Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti

Transkriptio

1 Kuvat: Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti Tepa projekti, Savon vammaisasuntosäätiö ja Lahden kaupungin vammaispalvelut

2 ALUSTUSTA PÄIVÄÄN TEPA projekti Mihin lähdetty etsimään vastauksia kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollossa? Linkittyminen Lahden konsultoivaan sairaanhoitajaan ja toimintaan.

3 TEPA projekti ( ) Tarkoitus: Kehitysvammaisen henkilön aseman kehittäminen ja edistäminen terveydenhuollon palveluissa Päätavoite: kehittää kehitysvammaisille henkilöille terveydenhuollon lähipalveluita paremmin saataville ja saavutettavaksi Miksi? Laitosasumisen purkaminen v mennessä. Laitosasumista vastaavat palvelut lähipalveluista (Valtioneuvoston periaatepäätös 2012). Sote -muutostuulet

4 TEPA-projekti

5 Toiminnalliset tavoitteet Kokeilla terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia kehitysvammaisten avoterveydenhuoltoon Saada aikaiseksi toimivia, poikkihallinnollisia ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja avoterveydenhuoltoon Perehdyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kehitysvammaisten kuntalaisten kohtaamiseen

6 Elementit ja esikuvat työn rakentamiseen Projektin aloitusmalli konsultoivaan sairaanhoitajaan ETEVA:n vammaispalvelujen hankkeesta (Kaste) Yhtäläisyydet: Terveyshyötymalli (Chronic Care Model) ja asiakasvastaavan työ Palvelukoordinaattori Voiko työtä tehdä sosionomi tai lähihoitaja Kosa II Lahden kaupungin konsultoivan sairaanhoitajan malli

7 TEPA projektin tuloksia

8 Kolme mallia - Yhteiset elementit Jalkautuva työtapa: kohtaaminen kehitysvammaisen henkilön toimintaympäristössä ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa Osaamistarpeet: kehitysvammaisuuden ja tukiverkoston tunteminen, terveystiedon ja palveluverkon tuntemus, verkostoituvan työtavan hallitseminen Toiminta: terveydentilan ja palveluiden kartoittaminen, palvelupolun organisoiminen, seuranta, yhteistyön edistäminen Tiedon löytäminen ja tiivistäminen: muutos näkyviin toimintakyvyssä ja terveydessä nykytilassa Tiedon välittäminen: oikea-aikaista päätöksentekoa

9 Keskeisimmät tulokset (52 asiakasta) 1. Pyöröoven vanki Terveys- ja hoitosuunnitelmat ja suunnitelman koordinointi niin, että raskasta päivystys- ja vuodeosastokierrettä on suunnattu kotona tehtäväksi: yhteydet kotisairaalaan ja kotisairaanhoitoon 2. Runsaasti palveluja käyttävä 3. Alustavat terveyshuolet ja riskit Terveyskartoituksen tekeminen ja lääkärintarkastus perusterveydenhuollossa. Terveys- ja hoitosuunnitelmat, jotka sisältävät hoito- ohjeita ja linjauksia sekä työnjakoa palvelujen välillä Terveyskartoitus ja tietojen yhteen kokoaminen, somaattiset ongelmat perusterveydenhuoltoon. Ohjeistukset terveysriskien vähentämiseen ja ohjausta terveysasioihin. Osalle terveys- ja hoitosuunnitelma. 4. Ikääntyvä Terveyskartoitus ja lääkärintarkastus perusterveydenhuollossa. Osalle terveys- ja hoitosuunnitelma, sekä osalle säännöllisiä kontrollikäyntejä. 5. Vähän palveluja käyttävä Ohjausta terveysasioihin, tarpeen mukaan perusterveydenhuoltoon

10 Sote-ammattilaisten ja palvelujärjestelmän hyöty Sote-ammattilaiset Hyötyä tietojen kokoamisesta, päivittämisestä ja hoitosuunnitelmien pohjatyön tekemisestä sekä tiedon saamisessa kehitysvammaisten palveluista Tiedonkerääminen ja pohjatyö on lisännyt ennakoivaa työtä, täsmällisempää seurantatietoa sekä oikea-aikaista päätöksentekoa Konsultoiva sairaanhoitaja toimii puolin ja toisin esimerkkinä Palvelu/hoitoketju Asiakastyön koordinointi ja aktiivinen aloite suunnitelmallisuus ja onnistuneet aloitukset, nopeammat polut Kehitysvammaisten henkilöiden tarpeet ja kohtaamat ongelmat näkyviin terveydenhuollossa aiemmin ei edes tunnistettu Verkostojen kokoaminen, yhteistyön lisääntyminen muihin ammattilaisiin Yleislääketieteestä lähtevän palveluketjun ensisijaisuus

11 Yhteenvetoa kustannusvaikuttavuuden arvioinnista Arvioinnin mukaan konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli näyttää liittyvän vähentyneisiin sairaalajaksoihin ja lisääntyneeseen perusterveydenhuollon palveluiden käyttöön, lisäksi Vaalijalan kuntoutuskeskuksen ja kehitysvammapoliklinikan palveluiden käyttö on vähentynyt konsultoivan sairaanhoitajan hoitojakson alettua Konsultoivan sairaanhoitajan mallin myötä kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden käyttö on muuttunut ja palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset laskeneet Tutkimuksen rajoitukset: Lyhyt seuranta-aika (erityisesti vaiheessa II) Yksityiskohtainen tieto kuntoutuskeskuksen palveluiden (Vaalijala) käytöstä puuttuu (erityisesti vaiheessa II) Konsultoivan sairaanhoitajan työn kustannusta ei sisällytetty laskelmiin 11 Loppuraportti TEPA projekti

12 Loppupäätelmä Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palveluohjaus saa aikaiseksi sellaisia odotettuja vaikutuksia, joilla poistetaan tai vähennetään terveydenhuollon palveluketjuissa esiintyviä ongelmia. Projektissa tuotetut asiakastyön mallit tuottavat kehitysvammaisille henkilöille terveyshyötyä. Projektin asiakastyöllä sekä muulla projektin toiminnalla vaikutetaan palveluketjuihin ja palvelujärjestelmään kehitysvammaisen henkilön asemaa ja tilannetta parantavasti. Parhaiten näissä asioissa onnistuu konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli, joka perustuu matalaan kynnykseen, terveystarkastukseen sekä tietojen kokoamiseen tietojärjestelmään hoitosuunnitelman pohjaksi. Tämä malli on myös kustannustehokkain. Projektin asiakastyönpilotit ovat liian lyhyitä palvelujärjestelmän muutokseen, työtä jatketaan verkosto- ja vaikuttamistyöllä 2017 asti. Toivottavasti MUUTOS ON MAHDOLLISUUS!

13 Terveydenhuollon palveluohjaus aikuiselle kehitysvammaiselle henkilölle Palvelumalli ja sen sovellukset esim. sosiaalihuollossa Käsikirja ja koulutuskokonaisuus Palvelumallin soveltaminen esim. mielenterveyden palveluketjussa ja kotiutumisen palveluketjussa LISÄKSI: Kartoitettu tieto kehitysvammaisesta henkilöstä palvelunkäyttäjänä Hyvien käytäntöjen opas kotiin kehitysvammaisen henkilön terveysasioissa Oma terveys opas kehitysvammaiselle henkilölle

14 Mahdollisuus vaikuttavuuteen Tiedon ja osaamisen pysyvyyteen vaikuttaa parhaiten kehitysvammaosaamisen saaminen ammatillisiin koulutussisältöihin. Kehitysvammaisten henkilöiden olisi sinnikkäästi käytettävä normipalveluja, jotta tottumus kohtaamiseen lisääntyisi. Matalan kynnyksen terveyspalvelu ja ohjaus toimii vahvistuksena perusterveydenhuollolle ja sen ensisijaisuudelle Elämänlaadun paraneminen vähentää autettavuutta ja raskaampien palvelujen tarvetta. Kevyempien palvelujen käyttäminen varhaisemmassa vaiheessa ehkäisee ongelmien kasaantumista. Suunnitelmallinen ja ennakoiva työtapa kokoaa palvelun käytön kustannuksia alkupäähän perusterveydenhuoltoon ja vähentää niitä erityisesti sairaalavuorokausista. Tarvitaan päätös siitä, että kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon kokonaisvastuu on perusterveydenhuollossa, myös kuntoutusvastuun ollessa muulla taholla. Olisiko syytä luoda valtakunnallista mielenterveystyön hanketta, jossa lähipalveluihin kerättäisiin työkaluja ja kokeiltaisiin uusia menetelmiä?

15 Mitä seuraavaksi?