802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III

Samankaltaiset tiedostot
802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Jäniksistä numeroihin Fibonaccin luvuista

LUKUTEORIA I. Tapani Matala-aho

Tehtävä 1. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) = 1. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on. p 2j i. p j i

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

LUKUTEORIA I. Tapani Matala-aho

802655S KETJUMURTOLUVUT OSA II CONTINUED FRACTIONS PART II

802655S KETJUMURTOLUVUT OSA I CONTINUED FRACTIONS PART I

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET. Tapani Matala-aho

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Diofantoksen yhtälön ratkaisut

a ord 13 (a)

1 Lukujen jaollisuudesta

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

Johdatus matematiikkaan

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 2 Jakoalgoritmi, kantaesitys Jakoalgoritmi Kantakehitelmät

ALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate Lukujoukot Sekalaisia merkintöjä Porrasfunktiot Tärkeitä kaavoja...

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

Matematiikan peruskurssi 2

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

KETJUMURTOLUVUT. Tapani Matala-aho

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

LUKUTEORIA johdantoa

1 sup- ja inf-esimerkkejä

802655S KETJUMURTOLUVUT, CONTINUED FRACTIONS. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Matematiikan mestariluokka, syksy

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

1 sup- ja inf-esimerkkejä

2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on

Liite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Vastaoletuksen muodostaminen

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2012

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Algebra I, harjoitus 5,

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

Lukuteorian kertausta

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 1 LUKUTEORIAA JA MUITA TYÖKALUJA SALAUKSEEN Lukujoukot Sekalaisia merkintöjä...

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

a b c d

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Liisa Ilonen. Primitiiviset juuret

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

TOOLS. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO TOOLS 1 / 28

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

Ensimmäinen induktioperiaate

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

14. Juurikunnat Määritelmä ja olemassaolo.

Todistus. Eliminoidaan Euleideen algoritmissa jakojäännökset alhaaltaylöspäin.

Ensimmäinen induktioperiaate

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Salausmenetelmät / Osa I Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita

33. pohjoismainen matematiikkakilpailu 2019 Ratkaisut

2017 = = = = = = 26 1

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Koodausteoria, Kesä 2014

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.

Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia

(2n 1) = n 2

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

R 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l,

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

1 Algebralliset perusteet

LUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

4 Matemaattinen induktio

Transkriptio:

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LUKUTEORIA 1 / 77

Irrationaaliluvuista Määritelmä 1 Luku α C \ Q on irrationaalinen. (Myös ei-rationaaliset p-adiset (p P) luvut ovat irrationaalisia eli luku α C p \ Q on irrationaalinen, missä C p on kompleksilukujen kuntaa C vastaava p-adisten lukujen kunta.) Esimerkki 1 5 / Q. (1.1) LUKUTEORIA 2 / 77

Irrationaaliluvuista I todistus. Jos, olisi niin 5 = m n Q, m n, (1.2) 5n 2 = m 2 5 m 2 5 m (1.3) 5 2 m 2 = 5n 2 5 n 2 5 n. (1.4) Selvästi tulokset (1.3) ja (1.4) ovat ristiriidassa valinnan m n kanssa. LUKUTEORIA 3 / 77

Irrationaaliluvuista II todistus. Jos, olisi m 5 = Q, m n, (1.5) n niin sellaiset luvut s, t Z, että 1 = sm + tn. (1.6) Siten 5 = sm 5 + tn 5 = s5n + tm Z (1.7) mutta Ristiriita. 2 < 5 < 3. (1.8) LUKUTEORIA 4 / 77

Irrationaaliluvuista Määritelmä 2 Luku m Z on neliövapaa (square-free), jos ehdosta a 2 m, a Z, välttämättä seuraa a 2 = 1. Tulos (1.1) yleistyy tulokseksi (Harjoitustehtävä 46) Lause 1 Olkoon D Z, D 1, neliövapaa. Tällöin D / Q. (1.9) LUKUTEORIA 5 / 77

Irrationaaliluvuista Esimerkki 2 Todistus. Jos olisi niin mikä on mahdotonta. log 2 log 3 / Q. (1.10) log 2 log 3 = a b, a, b Z+, (1.11) 2 b = 3 a 2 3 a 2 3 (1.12) LUKUTEORIA 6 / 77

Irrationaaliluvuista Esimerkki 3 log 2 / Q. (1.13) Ei todisteta. Todistus huomattavasti vaikeampi kuin Esimerkissä 2. Lause 2 Olkoot n Z 3 ja r Q +. Tällöin n 1 + r n / Q. (1.14) Todistus perustuu Wilesin tulokseen (??). LUKUTEORIA 7 / 77

