HUOLEN ANALYSOINTI. Tunnista kenen ongelma, mikä ongelma, ongelman tausta ja löydä oikea ratkaisu!

Samankaltaiset tiedostot
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Lähtökohtia kehitysvammaisten henkilöiden lähipalvelujen järjestämiseen Susanna Hintsala Mikkeli

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Haastava käyttäytyminen

Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?

Ennalta ehkäisevä ja varhaisen tunnistamisen mielenterveyden palveluketju

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Käytännön vinkkejä kehitysvammaisen ihmisen tueksi terveydenhuollon käynnille

Kehitysvammaisen tukena. terveydenhuollossa

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Palvelupolut ja niiden kipupisteet

Saavutettavuus ja esteettömyys

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Muistisairaana kotona kauemmin

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio

Kehitysvammainen terveyskeskuksen potilaana. Marja-Leena Hassinen

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Opas sädehoitoon tulevalle

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

SENSO PROJEKTI. Taustaa

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Tepa- projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

4 ensimmäistä sähköpostiasi

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Arvot, yhteisöllisyys

Sädehoitoon tulevalle

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Potilasturvallisuus ja sen edellytykset. Potilaan päivä

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Harvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Ristiriidoista ratkaisuihin

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Traumat ja traumatisoituminen

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Kysely huoltajille arviointikeskustelun järjestelyistä ja annista

Transkriptio:

HUOLEN ANALYSOINTI Tunnista kenen ongelma, mikä ongelma, ongelman tausta ja löydä oikea ratkaisu! Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Ydinviesti TIEDON KERUU ASIAKKAASTA TÄRKEÄÄ, JOTTA NÄKISI KOKONAISUUDEN Omaiset ja kodeissa toimivat työntekijät tarvitsevat tukea tiedon keräämiseen sekä sen tulkitsemiseen ULKOPUOLINEN TUKI VOIMAVARAKSI JOTTA NÄKISI METSÄN PUILTA Kodeissa ollaan usein niin lähellä tilanteita, että kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Ulkopuolinen näkökulma auttaa näkemään syy- ja seuraussuhteita.

HUOLEN ANALYSOINTI: esitä ainakin nämä kysymykset Kuka on huolestuttavan tilanteen keskushenkilö? Mikä on ongelma ja kenen mielestä? Mikä on ongelman historia ja miksi se on nostettu esiin? Mitä laukaisevia tekijöitä on voitu nostaa esiin? Mitä se palvelee, mikä on sen viesti? Miten keskushenkilö itse määrittelee tilanteensa ja sen mistä on kyse? Miten muut näkevät tilanteen ja mitä muita näkökulmia tähän liittyy? Lähde: Susanna Hintsala 2013

Esimerkki Asiakas soittelee siskolleen, joka kokee asian häiriöksi. Sisko soittaa palvelukotiin ja pyytää: ottakaa puhelin pois asiakkaalta? Haastavaa käyttäytymistä? Kuka on keskushenkilö? - Kehitysvammainen henkilö, ohjaajat vai sisko,. Mikä on ongelma ja kenen mielestä? - Kehitysvammaisen ongelma? Palvelukodin ongelma? Siskon ongelma? Mikä on ongelman historia ja miksi se on nostettu esiin? Vaihtoehto 1: Ongelman historia on asukkaan saama uusi kiva puhelin ja sillä on kivaa soitella? ratkaisu voisi löytyä puhelimen käytön opiskelusta ja käyttäytymisen muistuttelusta, keskustelu yöllä soittelusta ja mahdollisesti yhteinen päätös kännykkäparkista öisin. Vaihtoehto 2: Ongelman historia on asukkaan kokema yksinäisyys tai tylsistyminen. Sisko on ainoa, jolle soitella. Ratkaisu voisi olla vapaa- ajan toiminnan kehittäminen Vaihtoehto 3: Ongelman historia on se, että soittelu tai halu olla yhteydessä siskoon on aina lisääntynyt silloin, kun on ollut alamaissa. Ratkaisu voisi olla mielialan kohottaminen ja merkityksellisten asioiden lisääminen elämässä. Laukaiseva tekijä haitalliselle puhelimen käytölle: Uusi kiva lelu ja onko mahdollista, että uutuuden viehätys häviää pian. Hyvän henkilökohtaisen avustajan menetys ja vapaa- ajan toiminnan tyrehtyminen. Ei ole mitään muuta tekemistä. Ikävä tutun ihmisen menetyksestä. Mitä huoli palvelee, mitä huolella halutaan viestiä: Sisko ei halua, että hänelle soitellaan ja toimenpiteet suuntautuvat puhelimen käytän estämiseen Huoli palvelee kehitysvammaista ja sen viesti on vapaa- ajan toiminnan monipuolistaminen Huoli palvelee kotiympäristöä ja kehitysvammaista itseään. On merkkejä masentuneisuudesta ja tarpeesta olla yhteydessä siskoon. Huoli palvelee palvelukotia: neuvoton, miten tässä pitäisi edetä rikkomatta itsemääräämisoikeutta Mitä mieltä kehitysvammainen henkilö itse on tilanteesta ja siitä, mistä asia johtuu Erilaisten näkökulmien selvittäminen?

