LUO TILAA OIVALTAMISELLE OPAS UUTEEN OPPIMISYMPÄRISTÖÖN Tämä opas on ensisijaisesti tarkoitettu organisaatioille, jotka pohtivat nykyisen oppimisympäristönsä kehittämistä tai uuden luomista. Tarkoituksena on antaa projektiin osallistuville henkilöille kokonaiskuva hankkeesta sekä tarjota samalla asiantuntijoiden näkökulmia, ideoita ja käytännön vinkkejä. Toivomme, että oppaan avulla on helpompi muodostaa visio tavoitetilasta ja lähteä liikkeelle!
OPPIMISYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Opettamisen painopisteet ja menetelmät muuttuvat ajan mukana. Nykyään puhutaan usein oivalluttamisesta perinteisen opettamisen ohella. Samalla myös oppimisympäristöihin kaivataan muutoksia, jotka tukevat nykyaikaista opettamista ja oppimista. Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pyrkii luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle [...] syventämällä oppimiskäsitystä sekä vahvistamalla edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä. (Opetushallitus 2016) HYVINVOIVA, ITSENÄINEN JA ALOITTEELLINEN OPPIJA tulevaisuuden taitojen osaaminen poikkitieteellinen, tutkiva oppiminen yksilöllisillä poluilla yhteisöllisesti opiskellen oppimisen ohjaus ja kasvun tuki TYÖN ILOA JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ jaettu johtajuus oppiva ja kehittyvä yhteisö verkostoyhteistyö jakamisen kulttuuri Pedagogiikan muutos Toimintakulttuurin muutos TAVOITTEET Oppimisympäristön muutos DIGITALISAATIO JA TILARATKAISUT OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ oppiminen koulun ulkopuolella digitalisaatio oppimisessa luokkatiloista monimuotoisiin oppimisen tiloihin 2
Mitä oppimisympäristöltä kaivataan? Uudenlaiset oppimisympäristöt suunnitellaan tukemaan kokonaisvaltaisen oppimisen tarpeita. Opiskeluun tarkoitettujen tilojen, välineiden sekä materiaalien tulee kannustaa yksilöä ja yhteisöä vuorovaikutteiseen toimintaan. Monimuotoiset tilat mahdollistavat myös keskittymistä vaativan työskentelyn. Toimiva oppimisympäristö luo viihtyisän tilan, joka kutsuu avoimeen ja uteliaaseen oppimiseen. Joustava tila mahdollistaa aktiivisen yhteistyön koulun sidosryhmien kanssa. TOIMIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ ON: Lisää fyysistä terveyttä ja turvallisuutta On tarkoituksenmukaisesti mitoitettu Vaalii kestävää kehitystä Toimii joustavasti ja monipuolisesti TOIMINTA Toimii monipuolisena toiminta- ja kulttuurikeskuksena TOIMINTA- KULTTUURI On esteettinen ja vahvistaa psyykkistä sekä sosiaalista hyvinvointia On innostava luovuuteen ja tutkivaan oppimiseen houkutteleva JOUSTAVA tukee nykyisiä ja tulevia oppimismenetelmiä KESTÄVÄ mahdollistaa tilojen uudelleen muotoilun ja järjestelyn ROHKEA kokeilee uusia teknologioita ja pedagogisia menetelmiä LUOVA energisoi ja inspiroi oppijoita sekä opettajia TUKEVA tukee ja kehittää oppijoiden eri vahvuuksia sekä sujuvoittaa työskentelyä MONIPUOLINEN tilat mahdollistavat monenlaista toimintaa ympäri vuorokauden TEHOKAS hyödyntää tehokkaasti tiloja sekä paikkoja koulurakennuksessa ja sen ulkopuolella IHMISELLE on suunniteltu ihmisten ja toiminnan ehdoilla, ei tekniikan Oppiminen ei ole ainoastaan tiedon vastaanottamista vaan kokonaisvaltainen, kehollinen ja kokemuksellinen prosessi. OPPIMISYMPÄRISTÖ Tiloja, paikkoja ja kalusteita Yhteisöjä ja toimintakäytänteitä Välineitä, palveluita, materiaaleja (Lähde: Vantaan kaupunki 2016, mukaillen Rapal ja Martela) 3
