Lunnnvara- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Eläintenhidn saamisala Eläintenhitaja Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa 1.8.2015 Käsittelyt: Salpauksen ammattisaamisen timikunta: 12.5.2015, 8.11.2016 (Yrityksessä timiminen ja yritystiminnan suunnittelu -tutkinnn sat, vimassa 1.1.2017 alkaen), 13.12.2016 (Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen -tutkinnn sa, vimassa 1.1.2017 alkaen) Valtakunnallinen vimaantulpäivä 1.8.2015 (Opetushallitus) humiiden Opetushallituksen määräys yhteisiä tutkinnn sia kskevien lukikurssien vastaavuuksien pistamisesta (vimassa 1.8.2016 alkaen)
SISÄLLYSLUETTELO 1 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Maatalusalan kuvaus ja arvperusta... 1 1.2 Maatalusalan perustutkinnn tavitteet... 1 1.3 Maatalusalan perustutkinnn (180 sp) mudstuminen... 1 1.4 Ammatillisen perustutkinnn mudstumisperiaatteet... 3 1.5 Elinikäisen ppimisen avaintaidt... 3 1.6 Jatk-pintkelpisuus... 6 2 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 6 2.2 Kaikille paklliset tutkinnn sat... 6 2.2.1 Työskentely maatalusalalla, 15 sp... 6 2.2.2 Maaseutuyrittäminen, 20 sp... 7 2.3 Eläintenhidn kulutushjelma tai saamisala, eläintenhitaja... 7 2.3.1 Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 40 sp... 7 2.4 Valinnaiset tutkinnn sat... 8 2.4.1 Autmaatin hyödyntäminen maataludessa, 20 sp... 8 2.4.2 Tutanteläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp... 9 2.4.3 Pieneläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp... 10 2.4.4 Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 12 2.4.5 Kiran hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 15 2.4.6 Hevsen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen 15 sp... 17 2.4.7 Lampaan ja vuhen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 20 2.4.8 Siipikarjan hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 24 2.4.9 Sikjen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 27 2.4.10 Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hitaminen, 15 sp... 31 2.4.11 Lumututteiden tuttaminen, 15 sp... 34 2.4.12 Palveluiden tuttaminen maaseudulla, 15 sp... 34 2.4.13 Maatalustutteiden jatkjalstus, 15 sp... 35 2.4.14 Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta... 35 2.4.15 Tutkinnn sa ammattitutkinnsta... 36 2.4.16 Tutkinnn sa erikisammattitutkinnista... 37 2.4.17 Paikallisesti tarjttava maatalusalan tutkinnn sa... 37 2.4.18 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp... 38 2.4.19 Yrityksessä timiminen, 15 sp... 39 2.4.20 Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp... 41 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 42 3.1 Paklliset tutkinnn sat (19 sp)... 42 3.1.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp... 42 3.1.2 Matemaattislunnntieteellinen saaminen 9 sp... 45 3.1.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 8 sp... 48 3.1.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 sp... 52 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 55 4.1 Maatalusalan perustutkinnn terveydentilavaatimukset... 55 5 LIITTEET... 56
1 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Maatalusalan kuvaus ja arvperusta... 1 1.2 Maatalusalan perustutkinnn tavitteet... 1 1.3 Maatalusalan perustutkinnn (180 sp) mudstuminen... 1 1.4 Ammatillisen perustutkinnn mudstumisperiaatteet... 3 1.5 Elinikäisen ppimisen avaintaidt... 3 1.6 Jatk-pintkelpisuus... 6 2 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 6 2.2 Kaikille paklliset tutkinnn sat... 6 2.2.1 Työskentely maatalusalalla, 15 sp... 6 2.2.2 Maaseutuyrittäminen, 20 sp... 7 2.3 Eläintenhidn kulutushjelma tai saamisala, eläintenhitaja... 7 2.3.1 Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 40 sp... 7 2.4 Valinnaiset tutkinnn sat... 8 2.4.1 Autmaatin hyödyntäminen maataludessa, 20 sp... 8 2.4.2 Tutanteläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp... 9 2.4.3 Pieneläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp... 10 2.4.4 Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 12 2.4.5 Kiran hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 15 2.4.6 Hevsen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen 15 sp... 17 2.4.7 Lampaan ja vuhen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 20 2.4.8 Siipikarjan hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 24 2.4.9 Sikjen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp... 27 2.4.10 Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hitaminen, 15 sp... 31 2.4.11 Lumututteiden tuttaminen, 15 sp... 34 2.4.12 Palveluiden tuttaminen maaseudulla, 15 sp... 34 2.4.13 Maatalustutteiden jatkjalstus, 15 sp... 35 2.4.14 Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta... 35 2.4.15 Tutkinnn sa ammattitutkinnsta... 36 2.4.16 Tutkinnn sa erikisammattitutkinnista... 37 2.4.17 Paikallisesti tarjttava maatalusalan tutkinnn sa... 37 2.4.18 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp... 38 2.4.19 Yrityksessä timiminen, 15 sp... 39 2.4.20 Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp... 41 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 42 3.1 Paklliset tutkinnn sat (19 sp)... 42 3.1.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp... 42 3.1.2 Matemaattislunnntieteellinen saaminen 9 sp... 45 3.1.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 8 sp... 48 3.1.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 sp... 52 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 55 4.1 Maatalusalan perustutkinnn terveydentilavaatimukset... 55 5 LIITTEET... 56
1 1 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Maatalusalan kuvaus ja arvperusta Valtakunnalliset tutkinnn perusteet 1.2 Maatalusalan perustutkinnn tavitteet Valtakunnalliset tutkinnn perusteet 1.3 Maatalusalan perustutkinnn (180 sp) mudstuminen MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnn mudstuminen ammatillisessa peruskulutuksessa, 180 saamispistettä Tutkinnn mudstuminen näyttötutkinnssa 2 Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp 2 Ammatilliset tutkinnn sat 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 35 sp 2.1.1 Työskentely maatalusalalla, 15 sp 2.1.2 Maaseutuyrittäminen, 20 sp 2.2 Maatilataluden saamisalan, maaseutuyrittäjä, pakllinen tutkinnn sa, 40 sp 2.2.1 Maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen, 40 sp 2.3 Maatalusteknlgian saamisalan, maaseutuyrittäjä, pakllinen tutkinnn sa, 40 sp 2.3.1 Maataluskneiden ja -laitteiden käyttäminen, hultaminen ja krjaaminen, 40 sp 2.4 Eläintenhidn saamisalan, eläintenhitaja, pakllinen tutkinnn sa, 40 sp 2.4.1 Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 40 sp 2.5 Turkistaluden saamisalan, turkistarhaaja, pakllinen tutkinnn sa, 40 sp 2.5.1 Turkiseläinten kasvattaminen, 40 sp 2.6 Valinnaiset tutkinnn sat Opiskelijan valitsee khdasta 2.6 yhteensä 60 saamispistettä. 2.1 Paklliset tutkinnn sat 2.1.1 Työskentely maatalusalalla 2.1.2 Maaseutuyrittäminen 2.2 Maatilataluden saamisalan, maaseutuyrittäjä, pakllinen tutkinnn sa 2.2.1 Maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen 2.3 Maatalusteknlgian saamisalan, maaseutuyrittäjä, pakllinen tutkinnn sa 2.3.1 Maataluskneiden ja -laitteiden käyttäminen, hultaminen ja krjaaminen 2.4 Eläintenhidn saamisala, eläintenhitaja, pakllinen tutkinnn sa 2.4.1 Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen 2.5 Turkistaluden saamisala, turkistarhaaja, pakllinen tutkinnn sa 2.5.1 Turkiseläinten kasvattaminen 2.6 Valinnaiset tutkinnn sat Tutkinnn surittaja valitsee 2 tutkinnn saa khdista 2.6.1, 2.6.3, 2.6.4, 2.6.7 ja 2.6.8 TAI 1 tutkinnn san khdista 2.6.1, 2.6.3, 2.6.4, 2.6.7 ja 2.6.8 ja 2 tutkinnn saa muista khdan 2.6 tutkinnn sista TAI 4 tutkinnn saa, mikäli ei valita tutkinnn sia 2.6.1, 2.6.3, 2.6.4, 2.6.7 tai 2.6.8.
2 2.6.1 Peltkasvien tuttaminen, 30 sp 2.6.2 Kasvilajikhtainen tuttaminen*, 15 sp 2.6.3 Maatilataluden tutantteknlgian hallinta, 30 sp 2.6.4 Maatalus- ja maanrakennuskneiden hyödyntäminen, 30 sp 2.6.5 Maataluskneiden hultaminen ja krjaaminen, 20 sp 2.6.6 Autmaatin hyödyntäminen maataludessa, 20 sp 2.6.7 Tutanteläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp 2.6.8 Pieneläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp 2.6.9 Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen**, 15 sp 2.6.10 Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hitaminen, 15 sp 2.6.11 Lumututteiden tuttaminen, 15 sp 2.6.12 Palveluiden tuttaminen maaseudulla, 15 sp 2.6.13 Maatalustutteiden jatkjalstus, 15 sp 2.6.14 Metsien hyödyntäminen, 15 sp 2.6.15 Rakentaminen maatilalla, 15 sp 2.6.16 Bienergian tuttaminen, 15 sp 2.6.17 Turve-energian tuttaminen, 15 sp 2.6.18 Turkiseläinten rehun valmistaminen, 15 sp 2.6.19 Turkiseläinten jalstaminen, 15 sp 2.6.20 Turkiseläinten nahknta, 15 sp 2.6.21 Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp 2.6.22 Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta, 10 15 sp 2.6.23 Tutkinnn sa ammattitutkinnsta tai erikisammattitutkinnsta*** 2.6.24 Tutkinnn sa ammattikrkeakulupinnista*** 2.6.25 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp 2.6.26 Yrityksessä timiminen, 15 sp 2.6.27 Huippusaajana timiminen, 15 sp 2.6.28 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvia tutkinnn sia, 5 15 sp 2.6.29 Tutkinnn sa vapaasti valittavista tutkinnn sista, 5 15 sp 2.6.1 Peltkasvien tuttaminen 2.6.2 Kasvilajikhtainen tuttaminen* 2.6.3 Maatilataluden tutantteknlgian hallinta 2.6.4 Maatalus- ja maanrakennuskneiden hyödyntäminen 2.6.5 Maataluskneiden hultaminen ja krjaaminen 2.6.6 Autmaatin hyödyntäminen maataludessa 2.6.7 Tutanteläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen 2.6.8 Pieneläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen 2.6.9 Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen** 2.6.10 Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hitaminen 2.6.11 Lumututteiden tuttaminen 2.6.12 Palveluiden tuttaminen maaseudulla 2.6.13 Maatalustutteiden jatkjalstus 2.6.14 Metsien hyödyntäminen 2.6.15 Rakentaminen maatilalla 2.6.16 Bienergian tuttaminen 2.6.17 Turve-energian tuttaminen 2.6.18 Turkiseläinten rehun valmistaminen 2.6.19 Turkiseläinten jalstaminen 2.6.20 Turkiseläinten nahknta 2.6.21 Yritystiminnan suunnittelu 2.6.22 Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta 2.6.23 Tutkinnn sa ammattitutkinnsta tai erikisammattitutkinnsta * Tutkinnn surittaja vi valita tutkinnn san 2.6.2 useamman kerran khdennettuna eri kasvilajeihin ** Tutkinnn surittaja vi valita tutkinnn san 2.6.9 useamman kerran khdennettuna eri eläinlajeihin. * Opiskelija vi valita tutkinnn san 2.6.2 useamman kerran khdennettuna eri kasvilajeihin. ** Opiskelija vi valita tutkinnn san 2.6.9 useamman kerran khdennettuna eri eläinlajeihin. *** Tämän valinnaisen tutkinnn san laajuudeksi lasketaan 15 sp.
3 1.4 Ammatillisen perustutkinnn mudstumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnt mudstuvat ammatillisista tutkinnn sista, jtka vivat lla pakllisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskulutuksena suritettaviin tutkintihin sisältyy pakllisia ja valinnaisia ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteiset pinnt) sekä vapaasti valittavia tutkinnn sia. Lisäksi tutkintn tulee vida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnn sia, jtka laajentavat suritettua tutkinta sillin, kun se n työelämän alakhtaisiin tai paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnn surittajan ammattitaidn syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintkhtaiset valinnaisuussäännöt n esitetty edellä maatalusalan perustutkinnn mudstuminen -taulukssa. Opiskelija tai tutkinnn surittaja vi valita perustutkintn tutkinnn sia myös muista ammatillisista tutkinnista. Opiskelija vi valita jatk-pintkelpisuuden vahvistamiseksi luki-pintja ja surittaa ylippilastutkinnn. Nämä pinnt vivat krvata ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteisiä pintja), muita valinnaisia tutkinnn sia ja vapaasti valittavia tutkinnn sia. Valintjen tekemisen ja saamisen tunnustamisen helpttamiseksi lukissa suritettujen tai suritettavien pintjen krvaavuudet n määritelty luvussa 5 Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat (yhteiset pinnt). Krvaavuuksien määrittely edistää myös kulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen petustarjnnan hyödyntämistä. Kk tutkinnn surittaminen n ammatillisesta kulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintn jhtavassa kulutuksessa ensisijainen tavite. Lisäksi piskelija vi surittaa perustutkinnn myös suunnatumman ammattipätevyyden tuttava tutkinnn sa tai sia kerrallaan, sillin kun se n yksilön piskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkituksenmukaista. Opiskelijilla tulee tällöin lla justavia mahdllisuuksia surittaa kk tutkint myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa kulutuksen järjestäjät laativat piskelijalle, mahdllisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman kk tutkinnn surittamisesta. 1.5 Elinikäisen ppimisen avaintaidt Elinikäisen ppimisen avaintaidilla tarkitetaan saamista, jta tarvitaan jatkuvassa ppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuuntssa sekä työelämän muuttuvissa lsuhteissa selviytymisessä. Ne vat tärkeä sa ammattitaita ja kuvastavat yksilön älyllistä ntkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla alilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla piskelijat tai tutkinnn surittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutksia ja timimaan muuttuvissa lissa. Niillä n myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persnallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen ppimisen avaintaidt sisältävät edellisen ammatillisen peruskulutuksen petussuunnitelman ja näyttötutkinnn perusteiden yhteisten paintusten ja kaikille alille yhteisen ydinsaamisen lisäksi peruspetuksen ja lukin aihekknaisuuksia sekä Eurpan parlamentin ja neuvstn susituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen ppimisen avaintaidiksi. Elinikäisen ppimisen avaintaidt sisältyvät ammattitaita täydentävien tutkinnn sien (yhteisten pintjen) tavitteisiin ja ammatillisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksiin ja niiden arviintikriteereihin. Erikseen arviitava elinikäisen ppimisen avaintaidn arviinnin
khde sisältää seuraavat elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu, vurvaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja timintakyky. Elinikäisen ppimisen avaintaitja vat 1. ppiminen ja ngelmanratkaisu 2. vurvaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja timintakyky 5. alitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediasaaminen 9. matematiikka ja lunnntieteet 10. teknlgia ja tiettekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen ppimisen avaintaitjen kuvaus 4 Oppiminen ja ngelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnn surittaja hakee itsenäisesti tieta eläimistä ja niiden hidsta. Hän suunnittelee itsenäisesti vastuullaan levia tehtäviä, esim. lajikhtaisesti spivia häkkejä/terraariita ja niiden sisustusta sekä virikkeitä. Hänellä n realistinen kuva masta saamisestaan ja hän arvii työnsä nnistumista ja perustelee arvitaan. Hän arvii ja kehittää työskentelytapjaan ja työympäristöään. Hän ttaa vastaan palautetta ja kehittää timintaansa sen phjalta. Hän timii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti ja tilanteeseen spivasti, esim. humatessaan eläimillä pikkeuksellista käyttäytymistä tai sairautta. Vurvaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnn surittaja tuntee man tehtävänkuvansa ja tekee työnsä vastuullisesti ja ma-alitteisesti. Hän ttaa vastuuta myös työyhteisön yhteisistä asiista ja nudattaa sääntöjä. Hän tarjaa apua muille ja ttaa itse apua ja hjausta vastaan tarvitessaan sitä. Hän suhtautuu työtvereihinsa ja asiakkaisiin psitiivisesti ja kunniittavasti. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnn surittaja tuntee eläinsujelulain ja -asetuksen määräykset kskien tavallisia tutant- ja lemmikkieläimiä sekä tarkastaa muita eläimiä kskevat säännökset ja nudattaa niitä. Hän tuntee eläinten hyvinvintiin vaikuttavia tekijöitä ja saa järjestää eläinten lt niille lajikhtaisesti spiviksi ja lajinmukaisiksi. Hän phtii alaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja perustelee valintjaan. Hän arvstaa eläimiä yksilöinä ja hitaa ja käsittelee eläimiä aina esimerkillisen hyvin, tuttamatta niille tarpeetnta stressiä. Hän timii aina ikeudenmukaisesti ja rehellisesti. Hän timii työpaikan salassapit- ja vaitilvelvllisuuden mukaisesti. Hän nudattaa tehtyjä spimuksia ja työpaikan laatujärjestelmiä, saapuu ajissa töihin ja tekee annetut tehtävät hjeiden mukaisesti valmiiksi. Hänen timintansa n avinta ja rehellistä. Hän kantaa vastuunsa. Terveys, turvallisuus ja timintakyky Opiskelija tai tutkinnn surittaja ttaa työssään humin työyhteisön jäsenten sekä eläinten turvallisuuden. Hän pitää ympäristön siistinä ja käyttää tarvittaessa sujaimia, kuten hengitys- ja kuulsujaimia, käsineitä, sujavaatetusta ja turvajalkineita sekä turvallisuuden kannalta tarpeellisia välineitä, kuten pihtejä. Hän käyttää turvallisia, ikean kkisia ja -pituisia työvälineitä.