Kenen kanssa huolen / ongelman kimppuun, kun on selvitetty mahdollinen syy käytöksen muuttumiseen

1. Somaattinen sairaus tai lääkityksen vaikutukset Hakeudutaan terveydenhuollon ammattilaisten arvioitavaksi ja tutkittavaksi, kun epäillään kipua, huonoa vointia tai sairaus vie voimat. Tärkeää on kokonaisvaltainen tutkimus ja kivun ja sairauksien hyvä hoito Käypä hoito suositusten mukaan myös kehitysvammaisilla henkilöillä Palvelukodeissa ja kodeissa omaiset osaavat kertoa siitä, että kehitysvammaisen henkilön käyttäytymisessä ja olemisessa on tapahtunut muutos. Osataan seurata oireita ja olemista. Ongelma on se, että aina toisen ihmisen tuntemuksia on hankalaa muuttaa tarkoiksi kuvauksiksi oireista tai tuntemuksista. Useaa eri aikoihin ilmaantuvaa oiretta voi olla vaikeaa yhdistää johonkin lähihistoriassa tapahtuneeseen asiaan. Reagointi esimerkiksi kipuun on kokonaisvaltaisempaa, joten sitä on vaikeaa tunnistaa.

Esimerkiksi Esimerkiksi: haastavasti käyttäytynyt asiakas meni kehitysvammapoliklinikalle, jossa lähdettiin lääkityksellä hakemaan ongelmaan ratkaisua. Muutaman kuukauden sisällä vaikutusta haastavaan käyttäytymiseen ei ollut, mutta asiakkaalle alkoi tulla erilaisia fyysisiä vaivoja, joita henkilökunta hoidatti erillisinä oireina. Tarvittiin terveydenhuollon ammattilaista katsomaan tilannetta kokonaisuutena ja lopulta yhdistämään oireet mahdolliseen lääkemuutokseen. Miten tämän polun olisi pitänyt mennä: Asiakkaan olisi pitänyt mennä alun alkaen terveyskeskukseen, jossa olisi seulottu asiakkaalta mahdollista somaattista aiheuttajaa, kuten kipua. Jos tästä ei olisi ollut hyötyä olisi kv- poliklinikka seuraava ratkaisu. Jokaisessa kohdassa yhteistyön pitäisi toimia niin hyvin, että on seurantaohjeet ja kotihoidon ohjeet, joita seurata.

Kun polun alkupää ei toimi niin: akuuttivastaanotolla tavataan! Kehitysvammaiset henkilöt sekä heidän huoltajansa saattavat sanoa, että terveydentila on ihan hyvä ellei erinomainen MUTTA tarkemmin tarkasteltaessa akuutin vaivan lisäksi osoittautuu, että: 60 %:lla kehitysvammaisista henkilöistä on useita vammoja tai sairauksia 47%:lla on vaivoja aiheuttava neurologinen vaiva tai psykiatrinen ongelma, tai maha-, iho-, sydän ongelma viimeisen 6kk aikana 30 %:lla on vakilääkitys, jotain jostain joskus alettu eikä taustasta ja tarpeesta ole enää varmuutta KANSANTAUDIT vaivaavat myös kehitysvammaisia henkilöitä: Ylipaino on lisääntynyt roimasti Marja- Leena Hassinen 2013: esitys Mikkelissä

Siksi tarpeen Terveystiedon keruu ja tiivistäminen Ennakkotiedon välittäminen henkilöstä terveydenhuollon ja kotiseurannan ohjeistaminen Terveys- ja hoitosuunnitelma ajan tasalle: hoitolinjaukset ja työnjako palvelujen välillä Seurannan ja kotihoidon onnistuminen

2. Neurologinen toiminnan häiriö, vaikeus ymmärtämisessä ja oppimisessa Keskittyminen ja toiminnan ohjauksen ongelmat, ymmärryksen ja väärinymmärryksen ongelmat Henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhetta. Kun ei ymmärrä tai ei pysty sanomaan, niin hermostuttaa Tukena toimivalta vaaditaan tällöin: Ohjaa ja opeta henkilöä ja mallinna toivottua toimintaa Selitä selkokielellä, malta toistaa asioita Auta ja tue ymmärtämään Konkreettinen auttaminen asioiden tekemisessä à Tavoitteena on tehdä tilanteesta hallittava henkilölle sanoittaen ymmärrettävästi, kuvittaen puhuttua, ohjaten konkreettisesti toimintaa. Lähde: Susanna Hintsala, 2013

Tilanteeseen löydettävä sopiva tuki Kuinka paljon annetaan tuke? Millaista tukea annetaan? PALJON SILTÄ VÄLILTÄ VÄHÄN Luonnollisia vihjeitä Lisää vihjeitä Vihjeitä osoitettava, että henkilö huomaisi ne. Sanalliset vihjeet Visuaaliset vihjeet Askel- askeleelta toiminnan sanoittaminen Näyttäminen konkreettisesti Sanoittaminen tarvittaessa Kuvien avulla toiminnan kuvaaminen Vihjeet itsessään, annetaan henkilön itse huomata ne Vihjeiden ja vinkkien antaminen tarvittaessa Osoittaminen ja ehdottamienn Fyysiset vihjeet Fyysinen avustaminen Esineen avulla opastaminen Pieni kosketus ohjaamaan Lähde: Susanna Hintsala, 2013

3. Negatiivinen selviytymisstrategia, opittu kommunikointikeino Esimerkiksi monet pako- ja välttämiskäyttäytymisen muodot Tukena toimivalta henkilöltä odotetaan: Pitkäjänteistä toisin tekemisen opettelua kehitysvammaisen henkilön omassa yhteisössä Opeta (auta) onnistumista ja oppikaa epäonnistumisista / Opeta (auta) vastusten voittamisessa! 4. Verkostoristiriidat ongelmia aiheuttaa henkilön tukiverkoston keskinäiset erimielisyydet, kilpailu, mitätöinti Tukena toimivalta henkilöltä odotetaan Verkostoterapeuttinen työote, jolla etsitään keinoja elää omaa elämäänsä eli työrauha toteuttaa omaa elämää. Lähde: Susanna Hintsala, 2013

5. Traumaperäinen stressireaktio Hylkäämisen, kaltoin kohtelun, menetyksen kokemuksia Tukena toimiva henkilö: Jos seurauksena on pelko- ja ahdistusreaktioita on konsulttiapu tarpeen 6. Mielenterveysongelma jatkuvat, toistuvat oireet, joita tulee tilasta ja ajasta riippumatta Tukena toimivan henkilö Hoidon ja kuntoutuksen huolellinen arviointi Riittävä emotionaalinen tuki Panostus jaksavaan tukiverkostoon Lähde: Susanna Hintsala, 2013