehittämisehdotuksiin, on nopeutunut aktiivisen dialogisuuden ansiosta v sosoilla ja johoilla on ollut tukenaan henkilö kelle soittaa ja ketä konsultoida. Yhteisen keskustelun ja palautteiden tuloksena, on osa vertaistukitapaamisien kohderyhmästä selvästi asettanut hankkeelle enemmän odotuksia. Uuden toiminnan sisäänajamisessa, organisaatiouudistuksen myötä 1.1.2008, ovat odotukset yksittäisen hanketyöntekijän vastuusta ja työtehtävistä olleet osittain epärealistisen suuret. Tämä on saattanut luoda jännitteitä ja ristiriitaisia tuntemuksia yhteisessä keskustelussa. Konsultilta toivottu tuki on kohdistettu usein kattavaan kehittämistyön tarpeisiin. Ei pelkästään sosiaaliohjauksen teoreettisesta viitekehyksestä katsottuihin työn sisällöllisiin asioihin ja konkreettisiin työmenetelmiin, vaan myös koko varhaisen tuen tiimin ja toiminnan kehittämiseen, tiimin sisäisiin rakenteisiin, vastuu- ja roolijakoihin vartu-tiimin työntekijöiden kesken ja esimiestyön tukemiseen. Edellä mainitut odotukset ovat yhdessä

19 luonnollisen muutosvastarintaisuuden ja uuden toiminnan sisäänajamisen ja johtamisen haastavuudessa, ajallisesti hankaloittaneet hanketyöntekijän koordinointi- ja konsultointityötä ja yritystä tukea yhtenäisiä linjauksia vartu-sosiaaliohjauksessa. Uuden toiminnan kehittyessä on tärkeää pitää sovituista rakenteista ja linjauksista kiinni, vaikkakin alueellisia vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä arvostetaan. Työntekijöiden työtä ja ammatillisuutta ylläpitäviä tekijöitä ovat vahvan kehittämisen ja johtamisen lisäksi, työntekijöiden oma analyyttinen ja reflektoiva ote ja näkemys toteutetusta työstä ja kehittämistarpeista. On olennaista ylläpitää avointa ja rakentavaa vuoropuhelua vertaistukiryhmänsä ja esimiesten kanssa ja avata keskustelua, epävarmuudesta ja erimielisyyksistä huolimatta. Sosiaaliohjaajien näkeminen ja arvostaminen moniammatillista tiimiä vahvistavana ammattiryhmänä ja erityisosaamisena, on kriittinen tekijä monipuolisen ja ajankohtaisen toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Tämä olisi hyvä tukea jatkossa siten, että koko vartu-tiimin rakenteita ja toimintaa kehitetään aktiivisesti ja saadaan kaikkia osapuolia tiimiytymään ja tuomaan esille monipuolista osaamista lapsiperheasiakkaiden tukemiseksi. Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen kohdentuminen sosiaaliasemaan kanssa tehtävään yhteistyöhön on herättänyt keskustelua ja mielipiteet ovat jakautuneet. Nähdään tärkeänä että välimaastossa oleville toimeentulotukea saaville lapsiperheasiakkaille on varhaista tukea tarjolla. On myös koettu että varhaisen tuen sosiaaliohjauksen muotoutuessaan, olisivat esimerkiksi neuvola tai päivähoito olleet luontevampia yhteistyötahoja lapsiperheiden varhaisen tuen toteuttamisessa. Hanketyöntekijän kerättyä sosiaaliasemien työntekijöiden, varhaisen tuen sosiaaliohjaajien ja johtavien ohjaajien ajatuksia alueiden Miniavec-kokouksissa ja vertaistukitapaamisessa, on vahvasti tullut esille kaupunkiyhtenäisiä kehittämistarpeita ja yhteistyökuvioiden haasteita. Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen asiakkuuden vapaaehtoisuus on sosiaaliasemilla jossain määrin herättänyt epävarmuutta ja epäilystä sosiaaliaseman lapsiperheasiakkaan motivoinnissa tutustua palveluun. Uuden palvelun näkyväksi tekemiseen ja säännöllisen yhteistyörakenteiden katselmukseen on panostettava. Sosiaaliasemien konsultaatiopyynnöt ja asiakasohjaukset varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen, ovat usein olleet haastavia ja moniongelmaisia tapauksia. Asiakastapaukset ovat sijoittuneet lastensuojelun ja varhaisen tuen rajapintaan mutta ovat myös olleet selvästi lastensuojelun tarpeessa olevia. Sosiaaliasemilla saattaa esiintyä asiakastuntemattomuutta suurien asiakasmäärien ja päätöksentekoon painotetun työn takia. Useassa miniaveckokouksessa sosiaaliaseman työntekijät kommentoivat ajan puutetta paneutua asiakkaiden kokonaisvaltaiseen tilanteeseen, mikä helpottaisi huolen tunnistamista ja tunnustamista. On suotavaa että aktivoidaan ja kehitetään sosiaaliaseman, lastensuojelun ja varhaisen tuen yhteistyörakenteita. Perhekeskuksen johtoryhmässä (11 12/2008) linjattiin että varhaisen tuen sosiaaliohjaus kohdentuu ensi vuonnakin sosiaaliaseman kanssa tehtävään yhteistyöhön. Sosiaaliohjaajat jatkavat hanketyöntekijän kehittämää tilastotaulukon täyttämistä ja koostetta tekee 01/2009 lukien toistaiseksi kehittämiskonsultti Riitta Rosilainen (LAVA/TOJO). Tilastokoosteista on vuoden 2008 aikana saatu arvokasta tietoa, siksi koosteen tietoa seurataan edelleenkin. Tilastointimenetelmää kannattaa muokata ja kehittää työtä tukevammaksi ja edistävämmäksi. Vertaistukitapaamiset jatkuvat vuonna 2009 jossain muodossa kehittämiskonsultti Ulla Lindqvistin tukemana (PEKE).

20 On yhä useita kehittämishaasteita liittyen varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen (ja koko varhaisen tuen tiimin toimintaan), sen kehittämiseen ja johtamiseen. Uuden toiminnan sisäänajamisprosessi on ollut kuitenkin nopeatempoinen ja kiitollinen. Kun rakenteet ovat selkeytymässä ja puhalletaan yhteen hiileen, olisi tärkeää panostaa enemmän yhteiseen keskusteluun, toimintatapojen ja työn avaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Hanke kiittää varhaisen tuen sosiaaliohjaajia ja johtavia ohjaajia mainiosta työstä ja sinnikkyydestä. Hanke kiittää perhekeskuksen johtoryhmää, varhaisen tuen ohjausryhmää ja erityisesti varhaisen tuen koordinaattoreita osoitetusta mielenkiinnosta ja hyvästä tuesta haastavalle ja kattavalle hankkeelle. Vuosi on ollut kaikille osapuolille vaativa ja vauhdikas. Yhdessä on päästy pitkälle! Varhaista tukea ja uuden ammattiryhmän tuomaa sosiaaliohjauksen asiantuntemusta tunnetaan alueilla jo hyvin. Sosiaaliohjaajat ovat nopeasti ja ahkerasti jalkautuneet, he tekevät vahvaa asiakastyötä ja asiakasmäärät ovat lyhyessä ajassa kasvaneet suuriksi. Sosiaaliohjaajilla ja johtavilla ohjaajilla on hyviä käytäntöjä ja vahvaa työn osaamista jatkotyöskentelyyn! Ihmisten luomisvoiman vapauttaminen on loistava keino synnyttää nostetta, luoda uutta ja saada toiminta nousemaan uudelle tasolle. Ihmisten toimiessa hyvällä mielellä yhdessä syntyy sellaista uutta, mitä kukaan ei yksin pystyisi keksimään. Heikki Peltola, Hohtoa Kohti, Talentum 2005

21 LIITE 1 KUN HUOLI HERÄÄ LAPSIPERHEEN TILANTEESTA YHTEYDENOTTO VARTUUN/ KONSULTAATIO SOSIAALIASEMAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄLTÄ TAI SOSIAALIOHJAAJALTA: OHJAAVA TAHO: VOI KONSULTOIDA VARTUA; Ohjaava taho voi konsultoida vartusos.ohjausta ns. nimettömän asiakasperheen tilanteesta. VOI OHJATA PERHEEN varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen kun perheen HALUKKUUS on palvelun vastaanottaamiseen varmistettu ja vartua on mahdollisesta asiakasperheestä informoitu. SOVITAAN VASTUUJAKO: huomioidaan asiakkaan tarpeet ja tilanne; toimiva yhteistyö ja säännöllinen yhteydenpito tukee tavoitteiden saavuttamista ja perheen kokonaistilanteen tukemista. Ensimmäinen yhteistapaaminen on hyvä pitää ohjaavan tahon luona. Asiakasperheen tuen tarpeiden ja tilanteen mukaan sovitaan varhaisen tuen sosiaaliohjauksen työskentelylle tavoitteet yhdessä perheen ja sosiaaliaseman kanssa. Sos.asema ja vartusoso sopivat keskenään vastuujaosta ja jatkotyöskentelystä. Sosiaaliasema on vastuussa taloudellisesta arvionnista sekä päätöksistä Perhekeskus vastaa vanhemmuuden ja lapsen edun arvioinnista -Tehty 2007 Samassa veneessä ollaan... LIITE 2 OHJAUS LASTENSUOJELUSTA VARHAISEN TUEN SOSIAALIOHJAUKSEEN päivitetty 19.9.2008 * Konsultaatiopuhelu lastensuojelun päivystykseen -> LS arvioi ettei ole lastensuojelullista huolta * Yhto/Lastensuojeluilmoitus -> LS arvioi 7 vuorokauden sisällä ettei ryhdy lastensuojelun tarpeen selvitykseen * Yhto/Lastensuojeluilmoitus -> LS on tehnyt (3 kk sisällä) lastensuojelun tarpeen selvityksen, mutta päättää ettei jatka lastensuojelun asiakkuutta LS konsultoi varhaisen tuen johtavaa ohjaajaa (tai sovittaessa sosiaaliohjaajaa) perheen ohjaamisesta varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen kun perheen halukkuutta palvelun vastaanottamiseen on varmistettu. Konsultoidaan puolin ja toisin! Siirtoneuvottelu tapauskohtaisesti! * Perhe voi myös itse tarvittaessa olla yhteydessä varhaiseen tukeen! * Jos asiakasperheen tilanne on muuttunut LS-asiakkuuden päättyessä, (esim. perheväkivallan takia alkanut LS-asiakkuus ja väkivallan tekijä muuttaa pois perheestä), eikä ole enää lastensuojelullista huolta, konsultoidaan tapauskohtaisesti vartusos.ohjausta ja sovitaan perheen hyväksynnällä asiakkuuden siirtämisestä varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen! * Jos perhe on lastensuojelun asiakkaana ja ollaan asiakkuutta päättämässä, asiakkuutta ei voi siirtää varhaisen tuen sosiaaliohjaukseen niin ikään kuin vain tuen jatkumona. Vartu-sos.ohjaus ei ole lastensuojelun jälkihuolto! PD-hanke 2008: Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen konsultti Jonna Lehtosaari Hyväksytty PEKE JORY:ssä 28.2.2008

Helsingin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Tietohallinto Tietopalvelu PL 7010 00099 Helsingin kaupunki p. 09-310 43772 e-mail sosv.kirjasto@hel.fi Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2008 2008:1 Nina Vuori, Pirkko Ulvinen, Maarit Mäkelä, Pipsa Rusama, Fosi Aden ja Eeva Monto: Somalitaustaisten asiakkaiden varhaista tukea rakentamassa vuosina 2005-2007. Pihlajiston varhaisen tuen hankkeen loppuarviointiraportti 2008:2 Outi Paulig: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palvelukeskustoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2007-2010 2008:3 Suvi Nieminen: Perhetyö päivähoidon ympäristössä Kivikossa ja Länsi-Kontulassa. Varhaisen tuen hanke 2006-2007 2008:4 Jenni Mölkänen: Helsingin matkapalvelukeskus. Selvitys matkapalvelun käyttämättömyyden syistä 2008:5 Katri Laaninen ja Kirsi Lukka: Kontulan vauvaperhehanke. Varhaisen tuen hanke 2005 2007 2008:6 Anu Jäppinen, Päivi Smeds, Leena Alho ja Annina Aaltonen: Tukea muutokseen tekstiviestillä. Voimapiirihankkeen loppuraportti. 2008:7 Jussi Tervola: Helsingin matkapalvelun asiakastyytyväisyys vuonna 2008 2008:8 Tatjana Tsempoi ja Tuula Virtanen (toim.): Verso varhaisen tuen monikulttuurinen perhetyö. Venäjänkieliset perheet. Varhaisen tuen hanke 2005-2008 2008:9 Marika Salovaara ja Yussuf Sabad: Verso varhaisen tuen monikulttuurinen perhetyö. Somalialaiset perheet. Varhaisen tuen hanke 2005-2008 2008:10 Else Kruskopf, Eeva Monto ja Tuula Virtanen: Varhaisen tuen koordinaattorit sisäisen kehittämistyön tuki. Varhaisen tuen hanke 2005-2008 2008:11 Elisa Korhonen, Eeva Monto, Sisko Paavola, Pirkko Ulvinen, Marjatta Tuokko ja Nina Vuori: Ala-Malmin verkostoyhteistyöhanke. Loppuraportti. Varhaisen tuen hanke 2005 2008 2008:12 Riitta Aholainen, Pirjo Akkanen, Teija Grundström, Anne Ikäheimonen, Urpo Lappi, Eeva Monto, Outi Pesonen-Laine, Minna Raitanen ja Leena Suomela: Jakomäen varhaisen tuen kumppanuushanke. Loppuraportti. Varhaisen tuen hanke 2005 2008 2008:13 Marja-Liisa Lehtimäki-Kauppinen ja Eeva Monto: Yhteiset lapsemme Maunulassa ja Veräjälaaksossa. Loppuraportti. Varhaisen tuen hanke 2005 2008 2008:14 Jonna Lehtosaari: Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen konsultti. Varhaisen tuen hanke 2008