Vanhasta uuteen Nykymaailma haastaa meitä näkemään uusin tavoin, ajattelemaan laajasti ja ottamaan vastuuta omasta kehittymisestämme. Samalla useimmat oppimisympäristöt ja koululuokat ovat yhä hyvin samanlaisia kuin lähes sata vuotta sitten, kun oppivelvollisuuslaki astui Suomessa voimaan. Tilanne on nyt muuttumassa, sillä yhä useampia tiloja pyritään suunnittelemaan uusia tavoitteita ja toimintamalleja tukeviksi oppimistiloiksi. PASSIIVISESTA LUOKKATILASTA DYNAAMISEEN OPPIMISTILAAN LUOKKATILA OPPIMISTILA staattinen tila dynaaminen tila pysyvät kalusteratkaisut muunneltavat kalusteratkaisut sisältösidonnainen työskentely tilannesidonnainen työskentely teknologia erillistiloissa teknologia integroitu tilaan yksilöpainotteisuus yksilö- ja ryhmätyöpainotteisuus (Lähde: Marko Kuuskorpi 2011, mukaillen: Martela) 4
MONIMUOTOISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN SUUNNITTELU Oppimisympäristön muutos on tärkeä hanke, johon kannattaa valmistautua hyvin. Oppimisympäristön tulee muodostaa pedagogisesti, tilallisesti ja tietoteknisesti monipuolinen kokonaisuus. Mitkä ovat teidän tavoitteenne ja tarpeenne? Miten lähteä liikkeelle? Mitä hyötyä on osallistavasta suunnittelusta Oppimisympäristön osallistavalla tilasuunnittelulla ja uusilla ratkaisuilla saadaan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Luodaan käyttäjälähtöinen, joustava oppimisympäristö, joka tukee erilaisia oppimistapoja ja tilanteita Tilaratkaisut edesauttavat uusien opetusmenetelmien ja tavoitteiden toteuttamista Tiloja voidaan muuttaa joustavasti eri tarpeiden ja tilanteiden mukaan Säästetään kustannuksia, kun aiemmat hukkatilat otetaan hyötykäyttöön Avoimet ympäristöt ja muunneltavat ratkaisut mahdollistavat ryhmien yhteensovittamisen Opettajat ja henkilöstö sekä lapset ja nuoret saavat vaikuttaa uusien tilaratkaisujen suunnitteluun Osallistuminen ja vaikuttaminen auttaa sitoutumaan uusiin työtapoihin ja tilaratkaisuihin sekä helpottaa käyttäjäryhmiä muutoksen hyväksymisessä Uudet tilaratkaisut tuovat inspiraatiota, vaihtelua ja valinnan mahdollisuuksia oppilaille ja opettajille 5
Mukaan oikeat ihmiset ja apuvoimat Aloita hanke kokoamalla yhteen sopivia ihmisiä eri tasoilta, kuten strategisesta ja operatiivisesta johdosta, henkilökunnasta sekä muista käyttäjäryhmistä. Erityisen tärkeää on, että hankkeella on sitoutunut projektin vetäjä, jolla on riittävästi aikaa johtaa hanketta ja osallistaa muita. Organisaation sisäiset sidosryhmät: Sisäinen työryhmä ohjaa muutosta oppilaat, opettajat, eri sidosryhmät ja muut käyttäjät kiinteistö- ja tilapalvelut sivistystoimi Ulkopuoliset asiantuntijat: Tuovat tietoa mahdollisuuksista ja työkaluja muutoksen tueksi keräävät tietoa oppimisympäristön toiminnallisista tarpeista tuovat osaamista tila -ja sisustussuunnittelusta sekä ergonomiasta tuovat osaamista akustiikasta, valaistuksesta ja materiaaleista auttavat ICT-ratkaisuissa Hyvä asiantuntija on hintansa arvoinen ja kannattaa ottaa ajoissa mukaan Valitse kumppanit yhtä huolella kuin rekrytoisit omaa henkilöstöä. Anna kumppaneille selvät ohjeet ja kerro odotuksesi. Määritelkää yhdessä keskinäiset roolit, vastuut, päätöksentekovaltuudet, yhteistyömuodot