Kiinteistö ja toimitilaohjelma Lempäälä Kiinteistöjen salkutus Korjaustarve 2017 Timo Kujanpää, tilapalvelupäällikkö ja Marika Salonen, RI opiskelija, TAMK
Johdanto Kiinteistö ja toimitilaohjelmassa kuvataan Lempäälän kunnan palvelutuotannon tilatarpeet pohjautuen toimialojen palveluverkkoselvityksiin ja kunnan strategisiin linjauksiin. Yhteistyössä luodaan toimintaa tukevat, turvalliset, terveelliset ja viihtyisät tilat, joiden ylläpito voidaan järjestää suunnitelmallisesti tulevaisuus huomioiden. Lempäälän tilatoimi linjaa ja selvittää mitä kiinteistöjä kunnan on tarpeen omistaa, mitä kehittää ja mitkä kiinteistöt eivät ole enää tarpeen. Tämä selvitys on toteutettu jakamalla kiinteistöt kolmeen eri salkkuun, huomioiden kunto ja käyttötarve. Kohteena on kaikki kunnan hallinnassa olevat tilat.
Lempäälän kunnan linjaukset ja strategiset päämäärät Lempäälän kuntastrategian linjaukset Turvataan keskustavision eteneminen päättämällä kunnan omien toimitilojen sijoittamisesta keskustan alueella. Tutkitaan kuntakeskuksen eri kohteissa elinkaari, rahoitusmalleja sekä muita mahdollisia rahoitus ja omistusmalleja. Lisäämme kuntakeskuksen asukasmäärää ja kehitämme palveluja suunnitelmallisesti. Kuntakeskuksen kehittämisessä vahvistetaan joukkoliikenteen osuutta. Hyödynnetään ideaparkin merkittävää asiakas potentiaalia kaupan ja muun yritystoiminnan sekä matkailun kehittämisessä. Aktiivinen seutuyhteistyö. Lähde: http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1215/lemp_l_n_kuntastrategia_2014_2020_virallinen_versio.pdf
Kiinteistöjen strategiset päämäärät 1. Kiinteistöiden turvallisuus ja terveellisyys Rakennusten ylläpito, suunnitelmallinen kunnossapito, kiinteistöjen kunnon seuranta ja arviointi sekä nopea vikailmoituksiin reagointi varmistavat, että rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä. 2. Rakennuskannan kunnon turvaaminen Kiinteistöjen kunnon säilyttäminen edellyttää riittäviä resursseja kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin sekä pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta investointeihin. Pitkäntähtäimen suunnittelun, kuntoarvioiden sekä johdonmukaisen ylläpidon avulla rakennusten kunto saadaan pidettyä suunnitellulla tasolla. Hyvin toteutetut ja ajoitetut peruskorjaukset ovat perustana rakennusten kunnossa pysymiselle. Kunnossapidon pitää tulevaisuudessakin pystyä reagoimaan nopeasti myös kiinteistön ennakoimattomiin korjaustarpeisiin.
3. Tilojen tehokkaan käytön turvaaminen Palveluverkkoselvitykset luovat pohjan suunnittelulle, siten että rakennukset vastaavat sijainniltaan, laatutasoltaan ja käytettävyydeltään käyttäjien tarpeita. Tilojen käyttöasteiden nostamisella ja tilojen yhteiskäytöllä luodaan tehokkaita kiinteistökokonaisuuksia. Rakennuksille määritellään optimikuntotaso, tilojen käytön ja halutun kuntotason perusteella, niin että rakennusten ylläpito saadaan toteutettua kustannustehokkaasti elinkaaritaloudelliset näkökulmat huomioiden. Uudisrakentamisessa tilojen suunnittelussa painotetaan elinkaarta, kestävää kehitystä, energiatehokkuutta, muunneltavuutta, yhteensopivien toimintojen keskittämistä sekä työympäristön viihtyvyyttä ja terveellisyyttä.