Hän kiinnittää työskennellessään erityistä humita sähköturvallisuuteen niin tutantrakennuksissa kuin akvaariiden tai terraariiden parissa. Hän nudattaa annettuja työturvallisuushjeita. Hän ttaa humin seuraavan työntekijän. Hän laittaa tavarat käytön jälkeen ikeille paikilleen ja hulehtii muutinkin siisteydestä ja järjestyksestä. Hän pyrkii työskentelemään ergnmisesti. Hän hulehtii henkisestä jaksamisesta ja ruumiin terveydestä vapaa-aikansa harrastusten avulla. Alitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnn surittaja timii yhteisesti ja henkilökhtaisesti svittujen tavitteiden mukaisesti humiiden taludellisuus ja tulksellisuus. Hän n ma-alitteinen ja asiakaspalveluhenkinen. Hänen työskentelynsä n suunnitelmallista. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnn surittaja ttaa humin energian ja veden kulutuksen ja valitsee puhdistusaineet ym. kemikaalit ympäristöystävällisyyden mukaan. Hän tietää maataluden ja eläintenhidn vaikutukset vesistöjen ja ympäristön tilaan. Hän phtii ympäristövaikutusten vähentämisen mahdllisuuksia timinnassaan. Estetiikka Eläintilat ja eläinten asumukset n sisustettu niin lajinmaisesti kuin myös ihmisen näkökulmasta esteettisesti. Hyvin hidettu eläin n ulknäöltään kaunis. Tilat vat viihtyisiä, helppkulkuisia ja turvallisia esim. eläinkaupissa, eläinhitlissa ja tutanteläintilissa. Siisteys ja järjestys luvat saltaan viihtyisyyttä. Hän saa uuden suunnittelussa humiida rakennusten sijittelua, mittasuhteita, paikallista rakennustapaa ja -materiaaleja. Viestintä ja mediasaaminen Opiskelija tai tutkinnn surittaja palvelee asiakkaita myös vieraalla kielellä. Hän n mediakriittinen, etsii tieta mnipulisesti erilaisista lähteistä esim. internet, kirjallisuus. Hän saa käyttää sähköpstia ja smea. Hän saa tuttaa erilaisia timintahjeita ja -kuvauksia töiden helpttamiseksi. Matematiikka ja lunnntieteet Opiskelija tai tutkinnn surittaja laskee rukintalaskuja, hahmttaa pinta-alja ja tilavuuksia (esim. pelln kk, rukintamäärät, akvaarin tilavuus) sekä saa sveltaa erilaisia tunnuslukuja työssään. Hän sveltaa esilaisia taulukita ja tilastja. Hän sveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja timintatapja työssään. Hän tuntee alkuaineet ja niiden merkityksen. Teknlgia ja tiettekniikka Opiskelija tai tutkinnn surittaja hyödyntää mnipulisesti tiettekniikkaa ja teknlgiaa, kuten autmatisitua karjan rukinta- ja lypsyjärjestelmiä ja speuttaa timintansa muuttuvin tilanteisiin. 5 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnn surittaja n yhteiskunnallisesti tietinen ja aktiivinen. Hän tuntee alansa kansalaisjärjestöjä ja niiden timintaa sekä sallistuu ktipaikkakuntansa yhteisölliseen timintaan.
6 1.6 Jatk-pintkelpisuus Ammatillisesta kulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnt antavat jatk-pintkelpisuuden ylipistihin ja ammattikrkeakuluihin. 2 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 2.2 Kaikille paklliset tutkinnn sat 2.2.1 Työskentely maatalusalalla, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Maaseutuyrityksen päivittäisten (traktri-, eläintenhit-, rakennus- ja metsänhit)töiden tekeminen turvallisesti. (12 sp) Opiskelija saa ajaa traktria (T-krtti) ja käyttää sitä maatalustöissä. Hän saa tehdä päivittäisiä eläintenhittöitä. Opiskelija saa käyttää maatilan työkaluja ja tehdä pienimutisia rakennustöitä. Hän saa tehdä metsänhittöitä. Maatilan vusikiertn liittyvien työtehtävien tietäminen sekä kasvi- ja eläinlajien tunnistaminen. (3 sp) Opiskelija tietää maatilan eri vudenajan mukaiset tehtävät sekä tunnistaa keskeiset maatilan kasvi- ja eläinlajit. Yhteisten tutkinnn sien integrinti Äidinkieli, viestintä- ja vurvaikutussaaminen Ohjaussuunnitelma Osaaminen hankitaan pääasiassa Kulutuskeskus Salpauksen petusmaatilalla ja saamisen teriaphjan hankkimiseksi teetetään ryhmä-, pari- ja yksilötehtäviä sekä annetaan teriapetusta. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Traktrin (T-krtti) turvallinen käyttäminen maatalustöissä. Tutanteläinten päivittäinen hitaminen. Pienimutisten rakennustöiden tekeminen. Metsänuudistushittöiden tekeminen. Maaseutuyrityksen jätehulln järjestäminen. Maatilan vusikiertn liittyvien työtehtävien tietäminen sekä kasvi- ja eläinlajien tunnistaminen. Näyttö petusmaatilalla käytännön työtehtävien yhteydessä jatkuvana näyttönä. Eläin- ja kasvilajien tunnistaminen kuvista, näytteistä ja/tai elävistä eläimistä ja kasveista. T-ajkrtin surittaminen, mikäli vastaavaa ajlupaa ei entuudestaan le. Maatilan vusikertn liittyvien ajankhtaisten työtehtävien tietäminen käytännössä ja muiden teriassa. Näytön kest yhteensä n. 2 vk Mahdllinen etenemiseht Tämä tutkinnn sa n ltava tehtynä ennen suuntautumispintjen alittamista
7 2.2.2 Maaseutuyrittäminen, 20 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Maaseutuyrityksen timinnan suunnitteleminen (13 sp) Opiskelija ymmärtää yrittäjyyden merkityksen ja saa perustaa yrityksen. Hän saa suunnitella yrityksen liiketiminnan. Maaseutuyrityksen jhtaminen (7 sp) Opiskelija saa yrityksen talushallinnn, kannattavuuden ja kustannusten hallinnan. Hän pystyy hulehtimaan yrityksen markkininnista. Hän saa timia yhteistyössä ja vastuullisesti. Yhteisten tutkinnn sien integrinti Matematiikka, peruslaskutimitusten ja prsenttilaskujen tteuttaminen Tiet- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen Ohjaussuunnitelma Tutkinnn san petus tteutetaan ppilaitksen ppimisympäristössä, lukkahuneissa, NYyrityksissä, suuskunnassa sekä yksityisen, julkisen ja klmannen sektrin työpaikilla. Opetus tteutetaan lähipetuksena pettajan jhdlla. Harjitustöiden hjausta tekevät pettajat, tp-hjaaja ja hjaajat yhteistyössä. Opetusmenetelminä käytetään mm. lähipetusta, tiimippimista, prjektippimista, harjitustöitä, pelejä, simulaatiita, luentja, itseppimista, verkk-ppimista, työssäppimista, mbiilihjausta, prtfliita, ppimispäiväkirjja ja yhteistiminnallista ppimista. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Maaseutuyrityksen timinnan suunnitteleminen ja jhtaminen. Opiskelija kehittää liikeidean, saa perustaa yrityksen, hulehtia sen markkininnista, taludesta ja kannattavuuden suunnittelusta ja seuraamisesta. Hän saa tehdä maatilan verilmituksen ja hakea tarvittavia tukia. Ammattisaamisen näyttö tehdään ppilaitksen ppimisympäristössä 2. tai 3. vuden aikana. Näytön kest 2-3 viikka. Mahdllinen etenemiseht Ei etenemisehta 2.3 Eläintenhidn kulutushjelma tai saamisala, eläintenhitaja 2.3.1 Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 40 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinten anatmian, fysilgian, ravitsemuksen, käyttäytymisen ja hyvinvinnin perusteiden tietäminen ja humiiminen eläinten perushittöissä (20 sp)
Opiskelija saa eläinten anatmisten, fysilgisten ja käyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden perusteet sekä saa hitaa, rukkia ja käsitellä eläimiä niiden perusteella. Hän saa järjestää eläinten lt niiden käyttäytymisen ja hyvinvinnin vaatimusten mukaisiksi. Tutanteläintilan työjärjestyksen mukaisten viikittaisten töiden tekeminen (10 sp) Opiskelija saa tehdä viikittaisia töitä lypsykarjatilalla, jssa n parsi- tai asemalypsy. Pieneläintilan työjärjestyksen mukaisten viikittaisten töiden tekeminen (10 sp) Opiskelija saa tehdä viikittaisia töitä lemmikkieläintilissa ja eläinhitlissa. Yhteisten tutkinnn sien integrinti Matematiikka, peruslaskutimitusten ja prsenttilaskujen tteuttaminen Äidinkieli, viestintä- ja vurvaikutussaaminen Tiet- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen Ohjaussuunnitelma Opiskelu tapahtuu perinteisenä lukkapiskeluna sekä pari- ja ryhmätöinä petusmaatilaa ja eläinhitlita hyödyntäen. Käytännön harjitukset tapahtuvat ppilaitksen navetassa, pieneläintilassa ja kira- ja kissahitla Tassulassa. Töiden suunnitelmallinen tekeminen työssäppimispaikilla. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Eläinlajien tunnistaminen. Eläinten anatmian ja fysilgian perusasiiden, ravintaineiden ja rehujen kstumuksen humiiminen eläinten rukinnassa. Eri eläinlajien lajityypillisen käyttäytymisen ymmärtäminen. Tavallisimpien taudinaiheuttajien ja sairauksien tunnistaminen ja vastustuskykyyn vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen. Perinnöllisyyden perusasiiden hyödyntäminen ja jalstustyön sveltaminen eläinten valinnassa. Eläinten käsittelyyn liittyvien säädösten humiiminen. Teriakkeilla, tehtävillä sekä käytännön työtehtävissä ppilaitksen tai työssäppimispaikkjen eläintilissa. Sekä pieneläintilan että tutanteläintilan työjärjestyksen mukaisten viikittaisten töiden tekeminen työssäppimispaikkjen tai ppilaitksen eläintilissa. Näytön kest 3 4 vk 8 Mahdllinen etenemiseht Tämä tutkinnn sa n ltava tehtynä ennen suuntautumispintjen alittamista 2.4 Valinnaiset tutkinnn sat Valinnaiset tutkinnn sat tteutetaan, mikäli ryhmän kk n riittävä. 2.4.1 Autmaatin hyödyntäminen maataludessa, 20 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Autmaatin perustuvien järjestelmien käyttäminen tutanteläintilalla (12 sp) Opiskelija saa käyttää eläintutannn erilaisia autmaatin perustuvia järjestelmiä. Autmaatin perustuvien järjestelmien suunnitteleminen ja arviiminen tutanteläintilalla (8 sp) Opiskelija saa suunnitella tutanteläintilan timinnan autmatisintia sekä vertailla ja arviida erilaisien järjestelmien timivuutta.
Ohjaussuunnitelma Oppiminen tapahtuu pääasiassa työssäppimispaikalla. Oppimiseen liittyy työkirja ja työssäppimistehtäviä, jiden avulla työtehtäviä suunnitellaan ja dkumentidaan. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Autmaatin perustuvien järjestelmien käyttäminen, suunnitteleminen ja arviiminen tutanteläintilalla. Ammattisaamisen näyttö tehdään työssäppimispaikilla käytännön työtehtävissä sekä työpaikille tehtävillä suunnitelmilla ja järjestelmien arviinnilla, kest 1 2 vk. Mahdllinen etenemiseht Tutkinnn san valitakseen n piskelijalla ltava valittuna myös tutanteläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen tutkinnn sa, jnka jälkeen kyseinen tutkinnn sa tehdään. 9 2.4.2 Tutanteläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Tutanteläintilan taluden, rukinnan, jalstuksen ja karjantarkkailun suunnitteleminen ja seuraaminen (10 sp) Opiskelija saa laatia tutanteläintilan rehuntutant- ja laidunsuunnitelman ja arviida tilan vutuisen rehun tarpeen. Hän saa tteuttaa karjantarkkailua ja hyödyntää sen tulksia tilan töiden ja taluden, eläinten rukinnan ja jalstuksen suunnittelussa ja tteuttamisessa. Hän n perillä erilaisista laatujärjestelmistä ja niihin liittyvästä mavalvnnasta. Hän n perillä työnantajan ja työntekijän ikeuksista ja velvllisuuksista. Hän n perillä eläintutannn lainsäädännöstä ja tutannn tuista sekä saa hakea ajantasaista tieta lähdekriittisesti. Tutanteläinyksikön timinnan suunnitteleminen sekä rehunjaklistan laatiminen ja rukinnan nnistumisen seuraaminen (10 sp) Opiskelija saa suunnitella eläinyksikön timinnan viikn ajalle niin, että n tietinen kaikista dtettavissa levista tapahtumista ja tehtävistä. Hän saa tteuttaa rukintasuunnitelmaa ja seurata rukinnan nnistumista käyttäen erilaisia mittareita. Hän saa jakaa työtehtävät tasapulisesti työntekijöiden kesken. Hän saa timia työturvallisesti ja ergnmisesti. Tutanteläinyksikön töiden suunnitelmallinen tekeminen laatujärjestelmän ja mavalvnnan mukaisesti (10 sp) Opiskelija saa tehdä tutanteläinyksikön työt suunnitelmallisesti ja jutuisasti tilan laatujärjestelmän ja situmusten mukaisesti ylläpitäen tilan mavalvntaa. Hän timii yhteistyöhakuisesti etiikkaa nudattaen. Hän timii työturvallisesti ja ergnmisesti. Ohjaussuunnitelma Timinnan suunnittelun piskelu tapahtuu perinteisenä lukkapiskeluna sekä pari- ja ryhmätöinä petusmaatilaa hyödyntäen. Timinnan suunnittelun ja työnjhdn harjitukset tapahtuvat ppilaitksen navetassa. Töiden suunnitelmallinen tekeminen työssäppimispaikalla. Mlempiin harjituksiin liittyy työkirja, jnka avulla työtehtäviä suunnitellaan ja dkumentidaan. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Tutanteläintilan taluden, rukinnan, jalstuksen ja karjantarkkailun suunnitteleminen ja seuraaminen tehdään ppilaitksessa ja sen navetassa tai työssäppimispaikassa tehtävien avulla ja teriakkein. Tutanteläinyksikön timinnan suunnitteleminen sekä rehunjaklistan laatiminen ja rukinnan nnistumisen seuraaminen tehdään ppilaitksen navetassa tapahtuvan työnjhtviikn aikana. Tutanteläinyksikön töiden suunnitelmallinen tekeminen laatujärjestelmän ja mavalvnnan mukaisesti tehdään työssäppimispaikalla. Näytön kest 3 4 vk.
