Jokiranta, Yleislääkäripäivät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014"

Transkriptio

1 Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014 Yleistä ihmisen parasiiteista Parasiittien merkitys Vain harvat parasiitit loisivat ainoastaan ihmisessä Suurin osa zoonooseja Osa parasiiteista on varsin haitallisia, osa täysin harmittomia. Jälkimmäisiä kutsutaan nonpatogeenisiksi parasiiteiksi. Suurin osa lajeista aiheuttaa ihmiselle taudin vain harvoin Joidenkin lajien tartunta vaatii erikoista ihmisen toimintaa Joidenkin lajien tartunta vaatii immuunipuutosta curezone.com/forums/fm.asp?i= Vain harvat parasiitit aiheuttavat sinällään merkittävästi kuolleisuusriskiä: Malaria Amebiaasi Skistosomiaasi (maksafibroosi, rakkosyöpä) Trypanosoma Askariaasi Useammin parasiitit mukana sairastavuuden lisäämisessä: Suolisto-oireet Ravitsemushäiriöt Osa parasiiteista merkittäviä immuunipuutoksessa Strongyloides Leishmania sp. Toxoplasma Isospora Maailmanlaajuisesti tärkeimmät parasiittitaudit 1

2 Suoliston alkueläimet Yleiset Giardia lamblia* Dientamoeba fragilis* Entamoeba histolytica Cryptosporidium parvum* Harvinaiset Cyclospora cayetanensis Isospora belli Sarcocystis sp. Mikrosporidiat (Enterocytozoon sp., Encephalitozoon sp etc.) Balantidium coli (Blastocystis hominis) * Kotoperäisiä infektioita Suomessa Suoliston alkueläinten merkitys Akuutti ripuli Alkueläimet aiheuttavat 2-6% turistien saamista ripulitaudeista maailmalla E. histolytican aiheuttama akuutti paksusuolentulehdus ja ameeba-absessi ovat merkittäviä kuolleisuutta aiheuttavia tauteja kehitysmaissa (70 000/v) Krooniset vatsavaivat Osa alkueläimistä voi jäädä suolistoon pitkäksi aikaa akuutin taudin jälkeen ja aiheuttaa kroonisia vatsavaivoja tai imeytymishäiriöitä; tavallisimmat Giardia ja Dientamoeba, lähinnä torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium Epidemioiden aiheuttamiskyky Epidemioita kuvattu E. histolytican, Giardian, Cryptosporidiumin ja Cyclosporan aiheuttamina ympäri maailmaa Ripulitautien inkubaatioaikoja Suoliston alkueläinlöydökset THL:n tartuntatautirekisterissä 1-8 h: Ruokamyrkytys (toksiinivälitteinen) h: Rota, (ETEC, Campylobacter, Shigella) Havaittuja epidemioita 8-12 h: Ruokamyrkytys, Kolera, (Salmonella), C. botulinum 3-11 pv: Campylobacter, Adenovirus, Cryptosporidium Giardia h: ETEC, Salmonella, Shigella, Yersinia, Noro 7-28 pv: Giardia, Entamoeba histolytica, Dientamoeba fragilis E. histolytica Cryptosporidium Summittaisia aikoja, kerätty eri lähteistä by Vuoden 2013 lukema estimoitu 1-9/2013 perusteella () Esimerkki akuutista ripulista: suoliston amebiaasi Suolistoparasiitit ja krooniset vatsavaivat Aiheuttajana Entamoeba histolytica Patogeneesi perustuu ameeban kykyyn tunkeutua paksusuolen limakalvon läpi Suolen limakalvoon haavaumia, joista voi vuotaa verta Oireina vatsakipu, ripuli ja verta ulosteessa Ripulin aikana kystia ei ehdi juurikaan muodostua, joten ulosteeseen vain trofotsoiitteja Perinteisesti diagnostiikka on perustunut mikroskopointiin, nykyään käytetään lähinnä antigeeninosoitustestejä Osa alkueläimistä voi jäädä suolistoon pitkäksi aikaa akuutin taudin jälkeen ja aiheuttaa kroonisia vatsavaivoja tai imeytymishäiriöitä; Giardia tavallisin Dientamoeba fragilis varsin tavallinen Torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium Osa madoista aiheuttaa pitkäaikaisia vähäisiä vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai vähäisten verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai ilmeisesti bakteeriflooraan aiheuttamiensa vaikutusten kautta 2