4. Varmistetaan rakennusten kustannustehokas elinkaari Rakennusten tarpeellinen käyttöikä saavutetaan oikea aikaisesti toteutetuilla peruskorjauksilla ja laadukkaalla ylläpidolla. Rakennuksiin sitoutunut pääoma ja käyttökustannukset ovat tasapainossa käytettävien resurssien kanssa ja ne kohdennetaan aiheuttamisperusteisesti vuokrakuluihin. 5. Vähennetään toiminnalla ja ratkaisuilla ympäristökuormitusta Kannustetaan henkilökuntaa ja käyttäjiä säästämään energiaa, vettä ja pienentämään jätteiden määrää sekä tehostamaan lajittelua. Rakennussuunnittelussa ja energiahankinnassa huomioidaan kestävä kehitys, ekotehokkuus, hiilijalanjälki ja elinkaari.
Salkutus Salkutuksen tavoitteena on luoda kiinteistömassan hallintaan strategia ja ohjelmallinen työkalu, jolla kiinteistöt luokitellaan eri salkkuluokkiin. Kiinteistöjen salkutus on toteutettu toimitiloihin kohdistuneen tarveselvityksen avulla (palveluverkkoselvitys, haastattelut). Salkutuksessa on otettu huomioon toimitilojen tarve, käyttöaste, toimivuus sekä rakennusten tekninen kunto.
Salkkujako ei koskaan ole lopullinen vaan sitä tulee tarkastella riittävän usein mm. palveluverkkosuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä ja ajoittain esim. talousarvioprosessin yhteydessä. Seuraavassa on jaettu Lempäälän kunnan kiinteistöt toimiala kerrallaan kolmeen eri salkkuun: A. kiinteistöihin, jotka säilytetään. Ydintehtäviä palvelevat rakennukset. Nämä rakennukset säilytetään ja niitä kehitetään. B. kiinteistöihin, joita kehitetään Näistä rakennuksista osa voidaan myydä, purkaa tai kiinteistöä kehitetään uuden tai tulevan käyttötarkoituksen mukaan. C. kiinteistöihin, joista luovutaan Poistuviin rakennuksiin kuuluvat mm. huonokuntoiset rakennukset ja rakennukset joiden käyttötarkoitus ei kuulu kunnan perustehtäviin.
Lempäälä alueittain
Varhaiskasvatuspalveluiden rakennukset Salkku A : Kiinteistöt, jotka säilytetään Kiinteistö Osoite rak.vuosi Lyhyt kuvaus Päiväkodit Leikkiniitty päiväkoti Moisionaukea 40 2009 Saturanta päiväkoti Himminpolku 8 1986 Kuokkalankulman 2012 päiväkoti Kansakoulutie 1 Kaisla päiväkoti Katepalintie 7 1979 Aurinkolinna päiväkoti Siskontie 6 1991 Kivitasku päiväkoti Leinikkitie 17 Vuokrattu Kiint. Oy Sirkkavuorelta Siskonlinna päiväkoti Siskontie 13 2013 Otsonmäki päiväkoti Karhumäentie 2015 Mansikkamäki päiväkoti Linnajärventie 1 1971 Mansikkamutka päiväkoti 2007 Kuusimäki päiväkoti Välimäentie 13 1975 Peruskorjausta 2016 2017 Pikkukuusimäki päiväkoti Lähdekorventie 6 2006 Pihlajamäki päiväkoti Asuntotie 8 2001 Pikkupihlaja päiväkoti Toimelankaari 14 Kunta omistaa huoneiston
Salkku B: Kiinteistöt, joita kehitetään Kiinteistö Osoite Rak. vuosi Menot (sis poistot) 2015 Lyhyt kuvaus Päiväkodit Vilma Päiväkoti Sotavallantie 366 1985 55 310 Vaahtera päiväkoti Rypyntie 26 1988 51 638 Etäryhmätila tarkastelu tilannekohtaisesti >korvaava tila toiminnalle, omakotitalo, myynti Etäryhmätila tarkastelu tilannekohtaisesti >korvaava tila toiminnalle, omakotitalo, kerhotoiminta tai myynti
Salkku C: Kiinteistöt, joista luovutaan Kiinteistö Osoite Rak. vuosi Menot (sis poistot) 2015 Lyhyt kuvaus Päiväkodit Tarikanmäki Rypyntie 35 20 590 Tyhjillään, myydään 2017. Myllykolu Myllykoluntie 7 134 083 Epäkäytännölliset tilat. Luopuminen edellyttää Kuljun Ruusan rakentamista Kuljuun. Sirkkavuoren omistamia vuokrahuoneistoja. Kustannus säästö vuokrista n.113 000 vuodessa. Ryynikän päiväkoti Kotipellonkatu 41 751 Vuokrattu Sirkkavuorelta. Vuokrasopimus irtisanottu 31.7. päättyväksi ja päivähoitopaikat osoitetaan muista kunnan päiväkodeista. Kustannus säästö vuokrassa 18 000 vuodessa.
