Jokiranta, Yleislääkäripäivät
|
|
- Merja Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014 Yleistä ihmisen parasiiteista Parasiittien merkitys Vain harvat parasiitit loisivat ainoastaan ihmisessä Suurin osa zoonooseja Osa parasiiteista on varsin haitallisia, osa täysin harmittomia. Jälkimmäisiä kutsutaan nonpatogeenisiksi parasiiteiksi. Suurin osa lajeista aiheuttaa ihmiselle taudin vain harvoin Joidenkin lajien tartunta vaatii erikoista ihmisen toimintaa Joidenkin lajien tartunta vaatii immuunipuutosta curezone.com/forums/fm.asp?i= Vain harvat parasiitit aiheuttavat sinällään merkittävästi kuolleisuusriskiä: Malaria Amebiaasi Skistosomiaasi (maksafibroosi, rakkosyöpä) Trypanosoma Askariaasi Useammin parasiitit mukana sairastavuuden lisäämisessä: Suolisto-oireet Ravitsemushäiriöt Osa parasiiteista merkittäviä immuunipuutoksessa Strongyloides Leishmania sp. Toxoplasma Isospora Maailmanlaajuisesti tärkeimmät parasiittitaudit 1
2 Suoliston alkueläimet Yleiset Giardia lamblia* Dientamoeba fragilis* Entamoeba histolytica Cryptosporidium parvum* Harvinaiset Cyclospora cayetanensis Isospora belli Sarcocystis sp. Mikrosporidiat (Enterocytozoon sp., Encephalitozoon sp etc.) Balantidium coli (Blastocystis hominis) * Kotoperäisiä infektioita Suomessa Suoliston alkueläinten merkitys Akuutti ripuli Alkueläimet aiheuttavat 2-6% turistien saamista ripulitaudeista maailmalla E. histolytican aiheuttama akuutti paksusuolentulehdus ja ameeba-absessi ovat merkittäviä kuolleisuutta aiheuttavia tauteja kehitysmaissa (70 000/v) Krooniset vatsavaivat Osa alkueläimistä voi jäädä suolistoon pitkäksi aikaa akuutin taudin jälkeen ja aiheuttaa kroonisia vatsavaivoja tai imeytymishäiriöitä; tavallisimmat Giardia ja Dientamoeba, lähinnä torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium Epidemioiden aiheuttamiskyky Epidemioita kuvattu E. histolytican, Giardian, Cryptosporidiumin ja Cyclosporan aiheuttamina ympäri maailmaa Ripulitautien inkubaatioaikoja Suoliston alkueläinlöydökset THL:n tartuntatautirekisterissä 1-8 h: Ruokamyrkytys (toksiinivälitteinen) h: Rota, (ETEC, Campylobacter, Shigella) Havaittuja epidemioita 8-12 h: Ruokamyrkytys, Kolera, (Salmonella), C. botulinum 3-11 pv: Campylobacter, Adenovirus, Cryptosporidium Giardia h: ETEC, Salmonella, Shigella, Yersinia, Noro 7-28 pv: Giardia, Entamoeba histolytica, Dientamoeba fragilis E. histolytica Cryptosporidium Summittaisia aikoja, kerätty eri lähteistä by Vuoden 2013 lukema estimoitu 1-9/2013 perusteella () Esimerkki akuutista ripulista: suoliston amebiaasi Suolistoparasiitit ja krooniset vatsavaivat Aiheuttajana Entamoeba histolytica Patogeneesi perustuu ameeban kykyyn tunkeutua paksusuolen limakalvon läpi Suolen limakalvoon haavaumia, joista voi vuotaa verta Oireina vatsakipu, ripuli ja verta ulosteessa Ripulin aikana kystia ei ehdi juurikaan muodostua, joten ulosteeseen vain trofotsoiitteja Perinteisesti diagnostiikka on perustunut mikroskopointiin, nykyään käytetään lähinnä antigeeninosoitustestejä Osa alkueläimistä voi jäädä suolistoon pitkäksi aikaa akuutin taudin jälkeen ja aiheuttaa kroonisia vatsavaivoja tai imeytymishäiriöitä; Giardia tavallisin Dientamoeba fragilis varsin tavallinen Torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium Osa madoista aiheuttaa pitkäaikaisia vähäisiä vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai vähäisten verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai ilmeisesti bakteeriflooraan aiheuttamiensa vaikutusten kautta 2