3 Giardia lamblia Giardiaasi Siimaeläin, lisääntyy jakautumalla Tarttuu ulosteen kontaminoiman ruoan tai juoman välityksellä Tarttuu kuukausia vedessä säilyvästä kystasta, joka aukeaa ohutsuolessa ja vapauttaa 2 trofotsoiittia Eliö tarrautuu imukupilla ohutsuolen alkupuolen villuksiin Osa solunjakaantumisista johtaa kystien muodostumiseen Kystat ulosteeseen, josta infektio uuteen isäntään Reservuaarina voi toimia monet nisäkkäät, mm. koira tai majava Infektioita maailmanlaajuisesti 280 milj/v Taudinkuva vaihtelee oireettomasta akuuttiin rajuun gastroenteriittiin ja krooniseen malabsorptioon. Spesifistä diagnoosia ei voi tehdä taudinkuvan perusteella. Akuutin taudin oireet: Alkavat 1-3 vko tartunnasta Ylävatsakouristelut Pahoinvointi, kuvotus Löysät, pahanhajuiset, kelluvat, vaaleat ulosteet Tihentynyt ulostamistarve Ilmavaivat, ruokahaluttomuus Kroonisen taudin oireet: Kuten akuutin giardiaasin, mutta lievempinä Aaltoilu oireisine jaoireettomine vaiheineen Oireisto perustuu pääosin imeytymishäiriöihin, joiden taustalla mekaaninen esto ja suolinukan vauriot Dientamoeba fragilis -infektio Pitkittyneiden vatsavaivojen parasiittidiagnostiikka (Jokiranta, Kantele, Siikamäki) Usein oireeton tyypilliset oireet lievää mahan turvottelua ja ripulia; oireet voivat jatkua useita vuosia Joskus painonlaskua, harvoin verenvuotoa 2000-luvulla tunnustettu taudinaiheuttajaksi varsinkin lapsilla ja nuorilla Suomessa suurin piirtein yhtä yleinen kuin Giardia Ei muodosta kystia Vaikeaa havaita ja käytännössä mahdotonta luotettavasti tunnistaa formaliininäytteestä Diagnostiikka perustuu ameebavärjäykseen, joka tehdään kestokiinnitetystä ulosteesta Koukkumadon muna (kuva ) Formaliini-ulosteesta: F-para-O x 3 Lähinnä Giardia, (madot) F-CrypVr x 3 Cryptosporidium, Cyclospora, Isospora F-GiCrAg Vain Giardia ja Cryptosporidium, edellisiä hieman herkempi PVA-näyte: F-AmebVr x 2 Dientamoeba fragiliksen mahdollinen löytyminen Strongyloides-viljely tuoreulosteesta ei ole yleensä tarpeen, paitsi jos on erityinen syy epäillä Strongyloides-infektiota tai potilaalla on eosinofiliaa Clin Microbiol Rev 17 (3) Strongyloides-toukka (kuva ) Matkailijan kuumeen taustalla on monia syitä Ei spesifistä diagnoosia 25% Muu dg 3% Iho/pehmytkudos dg 3% Muu GI dg 3% Urogenitaali dg 4% Hengitystieinfektio 15% Akuutti ripulitauti 27% Systeeminen kuumetauti, jonka taustalla bakteeri, virus tai sieni17% Malaria 4% Kuvassa lopullisten päädiagnoosien jakauma Potilasaineistona HYKSin päivystykseen tulleet potilaat (n=462) Siikamäki H ym. J Travel Med. 2011;17:

4 Malaria Aiheuttajina Plasmodium-lajit: Monta elämänvaihetta (solumuotoa) kiertokulun eri vaiheissa Herkkä ympäristön olosuhteille, ei luonnossa vapaana selviytyvää muotoa Ihmistä infektoi viisi Plasmodium-lajia: Plasmodium falciparum P. vivax P. ovale P. malariae Uusin tulokas: P. knowlesi Malaria on kuumeinen yleisinfektio, jossa oireita voi tulla useista elinryhmistä Lähde: Purves et al., Life: The Science of Biology, 4th Edition, by Sinauer Associates Malarian levinneisyys Malarian itämisaika P. falciparum P. vivax P. ovale P. malariae P. knowlesi vrk vrk (relapsit vuosienkin jälkeen) 3-4 viikkoa (relapsit vuosienkin jälkeen) 3-4 viikkoa vrk J. Sachs ja P. Malaney Nature 415, (2002) Malarialajin vaikutus taudinkuvaan P. vivax ja P. ovale infektoivat vain retikulosyyttejä korkeintaan 2% punasoluista infektoituu P. malariae infektoi vain vanhoja punasoluja korkeintaan 1-2% punasoluista infektoituu P. falciparum infektoi kaikenikäisiä punasoluja jopa yli 50% parasitemioita tavataan henkeä uhkaava tila kehittyy, kun punasoluista 5-10% on infektoitunut P. knowlesi infektoi kaikenikäisiä punasoluja Kuolleisuus falciparumin jälkeen suurinta Malarian oireet Oireet usein epäspesifisiä: päänsärkyä, lihaskipua, väsymystä, vatsakipua, hikoilua, pahoinvointia, ripulia, tajunnan tason laskua Klassinen kuumehorkka: kuume nousee nopeasti ad vilunväristyksiä, vapinaa kesto min kuume laskee 4-8 tunnin aikana Plasmodium-laji vaikuttaa kuumesykliin: P. vivax ja P. ovale: 2 vrk välein P. malariae: 3 vrk välein P. knowlesi: 1 vrk välein P. falciparum: usein jatkuva kuume 4

5 Kliiniset ja laboratoriolöydökset Malarian ehkäisy Kliiniset löydökset suurentunut perna joskus suurentunut ja aristava maksa harvoin ikterus Laboratoriolöydöksiä: anemia joskus leukopenia trombosytopenia CRP suojautuminen pistoilta hyttyskarkotteet pitkähihaiset/-lahkeiset vaaleat vaatteet vältettävä ulkona liikkumista hämärän ja pimeän aikaan hyttysverkko on tehokas, varsinkin hyönteismyrkytettynä estolääkkeet eivät poista suojautumiskeinojen tarvetta eivät estä malariatartunnan saamista 100% varmuudella pystyvät yleensä estämään vaikean taudin kehittymisen Yleensä aloitettava 1-3 viikkoa ennen matkaa, jotta mahdolliset sivuvaikutukset havaitaan jatkettava 4 viikkoa matkan jälkeen, jotta juuri ennen paluuta saadut infektiotkin tulisi estettyä Maakohtaiset päivitetyt estolääkityssuositukset Matkailijan terveysoppaasta (löytyy THL:n sivuilta hakukoneilla) Malaria-diagnostiikan nyrkkisääntö: Malaria-alueelta tulleella kuumepotilaalla on malaria kunnes toisin todistetaan Potilas sairaalapäivystykseen Suoliston sukkulamadot Suoliston heisimadot Suolinkainen (kuva ) Tavallisimmat lajit: Suolinkainen (Ascaris lumbricoides) Piiskamato (Trichuris trichiura) Koukkumadot (Ancylostoma duodenale/necator americanus) Strongyloides stercoralis Kihomato (Enterobius vermicularis) Toukalla yleensä monivaiheinen kiertokulku elimistössä (esim. suoli/iho-verenkierto-keuhkot-kurkunpää-suoli) Suolessa peristaltiikan mukana kulkeutumista estää liike, kiinnittyminen suolen seinämään tai S-asento Kliiniset seuraukset: Proteiinien ja muiden ravinteiden kulutus Anemia (yksi koukkumato voi aiheuttaa 0,3 ml verenhukan/vrk) Sappiteiden tai suolen tukkeuma välitöntä kuolleisuutta (suolinkainen) Tärkeimmät lajit: Sian kapea heisimato (Taenia solium) Naudan kapea heisimato (Taenia saginata) Lapamato (Diphyllobothrium latum) Kääpiöheisimato (Hymenolepis nana/diminuta) Kiinnittyvät ohutsuoleen imuvaoilla, imukupeilla ja/tai koukuilla Tarttuvat yleensä puutteellisesti kypsennetyn infektoituneen eläimen tai kalan lihaa syömällä Sian kapea heisimato (Taenia solium), aiheuttaa kudoskystien (kystiserkoosin) myötä mm. epilepsiaa Mato kasvaa suolessa vähitellen ja vasta aikaisintaan 2 kk kuluttua tartunnasta alkaa munien tuotanto Lapamadon jaokkeita (kuva ) 5

