MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Maatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä

Transkriptio

1 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintkhtainen sa Maataluden saamisala Maaseutuyrittäjä Hyväksytty

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIALAN KUVAUS AMMATTIALAN ARVOPERUSTA PERUSTUTKINNON TAVOITTEET MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 7 JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

3 3 1. JOHDANTO Tämä petussuunnitelma n laadittu käyttäen suunnittelun perustana Maatalusalan perustutkinnn perusteita, OPH:n määräys , Dn 64/011/2014, sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutkset ja ikaisut, ja Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymän petussuunnitelman pedaggista timintahjetta Opetussuunnitelma n laadittu paikalliseen timintaympäristöön spivaksi yhteistyössä työelämän kanssa. Opetussuunnitelmaa ja sen tteuttamista kehitetään työelämästä ja piskelijilta saadun palautteen perusteella. 2. MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkint n mahdllista surittaa Haapajärven ammattipistssa 3. AMMATTIALAN KUVAUS Sumalainen maaseutu tarjaa mnille työ-, asuin- ja vapaa-ajanviettpaikan. Maaseudun elinkeinrakenne n muuttunut ja muuts jatkuu. Maaseudun asukkaista yhä useampi työskentelee palkkatöissä ja niin santtu kakksasuminen maaseudulla lisääntyy vimakkaasti. Perinteistä maatalutta harjittavien tiljen määrä vähenee, tilakt kasvavat ja maaseudulle syntyy mnenlaista yritystimintaa. Maatilat erikistuvat, suuntautuvat ja/tai mnialaistuvat. Ne keskittyvät maan saamiseensa ja verkstituvat tisten yrittäjien kanssa. Yhä useampi maatalusalan ammattilainen työskentelee esimerkiksi maatilamatkailua, knepalveluja, elintarvikkeiden jatkjalstusta, bienergiayrittäjyyttä, lmitus-, työ- ja maisemanhitpalveluja ja harraste-eläintimintaa tarjavissa yrityksissä jk työnantajana tai työntekijänä. Maataluden timintaedellytyksiä säätelevät kansantaludellinen kehitys, kansainvälinen talus ja ilmastn muutkset. FAO:n ennusteen mukaan maailman ruantutant tulisi kaksinkertaistaa vuteen 2050 mennessä. Tämä n sumalaiselle maataludelle sekä haaste että mahdllisuus. Maataluden tehtävänä n lunnsta, kasvi- ja eläinkunnasta saatavien tutteiden ja erilaisten palvelujen tuttaminen, jalstaminen ja hyödyntäminen kuluttajien ja tellisuuden käyttöön. Lisäksi maatiljen merkitys metsätellisuuden raaka-aineen sekä vaihtehtisten energiamutjen tuttajana n merkittävä. Maatalusalalla työskenteleminen edellyttää vastuuta masta timinnasta, eläimistä, ympäristöstä ja lunnsta. Alalla menestyminen vaatii tutannn bilgisen perustan ja tutanttekniikan tuntemusta, liiketaludellista saamista ja ympäristövastuullisuutta. Tulevaisuudessa kilpailukykyisen elinkeinn haasteita vat kuluttajien arvstukset ja niiden heijastuminen alan elinkeinrakenteeseen, ammattitaitisen työviman saanti ja uuden teknlgian hyödyntäminen. Maatalusalalla menestyminen edellyttää kykyä seurata alansa kehitystä ja markkinanäkymiä sekä taita arviida niiden vaikutusta maan timintaan. Maaseutuympäristön ja eläinten laadukas hit antavat elinkeinsta kuvan, jnka myös kuluttajat kkevat myönteiseksi. Maataluden sura ja välillinen työllistävyys n kansantaludellisesti merkittävä. Kasvavat ja timintaansa kehittävät maatilat tarvitsevat alansa erityissaamista ja liiketaludellista saamista. Maatililla tarvitaan yhä enemmän ammattitaitisia saajia, jtka vat situtuneet maan työhönsä ja arvstavat sitä. Samin maaseudulla tarvitaan yhä enemmän alan ammattilaisia, jtka tarjavat mnipulisesti erilaisia palveluja. Tästä jhtuen maatalusalan petuksen n seurattava alan kehitystä ja vastattava siihen. Maatalusalan ammattilaisella n ltava kknaisnäkemys maataluden harjittamisen edellytyksistä ja maaseutuyrittämisen mnista mahdllisuuksista sekä laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Häneltä vaaditaan bilgista perussaamista, teknistä näkemystä, työmenetelmien hallintaa, liiketaludellista saamista, yrittäjyyttä, asiakaslähtöisyyttä, laatutietisuutta ja kestävän kehityksen periaatteiden sisäistämistä. Tiednhankintaan, muutsten seurantaan ja tutantprsessien hjaukseen tarvitaan tiettekniikan ja autmaatin saamista. Jatkuvasti kehittyvä maataluden timintaympäristö edellyttää alan ammattilaiselta yhteistyötaitja, eettisyyttä, luvuutta, kielitaita ja kulttuurituntemusta. Maaseutuammattien menestyksellinen harjittaminen edellyttää timinnan suunnittelua ja sen edelleen kehittämistä, verkstitumista ja elinikäistä ppimista. JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

