Jokiranta, Labquality Days

Transkriptio

1 Täit, satiaiset ja syyhy - missä mennään Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto, ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Labquality days Päätäi (Pediculus humanus capitis) Vain ihmisen parasiitti, ei siirry eläimistä eikä eläimiin Viihtyy vain hiuksissa, ei juurikaan muussa karvoituksessa tai vaatteissa Siivetön hyönteinen Väriltään vaaleanruskea tai harmaan valkoinen Aikuisen koko 2-3 mm Kolme jalkaparia, joiden kärkijäsenet ovat koukkumaisia helpottaen karvoihin kiinnittymistä Täin liikkuminen ja oireet Pyöreäprofiilisessa karvoituksessa liikkuu nopeahkosti, tasaisella alustalla hitaasti Ei lennä tai hypi Liikkuu yleensä hiusten tyvissä Munat eivät liiku, vaan ovat lujasti hiusten tyvessä Oireet: 2009 Usein päätäitartunta on oireeton ja täimäärä vähäinen 78%:lla tartunnan saaneista lapsista alle 10 täitä Noin 1/3 kokee hiuspohjassa kutinaa Osalla raapimisen seurauksena kehittyy ihorikkoja ja niihin voi tulla infektio Videosta Päätäitartunnan toteaminen ja hoito Päätäin lisääntyminen Naaras munii munia, jotka se liimaa hiusten tyviin Munintavauhti on noin 8 kpl/vrk Täin munat eli saivaret Valkoisia tai vaaleankeltaisia soikioita Koko 0.3 x 0.8 mm Elävät munat ovat yleensä alle 6 mm etäisyydellä päänahasta Voidaan sekoittaa hilseeseen Ian Burgess Päätäi: vauvasta vaariksi Munasta kuoriutuva nymfi tarvitsee päivittäin verta Muna eli saivare jää kiinni hiukseen, vaikka nymfi kuoriutuu Nymfin kehityksessä on kolme muodonmuutosta ennen aikuistumista Kehittyminen aikuiseksi vie 7-10 vrk Nuori nymfi ei liiku paljoa eikä siirry toiseen isäntään, 3. vaiheen nymfi ja aikuinen (varsinkin koiras) liikkuvat aktiivisesti ja vaihtavat isäntää Aikuinen elää noin kuukauden ja tarvitsee päivittäisen veriaterian (4-6 h välein) 1

2 Päätäin tarttuminen Tartuttavuus Aikuiset ja kolmannen vaiheen nymfit tartuttavat Munat eivät tartuta Nuoret nymfit eivät tartuta (liikkuvat vain vähän) Tarttumisreitti Aikuinen täi tarvitsee veriaterian vähintään vuorokauden välein Ei hakeudu pois ihon lämmöstä Päästä päähän tarttuminen tavallisinta hiuskontaktissa Tarttuminen kyseenalaista: Pipon välityksellä Kaulahuivin välityksellä Kamman tai harjan välityksellä Clay Scherer, University of Florida % Minä kolmena kuukautena täitä on ollut koulussanne eniten lukuvuonna 06-07? Kalenterikuukaudet I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sakari Jokiranta ja Meri Savolainen: kysely kouluterveydenhoitajille 2008 (n=198, HUS, Pirkanmaa, Lappi) Jokiranta 2015 % Kuinka monella oppilaalla (luokkaasteittain) on ollut täitä lukuvuonna 06-07? Infektioiden vuotuinen esiintyvyys (HUS, Pirkanm aa, Lappi) Tapausmäärät ja oppilasmäärät saatiin hoitajilta ja prosentti laskettiin niiden perusteella. Täiden havaitseminen Täitä voi olla missä päin tahansa hiuksissa; ehkä tyypillisimmin korvien takana tai niskassa Täikampaus helpottaa havaitsemista oleellisesti Ryömivä hyönteinen hiuksissa voi olla muutakin kuin päätäi Hirvikärpänen (oleellisesti täitä suurempi) Punkki (yleensä täitä suurempi) Harvoin vaatetäi Epäilyttävän hyönteisen mikroskooppinen tarkastelu on toisinaan tarpeen hes/headlice/louse-closeup.htm Sakari Jokiranta ja Meri Savolainen: kysely kouluterveydenhoitajille 2008 (n=198, HUS, Pirkanmaa, Lappi) Jokiranta 2015 Munien (saivareiden) havaitseminen Täikampaus oleellinen osa diagnostiikkaa Epävarmaa diagnostiikkaa! Munat ovat vaikeita havaita, voi helposti sekoittaa hilseeseen Oikeiden saivareiden löytyminen osoittaa vain sen, että potilaalla on jossain vaiheessa ollut täitä ei voida tehdä päätelmää hoidon epäonnistumisesta Alle 6 mm etäisyydellä hiuspohjasta viittaavat senhetkiseen infektioon Clay Scherer, University of Florida T. Rostila/E. Salo Välineet Tavallinen kampa ei käy täiden pitää jäädä täikamman hampaiden väliin Osa täistä voi kammattaessa pudota pöydän tai paperin päällä Kampausvaihtoehdot Kuivakampaus Märkäkampaus Hyvä varsinkin runsaiden ja pitkien/kiharien hiusten kanssa Käytetään hiushoitoainetta 2