3 Giardia lamblia Giardiaasi Siimaeläin, lisääntyy jakautumalla Tarttuu ulosteen kontaminoiman ruoan tai juoman välityksellä Tarttuu kuukausia vedessä säilyvästä kystasta, joka aukeaa ohutsuolessa ja vapauttaa 2 trofotsoiittia Eliö tarrautuu imukupilla ohutsuolen alkupuolen villuksiin Osa solunjakaantumisista johtaa kystien muodostumiseen Kystat ulosteeseen, josta infektio uuteen isäntään Reservuaarina voi toimia monet nisäkkäät, mm. koira tai majava Infektioita maailmanlaajuisesti 280 milj/v Taudinkuva vaihtelee oireettomasta akuuttiin rajuun gastroenteriittiin ja krooniseen malabsorptioon. Spesifistä diagnoosia ei voi tehdä taudinkuvan perusteella. Akuutin taudin oireet: Alkavat 1-3 vko tartunnasta Ylävatsakouristelut Pahoinvointi, kuvotus Löysät, pahanhajuiset, kelluvat, vaaleat ulosteet Tihentynyt ulostamistarve Ilmavaivat, ruokahaluttomuus Kroonisen taudin oireet: Kuten akuutin giardiaasin, mutta lievempinä Aaltoilu oireisine jaoireettomine vaiheineen Oireisto perustuu pääosin imeytymishäiriöihin, joiden taustalla mekaaninen esto ja suolinukan vauriot Dientamoeba fragilis -infektio Pitkittyneiden vatsavaivojen parasiittidiagnostiikka (Jokiranta, Kantele, Siikamäki) Usein oireeton tyypilliset oireet lievää mahan turvottelua ja ripulia; oireet voivat jatkua useita vuosia Joskus painonlaskua, harvoin verenvuotoa 2000-luvulla tunnustettu taudinaiheuttajaksi varsinkin lapsilla ja nuorilla Suomessa suurin piirtein yhtä yleinen kuin Giardia Ei muodosta kystia Vaikeaa havaita ja käytännössä mahdotonta luotettavasti tunnistaa formaliininäytteestä Diagnostiikka perustuu ameebavärjäykseen, joka tehdään kestokiinnitetystä ulosteesta Koukkumadon muna (kuva ) Formaliini-ulosteesta: F-para-O x 3 Lähinnä Giardia, (madot) F-CrypVr x 3 Cryptosporidium, Cyclospora, Isospora F-GiCrAg Vain Giardia ja Cryptosporidium, edellisiä hieman herkempi PVA-näyte: F-AmebVr x 2 Dientamoeba fragiliksen mahdollinen löytyminen Strongyloides-viljely tuoreulosteesta ei ole yleensä tarpeen, paitsi jos on erityinen syy epäillä Strongyloides-infektiota tai potilaalla on eosinofiliaa Clin Microbiol Rev 17 (3) Strongyloides-toukka (kuva ) Matkailijan kuumeen taustalla on monia syitä Ei spesifistä diagnoosia 25% Muu dg 3% Iho/pehmytkudos dg 3% Muu GI dg 3% Urogenitaali dg 4% Hengitystieinfektio 15% Akuutti ripulitauti 27% Systeeminen kuumetauti, jonka taustalla bakteeri, virus tai sieni17% Malaria 4% Kuvassa lopullisten päädiagnoosien jakauma Potilasaineistona HYKSin päivystykseen tulleet potilaat (n=462) Siikamäki H ym. J Travel Med. 2011;17:
