Veren parasiitit. Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio

Veren parasiitit Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio

Veren sivelynäytteestä voi löytyä Malaria Mikrofilaria Babesia Trypanosoma Toisintokuumeborrelia

Trypanosoomat Kuuluvat Kinetoplasmideihin, ovat yksisoluisia siimaeliöitä Elävät veressä ja kudoksissa Aiheuttavat afrikkalaista unitautia (Trypanosoma brucei gambience, Trypanosoma brucei rhodesiense) sekä Chagan tautia Etelä-Amerikassa (Trypanosoma cruzi)

Trypanosoomien levinneisyys Afrikassa http://www.who.int/tdr/publications/disease_watch/afrtryp/en/

Afrikkalainen unitauti (HAT, human African trypanosomiasis) Trypanosoma brucei gambience aiheuttaa 98% tapauksista Vektorina tsetse-kärpäset Siirtyvät ihmiseen syljestä pureman aikana Aluksi elävät veressä ja kudoksissa, pystyvät läpäisemään veri-aivoesteen -> vakavat neurologiset oireet käytösmuutokset, sekavuus, muutokset unirytmissä Sairastuneiden tarkkaa määrää vaikea tietää Eläimet toimivat parasiitin reservuaarina Hoitamaton infektio letaali

Tapausmäärät Afrikassa ongelmia eradikoinnissa: infektionkantajilla pitkä oireeton aika, sairastuneet pienissä kylissä

Trypanosomat (HAT) Euroopassa/Suomessa Hyvin harvinaisia löydöksiä Matkailu Afrikaan on lisännyt tapauksia

Chagan tauti Aiheuttaja Trypanosoma cruzi Vektorina lude

Chagan tauti Akuutissa vaiheessa luteen puremakohdan ympärille turvotusta Tyyppipaikka silmän ympärillä, ns. Romanovin merkki eli chagooma Akuutti vaihe vähäoireinen 90%:lla Trypanosomia havaitaan veressä Pitkä krooninen vähäoireinen vaihe, parasiitteja ei havaita veressä/hyvin vähän Pysyvät kudoksissa lihassoluissa 20-30% infektoituneista kehittyvät oireet sydänoireet

Figure 1 Global distribution of individuals infected with Trypanosoma cruzi Reproduced with permission from the WHO Ribeiro, A. L. et al. (2012) Diagnosis and management of Chagas disease and cardiomyopathy Nat. Rev. Cardiol. doi:10.1038/nrcardio.2012.109 6-7 miljoonaa infektoitunutta (WHO), Euroopassa määrät nousussa

Trypanosomat - diagnostiikka Serologia: vasta-ainemääritys Parasiitin osoittaminen verestä tai imusolmukeaspiraatista B Tryp-O (KL 2801) Veren sively- ja paksupisaravalmisteet EDTA-veri, josta etsitään eläviä parasiitteja TrypNa (KL 2803) Imusolmukeaspiraatti, kudospala, selkäydinneste Elävien parasiittien mikroskopointi ja värjäys

Miltä trypanosoma näyttää? Rakenteita tuma, kinetoplasti Siima kiinnittyneenä unduloivaan membraaniin Lajeja vaikea/mahdoton erottaa morfologian perusteella

T. brucei

T. cruzi

Filariat eli rihmamadot Nematodia Aikuinen mato imuteissä tai ihonalaiskudoksessa Naaraat synnyttävät eläviä toukkia -> mikrofilarioita Mikrofilariat verenkierrossa tai ihonalaikudoksessa

Lymfaattinen filariaasi Aiheuttajina Wuchereria bankrofti ja Brugia lajit (B. malayi, B. timori) Useat eri hyttyslajit levittävät Levinneisyys:

Lymfaattinen filariaasi Infektio usein oireeton Pitkäaikainen altistus -> imusolmuketulehdukset, tukokset -> alaraajojen turvotus imuteiden tukkeutumisen johdosta 120 miljoonaa sairastunutta, 40 miljoonaa oireista WHO: Global Programme to Eliminate Lymphatic Filariasis (GPELF) launched in 2000 joukkolääkitykset

Loa loa filaria Chrysops-suvun kärpänen levittää Aikuiset madot ihonalaiskudosess a pitkiä aikoja Infektio usein oireeton

Filariaasin diagnostiikka Mikrofilarioiden osoittaminen veren sively- ja/tai paksupisaranäytteestä Filarioiden osoittaminen verestä B MiFi (KL 2350) Näytteet otetaan eri aikoina Lymfaattisen filariaasin epäily: yöllä (22-02) Loa loa: päivällä (10-14)

Filarioiden lajintunnistus A, Wuchereria bancrofti. B, Brugia malayi. C, Loa loa. D, Onchocerca volvulus. E, Mansonella perstans. F, Mansonella streptocerca. G, Mansonella ozzardi.