Varhaiskasvatuspalveluiden tulevat tilatarpeet Päiväkoti hankkeena pienten lasten talo Kuljuun. Suunnittelu aloitettu v. 2016 ja arvioitu valmistuminen v. 2018. Kustannusarvio 5,2 milj. euroa (ml kirjastotilat). (128 paikkaa). Valmistumisen jälkeen lakkautetaan Myllykoulun yksikkö ja siirretään toiminta pientenlastentaloon. Palveluseteli päiväkoti Kuljuun v. 2017. (65 paikkaa). Päiväkoti keskustaan v. 2020 2021, määräaikaiset tilat toimintaan Lempoisten koululta
Opetuspalveluiden rakennukset / Salkku A: Kiinteistöt, jotka säilytetään Kiinteistö Osoite rak.vuosi Lyhyt kuvaus Koulut Kuokkalan vanha koulu Kansakoulutie 3 1907 Kuokkalan uusi koulu 2006 Lempoinen koulu Koulutie 8 1953 Laajennus ja saneeraus valmistui 2015. Hakkari koulu Ahertajantie 2 1983 Kattoremontti + osa ikkunoista 16 ja 17. Hakkarin viipalekoulu Ahertajantie 2 1988 Hakkarin vuokrakoulu " 2006 Tilojen korvaaminen tulevaisuudessa uusilla tiloilla? Uusi lukio/tredu Valkeakoskentie 19 Vuokrataan tilat Tampereen kaupungilta. Kelhon koulu Kelhontie 40 1920 Lastusten vanha koulu Lastustentie 519 1916 Lastusten uusikoulu Lastustentie 519 1998 Mattilan koulu Pyhällöntie83 1952 Nurmen koulu ja Nurmenkulma pk Pirkkalantie 363 1958 Säijän vanha koulu Säijän yhdystie 212 1956 Säijän uusi koulu Säijän yhdystie 212 2006 Kuljun koulu Tampereentie 262 Yhtiömuotoinen, kunta maksaa vastiketta. Seurakunta, kunta, Sirkkavuori hallinnoi. Kuljun tiilikoulu Murrontie 1 1991 Kuljun puukoulu 1901 Kuljun vuokrakoulu 1 2011 Tilojen korvaaminen tulevaisuudessa uusilla tiloilla? Toiminnallisuus voi olla pitkällä Kuljun vuokrakoulu 2 2013 aikavälillä haasteellista. Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas käyttö? Korvaavien tilojen kustannusarvio n. 4 milj.. Moision koulu 1961 Ulkoseinäkorjauksia ja kuntotutkimuksia 2016 2017 Moision vuokrakoulu Vanattarantie 1 2009 Tilojen korvaaminen tulevaisuudessa uusilla tiloilla? Sääksjärven koulu Tampereentie 422 1957 Vanha ruokala/biologian rakennus tyhjä tällä hetkellä (kosteusvaurioinen), puretaan 2018. Sääksjärven koulun esikoulu " 1957 Tilojen korvaaminen tulevaisuudessa uusilla tiloilla? Toiminnallisuus voi olla pitkällä Sääksjärven vuokrakoulu 1 " 2010 Sääksjärven vuokrakoulu 2 " 2015 Kyläkoulut, ei investoida. Ylläpitäviä korjauksia. Hake lämmitysmuodoksi. aikavälillä haasteellista. Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas käyttö? Korvaavien tilojen kustannusarvio 3,5 milj..