4 4 4. AMMATTIALAN ARVOPERUSTA Maatalusalan tehtävänä n tuttaa puhtaita, terveellisiä ja turvallisia tutteita sekä palveluja, jtka tyydyttävät kuluttajien, kk sumalaisen yhteiskunnan ja kansainvälistyvien markkiniden tarpeita. Lunnnvarjen hyödyntämisessä krstuvat ympäristönäkökhdat ja ihmisten suhde luntn. Maatalustutanta hjaavat eettiset ja kestävän kehityksen periaatteet, eklgiset, ssiaaliset, kulttuuriset ja taludelliset näkökhdat. Maatalusalan arvja vat ihmisten, lunnn ja eläinten hyvinvinti sekä maaseudun elinvimaisuuden ja kulttuurin edistäminen. Taludellisesti kannattava maatalus lu edellytykset elämiseen maaseudulla ja kaupungeissa. 5. PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Maatalusalan perustutkinnn surittaneelta dtetaan laaja-alaisia ammatillisia perusvalmiuksia alan mnimutisiin tehtäviin ja halua kehittää ammattitaitaan jatkuvasti. Hän tuntee alansa perustyöt ja saa työskennellä itsenäisesti, matimisesti ja vastuuntuntisesti. Maatalusalan ammattilaisella tulee lla kknaisnäkemys maataluden harjittamisen edellytyksistä ja maaseutuyrittämisen mahdllisuuksista. Hän timii aktiivisesti ja vurvaikutteisesti alaansa kskevan lainsäädännön, määräysten ja spimusten mukaisesti. Hän seuraa alansa markkinatilanteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä mukauttaa timintaansa niiden perusteella. Hänen n kyettävä ennakimaan yrittämiseen liittyviä riskejä sekä ttamaan työnsä suunnittelussa humin timintaympäristönsä kansainvälistymiseen, glbalisaatin ja ilmastnmuutkseen liittyviä muutksia. Hän saa timia ammattinsa edellyttämien työryhmien ja tiimien jäsenenä ja haluaa verkstitua sekä tisten yrittäjien kanssa että speutua työyhteisöönsä. Hän tuntee maatalusalan rganisaatit ja niiden avaintehtävät sekä saa timia yhteistyössä alan eri timijiden kanssa. Maatalusalan ammattilainen saa harjittaa tutanttimintaa kustannus- ja laatutietisesti, ympäristövastuullisesti ja eettisesti. Hän saa käyttää ja hultaa tavallisia alansa kneita ja laitteita turvallisesti ja kunnssapitää tutantrakennuksia. Hän tuntee kasvien kasvuun vaikuttavat tekijät niin pelllla kuin metsässäkin. Hän tuntee eläinten lajinmukaisen hidn ja käyttäytymisen perusteet, saa käsitellä eläimiä turvallisesti ja hän ymmärtää timivansa sana turvallista ktimaista elintarvikeketjua. Maatalusalan ammattilainen ttaa humin työnsä vastuullisuuden, fyysisen rasittavuuden, riskialttiuden ja henkisen vaativuuden. Hän ylläpitää terveellisiä elintapja ja timinta- ja työkykyään. Hän tunnistaa työhönsä ja työympäristöönsä liittyvät vaarat ja terveyshaitat, saa ennakida ja sujautua niiltä sekä nudattaa alansa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja hjeita. Hän saa ylläpitää ergnmisesti terveellistä ja turvallista työympäristöä sekä lla alitteellinen työturvallisuuden kehittämisessä. Hän tuntee ja saa käyttää työympäristön teknisiä turvallisuusjärjestelmiä. Hän saa timia ikein työtapaturmissa sekä nnettmuus-, vaara- ja uhkatilanteissa sekä ennaltaehkäistä niitä. Maatalusalan ammattilainen suhtautuu ikein työntekn ja ylläpitää yhteisönsä ihmissuhteita. Hän kehittää tietjaan ja taitjaan, seuraa jatkuvasti alansa muutksia ja tuntee vastuunsa masta timinnastaan. Hänen tulee tuntea ja arvstaa man ammattialansa ja lähialueensa kulttuuria sekä tulla timeen mnikulttuurisessa ympäristössä ja selvitä myös kansainvälisillä työmarkkinilla. Hän saa timia maatalusalan harjittajana viestintä- ja kielitaitisesti. Elinikäisen ppimisen avaintaidt sisältyvät ammatillisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksiin ja yhteisten tutkinnn sien saamistavitteisiin sekä niiden arviintikriteereihin. Avaintaitjen tavitteena n tukea sellaisen saamisen kehittymistä, jta tarvitaan jatkuvassa ppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuuntssa sekä työelämän muuttuvissa tilanteissa selviytymisessä. Maatilataluden saamisalan surittanut maaseutuyrittäjä saa tehdä töitä mnipulisesti erilaisissa maaseutuyrityksissä. Hänellä n laajat perustiedt maan kasvukunnn ylläpidsta ja kasvien kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hänellä n hyvät tekniset taidt ja hän saa käyttää ja hultaa työssä tarvittavia kneita ja laitteita. Valintjensa mukaisesti hän saa hitaa tutanteläimiä niiden hyvinvintia edistäen, harjittaa suunnitelmallista metsätalutta, palvella asiakkaita tai käyttää ja suunnitella yrityksensä tutantteknlgiaa sekä timia rakennuttajana. Hän saa kunnssapitää yritystiminnassa tarvittavia rakennuksia sekä hulehtia yritystimintaan liittyvistä ympäristöistä. Tutkinnn surittanut seuraa aktiivisesti alansa kehitystä ja haluaa kehittyä ammatillisesti. Työssään hän timii taludellisesti ja kustannustietisesti, laatujärjestelmien mukaisesti sekä ympäristövastuullisesti ja eettisesti. Hän humii paikalliset ja alueelliset näkökhdat mahdlli- JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

