Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa LAPE-päivät 30.5.2017 KT Laura Repo
KIUSAAMINEN VARHAISKASVATUKSEN RYHMISSÄ Eettiset näkökohdat Arvot havaintoja ohjaamassa Termistön käyttö: kiusaaja, uhrit ja kiusaaja-uhri leimaavia Terveiset OKM kiusaamisen vastaisesta työryhmästä! 2
MYÖTÄSYNTYINEN SOSIAALISUUS JA RYHMÄÄN KUULUMISEN TARVE Ihminen on luonnostaan sosiaalinen olento. Tutkijoiden mukaan aivojen tärkein tehtävä on vastavuoroinen viestintä (esim Siegel, 2014). Toisista kiinnostuminen, toisten ymmärtäminen ja toisille merkityksellisenä oleminen ja ilon tuottaminen muille ovat ihmisille ensisijainen perustarve (Mäkelä & Sajaniemi, 2013.) Lapset ovat jo syntyessään kiinnostuneita muista ihmisistä, siitä mitä toiset tekevät sekä miten he suhtautuvat toisiinsa. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa, niin aikuisten kuin toisten lasten kanssa, lapselle syntyy miellyttäviä kokemuksia ja muistijälkiä toisten kanssa elämisestä.
VERTAIS- JA YSTÄVYYSSUHTEET... Vertaisista ja vertaissuhteista puhuttaessa tarkoitetaan lapsen kanssa samanikäisten tai kehitykseltään samalla tasolla olevien lasten ryhmää, esimerkiksi päiväkotiryhmä. Ystävyyssuhde, läheinen inhimillinen kiintymys toiseen ihmiseen.
...JA NIIDEN MERKITYS Ystävyys- ja vertaissuhteilla katsotaan olevan erilainen laadullinen merkitys lapsen psykososiaalisessa kehityksessä, mutta molemmat ovat välttämättömiä. Tasavertaiset vertaissuhteet ovat palkitsevia ja vahvistavat muun muassa lapsen minätuntemusta ja itsekunnioitusta Vertaissuhteet muodostavat tärkeän toimintaympäristön lapsen kehitykselle. Ystävyyssuhteet suojaavat negatiivisilta emotionaalisilta kokemuksilta, torjutuksi tulemiselta, kiusatuksi joutumiselta sekä näiden seurauksilta.
VARHAISKASVATUKSEN VERTAISRYHMÄT Varhaiskasvatuksen ryhmät ovat keskeinen kehitysympäristö, jossa varhaiset vertaissuhteet kehittyvät ja jossa tulisi tukea niiden tasapainoista ja myönteistä kehittymistä. Ryhmän ulkopuolelle jääminen on kasautuva kokemus tunteesta, ettei ole merkityksellinen olento ja se uhkaa siten vakavasti lapsen kehitystä. Ulkopuolisuuden tunne on riski kiusatuksi tulemiselle, muiden kiusaamiselle ja yksinäisyyden kokemuksille.
PULMILLE TYYPILLISTÄ Ongelmat ovat usein päällekkäisiä ja johtavat ongelmasta toiseen. Kasaantuvat samoille lapsille. Vertaissuhteissa esiintyvät ongelmat häiritsevät lapsen kehitystä, kasvua ja oppimista ja niillä voi hoitamattomana olla vakavia seurauksia. NO JOS NE SANOO, ETTÄ EI SAA TULLA MUKAAN LEIKKIIN, NIIN SITTEN MÄ AINA KIUSAAN JOKAISTA. Poika 5v.