6 Suoliston imumadot Suoliston matotautien esiintyvyys Tärkeimmät imumadot Halkiomadot (Schistosoma sp.) Kiinanmaksamato (Chlonorchis sinensis) Fasciola sp., Fasciolopsis buski Käyttävät imukuppeja tarttuakseen isännän kudospintoihin Schistosomat elävät pienten verisuonten sisällä joko suoliliepeen (S. mansoni ja S. japonicum) tai virtsarakon (S. haematobium) alueella Maksamadot kliinisesti merkittäviä varsinkin Kaakkois-Aasiasta tulleilla maahanmuuttajilla WHO:n arvion mukaan ainakin 3 mrd ihmistä kantaa suolessaan matoja 450 milj oireisia Valtaosa oireilevista lapsia Kuolleisuutta: koukkumadot /v suolinkainen /v Schistosoma /v Maailmanlaajuinen prevalenssi (milj) Suolinkainen Piiskamato Koukkumadot Schistosoma DeSilva et al, Trends in Parasitology 2003; 19: Matkailijan matoriskit Suolistomato-oireet Uimassa Victoriajärvessä (kuva Tarttuminen ruoasta Ruoan kypsentäminen estää infektion Hedelmien ja vihannesten peseminen vähentää infektioriskiä Tarttuminen ihon läpi Nurmella kävellessä umpikenkien (ei sandaalien) käyttäminen estää koukkumatojen ja Strongyloidesmadon tarttumista Makeissa luonnonvesissä uimisen välttäminen estää Schistosoma-infektion Matoinfektiot eivät tartu ihmisestä toiseen (paria poikkeusta, Strongyloides ja Taenia solium lukuunottamatta), joten matkailijan madot eivät aiheuta infektioriskejä kotimaassa Suolistomadoista kuumeilua aiheuttaa lähinnä Strongyloides stercoralis ja akuutissa vaiheessa Schistosomat (Katayama-kuume) Osa madoista aiheuttaa pitkäaikaisia vähäisiä vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai vähäisten verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai ilmeisesti bakteeriflooraan aiheuttamiensa vaikutusten kautta Matkalta juuri palanneiden matolöydökset Belgiassa* 2591 potilasta, joista 35%:lla vatsaoireita Parasiittinäytteet kerättiin potilaan hakeutuessa matkailuklinikalle (ei jälkiseurantaa) Suolistomatoja löytyi 2,7%:lla potilaista Tavallisimmat löydökset (%): Strongyloides stercoralis 21 Piiskamato (Trichuris trichiura) 14 Schistosoma mansoni 11 Koukkumadot 10 Suolinkainen (Ascaris lumbricoides) 8 Ei-endeemisten matolöydösten osuudet HUSLABissa Strongyloides 6,0 % Koukkumadot 6,6 % Maksamadot 2,0 % Taenia-lajit 2,5 % Schistosomat 3,8 % Hymenolepis 10,3 % Suolinkainen 24,5 % Muut suolistomadot 0,2 % Kudosmadot 0,7 % Piiskamato 43,4 % * Ten Hove et al., Eur J Clin Microbiol Infect Dis (2009) 28: n=1627 Endeemisiksi madoiksi luokiteltu E. vermicularis ja D. latum, Jokiranta