4 Malaria Aiheuttajina Plasmodium-lajit: Monta elämänvaihetta (solumuotoa) kiertokulun eri vaiheissa Herkkä ympäristön olosuhteille, ei luonnossa vapaana selviytyvää muotoa Ihmistä infektoi viisi Plasmodium-lajia: Plasmodium falciparum P. vivax P. ovale P. malariae Uusin tulokas: P. knowlesi Malaria on kuumeinen yleisinfektio, jossa oireita voi tulla useista elinryhmistä Lähde: Purves et al., Life: The Science of Biology, 4th Edition, by Sinauer Associates Malarian levinneisyys Malarian itämisaika P. falciparum P. vivax P. ovale P. malariae P. knowlesi vrk vrk (relapsit vuosienkin jälkeen) 3-4 viikkoa (relapsit vuosienkin jälkeen) 3-4 viikkoa vrk J. Sachs ja P. Malaney Nature 415, (2002) Malarialajin vaikutus taudinkuvaan P. vivax ja P. ovale infektoivat vain retikulosyyttejä korkeintaan 2% punasoluista infektoituu P. malariae infektoi vain vanhoja punasoluja korkeintaan 1-2% punasoluista infektoituu P. falciparum infektoi kaikenikäisiä punasoluja jopa yli 50% parasitemioita tavataan henkeä uhkaava tila kehittyy, kun punasoluista 5-10% on infektoitunut P. knowlesi infektoi kaikenikäisiä punasoluja Kuolleisuus falciparumin jälkeen suurinta Malarian oireet Oireet usein epäspesifisiä: päänsärkyä, lihaskipua, väsymystä, vatsakipua, hikoilua, pahoinvointia, ripulia, tajunnan tason laskua Klassinen kuumehorkka: kuume nousee nopeasti ad vilunväristyksiä, vapinaa kesto min kuume laskee 4-8 tunnin aikana Plasmodium-laji vaikuttaa kuumesykliin: P. vivax ja P. ovale: 2 vrk välein P. malariae: 3 vrk välein P. knowlesi: 1 vrk välein P. falciparum: usein jatkuva kuume 4
5 Kliiniset ja laboratoriolöydökset Malarian ehkäisy Kliiniset löydökset suurentunut perna joskus suurentunut ja aristava maksa harvoin ikterus Laboratoriolöydöksiä: anemia joskus leukopenia trombosytopenia CRP suojautuminen pistoilta hyttyskarkotteet pitkähihaiset/-lahkeiset vaaleat vaatteet vältettävä ulkona liikkumista hämärän ja pimeän aikaan hyttysverkko on tehokas, varsinkin hyönteismyrkytettynä estolääkkeet eivät poista suojautumiskeinojen tarvetta eivät estä malariatartunnan saamista 100% varmuudella pystyvät yleensä estämään vaikean taudin kehittymisen Yleensä aloitettava 1-3 viikkoa ennen matkaa, jotta mahdolliset sivuvaikutukset havaitaan jatkettava 4 viikkoa matkan jälkeen, jotta juuri ennen paluuta saadut infektiotkin tulisi estettyä Maakohtaiset päivitetyt estolääkityssuositukset Matkailijan terveysoppaasta (löytyy THL:n sivuilta hakukoneilla) Malaria-diagnostiikan nyrkkisääntö: Malaria-alueelta tulleella kuumepotilaalla on malaria kunnes toisin todistetaan Potilas sairaalapäivystykseen Suoliston sukkulamadot Suoliston heisimadot Suolinkainen (kuva ) Tavallisimmat lajit: Suolinkainen (Ascaris lumbricoides) Piiskamato (Trichuris trichiura) Koukkumadot (Ancylostoma duodenale/necator americanus) Strongyloides stercoralis Kihomato (Enterobius vermicularis) Toukalla yleensä monivaiheinen kiertokulku elimistössä (esim. suoli/iho-verenkierto-keuhkot-kurkunpää-suoli) Suolessa peristaltiikan mukana kulkeutumista estää liike, kiinnittyminen suolen seinämään tai S-asento Kliiniset seuraukset: Proteiinien ja muiden ravinteiden kulutus Anemia (yksi koukkumato voi aiheuttaa 0,3 ml verenhukan/vrk) Sappiteiden tai suolen tukkeuma välitöntä kuolleisuutta (suolinkainen) Tärkeimmät lajit: Sian kapea heisimato (Taenia solium) Naudan kapea heisimato (Taenia saginata) Lapamato (Diphyllobothrium latum) Kääpiöheisimato (Hymenolepis nana/diminuta) Kiinnittyvät ohutsuoleen imuvaoilla, imukupeilla ja/tai koukuilla Tarttuvat yleensä puutteellisesti kypsennetyn infektoituneen eläimen tai kalan lihaa syömällä Sian kapea heisimato (Taenia solium), aiheuttaa kudoskystien (kystiserkoosin) myötä mm. epilepsiaa Mato kasvaa suolessa vähitellen ja vasta aikaisintaan 2 kk kuluttua tartunnasta alkaa munien tuotanto Lapamadon jaokkeita (kuva ) 5
