Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

Transkriptio

1 Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

2 Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta (1564 Afrikasta, 634 Latinalaisesta Amerikasta) Yleisimmät oireet: eosinofilia 26%, iho-oireet 25%, kuume 21% Mong lo ym. Emerg Infect Dis 2009

3

4 Päivystysluonteisesti suljettava pois henkeä uhkaavat taudit, jotka vaativat välitöntä hoitoa - malaria - sepsis, muut vakavat bakteeri-infektiot

5 Noin 90% maailman malariatapauksista Afrikassa Suurin osa malariaan kuolleista <5 -vuotiaita lapsia Afrikassa

6 AFRIKKA 40 Gambia 5 Ghana 6 Kamerun 1 Kongo 2 Liberia 2 Nigeria 7 Norsunluurannikko 1 Senegal 2 Sierra Leone 4 Etelä-Sudan 2 Kenia 2 Malawi 1 Sudan 3 Uganda 2 Intia 4 Pakistan 1 Aasia 8 Thaimaa 2 Papua Uusi Guinea 1

7 Siikamäki ym Malar J 2013

8 Plasmodium falciparum infektoi kaiken ikäisiä punasoluja -> parasitemiaprosentti >2% -> komplikaatiot-> kuolema n. 90% kaikista maailman malariatapauksista (Afrikka) Plasmodium vivax infektoi vain nuoria punasoluja (parasitemia <2%) Plasmodium ovale infektoivat vain nuoria punasoluja (parasitemia <2%) Plasmodium malariae infektoi vain vanhoja punasoluja (parasitemia <2%) Plasmodium knowlesii apinan malaria voi johtaa komplikaatioihin

9 Itämisaika P. falciparum: yleensä 7-14 vrk, harvoin >1 kk, aniharvoin >1 v P.vivax, P.ovale, P.malariae : viikkoja, jopa kuukausia P.vivax ja P.ovale: piilevistä maksamuodoista kuukausien, jopa vuosien kuluttua Oireet Kuume: jaksottaista tai jatkuvaa P. vivax ja P. ovale 48 h välein, P. malariae 72 h välein P. falciparum: kuume millaista tahansa Mitä tahansa muita oireita päänsärky, jäsensäryt tavallisia ripuli, yskä Raskauden aikainen anemia ilman muita oireita afrikkalaisilla maahanmuuttajilla

10 Tropiikista (erit. trooppisesta Afrikasta) tulevan kuume on malaria kunnes toisin todistettu Malarianäytteet (B-Plas-O, KL 2315) otetaan ja tutkitaan päivystysluonteisesti Hoito aloitetaan välittömästi Malariapotilas kuuluu sairaalahoitoon Päivystysaikana hoito suunnataan P. falciparumiin Komplisoitunut malaria: i.v. artesunaatti Komplisoitumaton malaria, parasitemia <2%: p.os. artemeetteri+lumefantriini (Riamet) Katso tarkemmin Akuuttihoito-opas Konsultoi infektiolääkäriä

11

12 Lymfaattinen filariaasi Aiheuttajat: Wuchereria bancrofti, Brugia malayi, Brugia timori Loiaasi Aiheuttaja: Loa loa Onkoserkiaasi eli jokisokeus Aiheuttaja: Onchocerca volvulus Filariat eli rihmamadot Imuteissä ja sidekudoksessa eläviä lankamaisia sukkulamatoja Synnyttävät eläviä mikrofilarioita, jotka hakeutuvat lajista riippuen verenkiertoon tai ihonalaiskudokseen Aikuisten matojen kehittyminen kestää kuukausia, jopa vuosia Ärsyttävät ihmisen puolustusmekanismeja ja aiheuttavat tulehdusreaktioita ja eosinofiliaa Tartunta lajista riippuen verta tai kudosnestettä imevien hyttysten, kärpästen tai mäkäröiden välityksellä