Salkku B: Kiinteistöt, joita kehitetään Kiinteistö Osoite Rak.vuosi Koulut Viherlaakson kiinteistö Välimäentie 2 Kanavan koulu Tampereentie 1 1958 Menot (sis poistot) ja tulot 2015 Lyhyt kuvaus M 14 300 Sääksjärven koulun käytössä, kunnes uusi yläkoulu valmis, T 482 jäänee koulun/varhaiskasvatuksen varatilaksi. M 264 185 Erillispäätös osana kolmannen yläkoulun paikan T 9154 selvitystä. (Pirkan opiston vuokratulot)
Opetuspalveluiden käytössä olevat vuokra ja Leasing tilat Rakennus Vuokra/Leasing m2 Vuokra/leasing ( /v) /m2 Sopimus voimassa Hakkarin vuokrakoulu Vuokra (Parmaco) 298 89 500 300,34 31.7.2019 Kuljun vuokrakoulu 1 Leasing (Kuntarahoitus) 353 42 200 119,55 31.8.2021 Kuljun vuokrakoulu 2 Vuokra (Parmaco) 609 128 100 210,34 6.8.2018 Moision vuokrakoulu Vuokra (Parmaco) 365 78 500 215,07 31.7.2020 Sääksjärven vuokrakoulu 1 Sääksjärven vuokrakoulu 2 Leasing (Kuntarahoitus) 348 38 200 109,77 31.12.2020 Vuokra ( Parmaco) 517 132 000 255,32 31.8.2020. Yhteensä 2490 508500 204,22 (lähde: sivistystoimen palveluverkkoselvitys. päivitetty 15.8.2016) Sääksjärven ja Kuljun leasingrakennusten sopimuksia jatkettiin viidellä vuodella 2016. Sääksjärven koulun rakennuksen lunastusarvo sopimuskauden jälkeen on 76 300 ja Kuljun koulun 85 400. Sopimuskauden jälkeen rakennukset voidaan lunastaa omaksi heti tai edelleen jatkaa leasing sopimusta. Rakennuksen siirryttyä kunnan omistukseen se voidaan jättää paikoilleen, tarvittaessa siirtää (kustannus n. 200 000 ) tai myydä eteenpäin. Mikäli kouluja laajennetaan > luovutaan vuokra ja leasing kouluista.
Opetuspalveluiden tulevat tilatarpeet: Uusi yläkoulu (kunnan kolmas yläkoulu) 400 oppilasta Käytössä viimeistään vuonna 2020 2021 Sijaintipaikasta erillinen selvitys alkuvuodesta 2017. Vaihtoehtoisia rahoitus/toteutusmalleja pohdittava
Sosiaali ja terveystoimen rakennukset Salkku A: Kiinteistöt, jotka säilytetään (SOTE ratkaisu tulee vaikuttamaan näiden rakennusten kehittämiseen) kiinteistö osoite rak.vuosi Lyhyt kuvaus Sosiaali ja terveystoimen rakennukset Terveyskeskus Himminpolku 6 1975 Hammashoitola Himminpolku 5 2015 Himminkoto Himminpolku 6 1988 Kuljun terveysasema Kukonkorventie 18 1964 Toimintakeskus Hauralantie 6 1990 Maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi Leasing rahoitteinen. Maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi Maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi Maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi Maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi Kanavankulma Tampereentie 1 1986 Vuokrattu Sininauha Ry:lle.
Salkku B: Kiinteistöt, joita kehitetään (Toiminnalle järjestetään tarvittaessa uudet tilat) Kiinteistö Osoite Rak.vuosi Sosiaali ja terveystoimen rakennukset Perhetupa Vätäräisentie 1 46 290 Pyrstötähti Säpinä perhetupa Pitkäahteentie 1 7 776 Menot (sis poistot) 2015 Lyhytkuvaus (Rauhanyhd. vuokratila) Tavoitteena siirtää toiminta Aurinkolinnan päiväkotiin tulevina vuosina, jolloin tilasta luovutaan. Kunnan osake Sääksjärven liikekeskuksessa. Tavoitteena siirtää toiminta tulevina vuosina Otsonmäen päiväkotiin. Kissankulma perhetupa Tampereentie 262 2 700 Perhetupa toiminta siirtyy Kuljun Ruusaan, kun se valmistuu. Koulun lisätilaksi.
Salkku C: Kiinteistöt, joista luovutaan Kiinteistö Osoite rak.vuosi Sosiaali ja terveystoimen rakennukset Pikkukettu perhetupa Tampereentie 2 44 100 Menot 2015 Lyhytkuvaus Toiminta siirtyy Lempäälä taloon. Vuokrauksesta luovutaan.