6 Suoliston imumadot Suoliston matotautien esiintyvyys Tärkeimmät imumadot Halkiomadot (Schistosoma sp.) Kiinanmaksamato (Chlonorchis sinensis) Fasciola sp., Fasciolopsis buski Käyttävät imukuppeja tarttuakseen isännän kudospintoihin Schistosomat elävät pienten verisuonten sisällä joko suoliliepeen (S. mansoni ja S. japonicum) tai virtsarakon (S. haematobium) alueella Maksamadot kliinisesti merkittäviä varsinkin Kaakkois-Aasiasta tulleilla maahanmuuttajilla WHO:n arvion mukaan ainakin 3 mrd ihmistä kantaa suolessaan matoja 450 milj oireisia Valtaosa oireilevista lapsia Kuolleisuutta: koukkumadot /v suolinkainen /v Schistosoma /v Maailmanlaajuinen prevalenssi (milj) Suolinkainen Piiskamato Koukkumadot Schistosoma DeSilva et al, Trends in Parasitology 2003; 19: Matkailijan matoriskit Suolistomato-oireet Uimassa Victoriajärvessä (kuva Tarttuminen ruoasta Ruoan kypsentäminen estää infektion Hedelmien ja vihannesten peseminen vähentää infektioriskiä Tarttuminen ihon läpi Nurmella kävellessä umpikenkien (ei sandaalien) käyttäminen estää koukkumatojen ja Strongyloidesmadon tarttumista Makeissa luonnonvesissä uimisen välttäminen estää Schistosoma-infektion Matoinfektiot eivät tartu ihmisestä toiseen (paria poikkeusta, Strongyloides ja Taenia solium lukuunottamatta), joten matkailijan madot eivät aiheuta infektioriskejä kotimaassa Suolistomadoista kuumeilua aiheuttaa lähinnä Strongyloides stercoralis ja akuutissa vaiheessa Schistosomat (Katayama-kuume) Osa madoista aiheuttaa pitkäaikaisia vähäisiä vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai vähäisten verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai ilmeisesti bakteeriflooraan aiheuttamiensa vaikutusten kautta Matkalta juuri palanneiden matolöydökset Belgiassa* 2591 potilasta, joista 35%:lla vatsaoireita Parasiittinäytteet kerättiin potilaan hakeutuessa matkailuklinikalle (ei jälkiseurantaa) Suolistomatoja löytyi 2,7%:lla potilaista Tavallisimmat löydökset (%): Strongyloides stercoralis 21 Piiskamato (Trichuris trichiura) 14 Schistosoma mansoni 11 Koukkumadot 10 Suolinkainen (Ascaris lumbricoides) 8 Ei-endeemisten matolöydösten osuudet HUSLABissa Strongyloides 6,0 % Koukkumadot 6,6 % Maksamadot 2,0 % Taenia-lajit 2,5 % Schistosomat 3,8 % Hymenolepis 10,3 % Suolinkainen 24,5 % Muut suolistomadot 0,2 % Kudosmadot 0,7 % Piiskamato 43,4 % * Ten Hove et al., Eur J Clin Microbiol Infect Dis (2009) 28: n=1627 Endeemisiksi madoiksi luokiteltu E. vermicularis ja D. latum, Jokiranta