Filariat mikroskoopissa I

Filariat mikroskoopissa II

Babesia sp. eli piroplasma Puutiaisten ihmisiin levittämä malariansukuinen laji Koirilla levittää ruskea koirapunkki Infektoi eläimiä, etenkin nautoja, hevosia ja jyrsijöitä B. microti ja B. divergens yleisimmät ihmistä infektoivat lajit, muita B. bovis ja B. equi B. divergens aiheuttaa Suomessakin naudan punatautia

Babesian elinkierto

Babesian ja puutiaisten levinneisyys Vannier et. Al, New England Journal of Medicine 2012

Babesioosi ihmisellä B. divergens infektio Muutamia kymmeniä tapauksia raportoitu Suurimmalla osalla potilasta puutuu perna Euroopassa yleisempi laji B. microti Esiintyy lähinnä USA:ssa Voi olla oireeton Kuume, vilunväristykset, lihaskivut

Babesia - diagnostiikka Veren sively- ja paksupisaravalmiste Serologiasta apua http://pottonvets.co.uk

Babesia mikroskoopissa

Toisintokuume relapsing fever Pehmeäkuoristen punkkien (Ornithodorous) (tickborne relapsing fever TBRF) tai vaatetäin (louse-borne relapsing fever LBRF) levittämä Aiheuttaja Borrelia Kuuluvat eri ryhmään kuin Lymen taudin aiheuttaja TBRF esiintyy sporadisesti ympäri maailmaa, LBRF erittäin köyhillä alueilla mm. Etiopiassa

TBRF lajit ja niiden vektorit maailmassa Rebaudet et. al. 2006

Toisintokuume Korkeakuumeinen infektio, muina oireina mm. lihassäryt Oireet palaavat kun borreliat vaihtavat ulkomembraaniproteiinejaan Tapauksi esim. USA:ssa kymmeniä satoja vuodessa Euroopassa yksittäisiä - kymmeniä

Toisintokuume - diagnostiikka Veren sively- ja paksupisaravalmiste

Toisintokuume sivelyvalmisteessa

Malaria Maailmanlaajuisesti merkittävin parasiittitauti WHO: Puolella maapallon väestöstä riski sairastua Matkailu 2015: 212 miljoonaa malaria-tapausta, 490 000 kuolemaa World Malaria Day - 25 April 2017 WHO:n tavoitteet reducing the rate of new malaria cases by at least 90% reducing malaria death rates by at least 90% eliminating malaria in at least 35 countries preventing a resurgence of malaria in all countries that are malaria-free

Malarian kiertokulku

Malarian levinneisyys

Malariaa levittävien hyttysten levinneisyys

Plasmodium falciparum Vaarallisin tauti Infektoi kaikenikäisiä punasoluja -> korkea parasitemia Eniten ongelmia lääkeresistenttiyden kanssa

Plasmodium ovale Infektoi nuoria punasoluja -> matalampi parasitemia

Plasmodium vivax Infektoi nuoria punasoluja -> matalampi parasitemia

Plasmodium malariae Infektoi vanhoja punasoluja -> matalampi parasitemia

Plasmodium knowlesi Apinaa infektoiva laji, harvinainen ihmisillä

Malaria Suomessa Vuosina 2003 2011 Suomessa löydetyt malariatapaukset Siikamäki H. et. al. 2013, Malaria Journal

Malaria tautina Itämisaika vaihtelee lajista riippuen, 2 4 viikkoa Kuumeinen yleisinfektio Päänsärky, lihassäryt, hikoilu, oksentelu, ripuli Oireet eivät spesifit Oireisiin vaikuttavat mm. Malarialaji Estolääkitys Aikaisempi immuniteetti

Malaria diagnoosi - näytteet Perifeerisen veren paksupisara- ja sivelyvalmisteet Paras sormenpääverinäyte Voidaan tehdä EDTA-verestä, ei optimaalinen Oikeanpaksuinen hyvin otettu näyte Liian paksu irtoaa lasilta, punasolut päällekkäin Liian ohut ei riittävästi materiaalia

PAKSUPISARA - Kerätään 1-3 pisaraa verta objektilasille - Lasit kuivataan - Ei kiinnitystä! - Värjäys hypotonisissa oloissa kaksoisvärjäyksellä - Värjäys + kuivaus n. 5 min - Malariat värjäytyvät punaisiksi (kromatiini) ja sinisiksi (solulima) SIVELY - Kerätään yksi pisara verta objektilasille - Vedetään ohueksi toisella objektilasilla - Kuivaus, kiinnitys metanolilla - Värjäys Giemsalla - Kiinnitys + värjäys + kuivaus n. 40 min - Plasmodit punasolujen sisällä

PAKSUPISARA + Konsentraatti, eli mahdollisuus havaita miedot infektiot + Erittäin nopea menetelmä + Vaatii kokemusta - Lajintunnistus haasteellista - Ei voi laskea parasitemiaa SIVELY + Parasiitit helpommin tunnistettavissa ja löydettävissä + Mahdollista laskea parasitemia + Mahdollista (helpommin) havaita tuplainfektiot

Miksi lajilla ja on väliä? Plasmodium falciparumin aiheuttama tauti vaarallisin Voi johtaa kuolemaan jopa tunneissa Lajeilla (kannoilla) erilainen lääkeherkkyys P. ovale ja P. vivax tarvitsevat lisälääkityksen maksan hypnotsoiittimuotojen häätämiseksi

Malariadiagnostiikka Päivystystutkimuksena mikroskopoidaan sivelyvalmiste Antigeeninosoitus apuna, ei riittävä yksin Riski, että erittäin korkeaparasitemiaiset infektiot jäävät huomaamatta Parasitemian laskeminen ja lajinmääritys referenssilaboratoriossa PCR Erinomainen menetelmä lajinvarmistuksessa, tuplainfektioiden havaitsemisessa, erittäin mietojen infektioiden diagnostiikassa Ei toistaiseksi ole päivystysdiagnostiikkaa, Kokenut mikroskopoija ja paksupisaranäyte on huomattavasti nopeampi kuin PCR

Esityksen kuvat https://www.cdc.gov/dpdx/