KIUSAAMISEN MÄÄRITTELYSTÄ Kiusaamisella tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvaa loukkaavaa ja vahingoittavaa vuorovaikutusprosessia, joka ajan myötä johtaa jonkun tai joidenkin sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle (Repo & Laaksonen, 2016). Perinteiset koulukiusaamisen määritelmät ovat pulmallisia pienten lasten parissa: esim. tekojen tietoisuus, kokonaisuuden ymmärtäminen 8
KIUSAAMISELLE TYYPILLISTÄ Ryhmäilmiö: Ryhmän jäsenet vaikuttavat siihen esiintyykö kiusaamista vai ei Roolit kiusaamistilanteissa Yksilötasolla lapset ovat kiusaamista vastaan Ryhmän epäviralliset normit ylläpitävät ilmiötä ja ryhmä ylläpitää normeja Erilaisuuden myytti
% of group total KIUSAAMISEN YLEISYYS 3-6 VUOTIAIDEN KESKUUDESSA (Repo 2015) Bullies and victims by group 16,0% 14,0% 12,0% 10,0% 8,0% bullies bully-victims victims 6,0% 4,0% 2,0% 0,0% all immigrant special needs
KIUSAAMISEN MUODOT (Repo 2015) Fyysinen kiusaaminen (7,5 % ) Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Sanallinen kiusaaminen (8,2 %) Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi Psyykkinen kiusaaminen (10, 7 %) Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen
KIUSAAMISEN EHKÄISYN NELJÄ ULOTTUVUUTTA 1. AIKUISEN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUSSUHDE Läheisyys, turvallisuus ja vähäiset konfliktit aikuisen kanssa ovat yhteydessä lapsen sosiaaliseen kompetenssiin, yhteistyökykyyn ryhmässä (lasten välisiin suhteisiin) ja viihtyvyyteen (Ladd & Burgess, 2001; Zhang & Nurmi, 2012;Mithcell-Copeland & DeMulder, 1997) Konfliktit opettajan kanssa ovat yhteydessä käyttäytymisen pulmiin, erityisesti aggressiivisesti käyttäytyvien lasten parissa (Ladd & Burgess, 2001) Rangaistuskulttuurin muuttaminen lasta kunnioittavaksi lämpimäksi vuorovaikutukseksi, erityisesti silloin kun lapsi toimii väärin tai itsesäätely pettää.
KIUSAAMISEN EHKÄISYN NELJÄ ULOTTUVUUTTA 2. YHTEISÖTASO Huoltajien sitominen vahvemmin mukaan yhteisöön Kotien kasvatustyön tukeminen Yhteisöä tukeva toimintakulttuuri Työnteon resurssit ja rakenteet Työhyvinvointi Johtajuuden tuki
KIUSAAMISEN EHKÄISYN NELJÄ ULOTTUVUUTTA 3. RYHMÄTASO Ryhmän koheesion systemaattinen rakentaminen Aikuisen rooli lasten leikeissä Laadukas varhaispedagogiikka Lasta kunnioittava toimintakulttuuri
KIUSAAMISEN EHKÄISYN NELJÄ ULOTTUVUUTTA 4. YKSILÖTASO Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Ujot ja syrjäänvetäytyvät lapset Itsesäätelytaitojen vahvistaminen ja opettaminen aikuisen kanssasäätely Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen vahvistaminen
KIUSAAMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varhaiskasvatuslaki (580/2015) 2a: varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Pykälän perusteluissa edelleen todetaan, että varhaiskasvatusympäristö kattaa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön ja sisältää esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyn (OKM tiedotteet 8.5.2015.)
OHJAAVAT ASIAKIRJAT Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen: Lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan (artikla 2, 19). VASU2017 Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään. Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Copyright Laura Repo
Materiaalia Lastenkirja PIKI ja siihen liittyvä toimintamalli ja ohjeistus: Kirkkopelto, K (2016) Piki. + Haapsalo, T., Kirkkopelto, K., & Repo, L. (2016). Mun ja sun juttu! Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen ehkäisyssä. Lasten keskus. Laaksonen, V. & Repo, L (2016): Kaveritaitoja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseksi. Folkhälsan. Repo, L. (2015). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. PSkustannus.
Kiitos! laura.repo@karvi.fi