ja viestintätavat. Anna riittävästi tietoa ja tukea ulkoisille asiantuntijoille, samoin kuin omalle väelle. On tärkeää osata kääntyä asiantuntijan puoleen ajoissa, eikä vasta sitten, kun tilanne on jo mennyt väärille urille. Ulkopuolinen asiantuntija voi täydentää organisaation omaa osaamista. Ammattilainen tuo puuttuvaa tietoa, taitoa - tai aikaa! Tieto- ja asiantuntijapalvelut maksavat. Usein kuitenkin tulee paljon kalliimmaksi jättää käyttämättä asiantuntijaa. Konsultointi on investointi, joka monissa tapauksissa maksaa itsensä takaisin hankkeen kokonaiskustannuksissa, jopa säästää niitä. Konsultoinnin kustannukset tulee alustavasti arvioida ennen asiantuntijan valintaa, sopimuksen tekoa ja konsultoinnin aloittamista. Asiantuntijan apua voi hyödyntää jo ennen tarjouspyynnön laatimista. Konsultointikustannukset oppimisympäristön kehityshankkeessa ovat yleensä hyvin kohtuulliset suhteessa projektin kokonaiskustannuksiin ja asiantuntijuudesta saataviin hyötyihin. Konsultointikustannukset oppimisympäristön kehityshankkeessa ovat yleensä hyvin kohtuulliset suhteessa projektin kokonaiskustannuksiin ja asiantuntijuudesta saataviin hyötyihin. Tarjouksia kannattaa pyytää aina useammalta kuin yhdeltä asiantuntijalta ja vertailla näiden tarjousten sisältöä keskenään. Kustannusarvion loppusumman sijaan ratkaiseva valintaperuste tulee kuitenkin olla se, mitä rahalla saa. 6
Tutki säästöjä ja mahdollisuuksia yhtä aikaa Uudet oppimisympäristöt ovat tyypillisesti tilatehokkaita. Enää ei tuijoteta neliömääriä per oppilas tai pulpettien ja tuolien määrää, vaan oppimiseen soveltuvien paikkojen määrää. Uuden suunnittelun ja monikäyttöisyyden myötä tilojen kapasiteettia sekä käyttöasteita ohjaavat yhä enemmän muut tekijät kuin perinteiset mitoitusohjeet. Fokus neliöistä kapasiteettiin: koulua rakennettaessa neliö maksaa noin 2600-2700 /m² (normaalit perustamisolosuhteet). Kehittämällä oppimisympäristöjen tilamallia lisäämällä opiskeluun soveltuvaa paikkakapasiteettia voidaan siirtyä 11,5 m²/oppilas -mitoituksesta kohti 8,5 m²/oppilas. Silloin 400 oppilaan koulun investointitarve on noin 3,12 miljoonaa euroa pienempi (n. 1200 m² vähemmän). Hukan (esim. käytävien) minimointi ja kaikkien tilojen korkeampi käyttö antaa lisää vastinetta investoinneille. Opetuskapasiteetti voi silti edelleen olla 1,4-1,8 paikkaa per oppilas. Tilojen käytön tehostamisen kautta vuosittaiset jatkuvat säästöt kiinteistökuluissa ovat noin 166 /m²/v kustakin säästetystä neliöstä, jota ei vuokrata tai rakenneta. Pelkästään yhden 400 oppilaan koulun kiinteistökuluissa voitaisiin säästää 200 000 /v, jos tilankäyttö olisi noin 3 m²/oppilas tehokkaampi. Projekti etenee vaiheissa Oppimisympäristön kehityshanke etenee vaiheittain. Tietoa ja ymmärrystä jalostetaan kohti konkreettisia suunnitelmia, toteutusta sekä käyttöä. Hankkeen päävaiheet ovat: 1 MÄÄRITTELY- VAIHE 2 3 4 SUUNNITTELU- VAIHE TOTEUTUS- VAIHE KÄYTTÖ-, ARVIOINTI- JA YLLÄPITO- VAIHE Määrittelyllä liikkeelle Hyvin valmisteltu hanke lähtee liikkeelle tarvekartoituksesta ja määrittelystä. Alkuvaiheen päätöksillä sidotaan jo suurimmat kustannukset ja ratkaisut jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ennen ensimmäistäkään ratkaisua on tärkeää muodostaa selkeä päämäärä ja vastaus kysymyksille mitä ja miksi. Määrittely perustuu selvityksiin, joissa Martelan ja Rapalin asiantuntijat kartoittavat nykytilan, toiminnalliset tarpeet, kehitysnäkymät, haasteet ja mahdollisuudet. Selvitysten perusteella laaditaan raportti, joka toimii suunnittelun ja toteutuksen pohjana joko uudis- tai perusparannushankkeelle. 7