13 Tarttuvat hyttysen piston välityksellä

14 Usein oireettomia Akuutti imusolmuke-imusuonitulehdus äkillinen kuume + kivulias imusolmuketurvotus kesto 4 pv - 1 vko voi uusiutua 1-3 kertaa vuodessa Filariakuume äkillinen kuume ilman imusolmuketurvotusta erotusdg: mm malaria Krooninen vaihe: Lymphoedema imunesteen virtauksen estymisestä johtuva turvotus tyypillinen raajoissa Hydroseele (= vesityrä)

15 Vektori: mangokärpäset Aikuiset madot: koiras cm, naaras 4-7 cm, paksuus mm Vaeltavat ihonalaiskudoksessa n.1 cm/min Voivat valetaa silmän sidekalvon poikki Calabar swelling lyhytaikainen, siirtyvä ihonalainen punoitus+turvotus yl. kasvoissa tai raajoissa uusiutuu usein samaan paikkaan yliherkkyysreaktio

16 Vektori: Simulium-kärpänen Kohde-elimet: iho, silmä Aikuiset madot - elävät ihossa ja ihonalaiskudoksessa - väh. 2 madon ryhmissä muodostaen noduluksia - naaras ad 50 cm, koiras ad 5 cm - elinikä noin 15 v Mikrofilariat - elävät ad 2 v - eivät hakeudu verenkiertoon - aiheuttavat voimakkaan tulehdusreaktion etenkin kuollessaan -> oireet

17 Dermatiitti Voimakas kutina Subkutaaniset kyhmyt 0,5-3,0 cm Mitä lähempänä silmää, sitä suurempi silmävaurion ja sokeutumisen vaara Lymfadenopatia Silmän infektio eli jokisokeus Voi vaurioittaa kaikkia silmän osia

18 Parasiitin suora osoittaminen Mikrofilariat verestä (Lymfattiset filariaasit ja Loa loa) Mikrofilariat iholta (Onchocerca) Aikuiset filariat (kudospalan histologia) Vasta-aineet negatiivisena poissulkeva runsaasti ristireaktioita -> suositeltava tutkimus S-Mato-Ab

19 85% tartunnan saaneista trooppisessa Afrikassa Tartunta saadaan kontaktissa makeaan veteen Munat ulosteesta tai virtsasta veteen -> makeassa vedessä elävään kotiloon -> toukka lävistää ihon

20 Madot hakeutuvat pareittain suoliston/ virtsateiden laskimoihin elävät 3-4 (-30) v Munien tuotanto alkaa -> munien ympärille granuloomia -> oireet, 3-6 kk tartunnasta Oireiden ilmaantuminen ja vaikeusaste riippuu matojen = munien määrästä Endeemisen alueen asukkailla jatkuvasti uusia tartuntoja -> mato- ja munakuorma kasvaa -> oireinen tauti vuosien/vuosikymmenien kuluessa

21 Munat paksusuolen limakalvolle ja ulosteeseen osa porttilaskimokierron mukana maksaan Oireet ja löydökset Usein oireeton tai vähäoireinen Väsymys Koliitti: veriripuli, vatsakivut, kuume Suolistopolypoosi -> vuoto

22 Jos munakuorma suuri Maksan periportaalinen fibroosi -> portahypertensio -> hepatosplenomegalia, laskimolaajentumat Munat keuhkoihin -> cor pulmonale Anemia autoimmuuni + vuotoanemia Ektooppiset munat esim. neurologiset oireet

23 Oireet Kuten S.mansoni-infektiossa, usein vaikeammat Keskushermosto-oireet yleisiä Epilepsia, hepiplegia, sokeus Löydökset Maksafibroosi, portahypertensio, cor pulmonale Keskushermostogranuloomat

24 Munat rakon limakalvolle ja virtsaan >50%:lla myös suoleen Oireet Verivirtsaisuus (virtsaamisen loppuvaiheessa) Kipu virtsatessa, virtsapakko Löydökset Munat kalkkeutuvat -> virtsateiden fibroosi -> kalsinoosi Ureterdilataatio (alakolmannes) Munuaiset: hydronefroosi, krooninen pyelonefriitti, munuaisten vajaatoiminta Virtsaelinten syövän riski lisääntynyt

25 Oireet Anamneesi Oleskelu endeemisellä alueella (erit. Afrikka) Löydökset Eosinofilia Mikroskooppinen hematuria (S. hematobium)

