Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Transkriptio

1 Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, a. Lektor: Lassi Kauko, lektorileping nr PR Kokkuvõte teemal: Meemesilaste haiguskindlus ja selle suurendamise võimalused. Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma kiertää usean yksilön kautta Ruokakin kulkee suusta suuhun Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Tällaiset olosuhteet ovat suosiolliset useille bakteereille sienille! Mehiläisten ruokavarojen säilyvyys ja yhteiskunnan jäsenten terveys perustuvat haitallisten mikrobien pitämiseen mahdollisuuksien mukaan pesän ja mehiläisen tai toukan ulkopuolella, ruokavaroihin tai kudoksiin päässeiden bakteerien ja sienien kasvun estämiseen ja vaarallisen aineksen poistamiseen tai eristämiseen

2 Mehiläiset ja taudit Taudinaiheuttajat: Bakteereita, sieniä, yksisoluisia, jotka käyttävät isäntänsä kudoksia ravinnokseen (esim esikotelomätä, kalkkisikiö) tai ruuansulatuskanavassa käyttävät isännän ravinnon (esim toukkamätä) Taudinaiheuttaja näin joko tuhoaa kudoksia tai nälkiinnyttää isännän Virukset pistävät isännän solut monistamaan itseään, mikä johtaa kudostuhoihin ja toimintojen häiriintymiseen Sama pätee isompiinkin loisiin, jotka imevät esim isännän veri-imunestettä (punkit) Taudinaiheuttajat ovat useimmiten erikoistuneet yhteen tai muutamaan lähisukuisiin isäntiin, joista ne ovat täysin riippuvaisia Jotkut mikrobit voivat kasvaa ruokavaroissa, jolloin vaikutus on usein pilaantuminen, mutta joskus myös hyödyllinen (siitepölyn hapan käyminen parantaa säilyvyyttä ja sulavuutta) Mikrobien kasvu riippuu lämpötilasta ja kosteudesta, useiden paras kasvu on C lämpötiloissa

3 Tartuntojen pitäminen ulkona: suojattu, vartioitu pesä Tartuntojen pitäminen elimistön ulkopuolella: puhdas, melkein steriili ruoka: hunajan antibakteeriset järjestelmät: ph, kuivuus glukoosioksidaasi (>vetyperoksidi) hunajissa on muitakin antibiootteja eri kasveista kuten metyyliglyoksaali manukahunajassa siitepölyn hapan käyminen ruokamehun antibiootit: dekenihappo, rojalisiini ym Vaikeasti läpäistävät kitiinikuori ja suolensisältöä ympäröivä ns peritrooffinenkalvo Ruokamehun antibiootit toimivat vielä suolessa ja suojaavat mm vanhaa toukkaa ja aikuista mehiläistä esikotelomädältä

4 Tartuntavaarallisen aineksen poisto ja eristäminen: Sairaiden toukkien ja koteloiden tunnistaminen ja poisto (perinnöllistä vaihtelua) Vanhojen mehiläisten poistuminen kuolemaan, kuolleiden mehiläisten ja muiden roskien poisto, punkkien poisto toisista mehiläisistä kennoista Mikäli vieras kappale on liian iso poistettavaksi, se eristetään kittivahalla, joka myös estää mikrobien kasvua

5 Puolustautuminen elimistöön päässeitä taudinaiheuttajia vastaan Mehiläisen veri-imunesteessä on soluja ja aineita, jotka pystyvät tuhoamaan taudinaiheuttajia Solut voivat nielaista (fagosytoida) bakteereita tai ne voivat muodostaa solujen peittämiä pesäkkeitä, noduluksia Osa bakteerien vastaisista aineista (apidekiinit, apekiinit) mehiläinen muodostaa tartunnan jälkeen Tällainen immuniteetti on epäspesifinen, kohdistuu useisiin taudinaiheuttajiin ja myös melko lyhytkestoinen Toukkien ja aikuisten veri-imunesteissä on eroja, mutta myös niitä kohtaavat tartuntapaineet ovat erilaisia: toukan ympäristössä taudinaiheuttajia on vähän, sen sijaan varsinkin kenttämehiläinen joutuu monenlaisten mikrobien kanssa tekemisiin

6 Immuniteetti voi siirtyä ainakin joissain tapauksissa jälkeläisiin: P.larvaella rokotettujen emojen toukat kestivät vertailuryhmää paremmin tartuntaa

7 Ennenkuin emojen rokotuksiin päästään on selvitettäviä kysymyksiä: Kuinka pitkäkestoinen rokotuksen vaikutus on? Kuinka spesifinen vaikutus on? Voidaanko sama suoja saada käyttämällä jostain muusta bakteerista tehtyä rokotetta? Voiko rokotuksen tehdä syöttämällä tai sumuttamalla? Nämä työt on tehty Grazissa ja niitä on tarkoitus tänä kesänä jatkaa Siellä on myös tehty seuraava mehiläisten ja kimalaisten vertaillu

8 Pesän suojauksen tuottama pieni tartuntapaine on mahdollistanut tinkimisen yksilön immuniteetissa, vaikka se voikin lyhentää kenttämeniläisen elinikää, kimalaiset eivät ole voineet tätä tehdä. Mehiläisellä on vähän immuniiteettia ohjaavia geenejä. Puuttuva puolustusreaktio mahdollistaa hyvän suoritustason loppuun asti

9 Tästä näkyy, että puolustautumisella on hintansa: immuniteetin käynnistäminen vie kimalaisilta voimia, tartutetut kimalaiset eivät jaksa lentää niinkuin vertailuryhmä Sama tapahtuu meillekin: sairastumme tarttuvaan tautiin, kuume nousee emmekä jaksa nousta sängystä

10 Mehiläisten oma lääkintä: Hallessa tarjottiin mehiläisille 4 eri hunajaa, joiden antibioottinen teho oli erilainen Osa mehiläisistä sai Nosema cerana-itiöitä, vertailuryhmä sai ruokaa ilman nosemaa Tartutetut mehiläiset suosivat parhaimman antibioottitehon hunajaa, tässä tapauksessa auringonkukkahunajaa

11 Taudinaiheuttajien vastaus mehiläisen puolustukseen Kitiiniä hajottavat entsyymit (esim kalkkisikiö) helpottunkeutumista elimistöön Vaikeasti vieraaksi tunnistettava pintarakenne ei laukaise bakteerien vastaisten aineiden muodostusta eikä saa myöskään soluja nielaisemaan niitä tai muodostamaan pesäkkeitä Bakteeri (P larvae) voi myös tuottaa entsyymejä, jotka hajottavat hemolymfan vasta-aineita Johtaako tartunta näkyvään tautiin, kunnan menetykseen,oireettomaan kantajaan tai vapautumiseen tartunasta riippuu kunnan yleiskunnosta, vahvuudesta, tartuntapaineesta ja perimästä