Käyttöasteenmittaus ja käyttötapojen havannointi 1. Tilankäytön mittauksilla ja työmuotojen havainnoinnilla selvitetään opetustilojen ja muiden tilojen todelliset käyttöasteet sekä tyypilliset ryhmäkoot ja aktiviteetit eri tiloissa. Rapalin Optimaze Measure -työkalu on pilvipohjainen ja toimii mobiiilaitteilla. Havainnot merkitään digitaaliseen pohjakuvaan ja ohjelmisto muodostaa automaattisesti tilastot ja raportit tilankäytöstä. Vakioitu menetelmä antaa mahdollisuuden tarkastella tiloja ja niiden käyttöä yhteismitallisella tavalla, mikä myös edesauttaa tunnuslukujen objektiivista vertailua. Tiloissa piilevä potentiaali selvitetään: tiedot auttavat arvioimaan eri työmuodoille tarvittavien tilojen määriä ja kokoja uuden oppimisympäristön suunnittelussa. Kerätyt havainnot toimintatavoista antavat hyvät eväät oppimisympäristön tarkentavaan määrittelyyn ja uusien työskentelytapojen suunnittelemiseen työpajoissa. Määrittelytyöpajat 2. Määrittelytyöpajoissa avataan uusien oppimisympäristöjen mahdollisuuksia ja kartoitetaan yhdessä käyttäjien sekä muiden sidosryhmien kanssa oppimis- ympäristöjen toiminnallisia tarpeita. Yhteisten ryhmätehtävien avulla käsittelemme muutokseen liittyviä huolia sekä otamme henkilöstön konkreettisesti mukaan uusien työtapojen ja tilojen suunnitteluun. Työpajat toimivat myös muutosjohta- misen tukena. 3. Sähköinen oppimisympäristökysely osallistaa koko henkilökunnan. Kyselyllä kartoitetaan henkilökunnan tilankäyttö- ja toiminnallisia tarpeita sekä nykyisten tilojen haasteita. Kyselyn avulla voidaan selvittää myös pedagogiikkaan, tieto- tekniikkaan, muihin välineisiin ja tuleviin muutoksiin liittyviä tarpeita. 4. Avainhenkilöhaastatteluilla kerätään laadullista tietoa. Haastateltaviksi valitaan organisaatiosta muutoksen kannalta keskeisten toimintojen luonteen parhaiten tuntevat henkilöt, joilla on tietoa myös oppimisympäristöä koskevien muutosten tavoitteista. Oppimisympäristökysely Avainhenkilöhaastattelut Tarvekartoitus ja alustava määrittely on hyvä tehdä myös silloin, kun itse muutostyöt eivät ole vielä ajankohtaisia. Kartoitus tarjoaa arvokkaita näkökulmia tilankäytön mahdollisuuksiin. Oppimisympäristöraportti & oppimisympäristökonsepti 8
Määrittelyn hyödyt Saadaan arvokasta tietoa työ- ja oppimisympäristön toimivuudesta, käytöstä ja tehokkuudesta Tyhjäkäynnin tunnistaminen mahdollistaa tehokkaamman tilankäytön monikäyttöisyyttä, toimintamalleja ja ulosvuokrausta kehittämällä Tutkittu tieto auttaa muutosviestinnässä ja kouluverkkoja koskevan päätöksenteon tukena Käyttäjiä osallistava prosessi tukee muutosjohtamista ja toimintakulttuurien muutosta Oppimisympäristöjen kehittämisestä aiheutuvat kulut voidaan kohdentaa paremmin Kartoittamalla tilojen aito käyttö, voidaan optimoida lisärakentamisen tarpeet evakuointi- tai laajennuspaineiden alla Kuntalaisille voidaan tarjota tehokkaasti toteutettu kouluverkko ja tilatarjonta, joka tukee koulujen perustehtävää ja kuntalaisten oppimista Saadaan tietoa koulujen välisen