UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN?
Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus 33 % rakennukset 41 % Pyrkimyksenä kestävä talus ja yhteiskunta Energiatehkkuuden parantaminen rakennetussa ympäristössä alkaa prsessina maankäytön suunnittelusta Energian kulutus, jhn maankäytön suunnittelulla vaikutetaan: liikenne, rakentaminen (vanhat ja uudet rakennukset), energiahult Kuvat: CO2-raprtti Energiatehkkuus
Lähienergia Lähienergia n uusitutuvilla energialähteillä paikallisesti ja pienimutisesti tutettua energiaa Lähienergiaa vi tuttaa uusitutuvista energialähteistä kuten tuulesta, auringsta, bimassasta sekä maahan tai veteen varastituneesta lämmöstä. Kansallisten tavitteiden mukaan uusituvan energian suutta n nstettava 28 %:sta 38 %:iin vuteen 2020 mennessä Uusiutuvan energian hyödyntäminen edellyttää myös entistä tehkkaampaa ja älykkäämpää energian käyttöä ja teknisiä järjestelmiä. Kuva: One1
Bienergia 80 % uusiutuvasta energiasta Sumessa, 25 % energiankulutuksesta Metsähake Tellisuuden tähdepuu ja jäteliemet Bikaasu Pelletit Turve Puun pienkäyttö Kuva: Markku Saala, Mäntsälän uutiset Kuva: Imex Wd Oy Kuva: Yle
Geenergia Kalliperä n käytännössä lputn energian lähde Geenergian lähteet ja varastt Kalliperä: Matalista prakaivista 150-200 m Energia pääsin auringsta (+maan sisältä tulevasta getermisestä lämmöstä) Olemassa levat tunnelit tai suljetut veden täyttämät kaivkset Vesimassat ja järvi- sekä merisedimentit (esim. Vaasan Suvilahti) Maanpinnan vutuinen keskilämpötila plussalla kk maassa Paras tuls uudiskhteissa Keskimäärin 2/3 käytetystä energiasta n ilmaista Kunnassa vitaisiin tehdä geenergiakartitus Esim. sraharju ei le paras mahdllinen geenergian lähde Kuva: GTK, Niina Leppäharju
Aurinkenergia Kuva: Accina Suraan auringn säteilystä saatava energia Passiivinen hyödyntäminen rakennuksen sien ja ikkuniden sijittelulla Aktiivinen hyödyntäminen täydentävänä energiamutna Aurinklämpö: käyttöveden, hunetiljen ja uima-altaiden lämmitys. Talteentt aurinkkeräimen avulla. Aurinksähkö: aurinkpaneelit tuttavat tasavirtasähköä, jta vidaan varastida akkuihin.
Tuulienergia Kuva: Helsingin Energia Tutantmudista suurin kasvuptentiaali Sumessa n tavitteena tuttaa yli 6 TWh energiaa tuulivimalla vuteen 2020 mennessä (Tämä nin 240 000 sähkölämmitteisen maktitaln kuluttamaa sähköä) Nastlassa ei ismmille hankkeille sveltuvia alueita
Näkökulmia maankäytön suunnitteluun Energiatehkkuus alkaa kaavituksessa. Kaavitusjärjestelmän kautta tapahtuva hjaus visi lla vaikuttavuudeltaan merkittävä kein kansallisten ilmasttavitteiden tteuttamiseen Energia ja päästönäkökulma humiitava systemaattisesti maankäytön suunnittelussa Erilaisilla hankkeilla n tutettu työkaluja, jilla alueelliset energiatehkkuustavitteet humiidaan kaavituksessa (päästölaskentamallit). Energiatehkas suunnittelu perustuu vaihtehtisten suunnitelmien laskennalliseen tarkasteluun Kaavituksella pystytään vähentämään asukkaiden energiankulutusta Kaavitus vi humiida paikalliset erityispiirteet, esim. sijainti ja ilmast Kaavasuunnitelmalla pyrittävä aiempaa enemmän hjaamaan myös rakennusvaiheen jälkeistä kehitystä Kaavatast: yleiskaava > vaikuttavuus maaseudulla asemakaava > taajama-alueet Rakennusmääräykset vaativat, kaavitus mahdllistaa
Näkökulmia maankäytön suunnitteluun Rakennuskhtaiset vaatimukset suhteutetaan kknaiskuvaan. Rakennusten energiatehkkuustavitteet asettavat uusia vaatimuksia kaavitukselle. Energiatehkkuusdirektiivin tavite lähes nllaenergiarakentamisesta krstaa kiinteistökhtaisen uusiutuva energiantutannn merkitystä Taseraja = tntin raja Rakennuspaikkakhtainen uusiutuvan energian tuttptentiaali määritellään kaavituksessa
Näkökulmia rakentamiseen Energiatehkkuus säädetty määräyksillä Nettnllaenergiarakentaminen n käytännössä helpinta saavuttaa yksikerrksisessa pientalssa Nettnllaenergiarakentaminen ei le päästötöntä > ei ratkaista ilmastn lämpenemisen ngelmaa
Lähienergiaan käyttäjälähtöisiä palveluita! Lähienergian ryhmähankinta mahdllisuutena Kasvua hidastavat verkkn syöttämisen hankaluus ja keskitettyä energiratkaisuja susivat tukiplitiikka Ihmisten n hankala löytää maan tarpeeseen parhaiten spivaa ratkaisua ja vertailla eri energiaratkaisuja Lähienergian varastintiin tulisi löytää timiva ratkaisu. Taludellisesti kannattavinta tällä hetkellä n, js kaikki tutettu sähkö kuluu massa kiinteistössä. Kysyntää uusille palveluratkaisuille, jtka tekevät mien energialaitteiden hankinnan ja ylläpidn asukkaille helpksi, taludelliseksi ja lutettavaksi. Sitran alitteesta n perustettu Sumen lähienergialiitt. Hajautetussa energiassa liiketimintamahdllisuus. Myös pientuttajan tulisi saada krvaus tutetusta energiasta. Tukhlmassa esim. avattu kauklämpöverkk asukkaiden tuttamalle pienlämmölle
Case: Taivaanranta Arkkitehtitimist AJAK Oy, energiaselvitys ONE1 Oy