Irrationaaliluvuista Tiedetään, että Neperin luvulle e pätee ( e = lim 1 + 1 ) n = n n k=0 1 k!. (1.15) Lause 3 Neperin luku e on irrationaalinen. I Todistus. Olkoon siis vastaoletuksena e = a b Q, a, b Z+, a b. (1.16) LUKUTEORIA 8 / 77

Irrationaaliluvuista Valitaan sellainen kokonaisluku m, että m Z +, b m (1.17) ja merkitään Aluksi huomataan, että A = m! ( e m k=0 ) 1. (1.18) k! A = m!a b m! m k=0 1 Z. (1.19) k! Toisaalta A = m! k=m+1 1 k!, (1.20) LUKUTEORIA 9 / 77

Irrationaaliluvuista joten saadaan arviot ( ) 1 0 < A = m! (m + 1)! + 1 (m + 2)! + 1 (m + 3)! +... 1 m + 1 + 1 (m + 1)(m + 2) + 1 (m + 1)(m + 2)(m + 3) +... = ( 1 + 1 ) m + 2 + 1 (m + 2)(m + 3) +... < ( 1 1 + 1 ) m + 1 m + 1 + 1 (m + 1) 2 +... = 1 1. (1.21) m 1 m + 1 Siten A Z ja 0 < A < 1, jotka ovat ristiriidassa. = LUKUTEORIA 10 / 77

Irrationaaliluvuista II Todistus. e 1 ( 1) k =. (1.22) k! k=0 Olkoon siis vastaoletuksena e 1 = b a Q, a, b Z+, a b. (1.23) Valitaan sellainen kokonaisluku m, että m Z +, a m (1.24) ja merkitään ( ) m B = m! e 1 ( 1) k. (1.25) k! k=0 LUKUTEORIA 11 / 77

Irrationaaliluvuista Aluksi huomataan, että B = m!b a m m! ( 1) k k! k=0 Z. (1.26) Toisaalta B = m! k=m+1 ( 1) k. (1.27) k! LUKUTEORIA 12 / 77

Irrationaaliluvuista Käytetään alternoivien sarjojen ominaisuuksia. Olkoon r n > r n+1 > r n+2 >... > 0, r n 0, (1.28) ja s n := r n r n+1 + r n+2 r n+3 +... (1.29) Tällöin 0 < s n = r n s n+1 < r n. (1.30) Sovelletaan tulosta (1.30), kun r n = 1 n!. LUKUTEORIA 13 / 77

Irrationaaliluvuista Nyt esityksestä (1.27) saadaan B = m! k=m+1 ( 1) k k! = m! ( 1) m+1 (r m+1 r m+2 + r m+3 r m+4 +...) = m!s m+1 (1.31) Siispä 0 < B = m!s m+1 < m!r m+1 = m! (m + 1)! = 1 m + 1 1 2. (1.32) Siten B Z ja 0 < B < 1, jotka ovat ristiriidassa. LUKUTEORIA 14 / 77