yhteistyön syventämisestä Saadaan paras lopputulos Lue lisää: http://rapal.fi/tyoympariston-johtaminen/ Lue lisää: http://www.martela.fi/oppimisymparistot TIESITKÖ, ETTÄ: Määrittely on projektin tärkein vaihe. Määrittelyn voi tehdä valmiiksi, vaikka vielä ei olisi toteutuksen aika. Kokonaisuuden tilaaminen yhdestä osoitteesta voi olla paras ratkaisu. Konsultointi, määrittely, suunnittelu, toteutus, muutoksenjohto, ylläpito ja muut osiot toimivat yhteen. Käänteinen kilpailutus on toimiva tapa saada näkemyksiä asiantuntijoilta tietyllä budjetilla. Ammattilaisilla on laaja näkökulma ja visiot siitä, mitä mahdollisuuksia tila voi tarjota. Kun oppimisympäristö ja oppimisen tavat muuttuvat, on hyvä muistaa muutosjohtamisen merkitys. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi kaikille. Älä kopioi, vaan määrittele ammattilaisen kanssa juuri teidän organisaationne tarpeisiin sopiva ratkaisu. Suunnittelussa ei riitä, että näyttää kivalta. Tilan täytyy ennen kaikkea toimia hyvin ja monipuolisesti. 9
TILAN TULEE JOUSTAA TARPEEN MUKAAN Uudenlaisten oppimisympäristöjen kuuluu tarjota mahdollisuuksia joustaviin ja luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun eri näkökulmista. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen tuetaan opetuksen erilaisia pedagogisia tavoitteita sekä oppilaiden aktiivista osallistumista. Jokainen organisaatio tekee itselleen sopivat suunnitteluratkaisut alan ammattilaisten avulla. Tila- ja sisustussuunnittelijat korostavat, että tarvittaessa vähilläkin resursseilla voidaan tehdä asiat paremmin. Suunnittelijan tulee osata katsoa totutun ulkopuolelle. Jo pieni muutos voi lisätä toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä. Joskus yksikin seisomapöytä tai ryhmätyöpiste tuo vaihtelevuutta. Monipaikkaisuus lisää joustoa tilaratkaisuihin ja itseohjautuvuutta oppilaan päivään. Samalla säästetään neliöitä ja lisätään tilatehokkuutta. Marko Kuuskorpi, rehtori ja tutkija Kaikille työmuodoille oma alue Oppimistiloja voidaan tarkastella monelta kannalta. Martelan suunnittelijat tutkivat tiloja toimintalähtöisesti eli sen perusteella, miten niissä työskennellään. Jaottelu on kaikkea muuta kuin terävärajainen, koska samassa luokkatilassa voi olla yhtä aikaa meneillään monenlaista opetusta ja oppimista. Tilasuunnittelun lähtökohtana on edelleen oppilasmäärä, mutta pulpetteja ei tarvitse olla yhtä monta kuin oppilaitakin. Sen sijaan on syytä miettiä, mitä oppilaat koulussa päivän aikana tekevät ja suunnitella sisustusratkaisut sen perusteella. Paras lopputulos saadaan, kun suunnittelussa voidaan hyödyntää määrittelyvaiheen tuloksia. Uuteen oppimisympäristöön kannattaa muodostaa sopivia alueita eri työmuodoille. Suunnittelun kannalta on olennaista nähdä, kuinka kalustus, valaistus, akustiikka, tekniikka ja värimaailma materiaaleineen tukevat tietynlaista toimintaa eri alueilla. Kognitiivisen oppimisen alue Kognitiivisen oppimisen tiloilla tarkoitetaan ennen kaikkea yleisopetustiloja ja erilaisia ryhmätyötiloja. Tärkeitä ominaisuuksia ovat joustavuus, muunneltavuus ja uuden teknologian joustava hyödyntäminen. Tiloissa voidaan käyttää vaihtelevia työtapoja projektityöskentelystä luovaan ongelmanratkaisuun. Siksi onkin tärkeää, että kognitiivisen oppimisen tilat tarjoavat mahdollisuuksia niin ryhmätyöhön kuin keskittymistä vaativaan yksilötyöhönkin. 10
Tekemällä oppimisen alue Tekemällä oppimisen tiloja ovat työpajat, verstaat, keittiöt, aineopetustilat sekä kirjastojen ja mediateekkien kaltaiset tiedonhaun paikat. Tekemällä oppimisen tiloille on tärkeää esimerkiksi säilytysratkaisujen, valaistuksen ja akustiikan huolellisesti mietitty toiminnallisuus. Koska tiloilla on monia erilaisia käyttäjäryhmiä, työpisteiden säädeltävyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tilojen turvallisuus ja toimivuus edellyttävät ennen kaikkea hyvää suunnittelua. Kulkuväylien on oltava riittävän leveitä, työpisteiden kyllin suuria ja eri toimintojen sijoittelu toisiinsa nähden tarkoituksenmukaista. Kun ne ovat kunnossa, tilasta tulee myös viihtyisä ja käyttäjäänsä inspiroiva. Sosiaalisen oppimisen alue Luonnollisia sosiaalisen oppimisen ja kohtaamisen paikkoja ovat aulat, ruokasali, liikenteen solmukohdat ja kirjasto. Näissä tiloissa tulee olla istuimia ja pöytiä, jotka houkuttavat spontaaniin kohtaamiseen ja mahdollistavat rennon, vapaamuotoisen olemisen. Kalusteiden on oltava monikäyttöisiä ja helposti siirreltäviä, jotta tilan voi muuntaa kulloistakin tarvetta vastaavaksi. Pöytien, tuolien ja sohvien lisäksi tiloihin tarvitaan myös säilytyskalusteita. Tavaraa ei silti saa olla liikaa, vaan liikkumisesta pitää tehdä mahdollisimman helppoa. Sosiaalisen oppimisen tiloja voidaan käyttää hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Niihin kokoonnutaan keskustelemaan ja vetäydytään omaan rauhaan vaikkapa kirjoittamaan tai etsimään lisätietoa. Akustiikka on suunniteltava niin, että tila on äänimaailmaltaan miellyttävä ja rauhallinen silloinkin, kun käyttäjiä on paljon. Inspiroivat värit, puoleensavetävät materiaalit ja avaruus tekevät tilasta stressittömän sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen houkuttelevan. Vetäytymisen alue Vetäytymisen tilojen täytyy tarjota käyttäjälleen niin keskittymisrauhaa kuin näkösuojaakin. Tyypillisiä vetäytymispaikkoja ovat esimerkiksi kirjasto ja sinne tänne rakennetut rauhalliset nurkkaukset. Tilojen tulee olla mukavia ja puoleensavetäviä. Rauhoittavaa ja rentouttavaa tunnelmaa voidaan korostaa muun muassa väreillä ja materiaaleilla. Myös akustiikan tulee tukea vetäytymistä. Kalusteissa ja tilassa tarvitaan paljon ääntä imevää pintaa. Ihannetapauksessa vetäytymisen tilojen valaistus on säädettävissä käyttäjän toiveen mukaan päivänvalosta aina tunnelmalliseen hämäryyteen. Silloin tila on mahdollisimman monikäyttöinen ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuva. 11
CASE: VANTAALLA OTETTIIN KOULUTILA HALTUUN Vantaan kaupunki on kiinnostunut työ- ja oppimistilojen kehittämisestä sekä monitilakonseptien hyödyntämisestä. Vuonna 2015 kaupungin kuudessa peruskoulussa testattiin uusia opetus- ja tilamalleja: kokeiltiin erilaisia kalusteratkaisuja, jaettiin tiloja uudelleen ja otettiin myös käytävä- ja tukitiloja oppimiskäyttöön. Koulujen kaikille tiloille määriteltiin yhtenäiset kapasiteetit eli kuinka monta oppimiseen soveltuvaa työpistettä tilassa voi olla. Tilankäyttö voitiin nyt ensimmäistä kertaa raportoida ja analysoida luotettavasti yhtenäisen mittausmetodiikan avulla. Opettajia kannustettiin arvioimaan ja kyseenalaistamaan nykyistä tapaa käyttää koulun tiloja ja opetustapoja. Laadullista palautetta kerättiin oppimisympäristökyselyllä. Simulointijakson projektipäällikkönä toimi opetusalan moniosaaja Eero Väätäinen Vantaan kaupungilta. Väätäinen kertoo, että mittausten suorittaminen itsessään antoi tärkeää tietoa kouluista ja opetuksesta. Tiloja kiertäessään rehtorit pystyivät havainnoimaan koulun tapahtumia uudella tavalla. Yksi tavoitteistamme on tehostaa tilankäyttöä. Koulujen muuttaminen monitilakouluiksi ei tarkoita tilojen muuttumista ahtaaksi lasten kannalta, vaan päinvastoin. Tällä hetkellä tilaa opetuskäytössä on kaksi neliömetriä oppilasta kohden ja uusissa monitilakouluissa luku voisi olla lähes kolme neliömetriä, kertoo Väätäinen. Keskimääräisessä vantaalaisessa koulussa luokkatiloja on alle 40 prosenttia ja jopa 20 prosenttia koostuu käytävistä. Tulevaisuuden kouluissa oppiminen tapahtuu monimuotoisissa tiloissa vanhan luokkahuonemallin sijaan. Aiemmin käytäviin hukatut neliöt voivat siis olla opetuskäytössä uusien ratkaisujen avulla. Muutoksella on myös huomattava taloudellinen merkitys. http://rapal.fi/case/vantaa/ Koulun rakentaminen maksaa noin 3000 euroa neliömetriltä, joten käytävien muuttaminen opetustiloiksi merkitsee keskikokoisen 4000 neliömetrin koulussa yli kahden miljoonan euron säästöä, avaa Väätäinen. 12
CASE: JUTEINIKESKUKSESSA JOKAINEN TILA ON OPPIMISTILA Juteinikeskuksen koulussa Hattulassa toteutettiin uudenlainen monipaikkainen oppimisympäristö: inspiroiva, muuntuva ja samalla viihtyisä olohuone lapsille sekä nuorille. Juteinikeskus suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä tilojen käyttäjiä kuunnellen. Muutoksen tueksi järjestettiin yhteisiä suunnittelutyöpajoja. Lopputuloksena kaikkia tiloja voidaan hyödyntää oppimiskäyttöön. Kun muotokieli ja värimaailma ovat yhtenäisiä koko koulurakennuksessa, niin kalusteita voidaan siirtää tarpeen mukaan visuaalisen ilmeen kärsimättä. Joustavissa oppimisympäristöissä monikäyttöisyys korostuu, koska tiloissa työskennellään muuttuvissa ryhmissä ja monilla toimintatavoilla, sisustussuunnittelija Reetta Lukka kertoo. Oli tärkeää, että suunnittelu perustui keskuksen toimintaan ja siihen lähdettiin käytännön tekeminen edellä, kiittää Juteinikeskuksen toiminnasta vastaava rehtori Minna Kallio. Juteinikeskuksen avoimissa oppimisympäristöissä työskentelee yhtä aikaa jopa 90 oppilasta. Tilan täytyy toimia yhtenä kokonaisuutena ja toisaalta mahdollistaa pieniin ryhmiin erottelu, jotta opettajat saavat kontaktin oppilaisiin. Akustiikan huomioiminen oli erittäin tärkeää, koska keskuksessa on erittäin paljon avointa tilaa. Vaikka akustiikan pohja luodaan arkkitehtonisilla ratkaisuilla, on se huomioitava myös sisustuksessa. Sisustussuunnitelmassa pyrittiin vaikuttamaan akustiikkaan kaluste- ja materiaalivalinnoilla. Ympäriverhoillut kalusteet, siirreltävät tekstiilipintaiset seinäkkeet, väliverhot, matot, akustiset printtitaulut ja akustiikka- paneelit vaimentavat yhdessä tehokkaasti ääntä, kertoo sisustussuunnittelija Maarit Vuori. Kun oppimisympäristö oli ensin määritelty, Juteinikeskus pystyi kilpailuttamaan tilaratkaisun käänteisen kilpailutuksen avulla. Kilpailutuksen keskiöön nostettiin lapsen etu, pedagogisten tavoitteiden toteutuminen ja uudenlaisen oppimisympäristön uudet tilatarpeet. Mielestäni tärkein etu käänteisessä kilpailutuksessa on nimenomaan se, että saamme asiantuntijoiden kokonaisnäkemyksen siitä, mitä ympäristöt voivat olla, sanoo rehtori Marko Seppälä. 13
Lähteet: Designing Spaces for Effective Learning - A guide to 21st century learning space design (2016) JISC. http://jiscdesignstudio.pbworks.com/w/page/12458395/designing%20 Spaces%20for%20Effective%20Learning%20%282006%29 Ilmiömäinen Helsinki - Tulevaisuuden koulun suuntaviivat 2015 2020 (2015) Helsingin kaupungin opetusvirasto. http://www.hel.fi/static/opev/virasto/opevsivut/tk-2015.pdf Lomas, C. and Oblinger, D.G. (2006) Student Practices and Their Impact on Learning Spaces in Oblinger, D.G. (ed) Learning Spaces. Washington DC. EDUCAUSE: www.educause.edu/research-and-publications/books/learning-spaces Martela: Opas parempaan työympäristöön. http://www.martela.fi/tyoymparistoopas Popupology. http://www.popupology.co.uk Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) Opetushallitus. http://www. oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Active learning spaces. Steelcase Education. https://www.steelcase.com/resources/ documents/steelcase-education-insights-applications-guide/ The UK Higher Education Learning Space Toolkit: a SCHOMS, AUDE and UCISA collaboration. Universities and Colleges Information Systems Association. https://www. ucisa.ac.uk/-/media/files/publications/learningspaces/toolkit_uk%20he%20learning%20 space_final.ashx?la=en YRITYS JA KONSULTTI. Liikkeenjohdon konsultointi pk-yrityksen voimavarana (2002) PKT-säätiö. PKT-säätiön julkaisu 1/2002. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/ yritys_ja_kosulttiopas.pdf Lisää luettavaa: Radcliffe D., Wilson, H., Powell D. and Tibbetts B. (2008) Space. Learning Spaces in Higher Education: Positive Outcomes by Design. http://www.uq.edu.au/nextgenerationlearningspace/uq%20next%20generation%20book.pdf 14
Jos olet tulostanut oppaan tai tämän sivun, voit leikata ja taittaa tästä oman koulurakennuksesi. Ehkäpä samalla luot mieleesi uutta tilaa oivaltamiselle. Kokeilemalla syntyy uusia ideoita! Ohje: leikkaa terävällä veitsellä harmaita viivoja pitkin, ja taita värillisten viivojen kohdista. Foldesign Elod Beregszaszi 15
Oppimisympäristön kehittäjän muistilista 1. Oppimisympäristön kehittäminen on kokonaisuus, johon liittyy tiloja, yhteisöjä, käytäntöjä ja välineitä. 2. Lähesty oppimisympäristön kehittämistä pedagogiikka edellä. 3. Kokoa ohjausryhmäksi sopivat ihmiset, joilla on motivaatiota ja resursseja edistää hanketta. 4. Valitse tiimiisi asiantuntevat kumppanit, jotka ymmärtävät oppimisympäristön kokonaisvaltaista arviointia ja suunnittelua. 5. Teetä kunnollinen määrittely tarpeista ja tavoitteista. Selvitä lähtötilanne ja kuvaa tavoitetila. 6. Uskalla heittäytyä, kokeilla ja oppia! Toimiva oppimisympäristö kehittyy koko ajan. Teknologian muuttuessa myös tilan tulee joustaa ja hyvin suunniteltu tila muuttuu kehittyvän maailman mukana. 7. Osallista sidosryhmiä laajasti. Työpajojen ja kyselyiden avulla annat käyttäjille äänen. Rapal Oy www.rapal.fi info@rapal.fi +358 9 6122 522 Hevosenkenkä 3 02600 Espoo Martela Oyj www.martela.fi Valtakunnallinen asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@martela.fi 010 345 7000 Tämän oppaan ovat laatineet yhteistyössä: Rapal Oy Martela Oyj 2017