7 Matkakohde ja matoinfektioriski Suolinkaisen esiintyvyys Suolistomatojen diagnostiikka Ulosteesta diagnostiikka halvinta ja helpointa Yleis/seulontatutkimuksena ulosteen formaliininäyte Kolme näytettä eri päivinä otettuna pulssimaisen munatuotannon vuoksi Koukkumatojen esiintyvyys Ulosteesta löytyneen aikuisen madon tutkiminen mahdollistaa myös luotettavan diagnostiikan Jos matkailijan matoepäily jatkuu negatiivisista ulostenäytteistä huolimatta, kannattaa määrittää veren eosinofiilimäärä (ja eosinofiliapotilailta matoserologia) Suolinkainen, Kuva: DeSilva et al, Trends in Parasitology 2003; 19: Esimerkki mebendatsoli- tai albendatsoli-hoidon vaikutuksesta matomäärään: 120 pv 15% 40% Suolistomatojen hoidon teho Vaihtelee oleellisesti lajeittain Albendatsoli (yli 100 tutkimusta, Horton J, Parasitology. 2000;121 Suppl:S113-32): Ascaris 95% Koukkumadot ka 78% Piiskamato 48% Kihomato 98% Strongyloides 62% Mebendatsoli: Ascaris 90% Koukkumadot 80-85% Johtopäätös: hoidon teho tulee tarkistaa Kontrollinäytteet (2 kpl) noin 3 kk kuluttua hoidosta on perinteinen yleissuositus M. Albonico, et al Trans R Soc Trop Med Hyg 89: Eosinofiliaan liittyvät matoinfektiot Suolistomadot Ascaris lumbricoides (vaellusvaihe) Koukkumadot Strongyloides stercoralis (painottuen vaellukseen) Suolistoalueen kudosmadot Schistosoma sp., Fasciola sp., Clonorchis sp. Toxocara sp (viskeraalinen larva migrans) Muut kudosmadot Filariat [imusolmukesuurentumat tai ihon kutina] Trichinella sp. [lihaskipu ja kuume] (Echinococcus) [kysta esim. maksassa] Harvinaisuudet (esim. Gnathostoma, anisakiaasi) [iho- tai vatsaoireet] Schistosoma-munia colonbiopsiassa Kuva: P. Hölsä Eosinofilia-matojen diagnostiikka Seulontatutkimukset: Suolistomatojen osalta F-ParaO, vähintään x3 Sekä suolisto- että kudosmatojen osalta S-MatoAb (8 antigeenia) Matovasta-ainepaketin avulla havaittavat matoinfektiot: Schistosoma Fasciola Echinococcus Strongyloides Filaria Toxocara (osa endeemisiä) Trichinella Etuna yksittäistesteihin on ristireaktioihin perustuvien väärien positiivisten tulosten välttäminen ja harvinaisempienkin matojen löytyminen 7
8 Yhteenveto Pitkittyneiden vatsavaivojen taustalta kannattaa etsiä Giardiaa ja Dientamoebaa F AmebVr tarvitaan F ParaO:n lisäksi Matkailijan kuumeen taustalla voi olla malaria tai jokin muu vakava infektio sairaalapäivystykseen Matkailijat saavat yleensä vain oireettomia suolistomatoja, ei kudosmatoja; tartuntareittejä useita Suolistomatojen munia ei voida havaita alle 2-4 kk tartunnasta näytteenotto esim. 4-6 kk matkalta palaamisen jälkeen Alkueläinten kystia ja madonmunia erittyy epätasaisesti kolmen ulostenäytteen ottaminen eri päivinä on järkevää Kudosmatoepäilyssä seulontatutkimuksena toimii veren eosinofilian (ja tarvittaessa matovasta-aineiden) määritys 8
Malarian käytännön diagnostiikka
Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto
Lisätiedot28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen
28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen Mikä tahansa eliö, joka käyttää hyväkseen toista eliötä tuottamatta tälle hyötyä, on parasiitti. Jaetaan perinteisesti pääryhmiin: alkueläimet,
LisätiedotUlostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotParasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia
Parasiittien ominaisuuksia Parasitologia Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti Parasiitti on eliö, joka käyttää hyväksi isäntää ja tuottaa tälle
LisätiedotDientamoeba fragilis - suolistoparasiitti
Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba
Lisätiedot- U. - 1) heisimadot. Diphyllobothrium latum Leveä heisimato, lapamato MADOT. Parasiitit