7 Matkakohde ja matoinfektioriski Suolinkaisen esiintyvyys Suolistomatojen diagnostiikka Ulosteesta diagnostiikka halvinta ja helpointa Yleis/seulontatutkimuksena ulosteen formaliininäyte Kolme näytettä eri päivinä otettuna pulssimaisen munatuotannon vuoksi Koukkumatojen esiintyvyys Ulosteesta löytyneen aikuisen madon tutkiminen mahdollistaa myös luotettavan diagnostiikan Jos matkailijan matoepäily jatkuu negatiivisista ulostenäytteistä huolimatta, kannattaa määrittää veren eosinofiilimäärä (ja eosinofiliapotilailta matoserologia) Suolinkainen, Kuva: DeSilva et al, Trends in Parasitology 2003; 19: Esimerkki mebendatsoli- tai albendatsoli-hoidon vaikutuksesta matomäärään: 120 pv 15% 40% Suolistomatojen hoidon teho Vaihtelee oleellisesti lajeittain Albendatsoli (yli 100 tutkimusta, Horton J, Parasitology. 2000;121 Suppl:S113-32): Ascaris 95% Koukkumadot ka 78% Piiskamato 48% Kihomato 98% Strongyloides 62% Mebendatsoli: Ascaris 90% Koukkumadot 80-85% Johtopäätös: hoidon teho tulee tarkistaa Kontrollinäytteet (2 kpl) noin 3 kk kuluttua hoidosta on perinteinen yleissuositus M. Albonico, et al Trans R Soc Trop Med Hyg 89: Eosinofiliaan liittyvät matoinfektiot Suolistomadot Ascaris lumbricoides (vaellusvaihe) Koukkumadot Strongyloides stercoralis (painottuen vaellukseen) Suolistoalueen kudosmadot Schistosoma sp., Fasciola sp., Clonorchis sp. Toxocara sp (viskeraalinen larva migrans) Muut kudosmadot Filariat [imusolmukesuurentumat tai ihon kutina] Trichinella sp. [lihaskipu ja kuume] (Echinococcus) [kysta esim. maksassa] Harvinaisuudet (esim. Gnathostoma, anisakiaasi) [iho- tai vatsaoireet] Schistosoma-munia colonbiopsiassa Kuva: P. Hölsä Eosinofilia-matojen diagnostiikka Seulontatutkimukset: Suolistomatojen osalta F-ParaO, vähintään x3 Sekä suolisto- että kudosmatojen osalta S-MatoAb (8 antigeenia) Matovasta-ainepaketin avulla havaittavat matoinfektiot: Schistosoma Fasciola Echinococcus Strongyloides Filaria Toxocara (osa endeemisiä) Trichinella Etuna yksittäistesteihin on ristireaktioihin perustuvien väärien positiivisten tulosten välttäminen ja harvinaisempienkin matojen löytyminen 7

8 Yhteenveto Pitkittyneiden vatsavaivojen taustalta kannattaa etsiä Giardiaa ja Dientamoebaa F AmebVr tarvitaan F ParaO:n lisäksi Matkailijan kuumeen taustalla voi olla malaria tai jokin muu vakava infektio sairaalapäivystykseen Matkailijat saavat yleensä vain oireettomia suolistomatoja, ei kudosmatoja; tartuntareittejä useita Suolistomatojen munia ei voida havaita alle 2-4 kk tartunnasta näytteenotto esim. 4-6 kk matkalta palaamisen jälkeen Alkueläinten kystia ja madonmunia erittyy epätasaisesti kolmen ulostenäytteen ottaminen eri päivinä on järkevää Kudosmatoepäilyssä seulontatutkimuksena toimii veren eosinofilian (ja tarvittaessa matovasta-aineiden) määritys 8

Malarian käytännön diagnostiikka

Malarian käytännön diagnostiikka Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen

28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen 28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen Mikä tahansa eliö, joka käyttää hyväkseen toista eliötä tuottamatta tälle hyötyä, on parasiitti. Jaetaan perinteisesti pääryhmiin: alkueläimet,

Lisätiedot

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia

Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia Parasiittien ominaisuuksia Parasitologia Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti Parasiitti on eliö, joka käyttää hyväksi isäntää ja tuottaa tälle

Lisätiedot

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba

Lisätiedot

- U. - 1) heisimadot. Diphyllobothrium latum Leveä heisimato, lapamato MADOT. Parasiitit

- U. - 1) heisimadot. Diphyllobothrium latum Leveä heisimato, lapamato MADOT. Parasiitit MADT 1.Heisimadot (Cestoda) 2.Imumadot (Trematoda) 3.Sukkulamadot (Nematoda) Parasiitit Parasiitti eli loinen = käyttää hyväkseen toista eliötä (isäntää) tuottamatta tälle hyötyä kr. "#"$%&'$ = para sitos

Lisätiedot

Jokiranta, Malaria, L3 20121112

Jokiranta, Malaria, L3 20121112 Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta

Lisätiedot

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista 1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 30.8.2013 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

Suoliston parasiitti-infektiot. Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta

Suoliston parasiitti-infektiot. Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta Katsaus Suoliston parasiitti-infektiot Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta Suoliston parasiitti-infektiot eli alkueläin- ja matoinfektiot ovat maailmanlaajuisesti erittäin yleisiä. Alkueläimille

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 28.8.2014 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT! MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2014 Suomalaiset maailmalla Irti arjesta tropiikkiin tai

Lisätiedot

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT! MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2013 Matkailijoiden infektioriskit Ripuli Bakteerit E. coli

Lisätiedot

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2012...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri

Lisätiedot

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Alueellinen sairaalahygienian ja mikrobiologian laboratorion koulutuspäivä 29.11.2017 Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Ripulin aiheuttajia Ripulin aiheuttaja

Lisätiedot

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008

Lisätiedot

Toimenpideohje. tutkimukset

Toimenpideohje. tutkimukset Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja

Lisätiedot

ULOSTENÄYTTEEN BAK- TEERITUTKIMUSPROSESSI

ULOSTENÄYTTEEN BAK- TEERITUTKIMUSPROSESSI OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ULOSTENÄYTTEEN BAK- TEERITUTKIMUSPROSESSI Posteri bioanalytiikan opiskelijoille T E K I J Ä T: Ebba Brown Nina Koskela SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

NEMAVET jauhe koirille

NEMAVET jauhe koirille NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat

Lisätiedot

Jokiranta,

Jokiranta, Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta

Lisätiedot

Perä pörisee bongaa parasiitti

Perä pörisee bongaa parasiitti Taru Meri ja Antti Lavikainen TEEMA: KESÄNUMERO 2012 Ripulipotilaan oireiden taustalla on useimmiten virus tai bakteeri, mutta oireet voivat myös olla parasiitin eli loisen aiheuttamia. Tyypillistä suoliston

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijat 2012

Lääketieteen opiskelijat 2012 Lääketieteen opiskelijat 2012 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Sydän- ja verisuonitaudit Traumat Liikenneonnettomuudet..... Infektiot Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla

Lisätiedot

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018

Lisätiedot

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.

Lisätiedot

ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN

ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN Työohje bioanalyytikko-opiskelijoille T E K J Ä T: Henna Karhunen Titta Tuhkanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

El Leena Vajaranta Taustaa Kielihaasteet Kulttuurihaasteet Tautihaasteet Kirjallisuutta

El Leena Vajaranta Taustaa Kielihaasteet Kulttuurihaasteet Tautihaasteet Kirjallisuutta El Leena Vajaranta 13.10.2016 Taustaa Kielihaasteet Kulttuurihaasteet Tautihaasteet Kirjallisuutta 1 Lääkärit kohtaavat Suomessa yhä useammin työssään maahanmuuttajia ja pakolaisia. Koulutus monikulttuuriseen

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma

Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma Jane Marttila ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, ulkomaalaistoimiston ylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Maahanmuuttovirasto

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

Veren parasiitit. Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio

Veren parasiitit. Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio Veren parasiitit Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio Veren sivelynäytteestä voi löytyä Malaria Mikrofilaria Babesia Trypanosoma Toisintokuumeborrelia Trypanosoomat Kuuluvat

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Yksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta

Yksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta Tiede Yksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta Guineanmato on kuuluisa karmeudestaan. Toukat pääsevät elimistöön juomaveden kautta. Naaraat kasvavat jopa metrisiksi. Kun on aika

Lisätiedot

Kaisa Saarinen & Jutta Puomio

Kaisa Saarinen & Jutta Puomio Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kissojen suolistoloiset Suomessa prevalenssit, riskitekijät ja matolääkkeiden käyttötottumukset Kaisa Saarinen & Jutta Puomio Eläinlääketieteellinen patologia ja

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009. H. Kyrönseppä, infektiolääkäri

Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009. H. Kyrönseppä, infektiolääkäri Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009 H. Kyrönseppä, infektiolääkäri Infektiotautien esiintyvyys Kolme suurta: malaria 300 milj. (ilmoitett.) HIV/Aids 4.3 milj. (ilmoitett.) - kuoll.

Lisätiedot

KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012. Kalojen loiset

KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012. Kalojen loiset KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012 Kalojen loiset Tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Evira Monisoluiset, Metazoa 1. Monogeenit,

Lisätiedot

Onko koirallani matoja?

Onko koirallani matoja? Onko koirallani matoja? Koirien sisäloiset eli madot Lähestulkoon kaikki koirat saavat jossain elämänsä vaiheessa matotartunnan. Suomessa koirien yleisimmät sisäloiset kuuluvat pyörö- ja heisimatojen ryhmään.

Lisätiedot

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Anja Siitonen Sakari Jokiranta Markku Kuusi Maija Lappalainen Leena Maunula Merja Roivainen Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijat Heli Siikamäki. osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka. Infektiot. Traumat. liikenneonnettomuudet

Lääketieteen opiskelijat Heli Siikamäki. osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka. Infektiot. Traumat. liikenneonnettomuudet Lääketieteen opiskelijat 2014 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Infektiot Traumat liikenneonnettomuudet 1 Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla suurempi riski mm. Leder

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

OVATEC Plus. Sukkula- ja heisimadot, alkueläimet (Coccidia- ja Giardia-kystat).

OVATEC Plus. Sukkula- ja heisimadot, alkueläimet (Coccidia- ja Giardia-kystat). loissairaudet OVATEC Plus Mitä etsitään? Mitkä loiset? Ovatec Plus -menetelmällä tutkitaan ja tunnistetaan ulosteesta loisia, erityisesti niiden munia. Sukkula- ja heisimadot, alkueläimet (Coccidia- ja

Lisätiedot

Tavallisimmat matkailijan lääkärissä käynnin syyt. Infektiot. Traumat liikenneonnettomuudet. Sydän- ja verisuonitaudit

Tavallisimmat matkailijan lääkärissä käynnin syyt. Infektiot. Traumat liikenneonnettomuudet. Sydän- ja verisuonitaudit Infektiot Lääketieteen opiskelijat 2013 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Traumat liikenneonnettomuudet Sydän- ja verisuonitaudit Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit Valve, Kirsi 2016 Valve, K & Nieminen, T 2016, Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit, Suomen l k

Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit Valve, Kirsi 2016 Valve, K & Nieminen, T 2016, Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit, Suomen l k Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit Valve, Kirsi 2016 Valve, K & Nieminen, T 2016, Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit, Suomen l k rilehti, Vuosikerta. 71, Nro 12-13, Sivut 893-900.

Lisätiedot

Pfizer Animal Health

Pfizer Animal Health Loistartunnat ovat osa myös suomalaisen kissan arkipäivää. Monikissatalouksien kissoilla loiset ovat yleisempiä kuin perheen ainoalla kissalla. Vastaavasti ulkona liikkuva ja hiiriä pyydystävä kissa saa

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Nämä seikat ilmoitetaan luettelossa seuraavilla kirjaimilla:

Nämä seikat ilmoitetaan luettelossa seuraavilla kirjaimilla: N:o 921 2953 BIOLOGISTEN TEKIJÖIDEN LUOKITUS Liite 1. Johdanto 1. Luetteloon on otettu mukaan tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan tartunnan ihmisiin. Tekijöiden mahdolliset myrkky- ja allergiset vaikutukset

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tiina Korhonen Hanna Kuosmanen TARTUNTATAUDIT, NIIDEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO: OPAS VAIHTOON LÄHTEVÄLLE OPISKELIJALLE Opinnäytetyö Kesäkuu 2013 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Ekinokokit ovat nimestään huolimatta Taeniidae-heimoon

Ekinokokit ovat nimestään huolimatta Taeniidae-heimoon Katsaus Uhkaavatko ekinokokit meitä? Hanna Jarva, Antti Lavikainen, Heikki Henttonen ja Seppo Meri Koiraeläinten loismato ekinokokki voi aiheuttaa ihmiselle kystisen tai alveolaarisen ekinokokkoosin. Viimeisten

Lisätiedot

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä

Lisätiedot

Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta. Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki

Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta. Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki Katsaus Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki Suomessa todetaan nykyisin malariatapaus useammin kuin joka toinen viikko. Falciparummalariaan

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 738. Asetus valtioneuvoston ohjesäännön 51 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 738. Asetus valtioneuvoston ohjesäännön 51 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996 N:o 738 742 SISÄLLYS N:o Sivu 738 Asetus valtioneuvoston ohjesäännön 51 :n muuttamisesta... 1953 739 Työministeriön päätös biologisten

Lisätiedot

Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days

Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days Täit, satiaiset ja syyhy - missä mennään Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto, ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Labquality days 6.2.2015 Päätäi (Pediculus

Lisätiedot

Nukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa

Nukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa Anne-Marie Kerttula ja Antti Lavikainen Nukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa Nukleiinihapon osoitus on korvaamassa ainakin osittain tavanomaiset mikroskooppi- ja antigeeniosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta Pia Vennerström Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaostopäällikkö Luennon sisältö Mihin perustuu käsityksemme

Lisätiedot

Koiran välittämät zoonoosit

Koiran välittämät zoonoosit Koiran välittämät zoonoosit kirjallisuuskatsaus Kuva: J. Ranki: Rauha ja Sumu Lisensiaatin tutkielma, ELK Jenni Ranki, Peruseläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

KAROLIINA MOILANEN KÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN HYGIENISOINTI

KAROLIINA MOILANEN KÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN HYGIENISOINTI KAROLIINA MOILANEN KÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN HYGIENISOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Jukka Rintala Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 4. kesäkuuta

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää Vaikuttavat aineet: Oksanteeli Pyranteeli Pratsikvanteli

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Ripuloiva potilas vastaanotolla, mitä tulisi tehdä?

Ripuloiva potilas vastaanotolla, mitä tulisi tehdä? Ripuloiva potilas vastaanotolla, mitä tulisi tehdä? Mikko Kellokumpu Gastroenterologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri, LKS Ripuli määritelmä Löysät tai vetiset ulosteet, yleensä vähintään 3 kertaa vuorokaudessa.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia ja 20 mg pratsikvanteelia

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia ja 20 mg pratsikvanteelia 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Cazitel 230/20 mg kalvopäällysteinen tabletti kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana 13.5.2008 Eero Mattila Clostridium difficile o taudinkuva vaihtelee oireettomuudesta hengenvaarallisen rajuun o aina vaan uusiutuva Clostridium difficile

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Älä päästä tilalle uusia tauteja ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Miten taudinaiheuttaja tulee tilalle? Taudinaiheuttaja voi tulla tilalle montaa reittiä. Yleensä kyse on jonkinlaisesta

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot