(ks. kuva) ja sen jälkeen x:n ja y:n suhteen yli xy-tasossa olevan alueen projektion G:

Samankaltaiset tiedostot
kaikki ( r, θ )-avaruuden pisteet (0, θ ) - oli θ

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä.

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

edition). Luennot seuraavat tätä kirjaa, mutta eivät orjallisesti.

Luennoitsija: Jukka Maalampi Luennot: , ma 9-10 ja ke Luentoja ei ole viikoilla 15 (pääsiäisviikko).

Todista suoraan integraalin määritelmään perustuen tasointegraalin ominaisuus. λ f = λ f,

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

Gaussin lause eli divergenssilause 1

MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Matematiikan tukikurssi

= ( F dx F dy F dz).

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

1. Integrointi n-ulotteisessa avaruudessa

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

Sijoitus integraaliin

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Numeerinen integrointi

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

4.3.7 Epäoleellinen integraali

5. Integrointi n-ulotteisessa avaruudessa

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vektorilaskenta. Luennot / 66. Vektorilaskenta Lineaarikuvauksen vaikutus mittaan Sijoitus integraaliin.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Matematiikan tukikurssi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

f(tx + (1 t)y) tf(x) + (1 t)f(y) jokaisella x, y A ja t [0, 1].

Tilavuusintegroin. f(x,y,z)dxdydz. = f(x,y,z)dx dy

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

Differentiaalimuodot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Esim. Liikkuvan kappaleen radiusvektori. on ajan funktio, missä komponentit x, y ja z riippuvat yhdestä muuttujasta, ajasta t.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Insinöörimatematiikka D

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa

Insinöörimatematiikka D

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30

Vektorilaskenta, tentti

( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

peitteestä voidaan valita äärellinen osapeite). Äärellisen monen nollajoukon yhdiste on nollajoukko.

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / 3

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

Potentiaali ja potentiaalienergia

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

= + + = 4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Vektorin paikalla avaruudessa ei ole merkitystä. Esimerkiksi yllä olevassa kuvassa kaikki kolme vektoria ovat samoja, ts.

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Osoita, että kaikki paraabelit ovat yhdenmuotoisia etsimällä skaalauskuvaus, joka vie paraabelin y = ax 2 paraabelille y = bx 2. VASTAUS: , b = 2 2

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

= ( 1) 2 u tt (x, t) = u tt (x, t)

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vektorit, suorat ja tasot

Transkriptio:

7 VEKTORIANALYYSI Luento 11 7. Tilavuusintegraalit A 14.5 Funktion f( xyz,, ) tilavuusintegraali yli kolmiulotteisen alueen V on raja-arvo summasta V f( xyz,, ) V kun tilavuusalkiot V =. Tarkastellaan ensin tämän integraalin suorittamista karteesissa koordinaatistossa ja sen jälkeen käyräviivaisissa koordinaatistoissa, kuten sylinteri- ja pallokoordinaatistoissa. Oletataan, että alue, jonka yli integroidaan, on säännöllinen z- suunnassa. Silloin voidaan ensin integroida z-suunnassa alueen pohjapinnasta z= φ ( xy, ) kansipintaan z (, ) 1 = φ xy (ks. kuva) ja sen jälkeen x:n ja y:n suhteen yli xy-tasossa olevan alueen projektion G: φ ( xy, ) dv f ( x, y, z) = dxdy dz f ( x, y, z). V G xy φ1 (, ) jokin x:n ja y:n funktio 7

73 Voi myös ensin tehdä pintaintegraalin alueen poikkipinnan Gz ( ) yli ja sitten integroida z:n yli niin, että koko alue tulee käydyksi läpi: dv f ( x, y, z) = dz dxdy f ( x, y, z). V a G( z) b jokin z:n funktio Pintaintegraaliosat voidaan suorittaa niin kuin aikaisemmin opimme. *** Esimerkki: Olkoon V alue, jota rajoittavat tasot x=, y = ja z = sekä pinta z = x + y ja jossa x ja y. Lasketaan funktion f( xyz,, ) = xtilavuusintegraali tämän alueen yli. Kuvasta voi päätellä, että integroimisalue V on se, jossa koordinaateille on voimassa ehdot Integraali on silloin x,, y x +. 73

74 I = dv x ds dz x = x + y = V x x G dx dy dz x 5/ ( ) 1 = dx x ( x ) y y 3 3 x y= 1 = dx x ( ) ( ) x x 3 ( ) 3/ = dx x x 3 = ( x ) 15 x + y = dx x dy x + y = 8. 15 3/ 3/ Harjoitustehtäväksi jätetään laskea integraali niin, että ensimmäisenä suoritetaan x-integrointi. *** Adamsin kirjassa on luvussa 14.5 useita hyviä esimerkkejä. Katso ainakin esimerkit, 3 ja 4. Muuttujanvaihto tilavuusintegraalissa. Tehdään muuttujanvaihto x= xuvw (,, ), y= yuvw (,, ), z= zuvw (,, ). 74