5 5 suuksina ja pyrkii verkstitumaan muiden kanssa. Hän saa käyttää tiettekniikkaa timintansa suunnitteluun ja seurantaan, yrityksensä viestintään ja timintansa kannattavuuden arviintiin. Timintansa suunnittelussa hän hyödyntää maatalusalan sidsryhmien palveluja. Hän saa järjestää yrityksensä työt ratinaalisesti ja tarvittaessa timia työnantajana. Valintjensa mukaisesti hän pystyy timimaan maatilataluden eri ammateissa, kuten maaseutuyrittäjänä, tutanteläinten hitajana, maataluslmittajana, maatalustarvikekaupassa sekä lmitus-, työ-, kne-, bienergia- ja maisemanhitpalveluja tarjavissa yrityksissä yrittäjänä tai työntekijänä. Hänellä n edellytykset kehittää itseään ja surittaa ammattitutkint työkkemusta saatuaan. Lisäksi ammatillisen peruskulutuksen tavitteena n antaa piskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Kulutuksen tavitteena n myös tukea piskelijiden kehitystä hyviksi ja tasapainisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa piskelijille jatk-pintvalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persnallisuuden mnipulisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietja ja taitja. (L630/1998, 5, muuts 787/2014 ). Elinikäisen ppimisen avaintaidt sisältyvät ammatillisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksiin ja yhteisten tutkinnn sien saamistavitteisiin sekä niiden arviintikriteereihin. Avaintaitjen tavitteena n tukea sellaisen saamisen kehittymistä, jta tarvitaan jatkuvassa ppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Elinikäisen ppimisen avaintaitjen kuvaus Oppiminen ja ngelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnn surittaja suunnittelee timintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvii maa saamistaan. Hän ratkaisee työssään ngelmia sekä tekee valintja ja päätöksiä. Hän timii työssään justavasti, innvatiivisesti ja uutta luvasti. Hän hankkii tieta, jäsentää, arvii ja sveltaa sitä. Vurvaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnn surittaja timii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vurvaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantja selkeästi, rakentavasti ja luttamusta herättäen. Hän timii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä khtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän nudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja timintatapja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta timinnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnn surittaja timii työssään ammatin arvperustan mukaisesti. Hän situtuu työhönsä ja timii vastuullisesti nudattaen tehtyjä spimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja timintakyky Opiskelija tai tutkinnn surittaja timii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapja sekä timinta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergnmisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaarja ja terveyshaittja. Alitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnn surittaja edistää timinnallaan tavitteiden saavuttamista. Hän timii alitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee timintaansa ja työskentelee tavitteiden saavuttamiseksi. Hän timii taludellisesti ja tulksellisesti ja jhtaa itseään. Hän mitittaa man työnsä tavitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnn surittaja timii ammattinsa kestävän kehityksen eklgisten, taludellisten, ssiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän nudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja spimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnn surittaja ttaa timinnassaan humin man alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