Antiikin lukuja Kolmio- neliö- ja tetraedriluvut Lukuja T n = 1 + 2 + + n kutsutaan kolmioluvuiksi (triangular numbers). Aritmeettisen sarjan summakaavalla ja binomikertoimen määritelmällä saadaan ( ) n + 1 T n = kaikilla n Z +. 2 Lukuja n = n 2 kutsutaan neliöluvuiksi (square numbers). Lukuja T n = T 1 + T 2 + + T n kutsutaan tetraedriluvuiksi (tetrahedral numbers). Käyttämällä Pascalin kolmion palautuskaavaa (??) saadaan T n = n ( ) k + 1 = 2 k=1 n (( ) ( )) ( ) k + 2 k + 1 n + 2 =. (2.1) 3 3 3 k=1 LUKUTEORIA 15 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut Määritelmä 3 Kolmikko (a, b, c) Z 3 1 mikäli syt(a, b, c) = 1 ja on primitiivinen Pythagoraan lukukolmikko, a 2 + b 2 = c 2. (2.2) Tutkitaan ensin pariteettia. Oletetaan aluksi, että mistä saadaan 2 a ja 2 b, 2 c 2 2 c, ristiriita. Muut parit vastaavasti, eli ainakin kaksi luvuista on parittomia. Edelleen, jos olisi a = 2l + 1 ja b = 2k + 1 c 2 = a 2 + b 2 2 (mod 4), ristiriita. LUKUTEORIA 16 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut Siis toinen luvuista a ja b on parillinen, muut parittomia. Olkoon vaikka Nyt kaikille alkuluvuille p pätee Vastaavasti muille pareille, joten a = 2l + 1 ja b = 2k. p a ja p b p c 2 p c, ristiriita. syt(a, b) = syt(a, c) = syt(b, c) = 1. Lähdetään yhtälöstä (23.7), joka on yhtäpitäävää yhtälön kanssa Koska 2 a, niin a = r i=1 a 2 = (c b)(c + b) p α i i 2 p i P i = 1, 2,..., r. LUKUTEORIA 17 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut Valitaan jolloin Jos p α i i a p 2α i i (c b)(c + b). p i c b ja p i c + b p i 2c ja p i 2b p i c ja p i b, ristiriita. Siis joko p 2α i i c b tai p 2α i i c + b. LUKUTEORIA 18 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut c b = j J ( p 2α j j = c + b = l L p 2α l l = j J ( l L p α j j p α l l ) 2 ja ) 2, missä J L = {1, 2,..., r} J L =. Huomaa, että b on parillinen ja c pariton, eli 2 c b ja 2 c + b, ja että syt(c b, c + b) = 1. Nyt siis on olemassa sellaiset luonnolliset luvut s ja t, syt(s, t) = 1, että LUKUTEORIA 19 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut { c + b = s 2 c b = t 2 {c = s2 +t 2 2 b = s2 t 2 2 a 2 = s 2 t 2 a = st. Osoita vielä laskemalla, että kolmikko ja (a, b, c) = (st, s2 t 2 toteuttaa Pythagoraan yhtälön (2.2). Saadaan siis seuraava 2, s2 + t 2 ) (2.3) 2 LUKUTEORIA 20 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut Lause 4 Yhtälön a 2 + b 2 = c 2 (2.4) primitiiviset ratkaisut saadaan parametrimuodossa a = st, b = s2 t 2 2, (2.5) c = s2 +t 2 2, missä s, t 2Z + 1, s > t 1 ja syt(s, t) = 1. LUKUTEORIA 21 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut Esimerkki 4 Olkoon t = 1. Annetaan luvulle s parittomia arvoja s = 3 3 2 + 4 2 = 5 2 s = 5 5 2 + 12 2 = 13 2. s = 2m + 1 (2m + 1) 2 + (4T m ) 2 =. (2m 2 + 2m + 1) 2. LUKUTEORIA 22 / 77

Antiikin lukuja Pythagoraan luvut Esimerkki 5 Olkoon t = 2k 1 ja s = 2k + 1. Nyt a = 4k 2 1, b = 4k, c = 4k 2 + 1. Saatiin siis ratkaisu, missä c a = 2. LUKUTEORIA 23 / 77

Antiikin lukuja Heronin luvut Määritelmä 4 Neliövapaa luku n Z + on Heronin luku eli kongruentti luku, jos sellaiset rationaaliluvut A, B, C Q +, että { A 2 + B 2 = C 2 ; n = AB 2. (2.6) Lause 5 Neliövapaa luku n Z + on kongruentti luku on olemassa sellaiset kokonaisluvut d, s, t Z +, että { s, t 2Z + 1, s > t 1, s t; 4nd 2 = st(s 2 t 2 ). (2.7) LUKUTEORIA 24 / 77

Antiikin lukuja Heronin luvut Todistus. : Siis (2.6) toteutuu. Olkoon d := p.y.j(den A, den B, den C), a := da, b := db, c := dc Z +, (2.8) jolloin { a 2 + b 2 = c 2 ; s.y.t.(a, b, c) = 1. (2.9) LUKUTEORIA 25 / 77

Antiikin lukuja Heronin luvut Siten Lauseen 4 nojalla on olemassa sellaiset s, t 2Z + 1, että s > t 1, syt(s, t) = 1 ja a = st, b = s2 t 2 2, (2.10) c = s2 +t 2 Edelleen 2. n = AB 2 = 1 st s 2 t 2 2 d 2d 4nd 2 = st(s 2 t 2 ). (2.11) LUKUTEORIA 26 / 77

Antiikin lukuja Heronin luvut : Valitaan A := st d ; B := s2 t 2 2d ; (2.12) C := s2 +t 2 2d. Tällöin saadaan { A 2 + B 2 =... = C 2, n =... = AB 2. (2.13) Joten (2.6) toteutuu. LUKUTEORIA 27 / 77

Antiikin lukuja Heronin luvut Esimerkki 6 Olkoot A = 3 2, B = 20 3, C = 41 6. (2.14) Tällöin { A 2 + B 2 = C 2, AB 2 = 5, (2.15) joten n = 5 on Heronin luku. LUKUTEORIA 28 / 77

Antiikin lukuja Heronin luvut Heronin lukuja: 5, 6, 7, 13, 14, 15, 21, 22, 23, 29, 30, 31, 34, 37, 38, 39, 41,... Huomautus 1 Heronin luvut liittyvät elliptisiin käyriin y 2 = x 3 n 2 x. (2.16) LUKUTEORIA 29 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Määritelmä 5 Luvut f 0 = 0, f 1 = 1 ja palautuskaava (eli rekursio) f n+2 = f n+1 + f n, n N, (3.1) muodostavat Fibonaccin luvut ja luvut l 0 = 2, l 1 = 1 sekä palautuskaava l n+2 = l n+1 + l n, n N, (3.2) muodostavat Lucasin luvut. Siten Fibonaccin lukuja ovat f 0 = 0, f 1 = 1, f 2 = 1, f 3 = 2, f 4 = 3, f 5 = 5, f 6 = 8, f 7 = 13,... (3.3) ja Lucasin lukuja ovat l 0 = 2, l 1 = 1, l 2 = 3, l 3 = 4, l 4 = 7, l 5 = 11, l 6 = 18, l 7 = 29,... (3.4) LUKUTEORIA 30 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Ratkaistaan rekursio v n+2 = v n+1 + v n, n N, (3.5) yritteellä Rekursiosta (3.5) saadaan v n = x n, x C. (3.6) jonka ratkaisut ovat x n+2 = x n+1 + x n x 2 x 1 = 0, (3.7) α = 1 + 5 2, β = 1 5. (3.8) 2 LUKUTEORIA 31 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Lause 6 Olkoot a, b C. Tällöin on rekursion (3.5) ratkaisu. Todistus. Suoraan laskemalla saadaan F n = aα n + bβ n (3.9) F n+2 = aα n+2 + bβ n+2 = a(α n+1 + α n ) + b(β n+1 + β n ) = aα n+1 + bβ n+1 + aα n + bβ n = F n+1 + F n. (3.10) LUKUTEORIA 32 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Siten Fibonaccin luvut ovat muotoa f n = aα n + bβ n, (3.11) mistä saadaan f 0 = aα 0 + bβ 0, f 1 = aα 1 + bβ 1. (3.12) Sijoitetaan alkuarvot f 0 = 0 ja f 1 = 1 yhtälöön (3.12), josta a + b = 0, a 1 + 5 2 + b 1 5 2 = 1 (3.13) ja siten a = 1/ 5 ja b = 1/ 5. Vastaavasti Lucasin luvuille ja siten saadaan. LUKUTEORIA 33 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Lause 7 Fibonaccin ja Lucasin luvut voidaan esittää Binet n kaavoilla (( ) n ( ) n ) f n = 1 5 l n = ( 1 + 5 2 1 5 2, (3.14) 1 + ) n ( 5 1 ) n 5 +. (3.15) 2 2 Siis missä Huomaa, että f n = 1 5 (α n β n ), l n = (α n + β n ), (3.16) α = 1 + 5 2, β = 1 5. (3.17) 2 αβ = 1, α + β = 1, α β = 5. (3.18) LUKUTEORIA 34 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Lause 8 l n = f 2n f n. (3.19) Todistus. Suoraan laskemalla f 2n f n = α2n β 2n α n β n = α n + β n = l n. (3.20) LUKUTEORIA 35 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Huomautus 2 Rekursioilla saadaan tarkat arvot nopeasti (laskennallinen kompleksisuus). Mutta eksplisiittisistä esityksistä (3.14) ja (3.15) saadaan likiarvo nopeasti, jolloin voi soveltaa seuraavaa tulosta. Lause 9 f 2k = α 2k 5 k N, (3.21) f 2k+1 = α 2k+1 5 k N. (3.22) LUKUTEORIA 36 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Rekursio ja Binet n kaava Todistus. Aluksi haetaan likiarvot. Koska α = 1 + 5 2 = 1.6180..., (3.23) ja α 1 = α 1 = 0.6180..., niin Siten Tarkemmin laskareissa. β = 1 5 2 = 1 α = 0.6180... (3.24) β n / 5 < 1 n N. (3.25) LUKUTEORIA 37 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Olkoon Lasketaan potensseja F = F 2 = F 3 = ( ) 1 1 = 1 0 ( ) 2 1 = 1 1 ( ) 3 2 = 2 1 Jolloin huomataan, että alkioiksi tulee Fibonaccin lukuja. ( ) f2 f 1. (3.26) f 1 f 0 ( ) f3 f 2, (3.27) f 2 f 1 ( ) f4 f 3. (3.28) f 3 f 2 LUKUTEORIA 38 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Sovitaan vielä, että f 1 = 1, sillä tällöin pätee f 1 = f 0 + f 1. (3.29) Nyt F 0 = I = ( ) ( ) 1 0 f1 f = 0. (3.30) 0 1 f 0 f 1 Lause 10 Olkoon Tällöin ( fn+1 f F n = n f n f n 1 ). (3.31) F n = F n n N. (3.32) LUKUTEORIA 39 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Todistus. Induktiolla. Tapaukset n = 0 ja n = 1 kohdista (3.26) ja (3.30). Induktio-oletus: Identiteetti (3.32) pätee, kun n = k. Induktioaskel; Lasketaan ( ) ( ) F k+1 = F 1 F k 1 1 fk+1 f = k = (3.33) 1 0 f k f k 1 ( ) ( ) fk+1 + f k f k + f k 1 fk+2 f = k+1 = F k+1. (3.34) f k+1 f k f k+1 f k LUKUTEORIA 40 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Lause 11 Olkoot n, m N, tällöin f n+m+1 = f n+1 f m+1 + f n f m, (3.35) f 2m+1 = f 2 m+1 + f 2 m, (3.36) f 2m = f m (f m+1 + f m 1 ). (3.37) LUKUTEORIA 41 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Todistus. Sovelletaan identiteettiä F n+m = F n+m = F n F m = F n F m, (3.38) jolloin ( fn+m+1 f n+m f n+m ( fn+1 f n f n f n 1 f n+m 1 ) ( fm+1 f m f m ) = (3.39) f m 1 ) = (3.40) ( ) fn+1 f m+1 + f n f m f n+1 f m + f n f m 1. (3.41) f n f m+1 + f n 1 f m f n f m + f n 1 f m 1 Vertaamalla matriisien (3.39) ja (3.41) vastinalkioita saadaan (3.35), josta edelleen saadaan (3.36) ja (3.37). LUKUTEORIA 42 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Lause 12 Olkoon n N, tällöin f n+1 f n 1 f 2 n = ( 1) n. (3.42) Todistus. Otetaan determinantit tuloksesta (3.32), jolloin f n+1 f n = 1 1 n 1 0. (3.43) f n f n 1 LUKUTEORIA 43 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Lause 13 Olkoon n N, tällöin lukujen f n+2 ja f n+1 Eukleideen algoritmin pituus on n. Edelleen syt(f n+1, f n ) = 1. (3.44) Todistus. Olkoot a = f n+2 ja b = f n+1, jolloin LUKUTEORIA 44 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys r 0 = a, r 1 = b 0 r 1 < r 0 r 0 = q 1 r 1 + r 2 = 1 r 1 + r 2 0 r 2 < r 1 sillä f n+2 = 1 f n+1 + f n r 1 = q 2 r 2 + r 3 = 1 r 2 + r 3 0 r 3 < r 2 sillä f n+1 = 1 f n + f n 1. r k = q k+1 r k+1 + r k+2 = 1 r k+1 + r k+2 0 r k+2 < r k+1 sillä f n+2 k = 1 f n+1 k + f n k. r n 2 = q n 1 r n 1 + r n = 1 r n 1 + r n 1 = r n < r n 1 = 2 sillä f 4 = 1 f 3 + f 2 r n 1 = q n r n = 2 1 LUKUTEORIA 45 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys siten Edelleen saadaan Seuraus 1 r n = syt(a, b) = 1. (3.45) r n = s n a + t n b 1 = s n f n+2 + t n f n+1, (3.46) missä s n ja t n saadaan palautuskaavoista s k+2 = s k q k+1 s k+1 = s k s k+1, (3.47) t k+2 = t k q k+1 t k+1 = t k t k+1 0 k n 2 (3.48) lähtien alkuarvoista s 0 = t 1 = 1, s 1 = t 0 = 0. LUKUTEORIA 46 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Esimerkki 7 Olkoot n = 5, f 7 = 13, f 6 = 8, jolloin q 1 =... = q 4 = 1 ja q 5 = 2. Siten s 2 = 1, s 3 = 1, s 4 = 2, s 5 = 3,... t 5 = 5 ja 1 = ( 3) 13 + 5 8 = f 5 f 6 f 4 f 7. (3.49) Lause 14 Olkoon a, b Z + annettu, tällöin Eukleideen algoritmin pituudelle n pätee n log a/ log((1 + 5)/2)). (3.50) LUKUTEORIA 47 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Eukleideen algoritmissa r 0 = a, r 1 = b 0 < r 1 < r 0 r 0 = q 1 r 1 + r 2 0 < r 2 < r 1. r k = q k+1 r k+1 + r k+2 0 < r k+2 < r k+1. r n 2 = q n 1 r n 1 + r n r n 1 = q n r n + 0 0 < r n < r n 1 osamäärien kokonaisosille pätee q k 1 kaikilla k. LUKUTEORIA 48 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Matriisiesitys Täten r n 1 = f 2, (3.51) r n 1 2 = f 3, (3.52) r n 2 1 r n 1 + r n f 3 + f 2 = f 4. (3.53) Edelleen induktiolla saadaan r n h f h+2 h = 0, 1,..., n (3.54) ja siten a = r 0 f n+2 ((1 + 5)/2) n. (3.55) Epäyhtälön (3.55) todistus laskareissa. LUKUTEORIA 49 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Generoiva sarja Olkoon F (z) = f k z k (3.56) sarja, jolle haetaan lauseke tunnettujen funktioiden avulla. Vaihdetaan aluksi summausindeksi k = n + 2, jolloin F (z) = k=0 f n+2 z n+2 + f 1 z + f 0. (3.57) n=0 Seuraavaksi käytetään rekursiota (3.1), jolloin F (z) = z z f n+1 z n+1 + z 2 f n z n + f 1 z + f 0 = n=0 n=0 f k z k + z 2 f k z k + f 1 z + f 0 = k=1 k=0 z(f (z) f 0 ) + z 2 F (z) + z. (3.58) LUKUTEORIA 50 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Generoiva sarja Yhtälöstä (3.58) saadaan ratkaisu Lause 15 Sarjalla on esitys rationaalifunktiona F (z) = F (z) = F (z) = z 1 z z 2. (3.59) f k z k (3.60) k=0 z 1 z z 2. (3.61) LUKUTEORIA 51 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Generoiva sarja Määritelmä 6 Sarja F (z) = f k z k (3.62) k=0 on Fibonaccin lukujen generoiva sarja ja funktio F (z) = on Fibonaccin lukujen generoiva funktio. Määritelmä 7 Polynomi on rekursion (3.1) karakteristinen polynomi. z 1 z z 2 (3.63) K(x) = K f (x) = x 2 x 1 (3.64) LUKUTEORIA 52 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Generoiva sarja Huomaa, että joten F (z) = K f (x) = (x α)(x β), (3.65) 1/z (1/z) 2 1/z 1 = 1/z K(1/z) = 1/z (1/z α)(1/z β) = z (1 αz)(1 βz). (3.66) Jaetaan (3.66) osamurtoihin ja käytetään geometrisen sarjan summakaavaa, jolloin LUKUTEORIA 53 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Generoiva sarja F (z) = 1 ( 1 5 1 αz 1 ) = 1 βz 1 (α k β k) z k = f k z k. (3.67) 5 k=0 k=0 Vertaamalla sarjojen kertoimia saadaan jälleen Binet n esitys (3.14). LUKUTEORIA 54 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Laajennus negatiivisiin indekseihin Lauseiden 16, 17, 18 ja 19 todistuksia ei vaadita kokeessa. Sallitaan Fibonaccin lukujen palautuskaavassa f k+2 = f k+1 + f k (3.68) negatiiviset indeksit, jolloin asettamalla k = 1, 2,..., saadaan f 1 = f 0 + f 1 f 1 = 1, (3.69) f 0 = f 1 + f 2 f 2 = 1, (3.70) f 1 = f 2 + f 3 f 3 = 2,... (3.71) Sijoitetaan k = n rekursioon (3.68), jolloin f n = f (n 1) + f (n 2). (3.72) LUKUTEORIA 55 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Laajennus negatiivisiin indekseihin Lause 16 f n = ( 1) n+1 f n n N. (3.73) Todistus. Induktiolla käyttäen rekursiota (3.72). Äskeisen tuloksen nojalla Lause 10 laajenee myös negatiiviselle puolelle. Lause 17 Olkoon Tällöin ( fn+1 f F n = n f n f n 1 ). (3.74) F n = F n n Z. (3.75) LUKUTEORIA 56 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Laajennus negatiivisiin indekseihin Todistus. n 0 kts. Lause 10. n 0. Alkuaskel: n = 1. Aluksi määrätään käänteismatriisi ( ) F 1 0 1 = 1 1 (3.76) ja toisaalta Sitten induktio. ( ) f0 f F 1 = 1 = f 1 f 2 ( ) 0 1. (3.77) 1 1 LUKUTEORIA 57 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Laajennus negatiivisiin indekseihin Edelleen, Lauseet 11 ja 12 laaajenevat negatiivisiin indekseihin. Lause 18 Olkoot n, m Z, tällöin f n+m+1 = f n+1 f m+1 + f n f m, (3.78) f 2m+1 = fm+1 2 + fm, 2 (3.79) f 2m = f m (f m+1 + f m 1 ). (3.80) Huomaa, että (3.78) on yhtäpitävä kaavan f n+m = f n+1 f m + f n f m 1 (3.81) kanssa. LUKUTEORIA 58 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Laajennus negatiivisiin indekseihin Lause 19 Olkoon n Z, tällöin f n+1 f n 1 f 2 n = ( 1) n. (3.82) LUKUTEORIA 59 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Jaollisuustuloksia Lause 20 Olkoot n, r, N, M Z, tällöin ja jos (M, N) = d, niin ja jos M N, niin f n f rn, (3.83) (f M, f N ) = f d (3.84) f M f N f MN. (3.85) LUKUTEORIA 60 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Jaollisuustuloksia Todistus. Kohta (3.83). Relaatiosta (3.80) saadaan joten saadaan induktion alkuaskel Sijoitetaan m = rn yhtälöön (3.81), jolloin f 2n = f n (f n+1 + f n 1 ), (3.86) f n f 2n. (3.87) f (r+1)n = f n+1 f rn + f n f rn 1, (3.88) jonka avulla saadaan induktioaskel ja siten (3.83) todistettua arvoilla r 1. Koska f 0 = 0, niin f n f 0 aina, kun n Z. Tapaus r 0 pienin säädöin vastaavasti. LUKUTEORIA 61 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Jaollisuustuloksia Kohta (3.84). Nyt M = dm ja N = dk, joillakin m, k Z. siten kohdan (3.83) nojalla f d f M, f d f N. (3.89) Lauseen?? nojalla on olemassa sellaiset r, s Z, että joten jälleen kaavan (3.81) nojalla d = rn + sm, (3.90) f d = f rn+sm = f rn+1 f sm + f rn f sm 1. (3.91) LUKUTEORIA 62 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut Jaollisuustuloksia Jos, nyt niin kohdan (3.83) nojalla Täten kohdan (3.91) nojalla saadaan c f M, c f N, (3.92) c f sm, c f rn. (3.93) c f d. (3.94) Kohdan (3.89) nojalla f d on yhteinen tekijä ja kohdan (3.94) nojalla suurin tekijä. Kohta (3.85) laskarit. LUKUTEORIA 63 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod k) Tarkastellaan Fibonaccin jonoa (f n ) = (f n ) n=0 (mod k). Esimerkki 8 (f n ) (0, 1, 1, 0, 1, 1, 0, 1, 1,...) (mod 2). (3.95) (f n ) (0, 1, 1, 2, 0, 2, 2, 1, 0, 1, 1,...) (mod 3). (3.96) (f n ) (0, 1, 1, 2, 3, 0, 3, 3, 1, 4, 0, 4, 4, 3, 2, 0, 2, 2, 4, 1, 0, 1, 1,...) (mod 5). (3.97) (f n ) (0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 3, 1, 4, 5, 9, 4, 3, 7, 0, 7, 7,...) (mod 10), (3.98) LUKUTEORIA 64 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod k) f 15 = f 30 = f 45 = f 60 0, f 61 = f 62 1 (mod 10). (3.99) Siten f 3+l f l (mod 2), l N. (3.100) f 8+l f l (mod 3), l N. (3.101) f 20+l f l (mod 5), l N. (3.102) f 60+l f l (mod 10), l N. (3.103) LUKUTEORIA 65 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod k) Määritelmä 8 Jonon (a l ) jakso on luku J = J a Z +, jolle pätee a l+j = a l l N. (3.104) Minimijakso= MJ a = min{j Z + J = jakso}. Olkoon J f = J f (k) Fibonaccin jonon jakso (mod k). Esimerkki 9 MJ f (2) = 3, MJ f (3) = 8, MJ f (5) = 20, MJ f (10) = 60. (3.105) LUKUTEORIA 66 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod k) Lause 21 Todistus. Tarkastellaan jonoa MJ f (k) k 2 k Z 2. (3.106) (f n ) Z k = {0,..., k 1} (3.107) Koska niin joukossa #Z 2 k = #{(a, b) a, b Z k} = k 2, (3.108) {(f l, f l+1 ) l = 0, 1,..., k 2 } (3.109) LUKUTEORIA 67 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod k) on sellaiset alkiot, että (f l, f l+1 ) = (f h, f h+1 ) (3.110) ja 0 l < h k 2. Olkoon J = h l, tällöin f l+j = f l, f l+j+1 = f l+1 (3.111) ja siten rekursion nojalla f n+j = f n n N, (3.112) missä 1 J k 2. Esimerkki 10 J f (10) = 60 < 10 2. (3.113) LUKUTEORIA 68 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) Binet n kaavan (3.14) avulla josta 1 2 n 5 (( ) n 0 + 0 f n = 1 (( 2 n 1 + ) n ( 5 1 ) n ) 5 = 5 1 n 2 n 5 i=0 ( ) n 2 5 + 1 2 n 1 f n = ( ) ( n 5 ( i ) ) i 5 = i ( ) n 0 + 2 n 1 2 j=0 ( ) n 2 ) 5 3 +..., (3.114) 3 ( ) n 5 j. (3.115) 2j + 1 LUKUTEORIA 69 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) Lause 22 Olkoon p P 7. 1.) Jos, niin 2.) Jos, niin 5 p 1 2 1 (mod p), (3.116) f p 1 0 (mod p) ja MJ f (p) p 1. (3.117) 5 p 1 2 1 (mod p), (3.118) f p+1 0 (mod p) ja MJ f (p) 2p + 2. (3.119) Huomautus 3 Kurssilla Lukuteoria A osoitetaan neliöjäännösteorian avulla, että 1.) (3.116) p = 5m ± 1. 2.) (3.118) p = 5m ± 2. LUKUTEORIA 70 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) Todistus. Yhtälöstä (3.115) saadaan 2 p 1 f p = p 1 2 j=0 ( ) p 5 j = 2j + 1 ( ) p + 1 ( ) p 5 +... + 3 ( ) p 5 p 1 2, (3.120) p josta Lauseiden?? ja?? nojalla f p 5 p 1 2 (mod p). (3.121) Edelleen, asettamalla n = p + 1 yhtälöön (3.115) saadaan LUKUTEORIA 71 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) p 2 ( ) p + 1 2 p f p+1 = 5 j = 2j + 1 j=0 ( p + 1 1 ) + ( p + 1 3 ) 5 +... ( ) p + 1 + 5 p 1 2. (3.122) p Tässä ( ) p + 1 (p + 1)p(p 1) = 0 (mod p) (3.123) 3 3 2 ja yleisemminkin pätee ( ) p + 1 0 k (mod p) 2 k p 1. (3.124) Siten yhtälön (3.122) nojalla 2f p+1 1 + 5 p 1 2 (mod p). (3.125) LUKUTEORIA 72 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) Merkitään a = 5 p 1 2, jolloin a 2 1 (mod p). Nyt Lauseen?? todistuksen nojalla a ±1 (mod p). 1.) Olkoon a 1 (mod p). Tällöin yhtälöiden (3.121) ja (3.125) nojalla Täten, ensin rekursion avulla ja edelleen rekursion nojalla joten J f (p) = p 1. f p 1, f p+1 1 (mod p). (3.126) f p 1 0 (mod p) (3.127) f p 1+l f l (mod p) l N, (3.128) LUKUTEORIA 73 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) 2.) Olkoon a 1 (mod p). Tällöin yhtälöiden (3.121) ja (3.125) nojalla f p 1, f p+1 0 = f 0 (mod p). (3.129) Täten ja edelleen sekä joten J f (p) = 2p + 2. f p+2 1 = f 1 (mod p), (3.130) f p+3 1 = f 2 (mod p) (3.131) f 2p+1 f p 1 (mod p) (3.132) f 2p+2 f p+1 0, (mod p) (3.133) LUKUTEORIA 74 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) Esimerkki 11 p = 11 1 (mod 5), jolloin Nyt 11 f 10 ja MJ f (11) = 10 = p 1. Esimerkki 12 p = 29 1 (mod 5) ja Nyt 29 f 28 mutta MJ f (29) = 14 = (p 1)/2. 5 p 1 2 = 5 5 1 (mod 11). (3.134) 5 p 1 2 = 5 14 1 (mod 29). (3.135) LUKUTEORIA 75 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) Esimerkki 13 p = 7 2 (mod 5) ja Nyt 7 f 8 ja MJ f (7) = 16 = 2p + 2. 5 p 1 2 = 5 3 1 (mod 7). (3.136) LUKUTEORIA 76 / 77

Fibonaccin ja Lucasin luvut f n (mod p) LUKUTEORIA 77 / 77