10 Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien Työskentely maatalusalalla ja Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen. 2.4.3 Pieneläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinlajien ruansulatus- ja lisääntymisfysilgian, ravitsemuksen, käyttäytymisen sekä elinlvaatimusten tunteminen (10 sp) Osaa kerta eläimen hyvinvintiin vaikuttavat merkittävimmät tekijät eri lajien khdalta. Eläintenhittyössään edistää eläimen hyvinvintia malla timinnallaan. Pystyy perustelemaan valintjaan liittyen hitkäytäntöihin. Tietää alaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tu esille kiinnstuksensa eläinten hyvinvintia kskeviin asiihin. Suhtautuu psitiivisesti mien taitjensa ja tietjensa kehittämiseen eläintenhitajana. Osaa rukkia eläimen lajinmukaisesti (rehun valinta, annskk ja rukailurytmi). Osaa myös suunnitella lajinmukaisen rukinnan tietylle ajanjakslle. Osaa tarvittaessa lisäksi suunnitella ja tteuttaa rukinnan eläinyksilön erityistarpeet humiiden (ikä, aktiivisuus, tiineys ja imetys, rtu) Osaa tehdä havaintja hidettavan eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja kerta havainnista tarvittaessa. Osaa eri eläinlajien lisääntymisfysilgian, jtta vi ttaa sen työssään humin. Osaa rukkia tiineen eläimen spivalla rehulla. Osaa järjestää pikimiseen lajille spivan ympäristön. Osaa neuva asiakasta eläimen lisääntymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tuntee eri eläinlajien kasvattamiseen liittyvät vastuut ja velvllisuudet. Pieneläinyksikön töiden ja pieneläintiljen puhdistus- ja hulttöiden suunnitteleminen ja tekeminen yrittäjämäisesti sekä vastuullisesti (10 sp) Puhdistaa eläinten asumukset ikeilla, lajikhtaisilla välineillä ja puhdistusaineilla. Hulehtii työvälineet puhtaiksi ja ikeille paikilleen puhdistuksen jälkeen. Valitsee turvalliset ja spivat aineet, ja humii työturvallisuusasiat käyttämällä tarvittaessa sujaimia. Puhdistaa työskentelytilat, jissa timii. Tteuttaa työssään eläinten lajinmukaiset vaatimukset rukinnan, hidn ja ympäristövaatimusten ja luntaisen käyttäytymisen suhteen. Käsittelee eläimiä hyvin ja varmatteisesti niitä tarpeettmasti stressaamatta. Arvstaa eläinyksilöä. Kehittää ammattitaitaan eläintenhitajana eläinten hyvinvintia edistäen. Säilyttää, lajittelee ja kierrättää erilaisia jätteitä. Tutustuu eläintilissa käytettäviin puhdistusaineisiin ym. Ja arvii niiden ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta eläintilissa ja tu esiin mahdllisia vaihtehtja. Pieneläinten hidn suunnittelemien ja tekeminen timinnan vastuullisuudesta ja asiakaspalvelusta hulehtien (10 sp) Osaa tehdä sujuvasti hittimenpiteet, jita eläin tarvitsee vidakseen hyvin. Nudattaa eläintilan työjärjestystä ja aikatauluja. Osaa suunnitella eläintilan työtehtävät viikn ajaksi ja tehdä kirjaukset. Muut saamistavitteet tarkentavat tässä mainittuja hittimenpiteitä ja työtehtäviä. Pieneläimiksi katstaan Sumessa yleiset ja khtuullisen yleiset harrastus- ja lemmikkieläinlajit tai lajiryhmät (kira, kissa, fretti, kani, jyrsijät, linnut, akvaarikalat, matelijat, sammakkeläimet, selkärangattmat eläimet). Osaa järjestää hidettaville eläinlajeille lainsäädösten mukaisen, turvallisen, virikkeellisen ja fyysisiltä minaisuuksiltaan spivan elinympäristön. Osaa tehdä tarvittavat puhtaanapittimenpiteet niin tautiriskiä vähentäen. Välttää aiheuttamasta timenpiteiden yhteydessä tarpeetnta stressiä eläimelle.
Tervehtii yritykseen tulevia asiakkaita. Kuuntelee asiakkaita ja timii tarpeen mukaisesti. On ystävällinen ja khtelias, ja sallistuu asiakkaiden neuvmiseen saamisensa mukaan, ja hakee apua muulta henkilökunnalta, jtta asiakas saa tarvitsemaansa apua ja neuva eläinten hitamiseen. tutkinnn san ammattitaitvaatimukset ja sisältö avataan esim. saamiskarttana, työanalyysina, työtehtävinä, riippumatta siitä, missä ppimisympäristössä piskelija ppii k. tutkinnn san. avaus tehdään sellaisella taslla, että ne palvelevat ppimisen arviintia (S merkinnät) ja ppimisen etenemisen seurantaa. 11 Yhteisten tutkinnn sien integrinti mikä/mitkä yhteisten tutkinnn sien sa-alue/sa-alueet n integritu k. ammatillisiin pakllisiin tutkinnn siin vastaavasti kirjataan yhteisten tutkinnn sien khtaan se ammatillinen pakllinen tutkinnn sa, jhn ja millä tavin k. sa-alue (esim. äidinkieli 5 sp) integridaan Ohjaussuunnitelma Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala Pieneläintilat Eläintalli Terialukat Labratrialukka Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat NY-yritys Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Osuuskunnat Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Työssäppiminen 12 sp Tassulassa työskentely sp Sisältäen: Kirahitviikt Kira- ja kissardut Eläinten hitaminen ja rukkiminen Kirien ja kissjen käyttäytyminen ja käsittely Eläintiljen siivus ja hultaminen Asiakaspalvelu Pieneläinhitviikt Lajintunnistus Eläinten hitaminen ja rukkiminen Eläinten käyttäytyminen ja käsittely Eläintiljen siivus ja hultaminen Menetelma t Luennt Keskusteleva petus Esitykset Käytännön harjitukset Prjektippiminen
12 Verkk-ppiminen Työssäppiminen Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Työkirjat Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (elsa, facebk, blgi Prtfli, prjektityöt Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim. Kissanpäivät, tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Tiimippiminen Itsenäinen piskelu Opintretket, yritysvierailut Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee eläinten rukinta- ja hittyö eri eläinlajien ja eläinten iän mukaisesti sekä käsittelee eläimiä laji- ja rdun vaatimalla tavalla turvallisesti. Hän käyttää ja hultaa eläintenhidssa tarvittavia välineitä turvallisesti. Hän tekee eläintenhidn kirjaukset. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. Näytön kest: 2 viikka, kuitenkin vähintään 1 viikk ppilaitksen eläintilissa + 1 näyttöviikk ppilaitksessa 1. Työprsessin hallinta kknaisuudessaan Näytetään ppilaitksen tilissa 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Eläinten käsitteleminen ja hittöiden tekeminen sekä eläinten rukkiminen Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla Seuraavat sit vidaan sitetaan ppilaitksessa, ellei työpaikalla vida sittaa: Pieneläintiljen krjaus- ja hulttyöt Pieneläinten hitn tarvittavien kneiden käyttö ja hult Puhdistusaineiden ja välineiden ja- työmenetelmien hallinta sekä Asiakaspalvelu ja hitspimuksen nudattaminen Ositetaan ppilaitksessa 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Ositetaan ppilaitksessa näytön sina Eläinryhmien ravitsemus ja ruuansulatus Lajien vaatimuksien tuntemus humiiden hit, elinlsuhteet ja käyttäytyminen Yritystiminta 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan työpaikalla 2.4.4 Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp Eksttisten eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen
13 Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinyksikön timinnan suunnitteleminen ja seuraaminen laatutavitteiden mukaisesti kannattavuutta arviiden sekä hittöiden tekeminen vastuullisesti (15 sp) Osaa järjestää hidettaville eläinlajeille lainsäädösten mukaisen, turvallisen, virikkeellisen ja fyysisiltä minaisuuksiltaan spivan elinympäristön. Osaa tehdä tarvittavat puhtaanapittimenpiteet niin tautiriskiä vähentäen. Välttää aiheuttamasta timenpiteiden yhteydessä tarpeetnta stressiä eläimelle. Osaa tehdä sujuvasti hittimenpiteet, jita eläin tarvitsee vidakseen hyvin. Nudattaa eläintilan työjärjestystä ja aikatauluja. Osaa suunnitella eläinten hidn viikk- ja vusirytmin ja tehdä kirjaukset. Muut saamistavitteet tarkentavat tässä mainittuja hittimenpiteitä ja työtehtäviä. Eksttisiksi eläimiksi katstaan lemmikkieläinlajit tai lajiryhmät (fretti, kani, jyrsijät, linnut, akvaarikalat, matelijat, sammakkeläimet, selkärangattmat eläimet, eläintarhaeläimet). Osaa tehdä havaintja hidettavan eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja kerta havainnista tarvittaessa. Osaa käsitellä eläintä (siirrt, jalittelutilanteet, mahdllinen ulkilu, hittimenpiteiden vaatimat tteet) sekä eläimelle että ympärillä leville ihmisille turvallisesti. Käyttää käsittelyssä lajille, kyseiseen tilanteeseen ja kyseiselle yksilölle spivia tteita välttäen aiheuttamasta stressiä. Tteuttaa työssään eläinten lajinmukaiset vaatimukset rukinnan, hidn ja ympäristövaatimusten ja luntaisen käyttäytymisen suhteen. Käsittelee eläimiä hyvin ja varmatteisesti niitä tarpeettmasti stressaamatta. Arvstaa eläinyksilöä. Kehittää ammattitaitaan eläintenhitajana eläinten hyvinvintia edistäen. Säilyttää, lajittelee ja kierrättää erilaisia jätteitä. Tutustuu eläintilissa käytettäviin puhdistusaineisiin ym. Ja arvii niiden ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta eläintilissa ja tu esiin mahdllisia vaihtehtja Yhteisten tutkinnn sien integrinti mikä/mitkä yhteisten tutkinnn sien sa-alue/sa-alueet n integritu k. ammatillisiin pakllisiin tutkinnn siin vastaavasti kirjataan yhteisten tutkinnn sien khtaan se ammatillinen pakllinen tutkinnn sa, jhn ja millä tavin k. sa-alue (esim. äidinkieli 5 sp) integridaan Ohjaussuunnitelma - ppimisympa rist t ja -menetelma t Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala Pieneläintilat Eläintalli Terialukat Labratrialukka Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat
Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Työssäppiminen 15 sp Menetelma t Työssäppiminen Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Työkirjat Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (elsa, facebk, blgi Prtfli, prjektityöt Luennt Keskusteleva petus Esitykset Käytännön harjitukset Prjektippiminen Verkk-ppiminen Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Tiimippiminen Itsenäinen piskelu Opintretket, yritysvierailut Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Näyttöpaikka: eksttisten eläinten hitn liittyvä työpaikka, jita vivat lla esim akvaariihin, terraarieläimiin tai lintuihin erikistuneet lemmikkieläinliikkeet tai niiden maahantujat, yleisöakvaarit, terraarieläin- tai lintunäyttelyt, harvinaisten nisäkkäiden tarhaajat tai muut työpaikat, jissa harjitetaan ammattimaista eksttisten eläinten pita. Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee eläinten rukinta- ja hittyöt eri eläinlajien ja eläinten iän mukaisesti sekä käsittelee eläimiä lajin ja rdun vaatimalla tavalla turvallisesti. Hän käyttää ja hultaa eläintenhidssa tarvittavia välineitä turvallisesti. Hän tekee eläintenhidn kirjaukset. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Hän tu esiin kehittämiään ideita liiketiminnan edistämiseksi. Hän n kiinnstunut alasta ja kykenee ratkaisemaan ngelmia, sekä hakee ja sveltaa tieta. Hän työskentelee vastuuntuntisesti vurvaikutuksessa työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Humii itsensä sujaamisen ja työturvallisuuden. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. 1. Työprsessin hallinta kknaisuudessaan - Näytetään ppilaitksessa tai työpaikalla 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Eläinten käsitteleminen ja hittöiden tekeminen sekä eläinten rukkiminen Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla Seuraavat sit vidaan sitetaan ppilaitksessa, ellei työpaikalla vida sittaa: Eksttisten eläinten tiljen krjaus- ja hulttyöt Eksttisten eläinten hitn tarvittavien kneiden käyttö ja hult 14 Puhdistusaineiden ja välineiden ja- työmenetelmien hallinta sekä Asiakaspalvelu ja hitspimuksen nudattaminen Ositetaan ppilaitksessa tai työpaikalla
15 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Ositetaan työpaikalla tai ppilaitksessa Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan työpaikalla tai ppilaitksessa Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien, Työskentely maatalusalalla ja Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen 2.4.5 Kiran hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinyksikön timinnan suunnitteleminen ja seuraaminen laatutavitteiden mukaisesti kannattavuutta arviiden sekä hittöiden tekeminen vastuullisesti (15 sp) Hittyön taustalla n mnipulinen tietphja kirasta (kiran kasvu ja kehitys, kiran fyysiset minaisuudet, kiran käyttäytyminen, ppiminen ja kulutuksen perusteet, FCI:n rturyhmät ja niiden erityispiirteet, eri kiraharrastuslajit, kirien työkäyttö. Tieta sataan sveltaa kullinkin hidettavana levaan eläimeen niin, että työ n tarkituksenmukaista ja perusteltavissa levaa. Osaa kirjata ylös hitn liittyvän tarpeelliset tiedn ja kerta hittyön vaiheista. Tietää ja tuntee eri kiranrehujen ikean käytön. Tietää kiran ruuansulatuksen pääpiirteet. Osaa suunnitella ja tteuttaa rukinnan eri ikäisillä ja eri lisääntymiskierrn vaiheessa levilla kirilla. Osaa ttaa rukinnan suunnittelussa ja tteutuksessa humin kiran aktiivisuuden. Nudattaa hyvää käsihygieniaa. Ottaa kiratiljen puhtaanapidssa humin yleisimpien tarttuvien tautien ennaltaehkäisyn. Osaa tarkkailla kiraa yleisimpien tautien- ja sairauksien varalta ja ilmittaa havainnistaan eteenpäin. Osaa tarvittaessa antaa kiralle hätäensiapua yleisimmissä tilanteissa ja ttaa yhteyttä eläinlääkäriin. Tunnistaa ja saa ikeappisesti käyttää kiranhitn tarvittavia yleisimpiä varusteita (eri hihnat ja valjaat, turkinhidn välineet, virikevälineistö, eri kiraharrastuslajien varusteet). Työskentelee niin, että tuki-ja liikuntaelimistön virheellinen kurmitus n mahdllisimman vähäinen. Käyttää tarvittaessa apuvälineitä ergnmiaa parantamaan. On varautunut hittyöhön niin, että maa valmiudet liikuttaa kiraa sen vaatimalla tavalla (esim. spivat jalkineet). Yhteisten tutkinnn sien integrinti mikä/mitkä yhteisten tutkinnn sien sa-alue/sa-alueet n integritu k. ammatillisiin pakllisiin tutkinnn siin vastaavasti kirjataan yhteisten tutkinnn sien khtaan se ammatillinen pakllinen tutkinnn sa, jhn ja millä tavin k. sa-alue (esim. äidinkieli 5 sp) integridaan Ohjaussuunnitelma Oppimisympäristöt ja menetelmät: Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala Pieneläintilat Eläintalli
Terialukat Labratrialukka Maneesi Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat NY-yritys Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Osuuskunnat Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Kiratapahtumien järjestämispaikat Opettajat, työpaikkahjaajat, työntekijät, työnhjaajat, pettajat, piskelijat Työssäppiminen esim. 4 viikka, 6 sp Tassulassa työskentely sp??? Sisältäen: Kirahitviikk, esim. 1 viikk, 1,5 sp Kirardut ja kirien minaisuudet, sekä niiden humin ttaminen hittyössä Kirien hitaminen, rukkiminen, käyttäytyminen ja käsittely Kiratiljen siivus ja hultaminen Asiakaspalvelu Prjektiluntinen työskentely (esim. prjektikira) Erilliset tehtävät Menetelma t Tietpulinen petus esim. 6 viikka, 9 sp Luennt Keskusteleva petus Esitykset Käytännön harjitukset Prjektippiminen Verkk-ppiminen Harjittelu Kirahitla Tassulassa Työssäppiminen, esim 4 viikka, 6 sp Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, Facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Työkirjat Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (Elsa, Facebk, blgi) Prtfli, prjektityöt Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim. Kissanpäivät, tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Tiimippiminen Itsenäinen piskelu 16
17 Opintretket, yritysvierailut Tutustumisvierailut kiratapahtumiin pettajan jhdlla tai itsenäisesti. Ammattisaamisen näytön kuvaus Näyttöpaikka: Kira-alan yritys, jita vivat lla esim. kirahitla, kenneli, kirauimala, trimmaam tai muu alan timija. Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee kirien hittyöt niiden iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Hän käsittelee kiria lajin ja rdun vaatimalla tavalla turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Hän tuntee kiran anatmiaa ja kiran ppimisen perusteita. Hän tekee tarvittaessa hidn kirjaukset. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Hän tu esiin kehittämiään ideita liiketiminnan edistämiseksi. Hän n kiinnstunut alasta ja kykenee ratkaisemaan ngelmia, sekä hakee ja sveltaa tieta. Hän työskentelee vastuuntuntisesti vurvaikutuksessa työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Humii itsensä sujaamisen ja työturvallisuuden. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. Näytön kest 3 viikka, kuitenkin vähintään 1 vk työssäppimista + 1 Tassulaviikk + 1 näyttöviikk ppilaitksessa 1. Työprsessin hallinta kknaisuudessaan Ositetaan ppilaitksessa tai työpaikalla 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Ositetaan ppilaitksessa tai työpaikalla 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Ositetaan työpaikalla tai ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Rturyhmien erityistunteminen Kiran kulutuksen perusteet Kiran anatmia, terve rakenne Yritystiminta (kiranhitviikk) 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan työpaikalla tai ppilaitksessa Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien, Työskentely maatalusalalla ja Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen 2.4.6 Hevsen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinyksikön timinnan suunnitteleminen ja seuraaminen laatutavitteiden mukaisesti kannattavuutta arviiden sekä hittöiden tekeminen vastuullisesti (15 sp) hitaa, rukkia ja käsitellä hevsia lisääntymiskierrn kaikissa vaiheissa tekee sujuvasti hittimenpiteet, jita hevset tarvitsevat vidakseen hyvin. Nudattaa tallin työjärjestystä ja aikatauluja. Suunnittelee tallin työtehtävät viikn ajaksi ja tekee hevsten hitn ja hyvinvintiin liittyviä kirjauksia. Muut saamistavitteet tarkentavat tässä mainittuja hittimenpiteitä ja työtehtäviä. Tekee havaintja hidettavan eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja lisääntymiskierrn vaiheesta ja kert havainnista tarvittaessa. Tuntee hevsten lisääntymisfysilgian, jtta vi ttaa sen työssään humin. Järjestää varsmiseen hevsille spivan ympäristön. Tuntee hevsten kasvattamiseen liittyvät vastuut ja velvllisuudet. Käsittelee hevsia (siirrt, jalittelutilanteet, ulkilu, hittimenpiteiden vaatimat tteet) sekä hevselle että ympärillä leville ihmisille turvallisesti. Käyttää käsittelyssä kyseiseen tilanteeseen ja kyseiselle hevsyksilölle spivia tteita välttäen aiheuttamasta stressiä.