26 Munien osoittaminen Ulosteen parasiittitit x 2-3 (F-Para-0) Virtsan madonmunat x 2-3 (U-Schi-0) päivävirtsa, 5 min rasituksen jälkeen, koko virtsamäärä Kystoskopiassa/rektoskopiassa otetut koepalat Näyte limakalvosta (Schi-0) PAD (ParaPAD) = 1 pala PAD näytteeksi formaliiniin + 1 pala kiinnittämättä parasitologian laboratorioon Vasta-aineet (S-Mato-Ab)

27 Pratsikvanteli (Biltricide 600 mg) 40 mg/kg (2 annoksena 4-6 t välein) S. japonicum 60 mg/kg (2 annoksena 4-6 t välein) Hyvin siedetty Teho hyvä kaikkiin skistosomalajeihin Muutokset yleensä palautuvia hoidon jälkeen

28 Liittyy yleensä invasiiviseen matotautiin esim. filariaasi, skistosomiaasi, suolistomatojen vaellusvaihe Anamneesi: allergiat, lääkkeet, oleskelualueet ja mahdolliset altistukset Status: erityisesti iho, ihonalaiskudos, maksa, perna Perustutkimukset: - F-Para-O x 2 3, plv, U-Schi-O x 2-3, thorax-rtg -> ellei selviä, lähete jatkotutkimuksiin

29

30 Koiran heisimato Echinococcus granulosus Kierto: lammas/nauta - koiraeläin Zoonoosi: ihminen satunnainen väli-isäntä Endeeminen lampaan- ja karjankasvatusalueilla: eniten Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Amerikka, Itä-Afrikka, Lähi-Itä, Itä-Eurooppa Tartunta koiran ulosteessa olevista munista -> suu -> suolisto -> kudokset

31 munasta toukka -> kudoksessa kasvattaa ympärilleen hydatidikystan -> kystan sisälle tytärkystia 3 viikkoa tartunnasta kysta 3 mm, kasvaa n. 1-2 cm/vuosi oireet: paineoireet kohde-elimestä 75% maksa, 15% keuhkot, 10% aivot, munuaiset, luuydin, perna puhkeaminen: anafylaktinen shokki aika oireisiin v tartunnasta (poikkeus: aivot, silmä)

32 diagnoosi: tyypillinen kuvantamislöydös UÄ/CT vasta-aineet (+/-) hoitovaihtoehdot: kirurginen poisto PAIR: kystan punktio ja sterilisaatio albendatsoli Punktion yhteydessä pre-, per- ja postoperatiivisesti pelkkä lääkehoito seuranta ilman hoitoa

33 Vol 7 June 2007

34

35 Aiheuttaja: sian kapea heisimato Patogeneesi: Kudoskystiserkoosi 3-8 vk tartunnasta, vuosien kuluessa lesiot kalsifioituvat Parenkymaalinen (yleisin) Ekstraparenkymaalinen (intraventrikulaarinen, subaraknoidaalinen, spinaalinen) Oireet: tyyppillisimpiä kouristukset/muut fokaalioireet yleinen epilepsian syy endeemisillä alueilla Dg: kuvantamistutkimukset (CT/MRI) +/- vasta-aineet Hoito: riippuu lesioiden paikasta ja aktiivisuudesta Ei hoitoa Epilepsialääkitys+/-kortisoni Albendatsoli (+pratsikvanteli) + kortisoni Kirurgia

36

37 tartunta: hietakärpäsen purema itämisaika kuukausia krooninen vallireunainen haavauma diagnoosi: ihoviiltonäyte/biopsia haavauman reunasta (värjäys) viljely+pcr (laji) hoito: pieni haavauma: kirurginen iso/multippelit haavaumat: parenteraalinen hoito

38 Tavalliset ihotaudit näyttävät erilaiselta eri värisellä iholla Tavallisia: bakteeri-infektiot (streptokokki, stafylokokki) sieni-infektiot iholla ja päänahassa syyhy Harvinaisia ihotauteja, joita pitäisi osata epäillä: leishmaniaasi lepra