Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke. Sairas- ja veljeskotiverkosto osaksi toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää

Transkriptio

1 Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke Kuntakierros Seinäjoki Sairas- ja veljeskotiverkosto osaksi toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää hankekoordinaattori

2 Esityksen sisältö Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen tulokset asiakkaan näkökulmasta Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kotiuttava kuntoutus PalveluTV Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 2

3 Esityksen sisältö Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen tulokset asiakkaan näkökulmasta Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kotiuttava kuntoutus PalveluTV Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 3

4 SOVE-hanke toteutettin , jonka jälkeen veljeskodit jatkaneet kehitystyötä itsenäisesti SOVE-hankesalkku ( ): Markkinat ja kysynnän analysointi Toiminnan tehostaminen Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut Palvelukonseptit ja tuotteistus Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleensuuntaaminen Jatkohankkeet (2012 ): Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kotiuttava kuntoutus PalveluTV Talousasiat ja toiminnan tehostaminen 10/ / / / /2012 Analyysivaihe Muutosohjelma (hankesalkun toteutus) Jatkohankkeet Hankesalkku valmis SOVE-hanke päättyi Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 4

5 SOVE- hanke: Markkinat ja kysynnän analysointi Tausta ja tavoitteet: Markkinat ja niiden kysyntä on tunnettava, jotta tulevaisuuden toimintamalleja voidaan suunniteltava kysyntä- ja asiakaslähtöisesti Tulokset: Muodostettiin ymmärrys markkinoiden koosta, kehityksestä ja kysynnän rakenteesta sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hankkeessa tuotteistetut palvelut perustuvat ko. analyysin tuloksiin. Myynnin ja markkinoinnin jatkohankkeessa kehitettiin kykyä tunnistaa asiakassegmentit ja niiden tarpeet sekä suunnitella palveluita ja toimintaa niiden pohjalta. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 5

6 SOVE- hanke: Toiminnan tehostaminen Tausta ja tavoitteet: Asiakaskunnan ja palveluiden muuttuminen asettavat uusia vaatimuksia hoitotyölle, tukitoiminnoille sekä johtamisjärjestelmälle. Tulevaisuudessa toiminnan tuottavuuspaineet lisäävät entisestään tarvetta toimintojen uudistamiseen ja kehittämiseen. Tulokset: Kehitettiin edellytyksiä veljeskotien systemaattiselle toiminnan ja kustannustehokkuuden parantamiselle. Kehitettiin veljeskotien valmiutta sopeuttaa palvelutuotanto uusien asiakkaiden tarpeiden mukaisesti (kunnat, SHP:t, Kela, vakuutusyhtiöt jne.). Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 6

7 SOVE- hanke: Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut Tausta ja tavoitteet: Veljeskotien kohtaama muutostilanne lisää tarvetta kustannusten ja kannattavuuden mittaamiseen. Toiminnan eri osa-alueiden kannattavuuksien tunteminen mahdollistaa resurssien ja kehitystoimenpiteiden oikean kohdistamisen. Tulokset: Parantunut kustannustietoisuus, hinnoittelukyvykkyys sekä kannattavuuden arviointikyky. Parempi kyky palveluiden tuotteistamiseen uusien asiakkaiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. Liiketaloudellisesti terve toimintatapa, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen pitkäjänteisesti. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 7

8 SOVE- hanke: Palvelukonseptit ja tuotteistaminen Tausta ja tavoitteet: Uusi asiakaskunta vaatii myös uudenlaisia palveluita. Palveluiden on tuotavat ratkaisuja terveydenhuollon nykyisiin haasteisiin. Tulokset: Tuotteistettiin kolme palvelua: - Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus - Kotiuttava kuntoutus - PalveluTV Näiden palveluiden avulla veljeskodit tukevat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä liittymäkohtaa. Jatkohakkeissa kehitetään edelleen aktiivisesti näitä palveluita. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 8