18 Rukkii hevset lajinmukaisesti (rehun valinta, annskk ja rukailurytmi). Suunnittelee lajinmukaisen rukinnan tietylle ajanjakslle. Tarvittaessa suunnittelee ja tteuttaa lisäksi rukinnan spivilla rehuilla hevsten erityistarpeet humiiden (ikä, aktiivisuus, tiineys ja imetys, rtu, pit-lsuhteet, terveydentila, kuntlukka) Tunnistaa tavallisimmat hevsten taudit ja sairaudet, sekä tietää terveen hevsen tuntmerkit ja nrmaalit elintiminnt. Tietää, miten timia kun hevset sairastuvat ja kert havainnistaan tarvittaessa muille. Arvii eläinlääkärin avun tarpeen ja saa hälyttää apua paikalle. Ymmärtää tautisujauksen merkityksen ja työskentelee sen edellyttämällä tavalla, mm. humii sairaat hevset työskentelyjärjestyksessä, sekä käyttää tallikhtaisia työvaatteita, jalkineita ja sujaimia. Tteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhita hevstalleilla (rktukset, lishäädöt, hammashult, kavihult, lihashult). Käyttää työskennellessään kneita, kuten pyykinpesuknetta, pienkurmaajaa, traktria, karvanleikkuuknetta ja autmaattista lantaklaa tai rukinta-autmaattia. Käyttää, puhdistaa ja hultaa edellä mainittuja kneita ja laitteita tarpeen mukaan. Humaa talleissa ja talliympäristöissä levia hult- ja krjaustarpeita ja käyttää perustyökaluja krjaus- ja hulttöihin, esimerkiksi aidankrjaus, rukakupin kiinnitys, vesiautmaatin säätö. Työskentelee lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla (mm. eläinsujelulaki ja antidpingmääräykset). Ymmärtää tuttamuksellisuuden ja ennaltaehkäisyn tärkeyden vahinktilanteissa, sekä vakuutusten timintaperiaatteet. Kysyy hjeita ja neuvja tarvittaessa. Vahinktapauksen sattuessa kert niistä rehellisesti Mahdllistaa työssään hevsten lajinmukaiset vaatimukset rukinnan, hidn ja ympäristövaatimusten ja luntaisen käyttäytymisen suhteen. Käsittelee hevsia hyvin ja varmatteisesti niitä tarpeettmasti stressaamatta. Arvstaa hevsyksilöä. Kehittää ammattitaitaan eläintenhitajana hevsten hyvinvintia edistäen. Säilyttää, lajittelee ja kierrättää erilaisia jätteitä. Työskentelee vettä, energiaa ja tutantpanksia säästäen. Tutustuu talliyrityksessä käytettäviin puhdistusaineisiin ym. ja arvii niiden ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta ja tu esiin mahdllisia vaihtehtja. Humii kestävän kehityksen idelgian materiaalivalinnissa ja hankinnissa. Työskentelee taludellisesti ja yrittäjämäisesti, sekä humii muut työntekijät ja asiakkaat timinnassaan. Yhteisten tutkinnn sien integrinti mikä/mitkä yhteisten tutkinnn sien sa-alue/sa-alueet n integritu k. ammatillisiin pakllisiin tutkinnn siin vastaavasti kirjataan yhteisten tutkinnn sien khtaan se ammatillinen pakllinen tutkinnn sa, jhn ja millä tavin k. sa-alue (esim. äidinkieli 5 sp) integridaan Ohjaussuunnitelma ppimisympa rist t ja -menetelma t Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala ja Jkimaa Terialukat Labratrialukka Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Hevstallit ja yritykset Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat NY-yritys
19 Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Osuuskunnat Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Menetelma t Tietpulinen petus esim. 6 viikka, 9 sp Luennt Opettaja, vierailevat luennitsijat, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Keskusteleva petus Opettaja, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Esitykset Opiskelijat, pettaja Käytännön harjitukset Opettaja, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Oppilaitksen ppimisympäristöissä tai yhteistyöyrityksissä vierailuilla ja retkillä Prjektippiminen, tiimippiminen Opettaja, piskelijat, muu petushenkilöstö, työelämä Esim. tapahtumien järjestäminen Verkk-ppiminen Opettaja Oppilaitksen sähköiset kanavat (Mdle, elsa) Työssäppiminen esim. 4 viikka, 6 sp Opettaja Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Työkirjat Opettaja Ohjaus ja tehtävänant Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (elsa, facebk, blgi) Opettaja, vertaispiskelijat Prtfli, prjektityöt Opettaja Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim. Kissanpäivät, tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Opettaja, työelämä, työn timeksiantaja, asiakkaat, vierailijat, piskelijat Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) Opettaja ja vertaispiskelijat Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Opiskelijat, pettaja Itsenäinen piskelu Opettaja hjaa ja neuv Opintretket, yritysvierailut Opettaja, työelämä Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee hevsten rukinta- ja hittyöt hevsten iän mukaisesti sekä käsittelee hevsia iän, kn, sukupulen, käyttötarkituksen, lisääntymiskierrn ja rdun
vaatimalla tavalla turvallisesti. Hän ttaa hevsen lajityypillisen käyttäytymisen, sekä kestävän kehityksen humin rukinta-, hit- ja käsittelytilanteissa. Hän käyttää ja hultaa hevsten hidssa tarvittavia välineitä turvallisesti. Hän tekee hidn kirjaukset. Hän tarkkailee hevsia, tunnistaa pikkeavasti käyttäytyvät yksilöt ja kert havainnistaan tarvittaessa eteenpäin ja timii tilanteen vaatimalla tavalla. Hän arvii timintaympäristöä. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Hän tuntee hevsjalstuksen merkityksen ja timintatavat. Hän tu esiin kehittämiään ideita liiketiminnan edistämiseksi. Hän n kiinnstunut alasta ja kykenee ratkaisemaan ngelmia, sekä hakee ja sveltaa tieta. Hän työskentelee vastuuntuntisesti vurvaikutuksessa työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Humii itsensä sujaamisen ja työturvallisuuden. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. Näytön kest 3 viikka, kuitenkin vähintään 1 vk työssäppimista + 1 talliviikk ppilaitksessa + 1 näyttöviikk 1. Työprsessin hallinta Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraava si sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Hevsen lppusijitus 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Hevsten käsitteleminen ja hittöiden tekeminen sekä hevsten rukkiminen Talliympäristön krjaus- ja hulttyöt Hevsten hitn tarvittavien kneiden käyttö ja hult Hevsen terveydenhit, taudit ja sairaudet sekä ensiapu Hevsen lisääntyminen ja varsmisessa avustaminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Hevsen ravitsemus ja ruuansulatus Hevsjalstus Yritystiminta 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien, Työskentely maatalusalalla ja Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen 20 2.4.7 Lampaan ja vuhen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinyksikön timinnan suunnitteleminen ja seuraaminen laatutavitteiden mukaisesti kannattavuutta arviiden sekä hittöiden tekeminen vastuullisesti (15 sp) hitaa, rukkia ja käsitellä lampaita ja vuhia lisääntymiskierrn kaikissa vaiheissa Tekee sujuvasti hittimenpiteet, jita eläimet tarvitsevat vidakseen hyvin. Nudattaa lamplan ja kuttulan työjärjestystä ja aikatauluja. Suunnittelee eläintilan työtehtävät viikn ajaksi ja tekee lampaiden ja vuhien hitn ja hyvinvintiin liittyviä kirjauksia. Muut saamistavitteet tarkentavat tässä mainittuja hittimenpiteitä ja työtehtäviä.
21 Tekee havaintja hidettavan eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja lisääntymiskierrn vaiheesta ja kert havainnista tarvittaessa. Tuntee pienmärehtijöiden lisääntymisfysilgian, jtta vi ttaa sen työssään humin. Järjestää karitsintiin eläimille spivan ympäristön. Tuntee pienmärehtijöiden kasvattamiseen liittyvät vastuut ja velvllisuudet. Käsittelee pienmärehtijöitä (siirrt, jalittelutilanteet, ulkilu, hittimenpiteiden vaatimat tteet) sekä eläimille että ympärillä leville ihmisille turvallisesti. Käyttää käsittelyssä kyseiseen tilanteeseen ja kyseiselle eläinyksilölle spivia tteita välttäen aiheuttamasta stressiä. Rukkii lampaat ja vuhet lajinmukaisesti (rehun valinta, annskk ja rukailurytmi). Suunnittelee lajinmukaisen rukinnan tietylle ajanjakslle. Tarvittaessa suunnittelee ja tteuttaa lisäksi rukinnan spivilla rehuilla pienmärehtijöiden erityistarpeet humiiden (ikä, aktiivisuus, tutantvaihe, rtu, pit-lsuhteet, terveydentila, kuntlukka) Tunnistaa tavallisimmat pienmärehtijöiden taudit ja sairaudet, sekä tietää terveen eläimen tuntmerkit ja nrmaalit elintiminnt. Tietää, miten timia kun eläimet sairastuvat ja kert havainnistaan tarvittaessa muille. Arvii eläinlääkärin avun tarpeen ja saa hälyttää apua paikalle. Ymmärtää tautisujauksen merkityksen ja työskentelee sen edellyttämällä tavalla, mm. humii sairaat eläimet työskentelyjärjestyksessä, sekä käyttää tilakhtaisia työvaatteita, jalkineita ja sujaimia. Tteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhita lammas- ja vuhitililla (rktukset, lishäädöt, srkkahit, näytteiden tt). Käyttää työskennellessään kneita, kuten lypsyknetta, pienkurmaajaa, traktria, keritsimiä ja autmaattista lantaklaa tai rukinta-autmaattia. Käyttää, puhdistaa ja hultaa edellä mainittuja kneita ja laitteita tarpeen mukaan. Humaa eläintilissa ja niiden ympäristössä levia hult- ja krjaustarpeita ja käyttää perustyökaluja krjaus- ja hulttöihin, esimerkiksi aidan krjaus, rukakupin kiinnitys, vesiautmaatin säätö. Tuntee lammas- ja vuhitiljen laatutavitteita ja järjestelmiä (esimerkiksi tilakhtainen laatukäsikirja) ja timii niiden mukaisesti työskennellessään. Työskentelee lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla (mm. eläinsujelulaki ja antidpingmääräykset). Ymmärtää tuttamuksellisuuden ja ennaltaehkäisyn tärkeyden vahinktilanteissa, sekä vakuutusten timintaperiaatteet. Kysyy hjeita ja neuvja tarvittaessa. Vahinktapauksen sattuessa kert niistä rehellisesti Mahdllistaa työssään pienmärehtijöiden lajinmukaiset vaatimukset rukinnan, hidn ja ympäristövaatimusten ja luntaisen käyttäytymisen suhteen. Käsittelee eläimiä hyvin ja varmatteisesti niitä tarpeettmasti stressaamatta. Arvstaa eläinyksilöä. Kehittää ammattitaitaan eläintenhitajana eläinten hyvinvintia edistäen. Säilyttää, lajittelee ja kierrättää erilaisia jätteitä. Työskentelee vettä, energiaa ja tutantpanksia säästäen. Tutustuu lamplassa ja kuttulassa käytettäviin puhdistusaineisiin ym. ja arvii niiden ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta ja tu esiin mahdllisia vaihtehtja. Humii kestävän kehityksen idelgian materiaalivalinnissa ja hankinnissa. Työskentelee taludellisesti ja yrittäjämäisesti, sekä humii muut työntekijät ja asiakkaat timinnassaan. Yhteisten tutkinnn sien integrinti mikä/mitkä yhteisten tutkinnn sien sa-alue/sa-alueet n integritu k. ammatillisiin pakllisiin tutkinnn siin vastaavasti kirjataan yhteisten tutkinnn sien khtaan se ammatillinen pakllinen tutkinnn sa, jhn ja millä tavin k. sa-alue (esim. äidinkieli 5 sp) integridaan Ohjaussuunnitelma ppimisympa rist t ja -menetelma t Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala Terialukat Labratrialukka Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja
Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Lammas- ja vuhitilat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat NY-yritys Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Osuuskunnat Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Menetelma t Tietpulinen petus esim. 0-6 viikka, 0-9 sp Luennt Opettaja, vierailevat luennitsijat, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Keskusteleva petus Opettaja, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Esitykset Opiskelijat, pettaja Käytännön harjitukset Opettaja, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Oppilaitksen ppimisympäristöissä tai yhteistyöyrityksissä vierailuilla ja retkillä Prjektippiminen, tiimippiminen Opettaja, piskelijat, muu petushenkilöstö, työelämä Esim. tapahtumien järjestäminen Verkk-ppiminen Opettaja Oppilaitksen sähköiset kanavat (Mdle, elsa) Työssäppiminen esim. 4-10 viikka, 6-15 sp Opettaja Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Työkirjat Opettaja Ohjaus ja tehtävänant Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (elsa, facebk, blgi) Opettaja, vertaispiskelijat Prtfli, prjektityöt Opettaja Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim. Kissanpäivät, tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Opettaja, työelämä, työn timeksiantaja, asiakkaat, vierailijat, piskelijat Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) Opettaja ja vertaispiskelijat 22
23 Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Opiskelijat, pettaja Itsenäinen piskelu Opettaja hjaa ja neuv Opintretket, yritysvierailut Opettaja, työelämä Ammattisaamisen näytön kuvaus Näyttöpaikka: Lammas- tai vuhitila. Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee pienmärehtijöiden rukinta- ja hittyöt eläinten iän ja tutantvaiheen mukaisesti sekä käsittelee eläimiä iän, kn, sukupulen, käyttötarkituksen, lisääntymiskierrn ja rdun vaatimalla tavalla turvallisesti. Hän ttaa pienmärehtijöiden lajityypillisen käyttäytymisen, sekä kestävän kehityksen humin rukinta-, hit- ja käsittelytilanteissa. Hän käyttää ja hultaa eläinten hidssa tarvittavia välineitä turvallisesti. Hän tekee hidn kirjaukset. Hän tarkkailee eläimiä, tunnistaa pikkeavasti käyttäytyvät yksilöt ja kert havainnistaan tarvittaessa eteenpäin ja timii tilanteen vaatimalla tavalla. Hän arvii timintaympäristöä. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Hän tuntee jalstuksen merkityksen ja timintatavat. Hän tu esiin kehittämiään ideita liiketiminnan edistämiseksi ja vertailee eri tutantmutja. Hän n kiinnstunut alasta ja kykenee ratkaisemaan ngelmia, sekä hakee ja sveltaa tieta. Hän työskentelee vastuuntuntisesti vurvaikutuksessa työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Humii itsensä sujaamisen ja työturvallisuuden. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. Näytön kest 2 viikka, jista vähintään 1 viikk työssäppimispaikalla ja 1 viikk ppilaitksessa Opintjaks vidaan järjestää jk kknaan työssäppimisena tai sittain ppilaitksessa järjestettävänä tietpulisena petuksena ja sittain työssäppimisena. Mlemmissa tapauksissa ammattisaamisen näyttöön liittyy teriatehtäviä, jtka tehdään työssäppimisen ja/tai tietpulisen petuksen aikana ja arviidaan näytön sina. 1. Työprsessin hallinta Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraava si sitetaan ppilaitksessa näytön sana, ellei työpaikalla vida sittaa: Kulleen eläimen hävittäminen 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Pienmärehtijöiden terveydenhit, taudit ja sairaudet sekä ensiapu Elintarvike- ja eläinhygienia ja tautisujaus Pienmärehtijöiden lisääntyminen ja synnytyksessä avustaminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Pienmärehtijöiden ravitsemus ja ruuansulatus Eläinjalstus Yritystiminta 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien, Työskentely maatalusalalla ja Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen
24 2.4.8 Siipikarjan hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinyksikön timinnan suunnitteleminen ja seuraaminen laatutavitteiden mukaisesti kannattavuutta arviiden sekä hittöiden tekeminen vastuullisesti (15 sp) Tekee sujuvasti hittimenpiteet, jita linnut tarvitsevat vidakseen hyvin. Nudattaa siipikarjatilan työjärjestystä ja aikatauluja. Suunnittelee eläintilan työtehtävät viikn ajaksi ja tekee siipikarjan hitn ja hyvinvintiin liittyviä kirjauksia. Muut saamistavitteet tarkentavat tässä mainittuja hittimenpiteitä ja työtehtäviä. Tekee havaintja hidettavan eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja lisääntymiskierrn vaiheesta ja kert havainnista tarvittaessa. Tuntee siipikarjan käyttäytymistä, fysilgian ja anatmian, jtta vi ttaa sen työssään humin. Järjestää tarvittaessa lisääntymiseen eläimille spivan ympäristön. Tuntee siipikarjan kasvattamiseen liittyvät vastuut ja velvllisuudet. Käsittelee siipikarjaa (siirrt, jalittelutilanteet, ulkilu, hittimenpiteiden vaatimat tteet) sekä eläimille että ympärillä leville ihmisille turvallisesti. Käyttää käsittelyssä kyseiseen tilanteeseen ja kyseiselle eläinyksilölle spivia tteita ja järjestää käsittelylsuhteet niin, ettei eläimille aiheudu ylimääräistä stressiä. Rukkii siipikarjan lajinmukaisesti (rehun valinta, annskk ja rukailurytmi). Suunnittelee lajinmukaisen rukinnan tietylle ajanjakslle. Tarvittaessa suunnittelee ja tteuttaa lisäksi rukinnan spivilla rehuilla siipikarjan ruuansulatuksen erityistarpeet humiiden (ikä, aktiivisuus, tutantvaihe, rtu, pit-lsuhteet, terveydentila, kuntlukka) Tunnistaa tavallisimmat lintujen taudit ja sairaudet, sekä tietää terveen linnun tuntmerkit ja nrmaalit elintiminnt. Tietää, miten timia kun linnut sairastuvat ja kert havainnistaan tarvittaessa muille. Arvii eläinlääkärin avun tarpeen ja saa hälyttää apua paikalle. Ymmärtää tautisujauksen merkityksen ja työskentelee sen edellyttämällä tavalla, mm. humii sairaat ja/tai eri-ikäiset eläimet työskentelyjärjestyksessä, sekä käyttää tilakhtaisia työvaatteita, jalkineita ja sujaimia. Tteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhita siipikarjatililla (rktukset, lishäädöt, eläintiljen pesu ja desinfiinti, ). Työskentelee lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla (mm. eläinsujelulaki ja määräykset eläinten lääkitsemisestä, ulknapidsta, ). Ymmärtää tuttamuksellisuuden ja ennaltaehkäisyn tärkeyden vahinktilanteissa, sekä vakuutusten timintaperiaatteet. Kysyy hjeita ja neuvja tarvittaessa. Vahinktapauksen sattuessa kert niistä rehellisesti. Mahdllistaa työssään siipikarjan lajinmukaiset vaatimukset rukinnan, hidn ja ympäristövaatimusten ja luntaisen käyttäytymisen suhteen. Käsittelee lintuja hyvin ja varmatteisesti niitä tarpeettmasti stressaamatta. Arvstaa eläimiä. Kehittää ammattitaitaan eläintenhitajana lintujen hyvinvintia edistäen. Säilyttää, lajittelee ja kierrättää erilaisia jätteitä. Työskentelee vettä, energiaa ja tutantpanksia säästäen. Tutustuu siipikarjatilalla käytettäviin puhdistusaineisiin ym. ja arvii niiden ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta ja tu esiin mahdllisia vaihtehtja. Humii kestävän kehityksen idelgian materiaalivalinnissa ja hankinnissa. Työskentelee taludellisesti ja yrittäjämäisesti, sekä humii muut työntekijät ja asiakkaat timinnassaan Ohjaussuunnitelma ppimisympa rist t ja -menetelma t Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala Terialukat Labratrilukka
Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Siipikarjatilat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat NY-yritys Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Osuuskunnat Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Menetelma t Luennt Opettaja, vierailevat luennitsijat, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Keskusteleva petus Opettaja, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Esitykset Opiskelijat, pettaja Käytännön harjitukset Opettaja, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Oppilaitksen ppimisympäristöissä tai yhteistyöyrityksissä vierailuilla ja retkillä Prjektippiminen, tiimippiminen Opettaja, piskelijat, muu petushenkilöstö, työelämä Esim. tapahtumien järjestäminen Verkk-ppiminen Opettaja Oppilaitksen sähköiset kanavat (Mdle, elsa) Työssäppiminen Opettaja Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Työkirjat Opettaja Ohjaus ja tehtävänant Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (elsa, facebk, blgi) Opettaja, vertaispiskelijat Prtfli, prjektityöt Opettaja Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim. Kissanpäivät, tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Opettaja, työelämä, työn timeksiantaja, asiakkaat, vierailijat, piskelijat Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) 25
26 Opettaja ja vertaispiskelijat Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Opiskelijat, pettaja Itsenäinen piskelu Opettaja hjaa ja neuv Opintretket, yritysvierailut Opettaja, työelämä Ammattisaamisen näytön kuvaus Näyttöpaikka: Siipikarjatila. Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee siipikarjan rukinta- ja hittyöt eläinten iän ja tutantvaiheen mukaisesti sekä käsittelee eläimiä iän, kn, sukupulen, käyttötarkituksen, lisääntymiskierrn ja rdun vaatimalla tavalla turvallisesti. Hän ttaa lintujen lajityypillisen käyttäytymisen, sekä kestävän kehityksen humin rukinta-, hit- ja käsittelytilanteissa. Hän käyttää ja hultaa eläinten hidssa tarvittavia välineitä turvallisesti. Hän tekee hidn kirjaukset. Hän tarkkailee eläimiä, tunnistaa pikkeavasti käyttäytyvät yksilöt ja kert havainnistaan tarvittaessa eteenpäin ja timii tilanteen vaatimalla tavalla. Hän arvii timintaympäristöä. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Hän tu esiin kehittämiään ideita liiketiminnan edistämiseksi ja vertailee eri tutantmutja. Hän n kiinnstunut alasta ja kykenee ratkaisemaan ngelmia, sekä hakee ja sveltaa tieta. Hän työskentelee vastuuntuntisesti vurvaikutuksessa työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Humii itsensä sujaamisen ja työturvallisuuden. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. Näytön kest 2 viikka, jista vähintään 1 viikk työssäppimispaikalla ja 1 viikk ppilaitksessa Opintjaks vidaan järjestää jk kknaan työssäppimisena tai sittain ppilaitksessa järjestettävänä tietpulisena petuksena ja sittain työssäppimisena. Mlemmissa tapauksissa ammattisaamisen näyttöön liittyy teriatehtäviä, jtka tehdään työssäppimisen ja/tai tietpulisen petuksen aikana ja arviidaan näytön sina. 1. Työprsessin hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraava si sitetaan ppilaitksessa näytön sana, ellei työpaikalla vida sittaa: Kulleen eläimen hävittäminen 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Siipikarjan terveydenhit, taudit ja sairaudet Elintarvike- ja eläinhygienia ja tautisujaus 3. Työn perustana levan tiedn hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Lintujen ravitsemus ja ruuansulatus Yritystiminta 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla
27 Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien, Työskentely maatalusalalla ja Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen 2.4.9 Sikjen hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläinyksikön timinnan suunnitteleminen ja seuraaminen laatutavitteiden mukaisesti kannattavuutta arviiden sekä hittöiden tekeminen vastuullisesti (15 sp) Tekee sujuvasti hittimenpiteet, jita eläimet tarvitsevat vidakseen hyvin. Nudattaa sikalan työjärjestystä ja aikatauluja. Suunnittelee eläintilan työtehtävät viikn ajaksi ja tekee sikjen hitn ja hyvinvintiin liittyviä kirjauksia. Muut saamistavitteet tarkentavat tässä mainittuja hittimenpiteitä ja työtehtäviä. Tekee havaintja hidettavan eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja lisääntymiskierrn vaiheesta ja kert havainnista tarvittaessa. Tuntee sikjen lisääntymisfysilgian, jtta vi ttaa sen työssään humin. Järjestää prsimiseen eläimille spivan ympäristön. Tuntee sikjen kasvattamiseen liittyvät vastuut ja velvllisuudet. Käsittelee sikja (siirrt, jalittelutilanteet, rukinta- ja hittimenpiteet) sekä eläimille että ympärillä leville ihmisille turvallisesti. Käyttää käsittelyssä kyseiseen tilanteeseen ja kyseiselle eläinyksilölle spivia tteita ja timintatapja välttäen aiheuttamasta stressiä. Ohjaussuunnitelma Rukkii siat lajinmukaisesti (rehun valinta, annskk ja rukailurytmi). Suunnittelee lajinmukaisen rukinnan tietylle ajanjakslle. Tarvittaessa suunnittelee ja tteuttaa lisäksi rukinnan spivilla rehuilla sikjen erityistarpeet humiiden (ikä, aktiivisuus, tutantvaihe, pit-lsuhteet, terveydentila, kuntlukka) Tunnistaa tavallisimmat sikjen taudit ja sairaudet, sekä tietää terveen eläimen tuntmerkit ja nrmaalit elintiminnt. Tietää, miten timia kun eläimet sairastuvat ja kert havainnistaan tarvittaessa muille. Arvii eläinlääkärin avun tarpeen ja saa hälyttää apua paikalle. Lääkitsee eläimiä turvallisesti. Ymmärtää tautisujauksen merkityksen ja työskentelee sen edellyttämällä tavalla, mm. humii sairaat eläimet työskentelyjärjestyksessä, sekä käyttää tilakhtaisia työvaatteita, jalkineita ja sujaimia. Tteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhita sikatililla (rktukset, lishäädöt, srkkahit, näytteiden tt, ketjuinfrmaatin merkityksen ymmärtäminen ja tteuttaminen). Työskentelee lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla (mm. eläinsujelulaki, lihataljen ja teurastamiden määräykset). Ymmärtää tuttamuksellisuuden ja ennaltaehkäisyn tärkeyden vahinktilanteissa, sekä vakuutusten timintaperiaatteet. Kysyy hjeita ja neuvja tarvittaessa. Vahinktapauksen sattuessa kert niistä rehellisesti. Mahdllistaa työssään sikjen lajinmukaiset vaatimukset rukinnan, hidn ja ympäristövaatimusten ja luntaisen käyttäytymisen suhteen. Käsittelee eläimiä hyvin ja varmatteisesti niitä tarpeettmasti stressaamatta. Arvstaa eläinyksilöä. Kehittää ammattitaitaan eläintenhitajana eläinten hyvinvintia edistäen. Säilyttää, lajittelee ja kierrättää erilaisia jätteitä. Työskentelee vettä, energiaa ja tutantpanksia säästäen. Tutustuu sikalassa käytettäviin puhdistusaineisiin ym. ja arvii niiden ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta ja tu esiin mahdllisia vaihtehtja. Humii kestävän kehityksen idelgian materiaalivalinnissa ja hankinnissa. Työskentelee taludellisesti ja yrittäjämäisesti, sekä humii muut työntekijät ja asiakkaat timinnassaan. ppimisympa rist t ja -menetelma t Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala Terialukat
28 Labratrialukka Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Sikatilat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat NY-yritys Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Osuuskunnat Opettajat, työnhjaajat, piskelijat, ammattiaineiden hjaaja Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Menetelma t Tietpulinen petus esim. 0-6 viikka, 0-9 sp Luennt Opettaja, vierailevat luennitsijat, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Keskusteleva petus Opettaja, piskelijat Vurvaikutteisuus Materiaali sähköisesti/mnisteina Videt Esitykset Opiskelijat, pettaja Käytännön harjitukset Opettaja, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Oppilaitksen ppimisympäristöissä tai yhteistyöyrityksissä vierailuilla ja retkillä Prjektippiminen, tiimippiminen
29 Opettaja, piskelijat, muu petushenkilöstö, työelämä Esim. tapahtumien järjestäminen Verkk-ppiminen Opettaja Oppilaitksen sähköiset kanavat (Mdle, elsa) Työssäppiminen esim. 4-10 viikka, 6-15 sp Työkirjat Opettaja Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Opettaja Ohjaus ja tehtävänant Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (elsa, facebk, blgi) Opettaja, vertaispiskelijat Prtfli, prjektityöt Opettaja Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim. Kissanpäivät, tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Opettaja, työelämä, työn timeksiantaja, asiakkaat, vierailijat, piskelijat Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) Opettaja ja vertaispiskelijat Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Opiskelijat, pettaja Itsenäinen piskelu Opettaja hjaa ja neuv Opintretket, yritysvierailut Opettaja, työelämä Osaamisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Näyttöpaikka: Sikatila. Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee sikjen rukinta- ja hittyöt eläinten iän ja tutantvaiheen mukaisesti sekä käsittelee eläimiä iän, kn, sukupulen, käyttötarkituksen ja lisääntymiskierrn vaatimalla tavalla turvallisesti.