Kirjasto, nuoriso,kulttuuri, liikuntapalvelut ja muut rakennukset Salkku A: Rakennukset, jotka säilytetään kiinteistö osoite rak.vuosi Lyhyt kuvaus Nuorisotalot Sääksjärven nuorisotalo Tampereentie 426 1957 Liikuntapaikat KOY Moision teollisuustalo Teollisuuskyläntie 1 Hakkarin liikuntahalli Ahertajantie 3 1985 Innilä Sotavallantie 119 2002 Ulkoilupainotteinen päiväkerho toiminta aloitti 2016. Hakkarin urheilukentän rakennus Urheilukatu 1 2005 Sääksjärven urheilukentän rakenn. Tampereentie 420 2013 Keskuskentän huoltorakennus Kenttätie 6 2001 Kuljun urheilukenttä (huoltorakenenus) Rauhalantie 3 1960 Vaatii korjausta Virkistyspaikat Rantala Ruodasjärventie 50 2006 Lempoisten uimala Nokkatie 2003 Mäyriä Vanha Rantatie 105 1950 Puntala Muut rakennukset Sääksjärven kirjasto (S.järven liik.k) Pitkäahteentie 1 Osakeomistus Varikko Moisiolammentie 23 1980 Paloasema Keskuskatu 25 1985 Kantahakkari Kuokkalantie 5 1820 Hakkarin kartano sekä siihen liittyvä talousrakennukset. Vanha rautatieasema Asematie 1876 Ulkopintojen + ikkunoiden huoltoa, museorakennus
Salkku B: Rakennukset, joita kehitetään kiinteistö osoite rak.vuosi Menot (sis poistot) ja tulot 2015 Lyhyt kuvaus Lempäälän nuorisotalo (=Snadi) Rypyntie 10 1974 M 29 456 Integroituu uuteen yläkouluun. Säijän nuorisotalo /monitoimitalo Säijärventie 87 1920 (Aleksinvirasto) Pääkirjasto, lomitus, yms. vuokratiloja Asematie 4 Kalustajan talo, asunto Atrantie 3 1981 Haljastennokka Haljastentie Ent. tielaitos Sotavallantie 17 1950 Vainio Lemponkatu 3 1953 Piippokeskus Piiponraitti 1 1945 M 15 729 T 4038 M 78 460 T 50 509 M 10 674 T 22 320 M 9 065 T 2 493 M 18 537 T 1 390 M 587 T 2 040 M 146 783 T 124 456 Osakeomistus ja vuokratiloja, osa Lempäälä taloon Kehitetään kaavoituksen kautta. Remontointia, selvitetään laajempaa ulosvuokrausta. Kehitetään kaavoituksen kautta. Tilat kunnan eri yksiköiden käytössä. Lempäälän kehitys vuokraa tiloja. Kehitetään kaavoituksen kautta. (kehitys maksaa kulut) Pyritään etsimään kiinteistösijoittaja ostamaan rakennus. Peruskorjausta vaativa rakennus. Kuusiranta, asunto Uotintie 3 1924 M 13 317 Vuokrattu kahvila toimintaan (ei kustannusvuonna) T 4 206 Hääkiven näyttelyrakennus Turuntie 614 M 20 985 T 4 258 Etsitään pysyvä vuokralainen. (kustannukset koko hääkivi) Hääkiven päärakennus Ks. yllä Vuokrataan ulos. Sääksjärven vanha paloasema Pitkäahteentie 2 1949 M 6 553 T 1 200 Kehitetään kaavoituksen kautta. Pullomakasiini Makasiinitie 1900 Kehitetään matkailunkannalta. Lemola (koirakoulu) Sotavallantie 173 M 761 Uudentalon tila Hormistontie 208 M 480 Monitoimikeskus Halkolantie 16 M 51 478 T 6 012 Vuokrataan koirakoululle voimassaolevan sopimuksen päätyttyä.
kiinteistö osoite Menot (sis poistot) 2015/ Lyhyt kuvaus Museoraitin kehittämisestä tehdään Museoraitti: Kuokkalantie 13 932 erillispäätös. Asian valmisteluun perustettu työryhmä (KH 6.3.2017 66). Parturimuseo Tuiskun talo Kuokkalantie 7 Pajamuseo Talousrakennus (kelt) Puskemankustaan tölli Kauppamuseo Korjaustarvetta yhteensä noin 400 000 :lla. Lempäälä seura sai 5500 tukea museovirastolta v. 2015. Ei ole kunnan omistuksessa vaan Lempääläseuran. Ei ole ylläpidetty. Sakkolamuseo 8 126 Kunta on tällä hetkellä vuokralla (700 /kk) ja tilat Sakkolasäätiöllä museokäytössä.
Salkku C: Rakennukset, joista luovutaan kiinteistö osoite rak.vuosi Menot (sis poistot) ja tulot 2015 Lyhyt kuvaus Nuorisotalot Muut rakennukset Mainiemi 2 ( hallinto ) Tampereentie 6 1960 M 60 684 T 422 Tilat Lempäälä taloon Tampereentie 10 Tampereentie 10 M 139 790 Vuokratilat (kunta, Lekitek, Lämpö, Lempäälän T 28 779 Vesi), tilat Lempäälä taloon Mainiemi 1 ( tekninen ) Tampereentie 8 1960 M 47 235 Tilat Lempäälä taloon Hiisigolf talo Vaihmalantie 120 M 950 Myydään rakennus (ei maapohjaa). Myynti ensisijaisesti alueen yrittäjille
Kirjasto, nuoriso, liikunta ja kulttuuripalvelut tulevat tilatarpeet Uusi pääkirjasto keskustaan Kustannusarvio 6,3 milj., johon myönnetty avustusta 2,7 milj. Arvioitu valmistuminen v. 2020 Liikuntatilat riittävyys varmistettava koululaisten ja liikuntapalvelujen näkökulmasta Keskustan nuorisotilat Integroidaan Lempoisten uuteen yläkouluun Kuljun pienten lasten talon monitoimitila 120 m2 Hyödyntäminen liikuntapalveluissa ja viikonloppukäytössä
Vuokra ja osake omisteiset kiinteistöt Salkku A: Rakennukset, jotka säilyvät kiinteistö Vuokratut / osakeomisteiset osoite rak.vuo si Himminnaapuri Uotintie 2 2001 Toimelantalo Asuntotie 10 2004 Pesäpuu Puistokatu 1 2007 PiiPoo lasten kulttuurik. Op Centerin toimistotilat Ideapark Tampereentie 12 Menot 2015/ Lyhyt kuvaus Kunnossapito kunnan, Kiint. Oy Sirkkavuori omistaa. Kunnossapito kunnan, Kiint. Oy Sirkkavuori omistaa. Sirkkavuori omistaa, kehitysvammaisten asuntoja. Kunta vuokraa ideaparkilta ja vuokraa Piipoolle, jonka kanssa ostopalvelusopimus lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden osalta. M 16 395 Maaseututsto (vuokratila). Maakunta mahdollisesti ottaa vuokravastuun.
Omakotitalot Salkku B: Kiinteistöt, joita kehitetään Kaikki omakotitalot ostettu tonttimaan vuoksi, kehitetään kaavoituksen kautta. Kiinteistö Osoite rak.vuosi Menot (sis poistot) ja tulot 2015 Lyhyt kuvaus Omakotitalot Kansakoulutie 7 Kansakoulutie 7 M 960 Ulosvuokrattu Kuusitie 10 Kuusitie 10 1960 M 330 Ulosvuokrattu T7 488 Kuusitie 14 Kuusitie 14 1960 M 300 Ulosvuokrattu T 10 200 Ojantausta Marjamäentie 11 M 50 Yritystontti (ulosvuokrattu) T 720 Nurmisen talo Välimäentie 1 M 4 260 Ulosvuokrattu (Paloaukea) T 2 400 Pirkkalantie 34 Pirkkalantie 34 Ulosvuokrattu Kuusitie 16 Kuusitie 16 1939 M12 450 Rakennus kosteusvaurioitunut, purku? T 4 200 Lehtola Kuusitie 8 Ulosvuokrattu Päivärinne Marjamäentie 3 Rakennus varastona, yritystontti
Salkku C: Rakennukset, joista luovutaan Kiinteistö Vuokratut/osakeomisteiset osoite rak. vuosi Op Centerin varastotila Tampereentie 12 M 6915 Naperopolku (Leveteks) Naperopolku 10 M 24 720 Kurjentörmä Kt oy Kehätie 3 M 17 050 Lemposrinne as oy Kuusitie 7 Menot ja tulot 2015 Lyhyt kuvaus M3 840 T 6 213 Väestönsuojassa sivistystoimen varastotilaa (oma osake). Kunta vuokralla (2060 /kk), tiloissa toimii tekstiilikierrätys. Etsitään korvaavia tiloja. Kunta vuokralla, tiloissa käsityökerho (näpsä) > etsitään vaihtoehtoiset tilat. Oma, osakkeet myydään, raamattuseura vuokralla.
Korjaustarve (korjausvelka) selvitys Korjausvastuu syntyy rakennuksen kulumisesta, vanhenemisesta ja vaurioitumisesta. Korjausvastuu = se rahamäärä, joka rakennuskantaan tulisi investoida, jotta se saataisiin uutta vastaavaan kuntoon (100 % uus /jälleenhankintahinnasta). Korjaustarve / Korjausvelka on se rahamäärä, mikä rakennuskantaan tulisi investoida, jotta se saataisiin kohtuulliseen kuntoon. Usein kohtuullinen kunto on 75 % uudishinnasta. Tässä korjaustarpeen määrittämiseksi rakennuksille määritellään omat optimikuntotasot. Saadaan rakennuskohtainen korjaustarve.
Tässä toimitilaohjelmassa korjaustarvetta (korjausvelkaa) määriteltäessä rakennuksille on määritelty itsenäinen optimikuntotaso, jossa rakennukset halutaan säilyttää sekä rakennuksen nykyinen kuntotaso rakennusosittain nykyhintataulukoista. Määriteltyyn optimikuntotasoon vaikuttaa rakennusten käyttöaste, niiden käyttö nyt ja tulevaisuudessa. Korjaustarve (korjausvelka) rakennuksille lasketaan tämän optimikuntotason ja nykyisen kuntotason erotuksesta saadulla prosentilla, joka kerrotaan rakennuksen uudishinnalla. Tällöin saadaan arvio siitä rahamäärästä, joka rakennukseen tulee käyttää, jotta se saadaan pysymään halutulla /asetetulla optimikuntotasolla. Tällä tavoin saadaan tarkempi tieto kunnan yksittäisten rakennusten korjaustarpeesta (korjausvelasta). Korjaustarve (korjausvelka) on siis selvitetty asettamalla rakennuksille oma optimikuntotaso yleisen 75% kuntotason sijasta.
Korjaustarve (korjausvelka) B A Optimikuntotas o tällä välillä C A= korjausvastuu (olemassa olevan rakenteen vika) B= Laatutason nosto (esim. esteettömyys >hissi, energia update) C = Korjaustarve (korjausvelka) = korreloi suhteessa asetettuun optimikuntotasoon.
Laatutavoitteen nousua aikaan saa rakennuksen toiminnallisuuden muutos, varustepuute (hissi tms.), lisätila tai käyttötarkoituksen muutos, energiakulutuksen minimointi (energia update), lämmönlähteen muutos yms. Nämä saattavat olla tulevaisuudessa myös osa rakennuksien korjaustarvetta, joka nostaa samalla rakennuksen arvoa alkuperäisestä tasosta. Käytännössä korjaustarpeen (korjausvelan) määrittäminen on tarkoituksen mukaisempaa kuin korjausvastuun, sillä harvoin rakennusta pidetään jatkuvasti täydellisessä kunnossa, johon taas korjausvastuun kertyminen perustuu. Korjausvelan (korjaustarpeen) lisäksi on syytä huomioida rakennuksen laatutason nostamiseen tarvittava pääoma, joka lasketaan myös rakennuksen tulevaan kunnostustarpeeseen.
Nykyhintataulukko Taulukosta saadaan määritettyä rakennuksen nykyinen tekninen kuntotaso, joko käyttämällä rakennuksen osan ikä %, kunto % tai käyttäen molempia kohtia (valittava vain yksi % rakennuksen osalle, tässä esimerkissä valittu virheellisesti ikkunoille ja oville % sekä iän, että kunnon mukaan).
Korjaustarve /korjausvelka Nykyhintataulukosta Määriteltävä yhdessä Korjaustarve
Kiitos!