6 6 Viestintä ja mediasaaminen Opiskelija tai tutkinnn surittaja viestii mnimutisesti ja vurvaikutteisesti tilanteeseen spivalla tavalla hyödyntäen kielitaitaan. Hän havainni, tulkitsee sekä arvii kriittisesti erilaisia mediatutteita, käyttää mediaa ja viestintäteknlgiaa sekä tuttaa media-aineistja. Matematiikka ja lunnntieteet Opiskelija tai tutkinnn surittaja käyttää peruslaskutimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavja, kuvaajia, kuviita ja tilastja ammattitehtävien ja -ngelmien ratkaisemisessa ja hän sveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja timintatapja työssään. Teknlgia ja tiettekniikka Opiskelija tai tutkinnn surittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknlgiita mnipulisesti. Hän ttaa työssään humin tekniikan hyödyt, rajitukset ja riskit. Hän käyttää tiettekniikkaa mnipulisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnn surittaja käyttää hyödykseen tieta yhteiskunnan perusrakenteista ja timintavista sekä sallistuu rakentavalla tavalla yhteisön timintaan ja päätöksentekn. Hän timii ikeuksiensa ja velvllisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella timinnalla vaikuttamaan epäkhtien pistamiseen. Hän nudattaa tasa-arv- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän timii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan maavien ihmisten kanssa ktimaassa ja kansainvälisissä timinnissa. JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

7 7 6. MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 1. MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO 180 OSP 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 35 sp Työskentely maatalusalalla, 15 sp Turvallinen työskentely maatilalla 6 sp Ktieläinten päivittäiset hittyöt, 9 sp Maaseutuyrittäminen 20 sp, sis 1 sp pint-hjausta Yrittäjyys ja yrityksen perustaminen, 6 sp Kirjanpit, vertus, rahitus ja investinnit, 6 sp Yrityksen talushallint ja yrityssuunnittelu, 8 sp 2.2 Maatilataluden saamisalan, maaseutuyrittäjä, pakllinen tutkinnn sa Maan kasvukunnn ja tutantympäristön hitaminen, 40 sp Kasvutekijät ja peltkasvien viljely 10 sp Kasvinviljelytyöt 5 sp Pelt- ja metsätyöt 11 sp Maatilan kneiden, rakennusten ja laitteiden käyttö ja hult 14 sp 2.6 Valinnaiset tutkinnn sat Maatilataluden tutantteknlgian hallinta, 30 sp Kneppi laaja, 7 sp Metalli- ja kne-elimet, 7 sp Teknlgia maataludessa työssäppien, 16 sp Autmaatin hyödyntäminen maataludessa, 20 sp Maataluden autmaati, 5 sp Autmaatin perusteet ja navetan autmaati, 7 sp Autmaatin käyttö, 8 sp Tutanteläinten hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen, 30 sp, Ktieläinten hit ja rukinta, 9 sp Tutannn seuranta ja kehittäminen, 5 sp Karjan hit ktieläintilalla työssäppien, 16 sp Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen**, 15 sp: Hevnen Hevsen hidn, liikunnasta hulehtimisen ja turvallisen työskentelyn perusteet, 7 sp Hevsen hit hevsalan yrityksessä, 8 sp Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen**, 15 sp: Nautakarja Nautakarjan hit ja tutannn kehittäminen 7 sp Nautakarjan hit ktieläintilalla, 8 sp Eläinlajikhtainen tutant tai hitaminen ja hyvinvinnista hulehtiminen**, 15 sp: Sika Sian hit ja tutannn kehittäminen 7 sp Sian hit ktieläintilalla, 8 sp Lumututteiden tuttaminen, 15 sp Lunnnmukainen viljely ja eläinten hit 7 sp Työskentely lumutilalla, 8 sp Metsien hyödyntäminen, 15 sp Metsänhit ja manuaalinen puunkrjuu 7 sp Metsänhit- ja lunnnhittyöt 8 sp, t JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