Hän ttaa sikjen lajityypillisen käyttäytymisen, sekä kestävän kehityksen humin rukinta-, hit- ja käsittelytilanteissa. Hän käyttää ja hultaa tarvittaessa eläinten hidssa tarvittavia välineitä turvallisesti. Hän tekee hidn kirjaukset. Hän tarkkailee eläimiä, tunnistaa pikkeavasti käyttäytyvät yksilöt ja kert havainnistaan tarvittaessa eteenpäin ja timii tilanteen vaatimalla tavalla. Hän arvii timintaympäristöä ja humaa siinä tapahtuvat pikkeamat. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Hän tuntee jalstuksen merkityksen ja timintatavat. Hän tu esiin kehittämiään ideita liiketiminnan edistämiseksi ja vertailee eri tutantmutja. Hän n kiinnstunut alasta ja kykenee ratkaisemaan ngelmia, sekä hakee ja sveltaa tieta. Hän työskentelee vastuuntuntisesti vurvaikutuksessa työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Humii itsensä sujaamisen ja työturvallisuuden. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. Näytön kest 2 viikka, jista vähintään 1 viikk työssäppimispaikalla ja 1 viikk ppilaitksessa Etenemiseht: Peruspinnt suritettu hyväksytysti Opintjaks vidaan järjestää jk kknaan työssäppimisena tai sittain ppilaitksessa järjestettävänä tietpulisena petuksena ja sittain työssäppimisena. Mlemmissa tapauksissa ammattisaamisen näyttöön liittyy teriatehtäviä, jtka tehdään työssäppimisen ja/tai tietpulisen petuksen aikana ja arviidaan näytön sina. 1. Työprsessin hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. 30 Seuraava si sitetaan ppilaitksessa näytön sana, ellei työpaikalla vida sittaa: Kulleen eläimen hävittäminen 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Sikjen terveydenhit, taudit ja sairaudet sekä lääkintä ja ensiapu Elintarvike- ja eläinhygienia ja tautisujaus Sikjen lisääntyminen ja prsimisessa avustaminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Sikjen ravitsemus ja ruuansulatus Eläinjalstus Yritystiminta 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla
31 Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien, Työskentely maatalusalalla ja Eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen 2.4.10 Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hitaminen, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Eläimiä tarhaavan yksikön timinnan ja ljen suunnitteleminen ja järjestäminen sekä hittöiden tekeminen (15 sp) Tekee sujuvasti hittimenpiteet, jita eläimet tarvitsevat vidakseen hyvin. Nudattaa eläintilan työjärjestystä ja aikatauluja. Suunnittelee eläintilan työtehtävät viikn ajaksi ja tekee eläinten hitn ja hyvinvintiin liittyviä kirjauksia. Muut saamistavitteet tarkentavat tässä mainittuja hittimenpiteitä ja työtehtäviä. Tekee havaintja hidettavan eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja lisääntymiskierrn vaiheesta ja kert havainnista tarvittaessa. Tuntee eläinten lisääntymisfysilgian, jtta vi ttaa sen työssään humin. Järjestää pikimiseen eläimille spivan ympäristön. Tuntee tarhattavien eläinten kasvattamiseen liittyvät vastuut ja velvllisuudet. Käsittelee tarhattavia eläimiä (siirrt, jalittelutilanteet, ulkilu, hittimenpiteiden vaatimat tteet) sekä eläimille että ympärillä leville ihmisille turvallisesti. Käyttää käsittelyssä kyseiseen tilanteeseen ja kyseiselle eläinyksilölle spivia tteita välttäen aiheuttamasta stressiä. Ohjaussuunnitelma Rukkii eläimet lajinmukaisesti (rehun valinta, annskk ja rukailurytmi). Suunnittelee lajinmukaisen rukinnan tietylle ajanjakslle. Tarvittaessa suunnittelee ja tteuttaa lisäksi rukinnan spivilla rehuilla kunkin eläinlajin erityistarpeet humiiden (ikä, aktiivisuus, tutantvaihe, laji, rtu, pit-lsuhteet, terveydentila, kuntlukka) Tunnistaa tavallisimmat taudit ja sairaudet, sekä tietää terveen eläimen tuntmerkit ja nrmaalit elintiminnt. Tietää, miten timia kun eläimet sairastuvat ja kert havainnistaan tarvittaessa muille. Arvii eläinlääkärin avun tarpeen ja saa hälyttää apua paikalle. Ymmärtää tautisujauksen merkityksen ja työskentelee sen edellyttämällä tavalla, mm. humii sairaat eläimet työskentelyjärjestyksessä, sekä käyttää tilakhtaisia työvaatteita, jalkineita ja sujaimia. Tteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhita (rktukset, lishäädöt, srkkahit, näytteiden tt). Työskentelee lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla (mm. eläinsujelulaki ja antidpingmääräykset). Ymmärtää tuttamuksellisuuden ja ennaltaehkäisyn tärkeyden vahinktilanteissa, sekä vakuutusten timintaperiaatteet. Kysyy hjeita ja neuvja tarvittaessa. Vahinktapauksen sattuessa kert niistä rehellisesti Mahdllistaa työssään tarhattavien eläinten lajinmukaiset vaatimukset rukinnan, hidn ja ympäristövaatimusten ja luntaisen käyttäytymisen suhteen. Käsittelee eläimiä hyvin ja varmatteisesti niitä tarpeettmasti stressaamatta. Arvstaa eläinyksilöä. Kehittää ammattitaitaan eläintenhitajana eläinten hyvinvintia edistäen. Säilyttää, lajittelee ja kierrättää erilaisia jätteitä. Työskentelee vettä, energiaa ja tutantpanksia säästäen. Tutustuu eläintilissa käytettäviin puhdistusaineisiin ym. ja arvii niiden ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta ja tu esiin mahdllisia vaihtehtja. Humii kestävän kehityksen idelgian materiaalivalinnissa ja hankinnissa. Työskentelee taludellisesti ja yrittäjämäisesti, sekä humii muut työntekijät ja asiakkaat timinnassaan. ppimisympäristöt ja -menetelmät
32 Oppilaitksen tilat, Kulutuskeskus Salpaus, Asikkala Pieneläintilat Eläintalli Terialukat Labratrialukka Työnhjaajat Opettajat Ammattiaineiden hjaaja Opiskelijat Hitviikt, työssäppiminen, ppitunnit, ammattisaamisen näytöt, tutkinttilaisuudet Työssäppimispaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Työpaikat Työpaikkahjaajat, työntekijät, pettajat, piskelijat Opintretket Opettajat, työnhjaajat, ammattiaineiden hjaaja Työssäppiminen 15 sp Menetelma t Työssäppiminen Henkilökhtainen hjaus ennen työssäppimista Yhteydenpit esimerkiksi puhelimitse, sähköpstitse, skype, facebk, twitter, elsa ym. Työpaikkakäynnit Esim. Blgit, facebk- ryhmäkeskustelu, verkktehtävät, työkirjat Työssäppimisen arviinti Ammattisaamisen näyttö Työkirjat Oppimistehtävät kirjallisesti, sähköisesti tai käytännössä (elsa, facebk, blgi Prtfli, prjektityöt Luennt Keskusteleva petus Esitykset Käytännön harjitukset Prjektippiminen Verkk-ppiminen Timinnallinen pinnäytetyö tai timintapäivä (esim tapahtumat, teemapäivä, näyttelyt, esittelyt) Oppimispäiväkirja kirjallisesti tai sähköisesti (esim. elsa, blgi) Yhteistiminnallinen ppiminen, ryhmätyöt Tiimippiminen Itsenäinen piskelu Opintretket, yritysvierailut Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Näyttöpaikka: tarhattavien eläinten hitn liittyvä työpaikka, jita vivat lla esim villisikatarhat, strutsitarhat, alpakkatilat tai muut työpaikat, jissa harjitetaan ammattimaista tarhattavien eläinten pita. Opiskelija tai tutkinnn surittaja tekee eläinten rukinta- ja hittyöt eri eläinlajien ja eläinten iän mukaisesti sekä käsittelee eläimiä lajin ja rdun vaatimalla tavalla turvallisesti. Hän käyttää ja hultaa eläintenhidssa tarvittavia välineitä turvallisesti. Hän tekee
eläintenhidn kirjaukset. Hän laatii suunnitelman yksikön timinnan tietylle ajanjakslle sekä siihen mat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Tämä saaminen vidaan sittaa näytössä sekä ppilaitksessa että työpaikilla. Näytön kest 2 viikka, jista vähintään 1 viikk työssäppimispaikalla ja 1 viikk ppilaitksessa 1. Työprsessin hallinta kknaisuudessaan - Näytetään ppilaitksessa tai työpaikalla Seuraava si sitetaan ppilaitksessa näytön sana, ellei työpaikalla vida sittaa: Kulleen eläimen hävittäminen 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: O Tarhattavien eläinten terveydenhit ja ensiapu, taudit ja sairaudet O Elintarvike- ja eläinhygienia ja tautisujaus 33 Eläinten käsitteleminen ja hittöiden tekeminen sekä eläinten rukkiminen Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla Seuraavat sit vidaan sitetaan ppilaitksessa, ellei työpaikalla vida sittaa: Tarhattavien eläinten tiljen krjaus- ja hulttyöt Puhdistusaineiden ja välineiden ja- työmenetelmien hallinta sekä Asiakaspalvelu ja hitspimuksen nudattaminen Ositetaan ppilaitksessa tai työpaikalla 3. Työn perustana levan tiedn hallinta - Näytetään ppilaitksen tilissa tai työpaikalla. Seuraavat sit sitetaan ppilaitksessa näytön sina, ellei työpaikalla vida sittaa: Eläinten ravitsemus ja ruuansulatus Yritystiminta 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Ositetaan jk ppilaitksessa tai työpaikalla Mahdllinen etenemiseht Etenemisehtna pakllisten tutkinnn sien, työskentely maatalusalalla ja eläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen hyväksyttävä eteneminen.
34 2.4.11 Lumututteiden tuttaminen, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Lumuktieläintilan ajankhtaisten töiden suunnitteleminen ja tekeminen erityispiirteet ja vastuullisuus humiiden (15 sp) Opiskelija tietää lumuviljelyn ja lumuktieläintutannn erityispiirteet. Hän saa laatia tilan rehuntutant- ja laidunsuunnitelman ja arviida tilan vutuisen rehun tarpeen. Hän saa tteuttaa karjantarkkailua ja hyödyntää sen tulksia tilan töiden ja taluden, eläinten rukinnan ja jalstuksen suunnittelussa ja tteuttamisessa. Hän n perillä erilaisista laatujärjestelmistä ja niihin liittyvästä mavalvnnasta. Hän n perillä työnantajan ja työntekijän ikeuksista ja velvllisuuksista. Hän n perillä lumututannn lainsäädännöstä ja tutannn tuista sekä saa hakea ajantasaista tieta lähdekriittisesti. Opiskelija saa suunnitella eläinyksikön timinnan viikn ajalle niin, että n tietinen kaikista dtettavissa levista tapahtumista ja tehtävistä. Hän saa tteuttaa rukintasuunnitelmaa ja seurata rukinnan nnistumista käyttäen erilaisia mittareita. Hän saa timia työturvallisesti ja ergnmisesti. Opiskelija saa tehdä työt suunnitelmallisesti ja jutuisasti tilan laatujärjestelmän ja situmusten mukaisesti ylläpitäen tilan mavalvntaa. Hän timii yhteistyöhakuisesti etiikkaa nudattaen. Hän timii työturvallisesti ja ergnmisesti. Ohjaussuunnitelma Opiskelu tapahtuu perinteisenä lukkapiskeluna sekä pari- ja ryhmätöinä. Timinnan suunnittelu ja töiden suunnitelmallinen tekeminen tapahtuvat työssäppimispaikalla. Harjituksiin liittyy työkirja, jnka avulla työtehtäviä suunnitellaan ja dkumentidaan. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Lumuktieläintilan ajankhtaisten töiden suunnitteleminen ja tekeminen erityispiirteet ja vastuullisuus humiiden työssäppimispaikalla käytännön työtehtävissä ja ppimistehtävillä, kest nin 2 vk. Mahdllinen etenemiseht Ei etenemisehta 2.4.12 Palveluiden tuttaminen maaseudulla, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Maaseutupalveluja tuttavassa yrityksessä työskenteleminen sekä yrityksen tarjamien palvelujen suunnitteleminen ja tteuttaminen tai yrityksen erityissaamisen tutteistaminen ja markkiniminen (15 sp) Opiskelija saa timia maaseutupalveluja tuttavassa yrityksessä sana henkilökuntaa sekä töitä tehden että hulehtien asiakaspalvelusta. Hän saa suunnitella yritykselle uuden palvelun ja tteuttaa sen tai vaihtehtisesti tutteistaa ja markkinida yrityksen erityissaamista.
Ohjaussuunnitelma Opiskelu tapahtuu maaseutupalveluja tuttavassa yrityksessä ppimistehtäviä ja työkirjaa apuna käyttäen. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Maaseutupalveluja tuttavassa yrityksessä työskenteleminen sekä yrityksen tarjamien palvelujen suunnitteleminen ja tteuttaminen tai yrityksen erityissaamisen tutteistaminen ja markkiniminen työssäppimisen aikana käytännön työtehtävissä ja ppimistehtävillä, kest nin 2 vk. Mahdllinen etenemiseht Ei etenemisehta 35 2.4.13 Maatalustutteiden jatkjalstus, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet Maatalustutteita jatkjalstavassa yrityksessä työskenteleminen sekä elintarvikkeen suunnitteleminen, tutteistaminen ja valmistaminen maatalustutteesta (15 sp) Opiskelija saa timia maatalustutteita jatkjalstavassa yrityksessä sana henkilökuntaa. Hän saa suunnitella, tutteistaa ja valmistaa elintarvikkeen. Ohjaussuunnitelma Opiskelu tapahtuu maatalustutteita jatkjalstavassa yrityksessä ppimistehtäviä ja työkirjaa apuna käyttäen. Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattisaamisen näytön kuvaus Maatalustutteita jatkjalstavassa yrityksessä työskenteleminen sekä elintarvikkeen suunnitteleminen, tutteistaminen ja valmistaminen maatalustutteesta, kest 1 2 vk. Mahdllinen etenemiseht Ei etenemisehta 2.4.14 Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta Maatalusalan perustutkintn vidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa seuraavista perustutkinnista: Hevstaluden perustutkint Metsäalan perustutkint Lunt- ja ympäristöalan perustutkint Puutarhataluden perustutkint Kalataluden perustutkint Kne- ja metallialan perustutkint Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint Rakennusalan perustutkint Elintarvikealan perustutkint Catering-alan perustutkint Matkailualan perustutkint Liiketaluden perustutkint Tietjenkäsittelyn perustutkint
36 Näyttötutkintjärjestelmässä tdistuksen kyseisen tutkinnn san surittamisesta antaa aina k. tutkinnsta vastaava tutkinttimikunta. Perustutkinnn saamisalasta vastaava tutkinttimintakunta hyväksyy kyseisen tutkinnn san saksi maatalusalan perustutkinta tdistuksen perusteella. 2.4.15 Tutkinnn sa ammattitutkinnsta Maatalusalan perustutkintn vidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa seuraavista ammattitutkinnista: Arbristin at Autmaatiasentajan at Bienergia-alan at Elektrniikka-asentajan at Elintarvikejalstajan at Eläintenhitajan at Erä- ja lunt-ppaan at Glfkentänhitajan at Hevstenvalmentajan at Hitsaajan at Kalanjalstajan at Karjataluden at Kengityssepän at Ktityöpalvelujen at Kulunkäyntiavustajan at Lasten- ja nurten erityishjaajan at Leipurin at Lihanjalstajan at Lunnntutealan at Lunnnmukaisen tutannn at Maanrakennusalan at Maaseutumatkailun at Maataluskneasentajan at Maidn jalstajan at Mehiläistarhaajan at Metsäkneenkuljettajan at Metsätalusyrittäjän at Pienknemekaanikn at Prtaluden at Puistpuutarhurin at Rakennustutealan at Raskaskalustmekaanikn at Ravintlakkin at Ratsastuksenpettajan at Seminlgin at Sähköasentajan at Talnrakennusalan at Varasamyyjän at Viljelijän at Viinintutannn at Ympäristöhulln at Yrittäjän at Kulutuksen järjestäjällä tulee lla vimassa leva k. ammattitutkinnn järjestämisspimus tai kulutuksen järjestäjä vi staa tutkinttilaisuudet sellaiselta kulutuksen järjestäjältä, jlla n järjestämisspimus.