75 Kuten jo pintaintegraalien yhteydessä totesimme, muuttujanvaihdossa differentiaalinen integroimisalkio yleensä muuttuu kooltaan. Meidän pitää siis selvittää, mikä on dudvdw avulla ilmaistuna se uvw-avaruuden alue, joka vastaa alkuperäisen tilavuusintegraalin tilavuusalkiotadv = dxdydz. Tilavuusalkio on suuntaissärmiö, jonka virittää paikkavektorin r infinitesimaalinen muutos dr = idx ˆ + ˆ jdy + kdz ˆ. Särmiön sivujen pituudet ovat dx, dy ja dz ja tilavuus on siten dv = dxdydz. Sivulla 5 tarkastelimme, millainen muutos aiheutuu paikkavektoriin r= r( xuvw (,, ), yuvw (,, ), zuvw (,, )), kun esimerkiksi parametrin u arvoon tehdään infinitesimaalinen muutos du eli u u + du. Muutos on vektori r ˆ x ˆ y ˆ z du = i + j + k du a. u u u u Kahden muun parametrin muutokset antavat vastaavasti vektorit r v r dv b, dw c. w Paikkavektorin infinitesimaalinen muutos parametrien avulla esitettynä on ketjusäännön mukaan r r r dr = du + dv + dw, u v w jossa ovat pistettä ( xyz,, ) vastaavat parametriarvot. Edellä olevat kolme vektoria virittävät xyz-avaruuteen infinitesimaalisen suuntaissärmiön dv, jonka tilavuus on 75

dv = a ( b c) 76 b b b b b b = a + a + a y z z x x y cy cz cz c c x x cy x y z a a a u u u b b b dudvdw v v v cx cy cz x y z w w w = = ( xyz,, ) Jacobin determinantin itseisarvo dudvdw J ( u, v, w) dudvdw. Muuttujanvaihto siis skaalaa tilavuuselementit seuraavasti: dv = dxdydz = ( xyz,, ) dudvdw. Funktion f( xyz,, ) tilavuusintegraali karteesisen xyz-avaruuden alueen D yli voidaan siis esittää seuraavalla tavalla käyräviivaisia koordinaatteja uvw käyttäen: D ˆ ( xyz,, ) f ( x, y, z) dxdydz = f ( u, v, w) dudvdw, H jossa H on se uvw-parametriavaruuden alue, joka kuvautuu muuttujanvaihdossa xyz-avaruuden alueeksi D, ja f ˆ = f( xuvw (,, ), yuvw (,, ), zuvw (,, )). 76

77 *** Esimerkki: Lasketaan integraali jossa D x y z dxdydz +, 3 { } D= ( xyz,, ) x [ y/,1 + y/ ], y [,4], z [,3]. Tehdään muuttujanvaihto, joka yksinkertaistaa integroimisaluetta: x y y z u =, v=, w=. 3 Helposti nähdään, että integroimisalueeksi uvw-avaruudessa tulee { } H= u [,1], v [,], w [,1]. Muuttujanvaihdon Jacobin determinantti on (huom. x= u+ vy, =, vz= 3w) x y z u u u 1 ( xyz,, ) x y z = = 1 = 6. ( u, v, w) v v v 3 x y z w w w Tilavuusintegraali on 77

D 78 x y z dxdydz + 3 ( xyz,, ) = dudvdw ( u + w ) H 1 1 = dudvdw 6( u + w) u= v= w= [ ] [ ] [ ] [ ] 1 1 1 1 = 6 u / v w + 6 u v w / = 6 + 6 = 1. *** A 16.7 Jos oletamme, että uudet muuttujat (u,v,w) ovat suorakulmaisen käyräviivaisen koordinaatiston koordinaatteja, muuttujanvaihtoon liittyvä Jacobin determinantti on helppo määrittää. Silloin nimittäin edellä määritellyt vektorit a, b ja c ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan ja niiden kolmitulo a ( b c) = abc r r r = du dv dw u v w = h h h dudvdw, u v w jossa hu, hv ja h w ovat aiemmin määrittelemiämme skaalaustekijöitä (ks. s. 61). Suorakulmaisessa käyräviivaisessa koordinaatistossa tilavuusintegraali on siis D f ( x, y, z) dxdydz = fˆ ( u, v, w) h u h v h w dudvdw H = dv 78

79 Sylinterikoordinaatistossa x= ρcos φ, ρ = x + y y = ρsin φ, z = z, tilavuuselementti on (ks. s. 6) dv = hρhφh zdρdφdz = ρ d ρdφdz. Tämä nähdään myös geometrisesti oheisesta kuvasta. Pallokoordinaatistossa x= rsinθcos φ, r = x + y + z y = rsinθsin φ, z = rcos θ, vastaavasti dv = h rhθh φdrdθdφ = r sin θ drdθdφ. Myös tämän näkee geometrisesti kuvasta. 79