MADT 1.Heisimadot (Cestoda) 2.Imumadot (Trematoda) 3.Sukkulamadot (Nematoda) Parasiitit Parasiitti eli loinen = käyttää hyväkseen toista eliötä (isäntää) tuottamatta tälle hyötyä kr. "#"$%&'$ = para sitos
LisätiedotJokiranta, Malaria, L3 20121112
Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta
LisätiedotNyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö
Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista
1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotRipuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium
MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 30.8.2013 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotSuoliston parasiitti-infektiot. Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta
Katsaus Suoliston parasiitti-infektiot Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta Suoliston parasiitti-infektiot eli alkueläin- ja matoinfektiot ovat maailmanlaajuisesti erittäin yleisiä. Alkueläimille
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 28.8.2014 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotMATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!
MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2014 Suomalaiset maailmalla Irti arjesta tropiikkiin tai
LisätiedotMATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!
MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2013 Matkailijoiden infektioriskit Ripuli Bakteerit E. coli
LisätiedotMATKAILIJAN INFEKTIORISKIT
MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2012...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri
LisätiedotRipulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi
Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Alueellinen sairaalahygienian ja mikrobiologian laboratorion koulutuspäivä 29.11.2017 Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Ripulin aiheuttajia Ripulin aiheuttaja
LisätiedotHeli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka
Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008
LisätiedotToimenpideohje. tutkimukset
Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja
LisätiedotULOSTENÄYTTEEN BAK- TEERITUTKIMUSPROSESSI
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ULOSTENÄYTTEEN BAK- TEERITUTKIMUSPROSESSI Posteri bioanalytiikan opiskelijoille T E K I J Ä T: Ebba Brown Nina Koskela SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotNEMAVET jauhe koirille
NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat
LisätiedotJokiranta,
Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta
LisätiedotPerä pörisee bongaa parasiitti
Taru Meri ja Antti Lavikainen TEEMA: KESÄNUMERO 2012 Ripulipotilaan oireiden taustalla on useimmiten virus tai bakteeri, mutta oireet voivat myös olla parasiitin eli loisen aiheuttamia. Tyypillistä suoliston
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotLääketieteen opiskelijat 2012
Lääketieteen opiskelijat 2012 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Sydän- ja verisuonitaudit Traumat Liikenneonnettomuudet..... Infektiot Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla
LisätiedotTartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
LisätiedotHEVOSEN MADOTUS 01/01/2016
HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.
LisätiedotULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN Työohje bioanalyytikko-opiskelijoille T E K J Ä T: Henna Karhunen Titta Tuhkanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotEl Leena Vajaranta Taustaa Kielihaasteet Kulttuurihaasteet Tautihaasteet Kirjallisuutta
El Leena Vajaranta 13.10.2016 Taustaa Kielihaasteet Kulttuurihaasteet Tautihaasteet Kirjallisuutta 1 Lääkärit kohtaavat Suomessa yhä useammin työssään maahanmuuttajia ja pakolaisia. Koulutus monikulttuuriseen
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotKampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy
Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma
Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma Jane Marttila ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, ulkomaalaistoimiston ylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Maahanmuuttovirasto
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotEssote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan
Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen
LisätiedotTehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat
Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden
LisätiedotLasten infektioita kihomadot, märkärupi
Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotKihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010
Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa
LisätiedotVeren parasiitit. Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio
Veren parasiitit Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio Veren sivelynäytteestä voi löytyä Malaria Mikrofilaria Babesia Trypanosoma Toisintokuumeborrelia Trypanosoomat Kuuluvat
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotYksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta
Tiede Yksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta Guineanmato on kuuluisa karmeudestaan. Toukat pääsevät elimistöön juomaveden kautta. Naaraat kasvavat jopa metrisiksi. Kun on aika
LisätiedotKaisa Saarinen & Jutta Puomio
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kissojen suolistoloiset Suomessa prevalenssit, riskitekijät ja matolääkkeiden käyttötottumukset Kaisa Saarinen & Jutta Puomio Eläinlääketieteellinen patologia ja
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotKaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009. H. Kyrönseppä, infektiolääkäri
Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009 H. Kyrönseppä, infektiolääkäri Infektiotautien esiintyvyys Kolme suurta: malaria 300 milj. (ilmoitett.) HIV/Aids 4.3 milj. (ilmoitett.) - kuoll.
LisätiedotKALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012. Kalojen loiset
KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012 Kalojen loiset Tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Evira Monisoluiset, Metazoa 1. Monogeenit,
LisätiedotOnko koirallani matoja?
Onko koirallani matoja? Koirien sisäloiset eli madot Lähestulkoon kaikki koirat saavat jossain elämänsä vaiheessa matotartunnan. Suomessa koirien yleisimmät sisäloiset kuuluvat pyörö- ja heisimatojen ryhmään.
LisätiedotRuokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset
Anja Siitonen Sakari Jokiranta Markku Kuusi Maija Lappalainen Leena Maunula Merja Roivainen Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
LisätiedotLääketieteen opiskelijat Heli Siikamäki. osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka. Infektiot. Traumat. liikenneonnettomuudet
Lääketieteen opiskelijat 2014 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Infektiot Traumat liikenneonnettomuudet 1 Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla suurempi riski mm. Leder
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotBakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä
Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät
LisätiedotLuomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri
Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotMaha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa
Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen
LisätiedotOVATEC Plus. Sukkula- ja heisimadot, alkueläimet (Coccidia- ja Giardia-kystat).
loissairaudet OVATEC Plus Mitä etsitään? Mitkä loiset? Ovatec Plus -menetelmällä tutkitaan ja tunnistetaan ulosteesta loisia, erityisesti niiden munia. Sukkula- ja heisimadot, alkueläimet (Coccidia- ja
LisätiedotTavallisimmat matkailijan lääkärissä käynnin syyt. Infektiot. Traumat liikenneonnettomuudet. Sydän- ja verisuonitaudit
Infektiot Lääketieteen opiskelijat 2013 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Traumat liikenneonnettomuudet Sydän- ja verisuonitaudit Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla
LisätiedotMaahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit Valve, Kirsi 2016 Valve, K & Nieminen, T 2016, Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit, Suomen l k
Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit Valve, Kirsi 2016 Valve, K & Nieminen, T 2016, Maahanmuuttajien t rkeimm t trooppiset taudit, Suomen l k rilehti, Vuosikerta. 71, Nro 12-13, Sivut 893-900.