Ammatillisessa peruskulutuksessa tdistuksen ammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. ammattitutkinnsta vastaava tutkinttimikunta ja kulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnn san piskelijan tutkinttdistukseen. Näyttötutkintjärjestelmässä tdistuksen kyseisen ammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. tutkinnsta vastaava tutkinttimikunta. Perustutkinnn saamisalasta vastaava tutkinttimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnn san saksi maatalusalan perustutkinta tdistuksen perusteella. 2.4.16 Tutkinnn sa erikisammattitutkinnista Maatalusalan perustutkintn vidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa seuraavista erikisammattitutkinnista: Autmaatiyliasentajan eat Glfkenttämestarin eat Elektrniikkayliasentajan eat Hitsaajamestarin eat Kaupan esimiehen eat Ke-eläinhitajan eat Kulunkäyntiavustajan eat Leipurimestarin eat Maanrakennusalan eat Maaseudun kehittäjän eat Maataluden vesitaluden eat Metsämestarin eat Psykiatrisen hidn eat Puistmestarin eat Ratsastuksenpettajan eat Sähköyliasentajan eat Tallimestarin eat Talnrakennusalan eat Tarhaajamestarin eat Tutekehittäjän eat Vanhustyön eat Yritysjhtamisen eat Yrittäjän eat Kulutuksen järjestäjällä tulee lla vimassa leva k. erikisammattitutkinnn järjestämisspimus tai kulutuksen järjestäjä vi staa tutkinttilaisuudet sellaiselta kulutuksen järjestäjältä, jlla n järjestämisspimus. Ammatillisessa peruskulutuksessa tdistuksen erikisammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. erikisammattitutkinnsta vastaava tutkinttimikunta ja kulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnn san piskelijan tutkinttdistukseen. Näyttötutkintjärjestelmässä tdistuksen kyseisen erikisammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. tutkinnsta vastaava tutkinttimikunta. Perustutkinnn saamisalasta vastaava tutkinttimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnn san saksi maatalusalan perustutkinta tdistuksen perusteella. 2.4.17 Paikallisesti tarjttava maatalusalan tutkinnn sa Kulutuksen järjestäjä tarjaa hyväksymässään petussuunnitelmassa valinnaisia tutkinnn sia, jtka sisältävät maatalusalan työelämän alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin perustuvia ammattitaitvaatimuksia. Tutkinnn sat n nimettävä työelämän timintak- 37
knaisuuksien perusteella. Niihin n laadittava ammattitaitvaatimukset ja arviintia varten arviintikriteerit sekä ammattitaidn sittamistavat perusteiden liitesan khdassa 9.3 levaa hjetta Ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja yleiset arviintikriteerit nudattaen. 38 2.4.18 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet hjaussuunnitelma yhteisten tutkinnn sien integrinti Opiskelijan hjaaminen - työpaikan ja/tai ppilaitksen timintatavat ja säännöt (mm. työaika, työvaatetus, taut, pissalkäytännöt, myöhästelyt, kännykän käyttö, vaitilvelvllisuus) - työtehtäviin perehdytys - työturvallisuusriskit ja työturvallisuushjeet - kneiden ja laitteiden käytön pastus ja työturvallisuus - hjauskeskustelu (hjauksen keint, hjaustyylit ja palautteen antaminen) - man alan esittely (työ- ja kulutusmahdllisuudet) Suunnitelma työssäppimisesta ja ammattisaamisen näytöistä - tutkinnn rakenne - ammattitaitvaatimukset - arviinnin khteet ja kriteerit - suunnitelma työssäppimisesta - tutkinnn san tavitteet työssäppimiselle - henkilökhtaiset tavitteet työssäppimiselle - työssäppimisen spimus - suunnitelma ammattisaamisen näytöstä - itsearviinti - työssäppimisen päiväkirja - ammattisaamisen näytön itsearviinti tutkinnn san kriteerien mukaisesti ja arviintikeskusteluun sallistuminen Työssäppiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija hjaa man työssäppimisensa hessa tisia piskelijita. NY-yrityksessä timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija hjaa man timintansa hessa tisia piskelijita. Osuuskunnassa timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija hjaa man timintansa hessa tisia piskelijita. Eri tutkintjen yhteistteutus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija tukee ja hjaa tisia piskelijita aktiivisesti (mentrinti, tutrinti). Lähipetus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija tukee ja hjaa tisia piskelijita aktiivisesti (mentrinti, tutrinti).
39 Ammattitaidn sittamistavat Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Ammattisaamisen näytön kuvaus Timiminen ja analysinti työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen prsessin eri vaiheissa sekä tisten piskelijiden perehdyttäminen ja hjaaminen. 2.4.19 Yrityksessä timiminen, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkknaisuudet ja ppimistavitteet sekä hjaussuunnitelma työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Liiketimintaympäristön selvittäminen - asiakkaat - kilpailutilanne - trendit, sesngit, digitalisituminen, muutksen asiakkaiden stkäyttäytymisessä, arvstusten muutkset esim. lähitutant, kestävä kehitys jne - taludellinen tilanne - yrityksen timintaa kskeva lainsäädäntö (esim. kuluttaja- ja työlainsäädäntö) Liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu - mitä, kenelle, miten, miksi? - asiakirjat - tutekehitys, tutteistaminen - markkininti - tutteet, palvelut - yhteistyökumppanit - NY-yrityksen lpettaminen - suuskunnan jäsenyydestä lupuminen Yrityksen työtehtävien tekeminen - man alan työtehtävien tekeminen - man työn suunnittelu (ajankäyttö, järjestelmällisyys) - yrityksen esittely - tiet- ja viestintätekniikan käyttö ja svellusten hallinta - kestävä kehitys - työturvallisuus hjaussuunnitelma NY-yrityksessä timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Nudatetaan Vusi yrittäjänä ry:n ppimishjelmaa (nyvusiyrittajana.fi) 1-3 lukukauden aikana. - NY-yrityksen perustaminen ja liiketiminnan pyörittäminen malla piskelualalla - NY-asiakirjat vat sa ammattisaamisen näyttöä Osuuskunnassa timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Nudatetaan Osuuskunta Taidttajan sääntöjä sekä suuskuntalakia 1-3 lukuvuden aikana. - Osuuskunta Taidttajaan liittyminen ja liiketiminnan pyörittäminen malla piskelualalla - yrittäjän asiakirjat vat sa ammattisaamisen näyttöä Työssäppimalla Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. yhteisten tutkinnn sien integrinti
40 Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä kattavasti sittaa, vidaan apuna käyttää pelillisyyttä. Työssäppiminen vidaan tteuttaa - alittavassa yrityksessä tai - yrityksessä, jka esim. haluaa tuda markkinille uuden tutteen tai - laajentua uudelle liiketiminta-alueelle tai - muuten kehittää ja täsmentää liiketimintaansa Opiskelija dkumenti timintaansa esim. ppimispäiväkirjaan Prjektippiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Prjektippiminen vidaan tteuttaa erilaisissa ennakksuunnitelmia ja jälkitimia sekä yrittäjämäistä timintatapaa vaativissa prjektissa/prjekteissa. Tiimiyrittäjänä timiminen NY:ssä tai suuskunnassa Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Tteutetaan vähintään lukuvuden mittaisena valmennusprsessina kulutetun tiimivalmentajan kanssa. Hyödynnetään tiimippimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. - ppimisspimus - dialgitreenit - valmennuspäivät - kehityskeskustelut Eri tutkintjen yhteistteutus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Tteutetaan vähintään lukuvuden mittaisena valmennusprsessina. Hyödynnetään tiimippimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. - ppimisspimus - dialgitreenit - valmennuspäivät - kehityskeskustelut. Ammattitaidn sittamistavat Valtakunnalliset tutkinnn perusteet
41 Ammattisaamisen näytön kuvaus Omassa yrityksessä/ harjitusyrityksessä / vastaavassa yrityksessä timiminen - timii yhteistyökumppaneiden kanssa - selvittää, täsmentää ja kehittää yrityksen liikeideaa - dkumenti - timii yrityksen työtehtävissä yrittäjämäisesti 2.4.20 Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet hjaussuunnitelma yhteisten tutkinnn sien integrinti Oman saamisen tutteistaminen markkinilla levien liiketimintamahdllisuuksien kartittaminen man ammatillisen saamisen arviiminen mien liiketimintaedellytysten arviiminen tiednhaku Liiketimintasuunnitelma liiketimintasuunnitelman laatiminen kknaisuudessaan (budjetti, rahitusssuunnitelma) yritysmudn valinta riskit ja vakuutukset suunnitelman tteutusmahdllisuuksien kriittinen arviinti pitsaus, hissipuhe tiedn hankinta NY-yrityksessä timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Nudatetaan Vusi yrittäjänä ry:n ppimishjelman periaatteita (www.nyvusiyrittajana.fi) ja sitä täydennetään kirjittamalla varsinainen liiketimintasuunnitelma (www.uusyrityskeskus.fi). Osuuskunnassa timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Timitaan Osuuskunta Taidttajassa ja laaditaan varsinainen liiketimintasuunnitelma (www.uusyrityskeskus.fi). Työssäppimalla Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä kattavasti sittaa, vidaan apuna käyttää pelillisyyttä. Työssäppiminen vidaan tteuttaa laatimalla yritykselle liiketimintasuunnitelma (www.uusyrityskeskus.fi). Eri tutkintjen yhteistteutus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Tteutetaan vähintään lukuvuden mittaisena valmennusprsessina. Hyödynnetään tiimippimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. ppimisspimus dialgitreenit valmennuspäivät Kehityskeskustelut Lähipetus
42 Oman saamisen tutteistaminen ja liiketimintasuunnitelman laatiminen (www.uusyrityskeskus.fi). Ammattitaidn sittamistavat Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Ammattisaamisen näytön kuvaus Liiketimintasuunnitelman laatiminen laskelmineen (www.uusyrityskeskus.fi). 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 3.1 Paklliset tutkinnn sat (19 sp) 3.1.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp Äidinkieli, sumi 5 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Opiskelija - saa viestiä ja timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa erilaiset ammatilliset esittelyt man työsurituksen esittely laajemmalle yleisölle, esim. liittyen metsänhittöihin, pienimutisiin rakennustöihin (krjaukset, kunnstukset) tai kneen krjaukseen ja hultn hjeen kuunteleminen, arviiminen ja antaminen neuvttelutait neuvttelut työyhteisön sisällä (työmaakkukset), ngelmatilanteiden ratkaiseminen, esim. virhetilanteissa timiminen haastattelu esim. messukäynnin yhteydessä puhelinkäyttäytyminen itsensä esittely esim. tp-paikkaa haettaessa - ymmärtää maatalusalaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, lennaisen sisällön ja tarkituksen maatalusalan kirjihin, lehtiin, mainksiin ja esitteisiin tutustuminen saa hakea tieta eri tietlähteistä ja käyttää tieta sekä nudattaa lähteiden käytön periaatteita - saa hyödyntää mediaa ja verkn tarjamia viestintä- ja vurvaikutusvälineitä piskelussaan sekä tehdä ammattisaamistaan näkyväksi
alan verkkyhteisöihin tutustuminen ja niiden arviiminen sekä hyödyntäminen mien töiden esitteleminen verkkympäristössä, kuten man ammatillisen blgin ylläpitäminen - saa laatia maatalusalan kirjallisia töitä ikeakielisyyden ja ammattisanastn hallinta työselsteen / raprtin sekä hjetekstin laatiminen tarjuksen laatiminen reklamaatin laatiminen ja reklamaatin vastaaminen liiketimintasuunnitelma - saa hyödyntää äidinkielen ppimisen luku- ja piskelustrategiita luetun ymmärtäminen ja lukutekniikat muistiinpant ammatillisista pinnista kuullun, luetun ja nähdyn phjalta - ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen maatalusalan ja ammatin kannalta - saa arviida ja kehittää maa äidinkielen taitaan kkaa piskelujen ajan kirjallista tai digitaalista prtflita mista taidistaan ja niiden kehittymisestä Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin Integritu maataluden perustutkinnn maatilataluden saamisalan, maaseutuyrittäjä, pakllisiin tutkinnn siin: maaseutuyrittäminen 20 sp ja maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen 40 sp. 43 Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida työssäppimisen yhteyteen. Oppimista vidaan hjata maatilalla, erilaisissa työtilissa, verkssa tai mbiileilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä. Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet1 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Opiskelija saa käyttää tista ktimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vurvaikutustilanteissa - työelämän kielenkäyttötilanteissa timiminen: tervehdykset, small talk, asiakaspalvelutilanteet työpaikan esittely / yritysesittely
työ- ja kellnajat, palkkaus, työedut alan työvälineet ja työtehtävät työturvallisuus kneiden ja laitteiden käyttöhjeet - itsestä ja pinnista kertminen, CV ymmärtää mlempien kansalliskielten ja kulttuurien merkityksen mnikulttuurisessa Sumessa - kielen ja kulttuurin merkitys Sumessa ja Phjismaissa - Phjismainen yhteistyö 44 Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin Integritu maatilataluden saamisalan: Maaseutuyrittäminen 20 sp ja Maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen 40 sp. Ohjaussuunitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia työelämälähtöisiä ja justavia ppimismenetelmiä ja -ympäristöjä hyödyntäen. Opetuksessa käytettävä ppimisympäristö tukee ppimissisältöjä ja petusmenetelmiä. Opetuksessa hyödynnetään tiet- ja viestintätekniikkaa. Erilaisia petusmenetelmiä vivat lla suulliset ja kirjalliset ppimistehtävät, yksilö- ja ryhmätehtävät, yhteistiminnalliset tehtävät ja prjektit sisätilissa ja ulkna. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkatila, mnitimitila, työssäppimispaikka ja erilaiset sähköiset petusympäristöt kuten blgi ja verkkkurssi. Oppimissisältöjä vidaan integrida työelämälähtöisiin ppimisympäristöihin ja petukseen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiililaitteilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä. Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Vieraat kielet 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Opiskelija saa viestiä ja timia vurvaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjittamaan ammattiaan - työelämätaidt : tervehdykset, small talk, asiakaspalvelutilanteet, työhön perehdyttäminen, työpaikan esittely
- työnhaku: CV, työhaastattelu, itsestä ja pinnista kertminen - piskelu- ja työpaikan esittely saa käyttää man alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä - työelämätaidt: työselsteet, työssä tarvittavat hjelmat, kestävä kehitys työprsessin esittely englanniksi, ensiapu, turvallisuusvarusteet, laitteet ja säännöt - työvälineet ja työympäristö: työvälineet, materiaalit, työtehtävät, työvaiheet - työlt: työajat, palkkaus, työedut saa hakea tieta erilaisista vieraskielisistä lähteistä - tiednhaku: materiaalit, tutteet, palvelut saa timia mnikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä - työkulttuuri eri maissa - kansainväliseen timintaan hakeutuminen, TOP ulkmailla Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin Integritu maatalusalan saamisalan pakllisiin tutkinnn siin: Maaseutuyrittäminen 20 sp ja Maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen 40 sp. Ohjaussuunnitelma 45 Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia työelämälähtöisiä ja justavia ppimismenetelmiä ja -ympäristöjä hyödyntäen. Opetuksessa käytettävä ppimisympäristö tukee ppimissisältöjä ja petusmenetelmiä. Opetuksessa hyödynnetään tiet- ja viestintätekniikkaa. Erilaisia petusmenetelmiä vivat lla suulliset ja kirjalliset ppimistehtävät, yksilö- ja ryhmätehtävät, yhteistiminnalliset tehtävät ja prjektit sisätilissa ja ulkna. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkatila, mnitimitila, työsalit, työssäppimispaikka ja erilaiset sähköiset petusympäristöt kuten blgi ja verkkkurssi. Oppimissisältöjä vidaan integrida työelämälähtöisiin ppimisympäristöihin ja työsalipetukseen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiililaitteilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä. Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet 3.1.2 Matemaattislunnntieteellinen saaminen 9 sp Matematiikka 3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet
46 Oppimistavitteet 3 sp Opiskelija saa peruslaskutimitukset, prsenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnkset man alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa - seslaskut - ravinnelaskut - vertus saa laskea pinta-alja ja tilavuuksia - pituuden, pinta-alan ja tilavuuden muunnkset saa sveltaa gemetriaa man alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmttaa tilaa ja mutja klmiultteisesti -surakulmaisen klmin gemetriaa (Pythagraan lause, trignmetria) saa käyttää spivia matemaattisia menetelmiä man alan ngelmien ratkaisussa saa arviida tulsten ikeellisuutta ja suuruuslukkaa saa käyttää matemaattisten ngelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietknetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin Integritu maatalusalan perustutkintn, maaseutuyrittäjä, paklliseen tutkinnn saan, maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen 40 sp. Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. petusmaatilalle. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä ja menetelmiä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli ja ppimispäiväkirja. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla. Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Fysiikka ja kemia 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet
47 Oppimistavitteet 2 sp Opiskelija saa sveltaa man alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia - lämpö, sähkö - työturvallisuus saa ttaa työssään humin man alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisminaisuuksia - kemian perusteet - ympäristökemian perusteet - veden kemiaa saa säilyttää, käyttää ja hävittää malla alalla tarvittavia aineita. - kemikaaliturvallisuus Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin Integritu maatalusalan perustutkintn, maaseutuyrittäjä, paklliseen tutkinnn saan, maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen 40 sp. Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. petusmaatilaan ja työsaliin. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä ja menetelmiä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla. Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet
48 Oppimistavitteet 1 sp Tekstiä ei le saatavilla OneDrivessä 31.5.2015 /JL Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet 3.1.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 8 sp Yhteiskuntataidt 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Oppimistavitteet, 1 sp Opiskelija saa timia kansalaisena ja sallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekn - kansalaisen perusikeudet ja velvllisuudet Sumessa: Ikärajat, vaalit, perusikeudet, päätöksentek, turvallisuus, saa timia tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden periaatteita nudattaen - yhdenvertaisuus, ikeusjärjestelmä saa suunnitella ja hitaa maa taluttaan sekä arviida siihen liittyviä riskejä - työvimatimist, piskelijan tuet, vertus, man taluden hallinta hyödyntää ssiaalista mediaa aktiivisen sallistumisen keinna - ssiaalisen median käyttö tiednhaussa ja vertailussa saa käyttää yhteiskunnan tarjamia palveluja ja timia kuluttajana - yhteiskunnan palvelujen käyttäminen tarvittaessa Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se vidaan surittaa ATK-lukassa, terialukassa sekä vierailemalla eri khteissa kulun sisällä tai kulun ulkpulella Opetus ja hjausmenetelminä käytetään mm. prjektippimista, pelejä, simulaatit, luennt, itseppiminen, verkk-ppiminen, prtfli, ppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistiminnallista ppimista Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä itsearviinti
49 Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työelämätaidt 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Oppimistavitteet, 1 sp Opiskelija saa hakea itsellensä työpaikkaa - hakee itsellensä työssäppimistyöpaikkaa tai työpaikkaa ja saa sen saa kuvata työehtspimusjärjestelmää sekä tuntee työlainsäädäntöä ja tietää työspimuksen keskeiset asiat - työspimusjärjestelmään perehtyminen ja laillisen työspimuksen tunnistaminen saa perehtyä työpaikan timintaan ja työtehtäviin sekä hulehtia työturvallisuudesta - tuntee yrityksen rganisaatin ja timintamallit - hulehtii masta ja työympäristönsä työturvallisuudesta ja siisteydestä saa työskennellä työpaikassa ja kehittää saamistaan - tekee työt svitusti ja laadukkaasti Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se vidaan surittaa ATK-lukassa, terialukassa sekä vierailemalla eri khteissa kulun sisällä tai kulun ulkpulella Opetus ja hjausmenetelminä käytetään mm. prjektippimista, pelejä, simulaatit, luennt, itseppiminen, verkk-ppiminen, prtfli, ppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistiminnallista ppimista Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Itsearviinti Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Yrittäjyys ja yritystiminta 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet
50 Oppimistavitteet 1 sp Opiskelija saa arviida ja tunnistaa man saamisensa ja mat vahvuutensa saa ideida maa liikeideaa ja sen kehittämismahdllisuuksia - man liikeidean luminen saa arviida mahdllisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi - realististen mahdllisuuksien selvittäminen sekä ympäristön että man itsensä khdalta saa selvittää mia ammatillisia verkstja - man ammattialan verkstjen tunteminen saa tunnistaa kannattavan liiketiminnan periaatteet - kannattavan liiketiminnan mittarit ja perusteet saa arviida man yrittäjyyden ja man yritystiminnan merkitystä malle hyvinvinnilleen ja Sumen kansantaludelle - kansantaluden kiertkulku Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin Integritu paklliseen tutkinnn saan: Maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen, 40 sp. Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida työn petukseen ja työssäppimiseen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa muun muassa verkkalustalla tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla muun muassa lukkahune, työsali, verkkkurssi, blgi, harjitusyritys, suuskunta ja työssäppimispaikka. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan erilaisilla suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä. Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Oppimistavitteet, 1 sp Opiskelija saa laatia itselle terveellisiä elämäntapja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja timia sen mukaisesti, saa edistää ja ylläpitää piskelu-, timinta- ja työkykyään
sallistuu alkutesteihin ja haastatteluun sekä pitää elämäntapapäiväkirjaa ja tekee niiden tulsten perusteella henkilökhtaisen hyvinvintisuunnitelman, jta päivitetään säännöllisesti humii liikunnan tteutuksessa rakennusalan työn vaatimukset (esim. nstt, työasennt, siirrt) 51 saa ttaa humin ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakinnin ja päihteiden haittavaikutukset pitää ravintpäiväkirjaa ja tekee sen phjalta mien ravinttttumustensa arvin ja kehittämissuunnitelman hakee tieta tupakinnin ja päihteiden terveysvaikutuksista ja pyrkii edistämään terveyttään hakemansa tiedn phjalta saa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvinnille perehtyy tärkeimpiin ihmissuhteiden, mielenterveyden ja seksuaaliterveyden välisiin yhteyksiin saa edistää ppilaitsyhteisön hyvinvintia ttaa saa ppilaitksessa järjestettäviin teemapäiviin, SAKU-timintaan sekä ppilaitksen muuhun hyvinvintitimintaan sallistujana ja/tai suunnittelijana ja järjestäjänä saa kehittää timintatapjaan ja timintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä tekee man alansa timintatapjen ja timintaympäristön turvallisuuskartituksen saa timia turvallisesti ja ergnmisesti, ehkäistä tapaturmia, timia ensiaputilanteissa sekä hakea apua. nudattaa ppilaitksen ja maatalusalan työturvallisuushjeita ja harjittelee sekä käyttää työn fyysistä sekä psyykkistä kurmitusta vähentäviä työtapja hallitsee man alansa ja yleiset ensiaputaidt Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä mm. hyvinvintisuunnitelma, ravintpäiväkirja, ja käytännön timinnalla liikunnassa, harrastustiminnassa ja työssäppimisessa. Liikunnan ja terveystiedn saamispisteitä vidaan sisällyttää TYKY-passin pintihin. Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan kirjallisten ja suullisten tehtävien sekä käytännön liikunta-, harrastus- ja työssäppimistiminnan perusteella. Tämän tutkinnn san sa-alueen saamisen näytöt vidaan antaa kntaktipetuksessa, verkkympäristöissä tai mahdllisuuksien mukaan mbiilisvelluksilla. Osaamisen arvii ainetta pettava/-t pettaja/-t tarvittaessa yhteistyössä työssäppimisjaksn työnhjaajan ja työssäppimisjaksa hjaavan pettajan kanssa.
52 Valinnaiset saamistavitteet, 0-3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet 3.1.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 sp Kulttuurien tuntemus 3 sp Valinnaiset saamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Oppimistavitteet Opiskelija saa timia tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden periaatteita nudattaen ja edistää malta saltaan tasa-arva ja kaikkien yhdenvertaista khtelua - timii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa saa tervehtiä, vastaanttaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan saa timia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla - saa ttaa humin timinnassaan spivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset rlit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät hjeet ja myös kirjittamattmat säännöt ja menettelytavat saa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista mnimutisuutta rakennusalalla - esittelee tisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä histriaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä ja rakennuskulttuuria saa ttaa humin eri kulttuuriryhmien keskeiset traditit ja niiden vaikutukset timintaan rakennusalalla - tunnistaa eri kulttuurien välisiä erja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetiminnassa ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, erityisesti asiakaspalvelussa saa välittää alansa histriaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin - phtii eri maiden tulkintja histriallisista tapahtumista ja suhteuttaa ktiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman histriaan Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. työssäppimisjaksille, mahdllisesti ulkmailla tapahtuvan työssäppimisen aikana. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkkalustalla tai mbiileilla. Taide ja kulttuuri 3 sp
53 Valinnaiset saamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Oppimistavitteet Opiskelija saa tunnistaa taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismutja ja saa hyödyntää niitä - ymmärtää taiteen- ja kulttuurin merkityksen - tuntee alan histriaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailee niitä muiden kulttuurien piirteisiin - tunnistaa eri kulttuurien välisiä erja työpaikkakäyttäytymisessä - hyväksyy erilaisuutta ja timii suvaitsevaisuuden ja tasa-arvn lisäämiseksi massa työskentely-ympäristössään saa tutkia, ilmaista ja tulkita kulttuurista tdellisuutta (esimerkiksi musiikin, teatterin, kirjallisuuden, median, tanssin, kuvataiteen tai käsityön keinin) - n tietinen taidehistrian suuntaviivista - sallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, saa antaa niistä asiallista ja kriittistä palautetta - tulkitsee muiden tekemiä eri taiteenaljen teksia esim. taidenäyttelyissä - valmistaa mia tutksia eri tekniikilla sittaen maa ideintikykyä saa arviida ja sveltaa mnimutista sumalaista kulttuuriperintöä ja man alansa vakiintuneita käytäntöjä. - tuntee alan käsityöperinteen - hakee tieta alan ajankhtaisista suuntauksista ymmärtäen sen vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen saa nudattaa kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja ymmärtää valintjensa kulttuuriset vaikutukset. - arvstaa ja vaalii kulttuuriperintöä, hulehtii ympäristön siisteydestä
54 saa kehittää taiteelle minaisten esittämisen tapjen ja materiaalien, man ilmaisun, suunnitteluprsessien, palvelu- ja tutemutilun ja estetiikan tuntemustaan alalla ja sveltaa hankkimaansa taiteen ja kulttuurin saamistaan massa työssään. - suunnittelee alan jnkin työvaiheen yksityiskhdan kuvallisesti ja kirjallisesti - sallistuu eri yhteistyökumppaneiden kanssa ppilaitksen ulkpulella järjestettävien tapahtumien järjestämiseen mahdllisuuksien mukaan, esim. Saku-kulttuurikilpailut Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. yrityskäynteihin. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, työsali, verkkkurssi, blgi ja työssäppimispaikka. Osaamisen arviinti piskelijan sallistuminen ryhmäkeskusteluihin sallistuminen kulttuuritapahtumiin ja raprtinti niistä mat kirjalliset ja kuvalliset tutkset annetuista aiheista sallistuminen palautekeskusteluun ja itsearviintiin Etiikka 3 sp Valinnaiset saamistavitteet ja arviinti Valtakunnalliset tutkinnn perusteet Oppimistavitteet 3 sp Opiskelija arvt, elämänkatsmukset - mat valinnat ja niiden perustelu - valintjen seurausten arviinti - arvvalintjen phjalta man elämän phdinta nrmit - nrmiristiriitjen käsittely tiednhankina ammattieettisistä peruskysymyksistä - ammattialan ngelmatilanteiden tunnistaminen, käsitteleminen - näkemysten esittäminen Ohjaussuunnitelma Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla.
55 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Vapaasti valittavat tutkinnn sat vat pääsääntöisesti yhteisiä tutkinnn sia tai ammatillisia pakllisia tai valinnaisia sia. 4.1 Ammatillisia tutkinnn sia 4.2 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvia tutkinnn sia 4.3 Yhteisiä tutkinnn sia tai luki pintja 4.4 Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia pintja 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnn sia 4.1 Maatalusalan perustutkinnn terveydentilavaatimukset Opiskelijaksi ttamisen perusteista ammatilliseen perustutkintn jhtavassa kulutuksessa säädetään ammatillisesta kulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei vida ttaa sellaista henkilöä, jnka sairaus tai vamma ilmeisesti n esteenä kulutukseen sallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen kulutuksen vidaan rajittaa vain sillin, kun sairaus bjektiivisesti arviiden estää pinnt tai se vaarantaisi piskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman piskelulle aiheuttamat käytännön ngelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan petusjärjestelyiden ja piskelijahultpalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa kulutuksen järjestäjälle piskelijaksi ttamisen edellyttämät terveydentilaansa kskevat tiedt. Kulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että piskelijaksi valitun henkilön terveydentila n sellainen, että hän vi selviytyä myös kulutukseen kuuluvasta työpaikilla tapahtuvasta ppimisesta, kuten alan tehtävissä timiminen ja tutkinnn ammattitaitvaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan ikeusturvan kannalta n perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen kulutukseen, jnka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuksi visi timia. Opiskelijavalintaa tehtäessä n tettava humin ammatteihin ja työhön sisältyvät mninaiset tehtävät. On mahdllista, että saman tutkinnn sisällä vi lla tutkinnn sia, jtka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdllistavat täten piskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja kulutuksen surittamiseen. Jtta piskelijavalinta nnistuisi piskelijan kannalta parhaalla mahdllisella tavalla, kulutuksen järjestäjän tulee tiedttaa perustutkinnn ja kulutusalan terveydentilaa kskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdllisista terveydellisistä riskeistä piskelijaksi hakeutuville hakuppaissa ja piskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan ma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdllisen sairauden hittilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli kulutusalan tai tutkinnn ma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät piskelijaksi valitulta lääkärintdistusta piskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintdistuksen merkintä alalle sveltuvuudesta. Opiskelijaksi ttaminen n ehdllinen lääkärintdistuksen esittämiseen saakka.
56 5 LIITTEET Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää piskelijan kulutusta tai jhtaa harkitsemattmaan kulutusammatin tai -alan vaihtn. Sairaudesta tai vammautumisesta kulutuksen tteutumiselle aiheutuvat käytännön ngelmat tulee vida ratkaista ensisijaisesti piskelijalle spivilla yksilöllisillä petusjärjestelyillä ja henkilökhtaistamisella. Opintjen hjaus, piskelijan tuki, ergnmisiin työtapihin ja apuvälineiden käyttöön hjaaminen edistävät kulutuksen surittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa piskelijahulln ja piskeluterveydenhulln kanssa tehtävä yhteistyö n välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, jissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietlaissa arkalunteisiksi määriteltyjä henkilötietja, kuten piskelijan terveydentilaa kskevia tietja, kulutuksen järjestäjän tulee nudattaa säädösten edellyttämää hulellisuutta ja hyvää tietjenkäsittelytapaa. Maatalusalalla ja maatalusalan kulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kurmitukseen riittävää fyysistä ja henkistä kunta. Henkilöllä ei saa lla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jtka vaarantaisivat hänen man tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön spivuutta erilaisiin työtehtäviin vidaan jutua harkitsemaan ireiden ja timinnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: allergia astma näön heikkus vakava tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. Eläintenhidn kulutushjelma Liite 1 Tutkinnn mudstuminen Liite 2 A1 Mduulisuunnitelma, 3-vutinen Liite 2 A2 Mduulisuunnitelma, 2-vutinen Liite 2A3 Mduulisuunnitelma, luki Liite 3 Arviinnin tteuttamissuunnitelma Liite 4 Ammattisaamisen näyttöjen tteuttamissuunnitelma Liite 5 Ammattisaamisen näyttöjen kuvaukset Maatilataluden kulutushjelma Liite 1 Tutkinnn mudstuminen Liite 2 A1 Mduulisuunnitelma, 3-vutinen Liite 2 A2 Mduulisuunnitelma, 2-vutinen Liite 3 Arviinnin tteuttamissuunnitelma Liite 4 Ammattisaamisen näyttöjen tteuttamissuunnitelma Liite 5 Ammattisaamisen näyttöjen kuvaukset
57
58