8 Rakentaminen maatilalla, 15 sp Rakentaminen maatilalla 15 sp Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta, sp, Tutkinnn sa ammattitutkinnsta tai erikisammattitutkinnsta, 15 sp, Tutkinnn sa ammattikrkeakulusta 15 sp, Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp, Yrityksessä timiminen, 15 sp, Huippusaajana timiminen, 15 sp, Paikallisesti tarjttava tutkinnn sa, 15 sp Bienergian hyödyntäminen 15 sp Bienergian hyödyntäminen 15 sp Hevsen käyttömudt 15 p Hevsen ratsastaminen ja ajaminen eri valjastuksilla ja varusteilla, 7 sp Perehtyminen jhnkin hevsen käyttömutn hevsalan yrityksessä, 8 sp Maataluden työkneet, 15 sp Kne- ja metallippi 7sp Maataluskneet työssäppiminen 8 sp Tutkinnn sa vapaasti valittavista tutkinnn sista, 0-15 sp 4.1 Ammattitaita syventävä tutkinnn sa Hevstalus tutantsuuntana 5 sp * Opiskelija vi valita tämän tutkinnn san useamman kerran khdennettuna eri kasvilajeihin kulutuksen järjestäjän petussuunnitelman mukaisesti. ** Opiskelija tai tutkinnn surittaja vi valita tämän tutkinnn san useamman kerran khdennettuna eri eläinlajeihin kulutuksen järjestäjän petussuunnitelman mukaisesti Tutkinnn siin sisältyy saamisen hankkimista työssäppimisen kautta JEDUssa vähintään 36 sp. Opintjen hjaus n kuvattu erillisessä liitteessä. JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

9 9 3. YHTEISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 35 OSP Paklliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp 8 sp 3 sp Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp 6 sp 3 sp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp 5 sp 3 sp Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp 7 sp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen Osa-alueita khdista sp 16 sp Tutkinnn perusteissa määrättyjen sa-alueiden ( ) valinnaisten saamistavitteiden lisäksi tai niiden sijaan kulutuksen järjestäjä vi päättää erilaajuisia muita valinnaisia saamistavitteita. Kulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille saamistavitteille määritellään saamisen arviinti ja laajuus saamispisteinä. Tutkinnn sien valinnaiset saamistavitteet vivat lla myös piskelijan aikaisemmin hankkimaa saamista, jka tukee kyseisen tutkinnn san ja sen sa-alueiden saamistavitteita. JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint

10 10 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OSP 4.1 Ammattitaita syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnn sia: Hevstalus tutantsuuntana 5 sp Ktieläinten hidn päivystystyöt ja/tai harrastuspinnt 5 sp Tutustuminen maataluslmittajan ammattiin Navettapäivystys Tallipäivystys Nahkatyöt Ratsastus maataluspiskelijille Muut ktieläimet Pieneläinten hit Eläinnäyttelytyöt Tutustuminen lmittajan ammattiin Kne-ja/tai puutekniset harrastuspinnt 5 sp Puutyöt (iltakerh) Kneenkrjaus / METALLI (iltakerh) 4.2 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvia tutkinnn sia 4.3. Yhteisiä tutkinnn sia tai luki-pintja 5-10 sp 4.4. Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia pintja 5 sp Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen Tutrtiminta ja ppilaskuntatiminta Oppilaskuntatiminta Tapahtumien ja prjektien tteuttaminen 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuva tutkinnn sa : Työkkemus maatalusalalla 5 sp Maatilan syystyöt- 1. vuden syksy Työkkemus Tarkemmat tiedt tutkintkhtaisista valinnaisuussäännöistä löytyvät tutkinnn perusteista sitteesta: JEDU- tutkintkhtainen petussuunnitelma, Maatalusalan perustutkint