3 Miltä täitä näyttävät laboratoriossa mikroskoopilla? Kuva: Ian Burgess, UK Päätäihoidosta Lääkkeet: Perinteisesti käytetty hyönteismyrkkyjä (permetriini, malationi) Hoidon uusiminen Mikään lääkkeellinen hoito Hoito tulee uusia, kun toukat ovat kuoriutuneet 7 vrk kuluttua ensimmäisestä hoidosta Muut toimet Täitarkastukset koulussa tai lasten hoitopaikassa (harvoin hyviä) Täitarkastukset kodeissa - tarkastusohjeistus! Myynti (x1000) EUR Paikallisesti annosteltavien päätäihäätölääkkeiden myyntiluvut Suomessa Dimetikoni-valmisteita ei mukana, tulivat 2007 Täilääkkeiden myynti alueittain Vuosi Tiedot Lääketilastot , Lääkelaitoksen/Fimean julkaisut Koonnut S. Jokiranta 2015 S. Jokiranta, 2006; Tietolähde: Lääketietokeskus Onko täiden lääkeresistenssi lisääntymässä? On. Pyretriini/Permetriini-resistenssi: Ranska Chosidow et al. (1994) Iso-Britannia Burgess et al. (1995) Tanska Kristensen et al. (2005) Malationi-resistenssi: Ranska Richard-Lenoble (1993) Iso-Britannia Burgess (1995, 1999) Tanska Kristensen et al. (2005) Dimetikoni-resistenssi: Ei havaittu Ei odotettavissa, koska vaikutus mekaaninen (tukkii hengitystiet) Jokiranta

4 Vaatetäin historia Suomessa Täisauna Vaateäit aiheuttivat ongelmia erityisesti jatkosodan aikana Pilkkukuume (Rickettsia prowazeki) tappoi paljon sotilaita ja sotavankeja Suomalainen täisaunajärjestely otettiin laajaan käyttöön Veracx ja Raoult: Trends in Parasitology, 2012; 28: Sotavankien pilkkukuume-kuolemat Lähde: Mikkola 1976, 114; Pro Gradu, Helene Laurent, Helsingin yliopisto, 2006 Vaatetäit Suomessa 1943 Tarkastetuista 6%:lla ja väestöstä 1%:lla oli vaatetäitä 1943 Pro Gradu, Helene Laurent, Helsingin yliopisto, 2006 Vaatetäit nykyisin Suomessa Harvinaisia muilla kuin asunnottomilla tai ns. laitapuolen kulkijoilla Helsingissä asunnottomien ensisuojassa/asuntolassa tapauksia usein (aiemmin Sahaajankatu, sittemmin Hietaniemenkatu) Voi periaatteessa levittää monia tauteja, joita Suomessa ei kuitenkaan ole endeemisinä Rickettsia prowazekii (pilkkukuume) Bartonella quintana (juoksu- /ampumahautakuume) Borrelia recurrentis (toisintokuume) Jokiranta ja Hautala: Vaatetäi. Takiainen 2007; 1:18-22 Satiainen Aiheuttajana Phthirus pubis Yksi täilaji Koko mm (nymfit pienempiä) Hyönteinen Elää yleensä häpykarvoitusalueella, joskus silmäripsissä tai parrassa Pysyy parhaiten kiinni litteissä karvoissa Elintapa ja liikkuminen kuten täillä Havaitaan yleensä kutinan perusteella Sinänsä mitään uutta ei ole viime vuosina tapahtunut satiaisten kohdalla, mutta tauti ei ole hävinnyt! 4

5 Syyhy Aiheuttajana syyhypunkki Hämähäkkieläin Tunkeutuu ihon sisään ja munii tekemänsä 2-10 mm pituisen käytävän sisään Käytävät yleensä ihon taivealueilla kuten sormien väleissä, ranteiden taitteissa, kyynärtaipeissa, kainaloissa, vyölinjassa, jalkapohjissa, kivespussissa, nännipihassa jne. Sarcoptes scabiei 0,2-0,45 mm Syyhylääkkeen myynti alueittain S. Jokiranta, 2006; Tietolähde: Lääketietokeskus Syyhyn diagnostiikka Diagnoosin tulee olla mahdollisimman varma, koska diagnoosi käynnistää hoidon: Koko ruokakunta hoidetaan oireista riippumatta (syyhy voi levitä myös vaatteiden ja vuodevaatteiden välityksellä); toistetaan viikon kuluttua Lääkehoito on varsin työläs (voide koko vartalolle kaulasta alaspäin; käsiä ei saa pestä hoidon aikana). Lääkehoito on kohtalaisen kallis (Nix-voide 24 eur/tuubi), ivermektiini 28 eur/hlö x2 Hoitoon liittyen suositellaan pyykkäystä ja siivousta. Kosketuseristys 24 h hoidon aloituksesta Kliinisen diagnoosin varmistaminen laboratoriossa: Punkin kaivaminen käytävästä ja mikroskopialla tunnistus on luotettavin Ihoraaputteesta voidaan havaita munia tai punkkeja Jokiranta