Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 2011 23.9.2011 Olli Vitie
Tuotteistusprojektin tausta ja tavoitteet SOVE-tulevaisuus hankkeen analyysivaiheessa tunnistettiin tarve luoda veljeskodeille uusia tuotteita, joille löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa. Useista ehdotetuista aihioista valittiin veljeskotiverkoston kannalta tärkeimmiksi nähdyt kaksi kokonaisuutta, joita lähdettiin tuotteistamaan. Valintaan vaikutti SOVE-tulevaisuus hankkeessa tehty markkina- ja kysyntäanalyysi sekä veljeskotien tahtotila. Veljeskotien vastausten perusteella tuotteistettavaksi valittiin kaksi palvelukonseptia: Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kotiuttava kuntoutus Hankkeessa keskityttiin voimakkaasti taloudellisen vaikuttavuuden löytämiseen kuntatalouden tilanteesta johtuen. Oleellisia näkökohtia palvelun onnistumisen kannalta ovat asiakasvalinta, ajoitus, intensiivisyys ja moniammatillisuus. Veljeskotien kannalta oleellista on niiden vahvuuksien hyödyntäminen: gerontologinen osaaminen, moniammatillisuus sekä tilat ja kapasiteetti 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 2
Hankkeessa tuotteistetut palvelukonseptit ENNALTAEHKÄISEVÄ GERONTOLOGINEN KUNTOUTUS Loppuasiakas: Kotonaan asuva iäkäs henkilö Palvelun luonne: Jaksotettu, kotipainotteinen Tavoitteet: Kotona asumisen pidentyminen ja laitoshoitoon joutumisen ja pysyvän asumispalvelun estyminen Kunnan kokonaiskustannuksien pienentyminen kalliimman raskaan hoidon lykkääntyessä Asiakkaiden elämänlaadun parantuminen ja kotona selviytymisen mahdollistuminen Menestystekijät: Hidastaa laitokseen siirtymistä Oikeiden asiakkaiden valinta Oikea-aikainen intensiivinen kuntoutus Vahva gerontologinen ja geriatrinen osaaminen KOTIUTTAVA KUNTOUTUS Loppuasiakas: Sairaalahoitoon joutunut iäkäs henkilö Palvelun luonne: Jaksotettu, intensiivikuntoutus laitoksessa Tavoitteet: Tehokas ja turvallinen kotiutuminen sairaalahoidosta Kunnan kokonaiskustannuksien pienentyminen hoitoaikaa lyhentämällä ja laitoshoitoon joutumista vähentämällä Asiakkaiden elämänlaadun parantuminen mahdollistamalla nopea kuntoutuminen ja minimoimalla pitkäaikainen vuodelepo Menestystekijät: Nopeuttaa kotiutumista Oikeiden asiakkaiden valinta Välittömästi akuuttihoidon jälkeen alkava intensiivinen kuntoutus Vahva gerontologinen ja geriatrinen osaaminen 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 3
Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Palvelun sisältö PALVELUN KOHDERYHMÄ Heikentynyt kognitiivinen toimintakyky Heikentynyt fyysinen toimintakyky Heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky PALVELU KOOSTUU VIIDESTÄ ERI JAKSOSTA Arviointi Intensiivijakso Totuttelujakso Ylläpitävä jakso Seurantajakso PALVELUN PERUSKOMPONENTIT Laaja-alainen arviointi kotona Yksilökuntoutus kotikäyntinä Ryhmäkuntoutus veljeskodilla Omaharjoittelu Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.) 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 4
Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Palvelulle valikoitui kolme kohderyhmää Heikentynyt kognitiivinen toimintakyky - Asiakkaat, joilla on muistisairaudesta johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Etenevää muistisairautta sairastaa yli 120 000 henkilöä ja joka vuosi diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista Heikentynyt fyysinen toimintakyky Asiakkaat, joilla on yleisestä fyysisestä toimintakyvyn laskusta johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Hauraus-raihnaus oireyhtymä on noin 7 %:lla kotona asuvista yli 65 vuotiaista, esiaste 45 %:lla Kotona asuvista yli 65-vuotiaista 30 % ja 80-vuotiaista 50 % kaatuu ainakin kerran vuodessa Heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky Asiakkaat, joilla on psykososiaalisista syistä johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Esim. yksinäiset ja masentuneet iäkkäät henkilöt. Yli 65-vuotiaista 16-30 % kärsii jonkinasteisista mielenterveysongelmista. 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 5
Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Asemointi kuntoutusketjussa Asiakkaan kunto Hyvä Heikentynyt, mutta stabiili Selkeästi heikkenevä Romahtanut Kuntoutuspalvelun tarve Terveyden ylläpito Ennakoiva ylläpitävä kuntoutus Ennalta ehkäisevä intensiivinen kuntoutus Laitosintervalli Palvelun luonne Kuntoilu, aktiivisuus Pitkäkestoinen, kevyt kuntoutus Intensiivinen kuntoutus Koti- / avopainotteinen Intensiivinen tehokuntoutus / hoito Hyötylogiikka Hyvinvointi ja terveenä pysyminen vähentää sairaanhoidon kustannuksia Edistää terveyttä Vähentää kalliita operaatioita (esim. kaatumiset) Kunnon heikkenemisen pysäyttäminen Laitoshoitoon joutumisen estäminen Toimintakyvyn parantaminen 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 6
Kotiuttava kuntoutus Hoitopolun keskeiset haasteet ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO Vanhainkoti / tehostettu palveluasuminen Asiakas Päivystys ESH osasto ESH Kuntoutusosasto Kuntoutus / TK- Vuodeosasto Pitkäaikaishoito vuodeosastolla Koti Erityisesti iäkkään heikkokuntoisen asiakkaan kuntoutumisessa on oleellista, ettei hoitoviivettä pääse syntymään. Hoitoviiveen aikana potilas jää ilman kuntoutusta ja omatoiminen harjoittelu jää usein hyvin niukaksi heikentäen potilaan kuntoa entisestään. Ylimääräinen odotusaika kasvattaa kokonaishoitoaikaa sekä laitoshoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä. Hoitoviivettä syntyy jonkin verran eri organisaatioiden välisen kommunikaation vaikeuksista johtuen. Nykymallissa hoitopolulta puuttuu keskitetty ohjaus, joka voi aiheuttaa katkoja asiakkaan hoidossa. Joidenkin terveyskeskuksien puolella resurssit ovat niin rajalliset, että asiakas joutuu odottelemaan kuntoutuksen alkua pitkiäkin aikoja eikä riittävän intensiivistä kuntoutusta pystytä tarjoamaan. Tilanne vaihtelee alueellisesti. 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 7
Kotiuttava kuntoutus Palvelun sijoittuminen hoitopolkuun ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO Vanhainkoti / tehostettu palveluasuminen Asiakas Päivystys ESH osasto ESH Kuntoutusosasto Kuntoutus / TK- Vuodeosasto Pitkäaikaishoito vuodeosastolla Koti Veljeskoti Veljeskotien tavoitteena on vastaanottaa tavoiteltuun asiakasryhmään kuuluvat asiakkaat suoraan sairaanhoitopiiristä ja kuntoututtaa heidät kotona selviäviksi. Oleellisia tekijöitä palvelun onnistumisessa ja vaikuttavuuden saavuttamisessa ovat: asiakasvalinta, intensiivisyys, kokonaisvaltaisuus sekä ajoitus. Veljeskodit pystyvät tarjoamaan vahvan gerontologisen ja geriatrisen osaamisen iäkkäiden henkilöiden kuntoutukseen sekä intensiivisen ja monipuolisen kuntoutusohjelman. Tällä tavoitellaan iäkkäiden asiakkaiden kasvanutta kotiutumisastetta nykyistä nopeammassa aikataulussa ja pyritään minimoidaan asiakkaan kokonaishoidon kesto. 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 8
Kotiuttava kuntoutus Palvelun rakenne PALVELUN KOHDERYHMÄ AVH-potilaat Lonkkamurtumapotilaat Päivystystä kuormittavat potilaat PALVELU KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI JAKSOSTA Arviointi Intensiivijakso Ylläpitävä jakso Seurantajakso PALVELUN PERUSKOMPONENTIT Laaja-alainen moniammatillinen, geriatrinen arviointi Hoitopäivä (Sisältää yksilö- ja ryhmäterapian sekä hoidon) Yksilökuntoutus kotikäyntinä Ryhmäkuntoutus veljeskodilla Omaharjoittelu Laaja-alainen arviointi kotona Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.) 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 9
Kotiuttava kuntoutus Asiakasryhmät AVH-potilaat: Aivoverenkiertohäiriön johdosta sairaalassa hoidetut iäkkäät asiakkaat. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu on Suomessa vuosittain 14 000 uutta potilasta ja 8 000:lla infarkti toistuu Potilaista 45-50 % tarvitsisi kuntoutusta, mutta vain 5-10 % saa kuntoutusta AVH-potilaista 15 % jää pysyvään laitoshoitoon Lonkkamurtuma: Lonkkamurtuman takia leikatut iäkkäät asiakkaat. Lonkkamurtumapotilaita oli Suomessa vuonna 2009 yhteensä noin 7 200 Lonkkamurtumapotilaiden sairaalahoitoon kuluu keskimäärin 50 vuorokautta, josta ESH:n osuus on 10 vuorokautta Ennen lonkkamurtumaa kotona asuneista potilaista lähes 30 % päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon Päivystystä kuormittavat: Useasti päivystystä ja TK-vastaanottoa työllistävät iäkkäät asiakkaat, joiden vuodeosasto/päivystys -kierre voitaisiin katkaista tehokkaalla kuntoutuksella. Tyypillisesti asiakkaita, jotka eivät varsinaisesti sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät täysin kotikuntoisia (sekavuutta, epäselvä diagnosoitava tai muu kotona selviytymistä estävä epäselvä tekijä) 2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 10
Riku Santalan esitys
Väestön ikääntyminen on merkittävä haaste yhteiskunnalle >65 vuotiaiden osuus kasvaa (%) Veronmaksajien osuus väestöstä pienenee (veronmaksaja/>65v) Valtion eläkemenot kasvavat (Mrd ) Vanhusten hoivapalveluiden tarve kasvaa (1000 henkeä) 40 6 7,5 400 30 +59% 5 4 3,8-45% 5,0 +27% 300 +153% 20 3 200 10 2 1 2,1 2,5 100 0 2009 2040 0 2009 2040 0,0 2009 2040 0 2009 2040 2011 BearingPoint Healthcare 12
Julkinen sektori on rakenteellisten muutosten edessä Demografiset tekijät Julkisen sektorin rahoitustilanne Tuottavuuspaineet Palveluiden tuotantotapaa arvioitava uudestaan Mahdollisuus 1: Kasvu ulkoistetuista palveluista Palvelu 1 Mahdollisuus 2: Toimintojen yhtiöittäminen ja yksityistäminen Palvelu 2 Palvelu 3 Viranomainen Julkinen toimija Julkinen yhtiö Yksityinen yhtiö 2011 BearingPoint Healthcare 13
2011 BearingPoint TERVEYDENHUOLTO 14