9 SOVE- hanke: Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja kuntaintegraatio Tausta ja tavoitteet: Toiminnan uudelleensuuntaaminen vaatii järjestelmällisyyttä, jotta kaikki osa-alueet tulevat huomioiduksi (asiakkaat, palvelut, henkilöstö, tilat, laitteet, investoinnit jne.) Laitokset joutuvat arvioimaan uudelleen suhteensa lähikuntiin. Tätä varten tarvittiin viitekehys tulevaisuuden strategiselle suunnittelulle. Tulokset: Toiminnallisen muutoksen systemaattinen suunnittelu mahdollistaa muutoksen toteuttamisen hallitusti ja liiketaloudellisesti kestävästi. Hallinnollisen muutoksen viitekehys luo pohjaa eri vaihtoehtojen arvioinnille ja suunnittelulle. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 9

10 Esityksen sisältö Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen tulokset asiakkaan näkökulmasta Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kotiuttava kuntoutus PalveluTV Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 10

11 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kohderyhmä: Kotonaan asuva iäkäs henkilö, jolla Vähentää vaativamman hoidon tarvetta - heikentynyt kognitiivinen toimintakyky - heikentynyt fyysinen toimintakyky - heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky Palvelun luonne: Kotipainotteinen, jaksotettu (arviointi, intensiivijakso, ylläpito, seuranta) Tavoitteet: Kotona asumisen mahdollistaminen pidempään ja raskaamman hoidon tarpeen välttäminen Asiakkaiden elämänlaadun parantuminen ja kokonaiskustannuksien pienentyminen 11

12 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus, kohderyhmät Heikentynyt kognitiivinen toimintakyky: Asiakkaat, joilla on muistisairaudesta johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Etenevää muistisairautta sairastaa noin henkilöä ja joka vuosi diagnoosin saa noin suomalaista Heikentynyt fyysinen toimintakyky: Asiakkaat, joilla on yleisestä fyysisestä toimintakyvyn laskusta johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Hauraus-raihnaus oireyhtymä on noin 7 %:lla kotona asuvista yli 65 vuotiaista, esiaste 45 %:lla Kotona asuvista yli 65-vuotiaista 30 % ja 80-vuotiaista 50 % kaatuu ainakin kerran vuodessa Heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky: Asiakkaat, joilla on psykososiaalisista syistä johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Esim. yksinäiset ja masentuneet iäkkäät henkilöt. Yli 65-vuotiaista % kärsii jonkinasteisista mielenterveysongelmista.

13 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus, palvelun sisältö Palvelu koostuu viidestä eri jaksosta Arviointi Intensiivijakso Totuttelujakso Ylläpitävä jakso Seurantajakso Palvelun peruskomponentit Laaja-alainen arviointi kotona Yksilökuntoutus kotikäyntinä Ryhmäkuntoutus veljeskodilla Omaharjoittelu Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.)

14 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus, asemointi kuntoutusketjussa Asiakkaan kunto Hyvä Heikentynyt, mutta stabiili Selkeästi heikkenevä Romahtanut Kuntoutuspalvelun tarve Terveyden ylläpito Ennakoiva ylläpitävä kuntoutus Ennalta ehkäisevä intensiivinen kuntoutus Laitosintervalli Palvelun luonne Kuntoilu, aktiivisuus Pitkäkestoinen, kevyt kuntoutus Intensiivinen kuntoutus Koti- / avopainotteinen Intensiivinen tehokuntoutus / hoito Hyötylogiikka Hyvinvointi ja terveenä pysyminen vähentää sairaanhoidon kustannuksia Edistää terveyttä Vähentää kalliita operaatioita (esim. kaatumiset) Kunnon heikkenemisen pysäyttäminen Laitoshoitoon joutumisen estäminen Toimintakyvyn parantaminen

15 Lykkäys Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus, esimerkkihyötylaskelma 1 Säästön suuruusluokkaa voidaan arvioida seuraavien tekijöiden kautta: Laitoshoitoon joutumisen siirtyminen kuukausina Hoidon onnistumisprosentti Potilaskohtainen säästö: raskaan ja kotihoidon kustannusten erotus 3 Arvioitu kokonaissäästö potilasta kohti (euroa) Onnistumisprosentti 25 % 50 % 75 % 3v v v kk Potilaskohtainen kuukausisäästö tavoitteen onnistuessa [ / kk]: Raskaan hoidon kustannus /kk Kotihoidon kustannus /kk 4 Esimerkkilaskelman tulokset: euron bruttosäästö potilasta kohden EGK-hoidon kustannus noin 5000 / potilas Erotus (säästö) /kk Nettosäästö: per potilas Nettosäästö per 100 potilasta 1,9 miljoonaa 15

16 Esityksen sisältö Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen tulokset asiakkaan näkökulmasta Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kotiuttava kuntoutus PalveluTV 16

17 Kotiuttava kuntoutus Nopeuttaa kotiutumista Kohderyhmä: Sairaalahoitoon joutunut iäkäs henkilö: - aivoverenkiertohäiriöpotilaat (AVH) - lonkkamurtumapotilaat - päivystystä kuormittavat potilaat Palvelun luonne: Intensiivikuntoutus laitoksessa, jaksotettu (arviointi, intensiivijakso, ylläpito, seuranta) Tavoitteet: Tehokas, nopea ja turvallinen kotiutuminen sairaalahoidosta Kokonaiskustannuksien pienentyminen hoitoaikaa ja -viiveitä pienentämällä 17

18 Kotiuttava kuntoutus, kohderyhmä AVH-potilaat: Aivoverenkiertohäiriön johdosta sairaalassa hoidetut iäkkäät asiakkaat. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu on Suomessa vuosittain noin uutta potilasta ja 8 000:lla infarkti toistuu. Potilaista % tarvitsisi kuntoutusta, mutta vain 5-10 % saa kuntoutusta. AVH-potilaista 15 % jää pysyvään laitoshoitoon Lonkkamurtuma: Lonkkamurtuman takia leikatut iäkkäät asiakkaat. Lonkkamurtumapotilaita oli Suomessa vuonna 2011 noin Lonkkamurtumapotilaiden sairaalahoitoon kuluu keskimäärin 50 vuorokautta, josta ESH:n osuus on 10 vuorokautta Ennen lonkkamurtumaa kotona asuneista potilaista lähes 30 % päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon Päivystystä kuormittavat: Useasti päivystystä ja TK-vastaanottoa työllistävät iäkkäät asiakkaat, joiden vuodeosasto/päivystys -kierre voitaisiin katkaista tehokkaalla kuntoutuksella. Tyypillisesti asiakkaita, jotka eivät varsinaisesti sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät täysin kotikuntoisia (sekavuutta, epäselvä diagnosoitava tai muu kotona selviytymistä estävä epäselvä tekijä) 18

19 Kotiuttava kuntoutus, hoitopolun keskeiset haasteet ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO Vanhainkoti / TPA Päivystys ESH osasto ESH Kuntoutusosasto Kuntoutus / TK- Vuodeosasto Pitkäaikaishoito vuodeosastolla Koti Hoitopolussa viivettä voi aiheuttaa esimerkiksi eri resurssien vähäisyys tai niiden väärä kohdentaminen sekä organisaatioiden välisten rajapintojen kommunikaation ja keskitetyn ohjauksen puute. Hoitoviiveen aikana potilas jää usein ilman riittävää kuntoutusta ja omatoiminen harjoittelu jää niukaksi heikentäen potilaan kuntoa entisestään. Ylimääräinen odotusaika kasvattaa kokonaishoitoaikaa sekä laitoshoitoon joutumisen ja jopa kuoleman riskiä. 19

20 Kotiuttava kuntoutus, palvelun sijoittuminen hoitopolkuun ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO Vanhainkoti / TPA Päivystys ESH osasto ESH Kuntoutusosasto Kuntoutus / TK- Vuodeosasto Pitkäaikaishoito vuodeosastolla Koti Veljeskoti Sairas- ja veljeskodit voivat vastaanottaa tavoiteltuun potilasryhmään kuuluvat ihmiset suoraan erikoissairaanhoidon puolelta ja kuntouttaa heidät kotona pärjääviksi. Oleellisia tekijöitä palvelun onnistumisessa ja vaikuttavuuden saavuttamisessa ovat: asiakasvalinta, intensiivisyys, kokonaisvaltaisuus sekä ajoitus. Tavoitteena on nostaa asiakkaiden kotiutumisastetta ja lyhentää kokonaishoidon kestoa. Näin pystytään vähentämään kustannuksia ja parantamaan hoidon vaikuttavuutta. 20

21 Kotiuttava kuntoutus, palvelun sisältö Palvelu koostuu neljästä eri jaksosta Arviointi Intensiivijakso Ylläpitävä jakso Seurantajakso Palvelun peruskomponentit Moniammatillinen geriatrinen arviointi Hoitopäivä (Sisältää yksilö- ja ryhmäterapian sekä hoidon) Yksilökuntoutus kotikäyntinä Ryhmäkuntoutus veljeskodilla Omaharjoittelu Laaja-alainen arviointi kotona Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.)

22 Kotiuttava kuntoutus, esimerkkilaskelma Oletus: Hoidon kustannukset yhtä iäkästä lonkkaleikkauspotilasta, joka vaati kuntoutusta. ESH Kuntoutus Kotiutus Yhteensä Vaihtoehto 1 (Yleinen malli) Siirtoviivepäivät 4 vrk. / potilas (á 600 /vrk.) TK-kuntoutus 30 vrk. / potilas (á 260 /vrk.) Kotiutusprosentti: 75 Raskaaseen hoitoon 25 (á /kk) Kustannukset potilasta kohden*: / vuosi Vaihtoehto 2 (KK-malli) Siirtoviivepäivät 0 vrk. / potilas Intensiivinen kuntoutus 20 vrk. / potilas (á 300 / potilas) Kotiutusprosentti: 85 Raskaaseen hoitoon 15 (á /kk) Kustannukset potilasta kohden*: / vuosi Erotus * Arvio potilaskohtaisesta keskiarvosta. 22

23 Kotiuttava kuntoutus, esimerkkilaskelma Oletus: Hoidon kustannukset 100 iäkästä lonkkaleikkauspotilasta, jotka vaativat kuntoutusta (-41%) Euroa Siirtoviipeen kustannus Kuntotuksen kustannus Raskaan hoidon kustannus Vaihtoehto 1 (Yleinen malli) Vaihtoehto 2 (KK-malli) 23

24 Esimerkkejä kotiuttavasta kuntoutuksesta veljeskodeissa Case: Mikkeli Vuodesta 2004 Kyyhkylällä on ollut Mikkelin kaupungin kanssa noin 35 potilaspaikan sopimus jatkokuntoutuksesta. Potilaat ohjautuvat Kyyhkylään suoraan erikoissairaanhoidosta: neurologiset potilaat keskimäärin viikon kuluttua sairastumisesta ja ortopediset potilaat keskimäärin kolmantena päivänä operaatiosta. Vuonna 2010 hoitopäiviä oli potilasta kohden keskimäärin 13 (ortopediset) / 42 (neurologiset). Ortopedisistä potilaista kotiutettiin noin 89 % ja neurologisista potilaista noin 85 %. Case: Hamina Ensimmäiset jatkokuntoutuspotilaat tulivat vuoden 2009 lopulla. Syyskuuhun 2011 mennessä kuntoutujia on ollut 145 (suurimmat diagnoosiryhmät: lonkkamurtuma, aivoinfarkti ja yleiskunnon lasku). Potilaat olivat olleet hoitoketjussa keskimäärin 45 vrk., joissain tapauksissa jopa 150 vrk, ennen Haminan sairas- ja veljeskotiin pääsemistä. Noin 82 prosenttia kotiutettiin, joista lähes 70 prosenttia pärjäsivät kotona vielä 6 kk kuntoutusjakson jälkeen. Case: Oulunkylä Helsingin kaupunki osti ensimmäisen kerran sairaalatasoista jatkohoitoa ja kuntoutusta 12 paikkaa kilpailutuksen kautta vuonna Aikavälillä 8/2010-7/2011 oli 169 hoitojaksoa. Potilaat ovat pääosin akuutteja jatkohoitoa tai kuntoutusta tarvitsevia: mm. lonkkamurtuma, sydän- ja verenkiertoperäiset, infektiot ja haavat sekä syöpäpotilaat. Jatkokuntoutuksen aloitus on noin 3-14 vrk. erikoissairaanhoidon piiriin tulemisen jälkeen. 115 potilasta (n. 74 %) palasi kotiin, 8 potilasta palveluasuntoon (n. 5 %) ja 18 potilasta palasi sairaalaan (n. 12 %). 24

25 Esityksen sisältö Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen tulokset asiakkaan näkökulmasta Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Kotiuttava kuntoutus PalveluTV Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 25

26 PalveluTV:n tausta PalveluTV:lla tarkoitetaan teknologista ratkaisua, joilla videokuva ja ääni siirretään kaksisuuntaisesti (interaktiivisesti) tietoliikenneverkkoja pitkin sairas- ja veljeskotien ja kotona olevan kuntoutettavan vanhuksen välillä sekä heidän omaisten välillä. PalveluTV -hankkeessa on kehitetty sisältöpalveluita, yhteistyömallia sekä teknologiaa joilla voidaan tarjota palveluita kotiin videoyhteyksien välityksellä. Hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä voidaan kustannustehokkaasti parantaa arjessa selviämistä sekä lisätä turvallisuuden tunnetta ikääntyneille ja heidän omaisille. Käynnissä olevan jatkohankkeen tavoitteena on kouluttaa uusien veljeskotien henkilöstöä PalveluTV-toimintaan sekä kehittää veljeskotien yhteistyöpalvelumallia etenkin ohjelmatuotantoon liittyen. 26

27 PalveluTV:n toimintamalli Esimerkkejä ohjelmasisällöstä: Erilaiset jumppa- ja liikuntaryhmät Pienryhmät eri teemoilla (esim. kodin turvallisuus, kädentaidot) Keskustelu- ja muistelutuokiot 27

28 PalveluTV: kokemuksia Asiakkaat ovat ottaneet palvelun vastaan erittäin hyvin. Teknologian käyttöönoton kanssa on ollut joissain tapauksissa haasteita, mutta niistä on pääosin selvitty riittävän opastuksen avulla. Asiakkaiden yksinäisyyttä on lievitetty ja tuotu uusia virikkeitä sekä uutta sisältöä arkeen. Käyttäjät ovat kokeneet saaneensa uusia ihmissuhteita ja puhelukavereita. Esimerkiksi tuolijumpat ja psykososiaalista tukea antavat keskusteluryhmät ovat olleet erittäin toivottuja. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt asiakkailla päivittäisten videojumppatuokioiden ansiosta. Fyysinen toimintakyky esim. raajojen liikeradat ovat parantuneet. Lähetyksissä on usein palvelun kautta tutustunut vakioporukka ja jotka usein kokoontuvat jo hyvissä ajoin ennen lähetystä seurustelemaan keskenään. 28

29 Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke Kuntakierros Seinäjoki Sairas- ja veljeskotiverkosto osaksi toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää hankekoordinaattori