TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2019 LAADINTAOHJE Kaupunginhallitus 16.6.2015
1 LAADINTAOHJEET TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 JOHDANTO Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Valtuuston tulee päättää myös kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (KuntaL 13 luku). Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Suunnitelmakausi on vuodet 2016-2019. Talousarvio on samalla suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin ja toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Vuonna 2014 vuosikatetta kertyi peruskunnalle 0,2 miljoonaa euroa ja poistoja oli 4,2 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 2,1 %. KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna 2013. Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palvelu- ja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia on enemmän kuin organisaation strategia. Se kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä on elinvoimainen ja luova kaupunki.
2 Arvot Arvot ovat organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Toimintaperiaatteet ovat yhteiset säännöt toiminnan järjestämiseksi. Avoimuus: Luovuus: Suvaitsevaisuus: Taloudellisuus: Turvallisuus: Hyvä johtaminen, avoin päätöksentekokulttuuri sekä vuorovaikutteinen ja avoin henkilöstöpolitiikka Prosessien jatkuva parantaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Yhteistyö- ja uudistumiskykyisyys Kustannustehokkuus ja palvelujen laajuus Palvelujen laatu, saatavuus ja tasapuolisuus. t ja strategiset päämäärät Kaupunkistrategia on laadittu viiden näkökulman ja niihin liittyvien strategisten päämäärien perusteella. Kuntalainen ja asiakas näkökulma - hyvinvoiva kuntalainen, - tyytyväinen asiakas. Talous näkökulma - kestävä kuntatalous, - konsernitalouden hallinta. Henkilöstö ja johtaminen näkökulma - osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, - osaamista tukeva johtaminen. Toimintatavat ja rakenteet näkökulma - ennakoiva toimintatapa, - tuottavuuden parantaminen, - kehittyvä organisaatio. Elinvoimaisuus näkökulma - vetovoimainen kaupunki, - mielekäs arki. Toimenpideohjelma vuodelle 2016 Kaupunginvaltuusto on asettanut jokaiselle strategiselle päämäärälle tavoitteen ja toimenpiteet talousarviovuodelle. Tuottajien eli lautakuntien on asetettava omat toimenpiteensä vuodelle 2016 liitteen 1 mukaisesti
3 MAISEMA-MALLI Tilaaja tuottaja malli on väline toteuttaa strategiaa. Maisema-mallilla ohjataan, hallitaan ja seurataan kunnan taloutta ja toimintaa entistä tehokkaammin ja tuloksekkaammin. Tuottajan työkalu on tuoteryhmäraportti = resurssitaulukko, jossa on oltava kaikki ko. palveluun liittyvät kustannustiedot sekä tarvittavat toimintatiedot, esimerkiksi suoritetiedot tai asiakasmäärät. Tuottajalle asetettavat tavoitteet ovat pääsääntöisesti tuotantotavoitteita. Tuoteryhmätaulukon pohjalta laaditaan tilausraportti = tilaustaulukko ja se on tilaajan (valtuusto ja hallitus) ja tuottajan (lautakunta) välinen sopimus siitä mitä tilataan, kuinka paljon ja mihin hintaan. Valtuuston hyväksymä talousarvio on tilaus, joka tehdään tuoteryhmäkohtaisesti. Tilaajan tavoitteet ovat pääsääntöisesti vaikuttavuustavoitteita. Tilausraportin taulukoista muodostuu talousarvio. Tuoteryhmien tulee olla Maisema-mallin mukaiset vertailtavuuden varmistamiseksi. Kaikissa tuoteryhmissä on omat resurssi- ja tilaustaulukot. TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja - suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteistä strategista ajattelua. Tällöin korostuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja kunnan alueen kehittämistä koskeva valtuuston näkemys. Kuntalaissa korostetaan myös sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja talousarvioihin. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Koko suunnitelmakaudelle valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat (Kuntalaki 13 luku, 110 ). Taloussuunnitelma ja arvio sisältävät sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Verorahoituksella ja toimintatuloilla on katettava käyttömenot ja investoinnit. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Kunnan on lisättävä lainanottoa, realisoitava omaisuutta tai vähennettävä toimintapääomaa, jos vuosikate ei riitä investointien rahoitukseen.
4 Alijäämäinen tilikauden tulos vähentää kunnan varoja tai lisää velkoja eli pienentää kunnan omaa pääomaa joko ylijäämäerien vähentymisenä tai alijäämän lisäyksenä. Kemillä on kertynyttä ylijäämää vuoden 2014 taseessa 10,1 miljoonaa euroa eli 460 euroa /asukas, kun koko maan keskiarvo oli vuonna 2013 ylijäämäinen noin 1290 euroa /asukas. Oman pääoman väheneminen merkitsee rahoitusaseman heikkenemistä. Rahoitusaseman muutosta mitataan omavaraisuusasteen (oma p.o. / koko p.o.) avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Keskimääräinen omavaraisuusaste on ollut kunnissa noin 65 %. Vuonna 2013 Kemin omavaraisuusaste oli 42,9 %. Tavoitteena on nostaa omavaraisuusaste yli 50 %:n.
5 Lainamäärä / asukas on yksi kriisikuntakriteeri (ylittää kaikkien kuntien keskiarvon väh. 50 %). Vuonna 2014 Kemin ylitys oli 36 %. Suunnittelukauden lopussa Kemin lainamäärä on sama kuin kuntien keskiarvon, jos kaikkien kuntien lainamäärä kasvaa kuten tähän mennessä 2000-luvulla ja Kemi saa alennettua lainakantaansa suunnitellusti. Vuoden 2015 lopussa lainaa arvioidaan olevan 3700 /asukas eli 81,6 milj.. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Rakenteeseen vaikuttavat talousarvion ja suunnitelman tehtävät: 1) Kokonaistalouden näkökulma, jota kuvataan tuloslaskelma- ja rahoitusosilla. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta. 2) Toiminnan ohjauksen näkökulma, jota kuvaavat käyttötalous- ja investointiosa.
6 Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Kuntalain mukaan taseeseen muodostunut alijäämä tulee kattaa suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta taloussuunnitelma ja talousarvio (=tilaus) ovat valtuustolle toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla (=resurssitaulukot = nyk. tuoteryhmäraportti). Kuntaliiton uuden suosituksen (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma) mukaan kunnan tehtävät jakautuvat budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Resurssien jaolla tarkoitetaan verorahoituksen ja muun yleiskatteisen rahoituksen jakamista määrärahoina ja tuloarvioina tehtäville ja hankkeille.
7 Budjettirahoitteisen toiminnan ja kohderahoitteisen toiminnan budjetointikäytännöt poikkeavat lähtökohtaisesti toisistaan. Budjettirahoitteisessa toiminnassa budjetoinnin tärkein tehtävä on verorahoituksella koottujen tulojen jakaminen määrärahoina eri tehtäville. Pääosa kaupungin tehtävistä on budjettirahoitteista toimintaa. Kohderahoitteisessa toiminnassa, jossa rahoitus perustuu suoritteiden myynnistä saataviin tuloihin, ovat tulonodotukset menojen budjetoinnin lähtökohtana. KÄYTTÖTALOUSOSA Palvelu-/tulosalueille (myös liikelaitoksille) käyttötalousosa on tärkein taloussuunnitelman/-arvion osa. Käyttötalousosa sisältää tavoitteet sekä palvelu- ja tulosalue- / tuoteryhmäkohtaiset tuloslaskelman muotoiset talousarviot. MÄÄRÄRAHA JA TULOARVIO Kaupunginvaltuusto myöntää tulosalueiden tilauksille tavoitteiden edellyttämät sitovat määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Lautakunnalla on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Talousarviossa osoitettua määrärahaa ei saa ylittää. Talousarviota on muutettava, jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi tai tuloarvio ei toteudu. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Esityksen tekee ao. tilaajajohtaja. Sisäiset menot ja tulot on täsmäytettävä. Sisäisen tuottajan on sovittava sisäisen tilaajan kanssa määrärahasta ja yhteisesti sovitun sisäisen määrärahan / sisäisen tuloarvion on sisällyttävä samansuuruisena talousarvioesitykseen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille (esimerkiksi rakennusten peruskorjaus). Investointiosan laadintaa varten palvelualueiden tulee arvioida hankkeen toteutumiseen talousarviovuonna tarvittava määräraha. Hankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle vuodelle tulee lisäksi esittää edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Vastaavasti tulee esittää hankkeiden tuloarviot. Investointisuunnitelmissa tulee varautua tällä hetkellä kesken olevien hankkeiden mahdolliseen jatkumiseen. Talonrakennusinvestointien osalta tilapalvelu tekee ehdotukset yhteistyössä ao. palvelualueen kanssa. Hanke otetaan investointiohjelmaan erikseen, jos kustannusarvio ylittää 0,35 milj. euroa tai korjaus koskee toiminnallisia muutoksia. Muut talonrakennushankkeet kootaan yhdeksi hankeryhmäksi ja esitetään talousarvion investointiosassa tilapalvelun rakennusten peruskorjaus-
8 määrärahana. Peruskorjausmääräraha on tarkoitettu olemassa olevien rakenteiden, rakennusosien ja järjestelmien uusimiseen tai suhteellisen suuriin korjaushankkeisiin. Sen sijaan esimerkiksi pihakalusteiden ja aitojen maalaukseen liittyviä toimenpiteet rahoitetaan muiden kunnossapitotöiden tavoin käyttötalouden määrärahoista. Irtaimen omaisuuden osalta investointiesityksiin sisällytetään hankinnat joiden hankintameno on yli 10 000 euroa ja käyttöaika palvelutuotannossa vähintään kolme vuotta. Jos pitkävaikutteinen hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää 10 000 euroa sisällytetään se investointien määrärahaan (esim. ensikertainen kalustaminen). Sen sijaan ne irtaimen omaisuuden hankinnat, joiden käyttöikä on alle kolme vuotta sisällytetään hankintamenon suuruudesta riippumatta käyttötalouden määrärahoihin. TALOUSARVIO 2016 Kuntatalouden näkymät Suomen talous supistui vuonna 2014 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Talouden ennustetaan kuluvana vuonna vähitellen elpyvän, mutta nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Talouden kasvua edesauttaa viennin elpyminen. Viennin kasvu jää kuitenkin edelleen selvästi maailmankaupan kasvua hitaammaksi, ja Suomi menettää siten edelleen markkinaosuuksia. Myös yksityisen kulutuksen ennakoidaan kehittyvän hitaasti. Sitä rajoittavat kuluttajien kokema taloudellinen epävarmuus, ostovoiman heikko kehitys ja vaikea työmarkkinatilanne. Vuosina 2016 2017 BKT:n määrän kasvu on noin 1,5 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, kun myös yksityinen kulutus ja investoinnit elpyvät. Sen sijaan nettoviennin kasvua tukeva vaikutus jää kuluvaa vuotta pienemmäksi. Talouskasvun arvioidaan jäävän elpymisestä huolimatta tulevina vuosina selvästi aiemmin totuttua hitaammaksi. Talouden kasvumahdollisuuksia on heikentänyt teollisuuden rakennemuutos, jossa korkean tuottavuuden alat ovat supistuneet ja talous palveluvaltaistunut. Rakennemuutoksen seurauksena työmarkkinat kärsivät yhteensopivuusongelmista työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä niin alueellisesti kuin ammatillisestikin. Myös väestön ikärakenteen muutos supistaa tulevina vuosina edelleen työikäisen väestön määrää. Lisäksi jo usean vuoden matalana jatkunut investointiaste on osaltaan heikentänyt tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Suomen julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien syvästi alijäämäinen. Heikon suhdannekehityksen ja talouden rakennemuutoksen lisäksi julkista taloutta on jo nyt heikentänyt väestön ikääntymisestä johtuva ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu. Ikä- sidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana vielä kahden vuosikymmenen ajan. Tämä vaikeuttaa sekä valtiontalouden että kuntatalouden tasapainottamispyrkimyksiä. Toteutetuista sopeutustoimista huolimatta julkisessa taloudessa vallitsee mittava kestävyysvaje. Jos tulojen ja
9 menojen välistä epätasapainoa ei korjata, julkisen talouden velka suhteessa BKT:een uhkaa kasvaa tulevina vuosikymmeninä hallitsemattomasti. Suomen kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole vielä kansainvälisesti tarkasteltuna suhteettoman suuri. Varsin yhteinen näkemys kunta-alan eri toimijoiden keskuudessa kuitenkin on, että velan kasvunopeus on huolestuttava. Tänä päivänä otetun velan kääntöpuoli on siinä, että velkojen takaisinmaksu ajoittuu ajanjaksolle, jolloin ikääntymiseen liittyvät menot rasittavat kuntien taloutta selvästi nykyistä enemmän. Pitkään jatkuneesta halvan rahan aikakaudesta huolimatta on myös perusteltua olettaa, että korkotaso nousee ennemmin tai myöhemmin. Tällöin myös lainojen hoitokulut kasvavat. Lyhennykset ovat kuitenkin taloudellisesti merkittävin liikkumavaraa syövä erä. Tältä osin on tarve arvioida kriittisesti investointeja ja niiden omarahoitusosuuksia. Olennaista olisi, että investoinnit tehtäisiin odotettavissa olevan väestökehityksen ja kasvavien palvelutarpeiden näkymien pohjalta (Kuntatalousohjelma 2016-2019). Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut ovat yhteensä 10,9 mrd. euroa vuonna 2016. Valtionavut yhteensä kasvavat vuonna 2016 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen seurauksena, mutta vähenevät sen jälkeen huomattavasti johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä kunnilta Kelan hoidettavaksi. Siirto on kunta valtio -suhteessa kustannusneutraali, mutta se vaikuttaa sekä kuntien saamien valtionapujen että kuntien menojen tasoon. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa (kehysvuodet vuoden 2016 hintatasossa)
10 Uuden hallituksen ohjelmassa todetaan rakenteellisista muutoksista mm seuraavaa: Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1 mrd. euron edestä. Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella Mikäli valtionosuuksia leikataan, vähentää hallitus kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Sääntelypolitiikan periaatteet uudistetaan vuoden 2015 aikana. Hallitus tekee vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman poistettavista tehtävistä ja velvoitteista sekä antaa ensimmäiset konkreettiset esitykset. Ministeriöt laativat yksityiskohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä Toiminnan - raamit Kaupungin vuoden 2016 ta-raamissa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 46 milj. euroa ja verotuloarvio on 88 miljoonaa euroa. Toimintatuloja arvioidaan kertyvän noin 41 milj. euroa. Kokonaistulot ovat siten noin 175 miljoonaa euroa. Toimintamenojen määräksi arvioidaan noin 170 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy noin 4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi arvioidaan +-0 milj. euroa. Ohjeiden liitteenä on kaupunginhallituksen hyväksymä tilauksittainen - raami. Kaupungin talouden on oltava ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot ja poistot vastaavat poistonalaisten investointien (korvausinvestointien) keskimääräistä tasoa. Valtion talousarvioehdotuksen mahdollistavat maksujen korotukset on otettava täysimääräisinä käytäntöön. Muille maksuille on tehtävä vähintään inflaation suuruinen tarkistus vuosittain. Vuoden 2016 inflaatioarvio (=peruspalvelujen hintaindeksi 2000 =100) on 1,3 %. Vuodelle 2017 arvio on 1,4 %, vuodelle 2018 1,8 % ja vuodelle 2019 noin 2 %. (Lähde: Kuntatalousohjelma 2.4.2015, VM). Toimintatapojen muutoksilla ja niillä saavutetuilla toimintamenojen säästöillä voidaan perustella uusia investointi- ja muita tarpeita. Palkat Palkkoihin lasketaan 0,5 %:n korotus vuodelle 2016 verrattuna vuoden 2015 palkkojen talousarviotasoon. Muut henkilöstömenot Sosiaaliturvamaksut %:na palkoista 2016-2019 (Lähde: Kuntatalousohjelma 2016-2019)
11 2016 2017 2018 2019 Sairausvakuutus 2,14 2,15 2,14 2,14 Työttömyysvakuutusmaksu 3,02 3,02 3,02 3,02 Eläkemaksu (KuEL)* 17,1 16,8 16,8 16,8 Tapaturmavakuutusmaksu 1,3 1,3 1,3 1,3 YHTEENSÄ 23,56 23,27 23,26 23,26 Opettajien eläkemaksu 19,7 21,0 21,1 21,1 * KuEL-maksu koostuu 1) palkkaperusteisesta maksusta, 2) varhe-maksusta, 3) eläkemenoperusteisesta maksusta. Varhe-maksu on keskitetty kh:n tulosalueelle eläkkeet. Eläkemenoperusteinenmaksu on jaettu kustannuspaikoille aiheuttamisperusteella. Tarkemmat tiedot maksuprosenteista saadaan kesän aikana. Uudet prosentit ilmoitetaan tarvittaessa palvelualueille elokuussa. Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitykseen vaikuttaa luonnollinen poistuma, erilaiset eläkejärjestelyt, sisäiset siirrot ja uudelleen koulutus. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ja työssä jaksamiseksi panostetaan osaaikaeläkkeelle siirtymisiin, silloin kun se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Osa-aika- ja vanhuuseläkkeelle jäävien tilalle palkataan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Eläkepoistumaa on kyettävä hyödyntämään. Sijaisia käytetään vain silloin kun se on aivan välttämätöntä. Tuottaja tekee liitteen mukaisen laskelman tulevien vuosien htv-kehityksestä. Tuloksellisuus / palvelustrategia Tuloksellisuutta voidaan parantaa erityisesti kehittämällä palveluprosesseja. Maisema-mallissa yksi keskeinen tuottajan toiminnan kehittämistapa on prosessien uudistaminen. Palvelualueiden tärkeimmät tuottavuushankkeet vuonna 2016 ovat: 1. -Sähköisten palvelujen lisääminen ja kehittäminen - Henkilöstösuunnittelun / ennakoinnin ja rekrytoinnin kehittäminen. - Hallinto- ja toimistopalveluiden organisointi 2. Sivistyspalvelukeskus - Sähköinen asiointi päivähoidossa ja tuntiperusteinen päivähoitolaskutus - Koulu- ja päiväkotitilojen (verkon?) tarkastelu toiminnalliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden - Kemi-talo-hanke: tilojen ja henkilökunnan tehokkaampi käyttö - Toimisto- ja tukipalveluiden uudelleenorganisointi 3. Tekninen palvelukeskus - Kiinteistöhoitotyön tehtävä- ja palvelujärjestelyt, - Lapin energianeuvonnan kehittämishanke 2012 2016.
12 4. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus - Kotihoidon mobiilipalveluiden käyttöönotto. TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja Vuosille 2017-2019 esitetään tilauksittaiset toiminnalliset muutokset ja niiden arvioidut euromääräiset vaikutukset. Suunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset on perusteltava lyhyesti. JATKOTOIMENPITEET Taloussuunnitelman ja talousarvion laadintaohjeet muodostavat jatkotyön lähtökohdat. Aikataulu 1. Lautakunnat esittävät strategian toimenpideohjelman ja tekevät ehdotuksensa tilauksen toteuttamiseksi 25.9.2015 mennessä tilaajatiimille. Esitykset toimitetaan kehittämis- ja talousosastolle. Esitykseen tulee sisältyä tilaus, lautakunnan toimenpiteet strategian toteuttamiseksi, taloussuunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset, mahdolliset investointiesitykset sekä henkilöstösuunnitelma. 2. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen seminaari syyskuun alussa talousarvion ja suunnitelman päälinjauksista 3. Tilaajan ja tuottajan väliset neuvottelut 12.-14.10.2015, erityisesti jos tuottaja ei pysty sopeuttamaan tuotantoa tilauksen mukaiseksi tai tuottajalla on eri näkemys tilanteesta. 4. Tilaajatiimi tekee talousarvio-/taloussuunnitelmaesityksen 27.10.2015. 5. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousseminaari 16.11.2015 6.Taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelypäivä konserni- ja suunnittelujaostossa 17.11.2015 ja kaupunginhallituksessa 23.11. 2015. 7.Kaupunginvaltuuston talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2019 käsittelypäivä 7.12.2015.
13 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Maisema mallissa tuottajat ovat muuttaneet tilauksen (ent. talousarvioehdotuksen) omaksi talousarvioksi = käyttösuunnitelmaksi eli resurssitaulukoiksi, antaessaan tarjouksen tilaukseen. Nämä taulukot on tarkistettava kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion eli tilauksen. LISÄTIEDOT Kehittämis- ja talousosasto: Allan Mikkola puh. 9250 Katri Heberg puh. 9249 Saara Aitomaa puh. 5793
14 PERUSTIEDOT VÄESTÖ 1995-2019 Vuosi 0-6 v. 7 v. 7-12 v. 13-15v 16-19v 20-29v 30-64v 65-74v 75-84v 85v.- Yht. 1995 1850 294 1833 954 1314 3199 11841 2489 990 226 24696 2000 1619 240 1604 909 1316 2841 11409 2385 1332 274 23689 2005 1472 229 1351 800 1236 2812 10903 2229 1688 340 22831 2006 1488 211 1305 774 1191 2913 10762 2272 1707 359 22771 2007 1493 207 1251 733 1187 2918 10787 2211 1691 398 22669 2008 1510 214 1264 683 1149 2963 10657 2263 1650 455 22594 2009 1553 195 1253 660 1099 2989 10626 2251 1660 489 22580 2010 1576 194 1240 628 1099 3000 10491 2292 1681 530 22537 2011 1612 197 1221 666 982 2911 10405 2383 1675 544 22399 2012 1606 227 1230 642 973 2850 10157 2505 1692 602 22257 2013 1586 213 1243 657 917 2724 10069 2583 1712 629 22120 2014 1544 238 1280 640 921 2582 9883 2688 1740 651 21929 2015 1599 218 1280 640 935 2710 9722 2791 1662 692 22031 2016 1600 215 1297 631 920 2687 9585 2845 1693 707 21965 2017 1579 236 1332 619 925 2645 9444 2989 1648 719 21900 2018 1567 225 1336 641 910 2616 9261 3108 1691 712 21842 2019 1557 222 1345 657 897 2585 9110 3227 1687 726 21791 Vuodet 2015-2019 ovat tilastokeskuksen ennusteesta (julkaistu 2012). Resurssi- ja tilaustaulukoissa käytetään vuoden 2014 väkilukuna viimeistä virallista väkilukua, 21929. TYÖTTÖMYYS 1995-2019 (lkm) Vuodet Alle 25-vuotiaat Muut Pitkäaikaiset Yhteensä 1995 600 1602 661 2863 2000 415 1336 683 2434 2005 273 1130 340 1743 2006 255 1025 329 1609 2007 246 941 220 1407 2008 214 857 167 1238 2009 323 1126 137 1586 2010 303 1058 194 1555 2011 253 926 200 1379 2012 245 952 215 1412 2013 275 1076 286 1637 2014 303 1064 407 1774 2015 300 1050 400 1750 2016 290 1030 380 1700 2017 280 1010 360 1650 2018 270 990 340 1600 2019 260 960 330 1550
15 Kuntalainen ja asiakas Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Hyvinvoiva kuntalainen Toimenpideohjelman laatiminen sairastavuuteen vaikuttamiseksi tehtyjen selvitysten pohjalta Koulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Palvelualueet kehittävät 2-3 hanketta terveyden edistämiseksi.
16 Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Tyytyväinen asiakas Asiakas- ja kuntalaiskyselyihin reagoinnin parantaminen Asiakaskyselyjen toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Tyytyväinen asiakas Palveluiden saatavuuden turvaaminen Tehokas ja laadukas palveluiden järjestäminen
17 Talous Talous Kestävä kuntatalous Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Vuosikate kattaa poistot ja nettoinvestoinnit suunnitelmakaudella Talousarvion seurantaa tehostetaan palvelualueilla. Riskianalyysi-menettelyä jatketaan Talous Kestävä kuntatalous Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Kaikki kaupungin työllisyyden hoito ja työllisyyden yritys- ja järjestöyhteistyön koordinointi keskitetään työllisyyspalvelut-yksikköön Te-toimiston kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti työllistämistä lisätään siten, että työmarkkina-tuen kuntaosuus on max 1,5 milj. /v. Työhönvalmennussäätiön palveluiden käyttöä monipuolistetaan uusille aloille mm. kiertotalous.
18 Talous Kestävä kuntatalous Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Palvelutoiminnan tehostaminen ja tiivistäminen eri toimijatahojen kanssa Palveluiden tilausta ja tuotantoa kehitetään siten, että kokonaistoimintamenot eivät ylitä 171 milj.. Talous Konsernitalouden hallinta Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Konsernirakennetta selkeytetään siten, että se mahdollistaa kaupungin tuloutuksen kasvattamisen Konsernirakennetta muutetaan vuonna 2015 valmistuneen konsernirakenneselvityksen linjausten mukaisesti.
19 Talous Konsernitalouden hallinta Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Omistuksille asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet, jotta varmistetaan kaupunkikonsernin kokonaisetu Tuloutukset määritellään talousarviossa yhtiöittäin. Henkilöstö ja johtaminen Henkilöstö ja johtaminen Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Työyhteisötaitojen kehittäminen Palvelualuekohtainen työyhteisökehittämiskoulutus Työhyvinvointikyselyn käsittely palvelualueilla
20 Henkilöstö ja johtaminen Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Osaamisen hyödyntäminen palvelualueilla Laaditaan ammattiryhmä/palvelualuekohtaiset koulutussuunnitelmat Henkilöstö ja johtaminen Osaamista tukeva johtaminen Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Esimiestyön kehittäminen Esimiestyön foorumi 1-2 krt/v. palvelualueittain
21 Henkilöstö ja johtaminen Osaamista tukeva johtaminen Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Systemaattinen henkilöstösuunnittelu ja luontaisen poistuman hyödyntäminen Tuottavuuden parantaminen työn sisältöä ja työmenetelmiä kehittämällä Uudet kuntatyön vaatimat rakenteelliset muutokset Toimintatavat ja rakenteet Toimintatavat ja rakenteet Ennakoiva toimintatapa Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Kehitetään toimintatapoja, joilla omassa palvelutuotannossa lisätään kaupungin veto- ja elinvoimaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi Palvelualueet esittävät vähintään kolme toimenpidettä tavoitteen saavuttamiseksi
22 Toimintatavat ja rakenteet Tuottavuuden parantaminen Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Tunnistetaan ja korjataan maisemamallin tuottaman tiedon avulla poikkeuksellisen kalliit palvelut ja niiden tuotantotavat Palvelualueet esittävät vähintään kolme yksityiskohtaista toimenpidettä palveluiden entistä tehokkaammalle ja kilpailukykyisemmälle tuotannolle vuosittain 1.9. mennessä Toimintatavat ja rakenteet Kehittyvä organisaatio Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Määritellään tavoitteet vuoden 2017 uudelle palvelutuotanto-organisaatiolle Tavoitteet luodaan seminaari- ja työryhmätyöskentelyllä
23 Elinvoimaisuus Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Uusien työpaikkojen luominen Paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen Laadukkaiden neuvontapalveluiden tarjoaminen Konsernin sitouttaminen investointirahaston valmisteluun ja toteutukseen Uudet työllistävät alat - hanke Kaupungin ja yrittäjien välisen yhteistyön ylläpito ja kehittäminen Yritysvaikutusarviointi osaksi päätösten valmistelua Kaupungin hankintaosaamisen kehittäminen Sosiaalisten kriteerien huomioiminen hankinnoissa Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Imagon parantaminen Vahvuuksien markkinoimiseksi ja kaupunkiympäristön kehittämiseksi markkinointiviestintästrategia päivitetään ja jalkautetaan luottamushenkilöille ja palvelualueille Esteettömän kaupunkiympäristön ja laadukkaan, yhteisöllisyyttä vahvistavan asuinympäristön kehittäminen ja parantaminen Luottamushenkilöt ja palvelualueet velvoitetaan positiivisen viestinnän harjoittamiseen
24 Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden markkinointi ja esilletuonti Eri ikäryhmät huomioivat palvelut Oman toiminnan viestinnässä huomioidaan kulttuuri ja liikunta Elinvoimaisuus Mielekäs arki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyysyksikön ja hyvien toimintamallien vakiinnuttaminen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen valtuuston teemailloilla (4kpl/vuosi) Yhteisöllisyyttä vahvistavat ja kaupunkikuvaa elävöittävät toimet Monipuolisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen turvaaminen
25
1 LIITE 2 TULOSLASKELMA TP TP TA Ts Ts Ts Luvut 1000 eurona 2013 2014 2015 Raami 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 41704 41882 43414 41315 Toimintakulut 165440 169934 170254 170718 TOIMINTAKATE -123736-128052 -126840-129403 -129700-131700 -133000 toimintakate %-muutos 2,0 % 0,2 % 1,5 % 1,0 % Verotulot 86387 84454 87230 88000 88000 89040 89570 Valtionosuudet 45433 45002 43258 46044 46504 46969 47439 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 351 343 344 291 291 291 291 Muut rahoitustuotot 829 1040 1388 1350 923 896 883 Korkokulut 2847 2538 2296 2197 1432 1384 1085 Muut rahoituskulut 102 54 90 20 20 20 20 VUOSIKATE 6315 195 2994 4065 4566 4092 4078 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 4747 4220 4000 4000 4000 4000 4000 Arvonalentumiset 1637 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 5246 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 5177-4024 -1006 65 566 92 78 Poistoeron lisäys tai vähennys Varausten lisäys tai vähennys Rahastojen lisäys tai vähennys 23 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) 5177-4001 -1006 65 566 92 78 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25 25 25 24 Vuosikate/Poistot, % 133 5 75 102 114 102 102 Vuosikate, euroa/asukas 285 9 135 185 208 187 186 Tuloveroprosentti 20,75 20,75 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Lainakanta /asukas 3593 3712 3690 3685 3632 3606 3585 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 14078 10077 9071 9136 9702 9794 9872 Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas 636 460 410 417 442 447 450 Asukasmäärä vuoden lopussa 22120 21929 22120 21929 21929 21929 21929 Asukasmääränä käytetään viimeistä virallista asukaslukua (31.12.2014).
2 RAHOITUSOSA TP TP TA Raami TS TS TS Luvut 1000 :na 2013 2014 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6315 195 2994 4065 4566 4092 4078 Satunnaiset erät* 5246 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2131-358 -1000-500 -500-500 -500 Investointien rahavirta Investointimenot 14750 9448 4392 3533 3851 3910 4000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 412 216 370 100 144 100 100 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4740 6428 1310 400 500 500 500 Toiminnan ja investointien rahavirta -168-2967 -718 532 859 282 178 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 498 0 0 288 288 288 288 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13000 11000 10026 9958 10618 19648 12622 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9608 10845 9308 10779 11764 20218 13088 Lyhytaikaisten lainojen muutos -3575 1775 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos 1273-99 0 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 2960 2861 2861 2861 2861 2861 2861 Rahavarat 1.1. 1687 2960 2861 2861 2861 2861 2861 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta 3864 4 Lainanhoitokate 0,7 0,2 0,5 0,5 0,5 0,3 0,4 Lainakanta 31.12. 79428 81360 81619 80799 79652 79082 78616
1 Tilauksittainen raami 2016 Luvut 1000 eurona Toimintamenot Toimintatulot Nettomenot Tilaus TA 2015 TPA 2015 Raami 2016 TA 2015 TPA 2015 Raami 2016 TA 2015 TPA 2015 Raami 2016 Hallintopalvelut 3325 3140 3225 451 451 351 2874 2688 2874 Tietohallintokeskus 2001 2099 2001 2137 1666 2137-136 432-136 Kehittämis- ja talouspalvelut 6056 6810 6100 1381 1381 631 4675 5429 5469 Henkilöstöpalvelut 1974 1765 1974 271 271 271 1703 1495 1703 Elinkeinopalvelut 1381 1239 1239 171 171 30 1210 1068 1209 Tuki- ja erillispalvelut 2610 2689 2610 142 142 142 2468 2547 2468 Hallintopalvelut/koulutus 368 319 319 0 0 0 368 319 319 Peruskoulutus 17251 17190 16924 743 743 543 16508 16447 16381 Lukio 2714 2618 2668 180 254 254 2534 2364 2414 Lukion myyntitoiminta 1060 1060 1060 1100 1100 1100-40 -40-40 Kivalo-opisto 2389 2254 2254 773 773 693 1616 1481 1561 Varhaiskasvatus 10789 9914 10199 1278 1145 1078 9511 8769 9121 Kulttuuripalvelut 301 287 287 253 203 253 48 84 34 Museotoimi 925 1012 925 31 49 31 894 963 894 Kirjasto 1415 1395 1439 37 33 37 1378 1362 1402 Teatteri 1969 1959 1959 420 473 473 1549 1486 1486 Liikuntapalvelut 3329 3395 3329 573 565 565 2756 2830 2764 Nuorisotyö 1172 1075 1075 213 213 213 959 862 862 Musiikki 2188 2155 2173 601 651 571 1587 1504 1602 Soster-hallinto 1025 962 915 27 27 0 998 935 915 Aikuissosiaalityö 5840 5576 5576 3636 3511 3511 2204 2065 2065 Perhepalvelut 3962 4377 4177 659 681 681 3303 3696 3496 Vammais- ja kehitysvammaishuolto 6680 6963 6992 482 500 492 6199 6463 6500 Vastaanotto 5936 6012 6012 347 376 376 5588 5636 5636 Kuntoutus 1456 1562 1562 15 15 15 1441 1547 1547 Suun terveydenhuolto 1844 1807 1807 529 498 498 1315 1309 1309 Työterveys 650 616 650 674 571 674-24 45-24 Aikuispsykososiaaliset palv 4410 4563 4563 870 829 870 3540 3733 3693 Esh 34434 36202 36000 23 23 23 34411 36179 35977 Hoito- ja hoiva 23613 24054 24054 5329 4883 5329 18284 19171 18725 Tekninen hallinto 591 604 591 70 80 80 520 525 511 Maankäyttö ja mittaustoimi 843 815 800 2431 2469 2469-1588 -1653-1669 Yhdyskuntatekniikka 6101 6231 6313 3217 3199 3217 2884 3032 3096 Tilapalvelu 7607 7272 7552 13427 13390 13195-5820 -6118-5643 Kaavoitus 384 380 380 25 29 29 359 351 351 Viranomaispalvelut 914 782 914 378 308 378 536 473 536 Ulkopuoliset urakat 500 500 100 520 520 104-20 -20-4 KOKO KAUPUNKI 170008 171651 170718 43415 42192 41315 126593 129459 129403
1 LIITE 3 Henkilöstösuunnitelma 2016-2019 Palvelualue Tilaus Vastuuhenkilö Eläköityvät (htv) Muu poistuma (htv) Rekrytointi (htv) HTV-määrä 1.1.-31.12. 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Perustelut rekrytoinneille
2 LIITE 4 TALOUSSUUNNITELMAVUODET 2017-2019 Tiedossa olevat ja arvioidut toiminnalliset muutokset 2017-2019 2017 2018 2019 Palvelulaue Tilaus Ei toiminnallisia muutoksia Toiminnalliset muutokset -vaikutus Menot Tulot
3 Liite 5 INVESTOINTIESITYS PALVELUALUE: Tulosalue: Hanke/Hankeryhmä: Luvut 1000 euroina Menot Tulot -joista valtionosuudet Kustannusarvio Ed. vuosien käyttö TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Nettomenot Investointivarauksen käyttö Perustelut: