AKO-E3420 ORGANISAATION KEHITTÄMINEN. Dialoginen OD teoria ja käytäntö Jouni Virtaharju,

Samankaltaiset tiedostot
Kehittämisen/muutoksen teoreettiset perustat

Kehittämisen/muutoksen teoreettiset perustat

AKO-E3420 Organisaation kehittäminen (5 op)

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Tavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Toimiva työyhteisö DEMO

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Sosiaalinen kuntoutus - Vantaan SOSKU-hankkeen seminaari Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Keskusteleva demokratia Anne Tastula

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Jorma Joutsenlahti / 2008

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Hyvä ja paha pelillistäminen


KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Ryhmämallitusohje 2016

TERVETULOA TIE FASILITAATTORIKSI - VALMENNUKSEEN

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

Opetuksen tavoitteet

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

PED Assistentti oppimisen ohjaajana

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

TU Organisaatioteoria (5 op)

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi AN 1

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointi (KELO-arviointi) Työsuunnitelman esittely Piia Pessala

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

Tutu 4 ja 5 soveltuvat myös yksittäisiksi opintojaksoiksi. Tutu 3 osallistuminen edellyttää 1 ja 2 hyväksyttyä suorittamista tai vastaavia tietoja.

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Koulutusjohtamisen instituutti

Kuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Hyödy verkostotyöstä! Viritetään verkostot Voimaa vanhuuteen -työhön

Dialektinen tulevaisuudentutkimus: radikaalit teknologiat ja yhteiskunnalliset jännitteet

Organisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

arvioinnin kohde

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Systeeminen turvallisuuden suunnittelu ja johtaminen. MS-E2194 Björn Wahlström elokuuta 2017

TULEVAISUUSAJATTELU OSANA KEHITTÄMISTÄ. Tulevaisuus. Mustiala Anne Laakso, HAMK

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti

Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa. Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct ! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

Transkriptio:

AKO-E3420 ORGANISAATION KEHITTÄMINEN Dialoginen OD teoria ja käytäntö 8.3. 2017 Jouni Virtaharju, jouni.virtaharju@aalto.fi

Episodisen ja jatkuvan muutoksen paradigmat (soveltaen Weick & Quinn, 1999) Episodinen muutos Jatkuva muutos Organisaatiokäsitys Analyysiviitekehys Muutoksen toteuttaminen Kehittäjän rooli Organisaatio on staattinen, pysyvä. Muutos on satunnaista, epäjatkuvaa, tarkoituksellista. Muutos on poikkeama tasapainotilasta. Se ymmärretään dramaattisena, ulkoa ohjautuvana keskeytymänä. Muutos on seurausta siitä, ettei organisaatio ole (aiemmin) sopeutunut ympäristön muuttuneisiin vaateisiin. Näkökulmat: Makro, etäinen, globaali Tavoite: lyhyen aikavälin adaptaatio Korvaamislogiikka Halutun muutoksen taustalla on intentio. Muutos on lewiniläistä: inertian voittamista, lineaarista, asteittaista, tarkoitushakuista, epätasapainon käynnistämää, ulkoista katalysointia kaipaavaa. 1.Sulattaminen. 2.Muutos 3.Jäädyttäminen Muutoksen luoja, lietsoja. Ongelmien kartoittaja, ratkaisujen hakija. Esteiden raivaaja. Organisaatio on dynaaminen, jatkuvasti muuttuva, itseorganisoituva. Muutos on jatkuvaa, kehittyvää, kumulatiivista Muutos on sosiaalisten käytäntöjen ja työprosessien päättymättömien muunnelmien muodostama kuvio/rakenne. Sitä ohjaa organisatorinen epätasapaino ja päivittäiset muutosmahdollisuudet. Lukuisat pienet muunnelmat monistuvat, kertyvät, ja vahvistuvat. Näkökulmat: mikro, läheinen, lokaali Tavoite: pitkän aikavälin adaptaatiokyky Vetovoimalogiikka Muutos on jo olemassa olevan uudelleensuuntaamista. Muutos on taolaista: syklistä, prosessuaalista, reaktiivista, vailla määrittelemätöntä tavoitetilaa, koherenssihakuista 1.Pysäytä 2.Tasapainota uudelleen 3.Vapauta Muutoksen tulkitsija, uudelleensuuntaaja Olemassaolevan tunnistaja, uudelleentulkitsija. Improvisaation tukija, katalyytti

PROSESSIFILOSOFIA Mitä prosessifilosofialla tarkoitetaan https://www.youtube.com/watch?v=fztg0pelywg Filosofiassa vaikuttajahahmoja erityisesti Herakleitos, Alfred North Whitehead Organisaatiotutkimuksessa mm. Robert Chia, Haridimos Tsoukas Becoming instead of being Verbs instead of nouns (organization àorganizing) K. Weick Toimijaverkkoteoria (Actor-Network Theory, ANT) Dialoginen OD uutena sovellusalueena.

VANHAN JA UUDEN OD:n PIIRTEITÄ (Bushe & Marshak, 2009) Taustateoriat Ontologia ja epistemologia Organisaatiokäsitys Muutoskäsitykset Intervention kohde Diagnostinen OD Luonnontiede (avointen systeemien teoria), positivismi, modernismi Biologinen, elävä systeemi Objektiivinen, ainoa todellisuus. Totuus on löydettävissä rationaalisen ja analyyttisen tieteen keinoin Teleologinen (tarkoitushakuinen) muutos. Validin tiedon keruu, analyysi ja ongelmanratkaisu johtaa muutokseen. Muutosta voi luoda, suunnitella ja ohjata. Muutos on episodista, lineaarista, ja tavoiteorientoitunutta Ihmisten käyttäytyminen ja toiminta Dialoginen OD Tulkinnallinen tiede, sosiaalinen konstruktionismi, kriittinen ja postmoderni tiede Merkitysjärjestelmä Todellisuus rakentuu sosiaalisesti. Totuuksia on useita, ne ovat paikallisia ja emergenttejä. Totuus on neuvottelun tulosta ja siihen vaikuttavat valtapoliittiset prosessit Dialoginen ja dialektinen (jatkuvasta jännitteestä syntyvä) muutos. Muutosta tuottaa sen sijoituspaikkojen ja prosessien rakentaminen. Muutokseen voi rohkaista, mutta se on pääasiassa itseorganisoituvaa. Muutos on jatkuvaa ja syklistä. Ihmisten ajattelutavat ja suhtautuminen

SOSIAALISESTI KONSTRUOITU TODELLISUUS Maailma (ja työorganisaatio) onkin subjektiivinen paikka 1. asteen todellisuudet: fysikaalisesti mitattavat, yleisesti havaittavat, mitattavat, institutionalisoituneet, näkyvät, esim. toimitilat, koneet, tuotantovolyymit 2. asteen todellisuudet: edelliset + merkitykset, ajatukset, arvot Keskeistä onkin yhteisön jakama tulkinta jostain ilmiöstä: jaetut kokemukset, yhteinen historia, yhteiset uskomukset Reifikaatio à asiat tehdään todeksi: puhumme ja käyttäydymme tavalla, joka varmentaa ja konkretisoi ilmiön. Jonka seurauksena ilmiöt ja asiat objektifioituvat à ne tulevat konkreettisiksi ja tosiksi ja niiden sosiaalinen luonne unohtuu. àtapahtuu institutionalisoituminen

KONSTRUOIDUT TODELLISUUDET Subjektiivinen tulkinta muutoksesta on perusta ihmisten toiminnalle. à à sama asia voidaan tulkita joko pysyvyyden tai muutoksen merkiksi. Esim. poikkeavat käsitykset muutoksen aikajänteestä: yleistäen aliarviointia pitkällä aikajänteellä, yliarviointia lyhyellä aikajänteellä Organisaation kehittäjä on omalta osaltaan vaikuttamassa sosiaalisen todellisuuden syntyyn à sosiaalisen todellisuuden tuotantomekanismit on syytä tunnistaa ja miettiä miten itse on siinä mukana Konstruktionistisesta näkökulmasta katsottuna kehittäjä on ennemminkin muokkaamassa tapaa jolla organisaatio jäsentää omaa tilannettaan (2. asteen todellisuus) kuin varsinaista tilannetta (1.asteen todellisuus) Käytännössä vaikutamme molemmilla tasoilla yhtä aikaa. Todellisuuksia on aina useita. Joskus saavutetaan jotain yhteistä, jaettua. Leadership is a process of power-based reality construction a management of meaning Smircich & Morgan, 1982

ESIMERKKEJÄ DIALOGISEN OD:N MENETELMISTÄ Tyypillisesti suuren ryhmän (50+) osallistavia työmenetelmiä Pyrkimyksenä osallistujien aktivoituminen ja itseohjautuminen Fasilitaattorin tehtävänä avaukset (ml. ohjaavat kysymykset, tarkoitus), säännöt ja organisoitumisen tuki. Appreciative Inquiry (kts. seuraava kalvo) Future Search conference Puolen päivän sessioita teemoilla Past, Present, Future, Common Ground, Action planning Pienryhmissä työskentely, raportointi suurelle ryhmälle, reflektio Open Space Technology Purpose àagenda àindividual convenor àmultiple thematic discussions àclosing circle World Cafe Useita keskusteluja ohjaavista kysymyksistä vaihtuvissa pienryhmissä 20-30 min keskustelu pienryhmissä (kahvilapöytä) ennaltamäärätystä kysymyksestä, sitten siirtyminen uusiin pöytiin uuden, täydentävän kysymyksen käsittelyyn jne. Fishbowl method Salin keskelle keskusteleva ryhmä, muut osallistujat keskittyvät kuuntelemaan. Variaatiossa keskustelijoita voidaan vaihtaa yksi kerrallaan. Osallistujien huomio kiinnittyy muiden tulkintojen havainnointiin. Reflektio olennainen keskustelun jälkeen.

APPRECIATIVE INQUIRY (ARVOSTAVA HAASTATTELU) Positiivisuus intervention perustana, fokusoidaan siihen mikä on jo hyvin ja miten sitä voi laajentaa ja syventää Tulevaisuuden mahdollisuuden oivaltaminen tuottaa energian sen toteuttamiseen. Kun pystymme käsittelemään mitä todella haluamme, on asian saavuttaminen helpompaa. DESTINY (DELIVERY) Action planning of the proposed design, personal and organizational commitments to change The identification of well-working organizational processes DISCOVER DESIGN DREAM The envisioning of what could be Planning and prioritizing what will be

PIENRYHMÄHARJOITUS: KURSSIN OPPIEN SOVELTAMINEN Tehtävä: Visualisoi itsesi vuosi tulevaisuuteen. Oivallat vuoden päästä että olet pystynyt onnistuneesti soveltamaan Organisaation kehittäminen kurssin oppeja työssäsi. Mieti millainen tilanne se oli, mitä siinä teit ja miten kurssin opetukset auttoivat sinua toimimaan menestyksekkäästi tuossa tilanteessa. Tehdään pienryhmissä Työskentelyprosessi: 1. Mieti ensin hiljaa yksin 5-10 minuuttia omaa tulevaisuuden tilannettasi. 2. Kertokaa ryhmässä vuorotellen toisillenne onnistumistarinanne. 3. Antakaa rohkaisevaa ja kehittävää palautetta toistenne tarinoista, kehittäkää niitä edelleen. 4. Valitkaa yksi tarinoista, jonka kerrotte suurelle ryhmälle oman ryhmänne esimerkkinä.