LisätiedotPfizer Animal Health
Loistartunnat ovat osa myös suomalaisen kissan arkipäivää. Monikissatalouksien kissoilla loiset ovat yleisempiä kuin perheen ainoalla kissalla. Vastaavasti ulkona liikkuva ja hiiriä pyydystävä kissa saa
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotNämä seikat ilmoitetaan luettelossa seuraavilla kirjaimilla:
N:o 921 2953 BIOLOGISTEN TEKIJÖIDEN LUOKITUS Liite 1. Johdanto 1. Luetteloon on otettu mukaan tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan tartunnan ihmisiin. Tekijöiden mahdolliset myrkky- ja allergiset vaikutukset
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMaha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla
Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen
LisätiedotKARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tiina Korhonen Hanna Kuosmanen TARTUNTATAUDIT, NIIDEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO: OPAS VAIHTOON LÄHTEVÄLLE OPISKELIJALLE Opinnäytetyö Kesäkuu 2013 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotEkinokokit ovat nimestään huolimatta Taeniidae-heimoon
Katsaus Uhkaavatko ekinokokit meitä? Hanna Jarva, Antti Lavikainen, Heikki Henttonen ja Seppo Meri Koiraeläinten loismato ekinokokki voi aiheuttaa ihmiselle kystisen tai alveolaarisen ekinokokkoosin. Viimeisten
LisätiedotTalousveteen liittyvät terveysriskit
Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä
LisätiedotMalariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta. Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki
Katsaus Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki Suomessa todetaan nykyisin malariatapaus useammin kuin joka toinen viikko. Falciparummalariaan
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 738. Asetus valtioneuvoston ohjesäännön 51 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996 N:o 738 742 SISÄLLYS N:o Sivu 738 Asetus valtioneuvoston ohjesäännön 51 :n muuttamisesta... 1953 739 Työministeriön päätös biologisten
LisätiedotJokiranta, 6.2.2015 Labquality Days
Täit, satiaiset ja syyhy - missä mennään Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto, ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Labquality days 6.2.2015 Päätäi (Pediculus
LisätiedotNukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa
Anne-Marie Kerttula ja Antti Lavikainen Nukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa Nukleiinihapon osoitus on korvaamassa ainakin osittain tavanomaiset mikroskooppi- ja antigeeniosoitusmenetelmät
LisätiedotKanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta
Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta Pia Vennerström Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaostopäällikkö Luennon sisältö Mihin perustuu käsityksemme
LisätiedotKoiran välittämät zoonoosit
Koiran välittämät zoonoosit kirjallisuuskatsaus Kuva: J. Ranki: Rauha ja Sumu Lisensiaatin tutkielma, ELK Jenni Ranki, Peruseläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotKAROLIINA MOILANEN KÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN HYGIENISOINTI
KAROLIINA MOILANEN KÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN HYGIENISOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Jukka Rintala Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 4. kesäkuuta
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää Vaikuttavat aineet: Oksanteeli Pyranteeli Pratsikvanteli
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotKeskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotRipuloiva potilas vastaanotolla, mitä tulisi tehdä?
Ripuloiva potilas vastaanotolla, mitä tulisi tehdä? Mikko Kellokumpu Gastroenterologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri, LKS Ripuli määritelmä Löysät tai vetiset ulosteet, yleensä vähintään 3 kertaa vuorokaudessa.
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia ja 20 mg pratsikvanteelia
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Cazitel 230/20 mg kalvopäällysteinen tabletti kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotClostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila
Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana 13.5.2008 Eero Mattila Clostridium difficile o taudinkuva vaihtelee oireettomuudesta hengenvaarallisen rajuun o aina vaan uusiutuva Clostridium difficile
LisätiedotSalmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira
Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan
LisätiedotÄlä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke
Älä päästä tilalle uusia tauteja ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Miten taudinaiheuttaja tulee tilalle? Taudinaiheuttaja voi tulla tilalle montaa reittiä. Yleensä kyse on jonkinlaisesta
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
Lisätiedot