SOTE, henkilöstötyöryhmän terveiset Laura Saurama, VTT Henkilöstöpäällikkö Naantalin kaupunki
Miten henkilöstöä kuullaan? Koska asioita selviää? Harmonisoidaanko palkkoja? Säilyvätkö henkilöstöetuudet? Siirtyykö henkilöstö liikkeen luovutuksella vai miten edetään?
Uudistuksen vaikutuksista Pitkällä aikavälillä esityksen pohjalta muodostuvat suuremmat ja vahvemmat organisaatiot edistävät henkilöstön työpaikkojen pysyvyyttä. Toisaalta uudistuksessa ei ehdoteta maakuntiin siirtyvälle henkilöstölle samanlaista irtisanomissuojaa, joka on aiemmin säädetty kuntarakennelaissa liitoskuntien viranhaltijoille ja työntekijöille. Keskipitkällä aikavälillä epävarmuus määräaikaisissa palvelussuhteissa kasvaa. Henkilöstöä koskevat järjestelyt ovat merkittävä mahdollisuus tehostaa toimintaa ja vaikuttaa tulevaan kustannuskehitykseen. Toimintaprosessien yhtenäistämisellä ja uudelleenjärjestelyillä voidaan hillitä erityisesti kustannusten kasvua ja etenkin uusien työntekijöiden tarvetta.
Organisaatiorakenteesta Omistajaohjaus Valtakunnalliset palvelukeskukset (ICT, TAHE, toimitila ja kiinteistöt) järjestävät ja tuottavat palveluita Nykyinen Sote henkilöstö (kunnat, SHP, erityishuoltopiiri, kuntayhtymät) n. 21 000 hlöä Non-SOTE henkilöstö (kuntien henkilöstö, 50% työpanos ja pääosa ELYkeskusten, TE-toimistojen, aluehallintoviraston ja maakuntien liiton tehtävistä, Noin 1 300 hlöä MAAKUNTAKONSERNI Palveluiden järjestämisvastuu Liikelaitos Tuottaa palveluita Käytetään julkista valtaa Yhtiö Oy 1 Tuottaa palveluita kilpailuilla markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. Yhtiö Oy 2 Tuottaa palveluita kilpailuilla markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. Maakuntavaltuusto Hallitus Maakuntajohtaja
Henkilöstösiirroista Tämän hetken tieto on, että Henkilöstö siirtyy maakuntien ja maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöiden palvelukseen. Siirrot toteutuvat myös tukipalveluissa, jos henkilön nykytehtäväistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin. Tukihenkilöstön osalta odotetaan erillisiä linjauksia, jotta varmistetaan se, että toisaalta maakuntiin siirtyy riittävästi tukipalveluhenkilöstöä ja toisaalta kuntiin jää riittävästi tukipalveluhenkilöstöä (siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja röntgenpalvelut). Siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä eli siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Vielä ei tiedetä kuka siirtyy ja minne, sillä emme tiedä Varsinais-Suomeen perustettavaksi suunniteltuja yhtiöitä eli maakunnan konsernirakennetta.
Liikkeen luovutus? Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Liikkeen luovutuksen yhteydessä henkilöstö siirtyy luovutuksen saajan palvelukseen. Heidän työsuhteensa ehdot pysyvät samoina työnantajan vaihtumisesta huolimatta. Luovutuksen saaja ei voi irtisanoa siirtyneitä työntekijöitä vain liikkeen luovutuksen perusteella, vaan laissa säädetyin palvelussuhteen normaalein päättämisedellytyksin. Myöskään työntekijöillä ei ole oikeutta yksipuolisesti vastustaa muutosta ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Siirtymäaikana henkilöstön jatkosiirto maakunnan yhtiöön luetaan niin ikään liikkeenluovutukseksi. Maakunnat voivat näin järjestää palvelujen yhtiöittämisen 31.12.2020 mennessä ja henkilöstö siirtyy tällöin myös jatkoluovutuksessa liikkeenluovutuksen periaattein. Sote-uudistuksessa tulee huomioida se, että kun erilaiset organisaatiot ja niiden toimintatavat organisoidaan kokonaan uudelleen, tulee luoda uusi henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöä koskevat pelisäännöt (ml paikalliset sopimukset jne), jotta henkilöstä kohdellaan tasa-arvoisesti.
Eläkejärjestelmä Kevasta annettua lakia (66/2016) ehdotetaan muutettavaksi siten, että maakunnat olisivat lain perusteella Kevan jäsenyhteisöjä ja maakuntien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt voisivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi henkilöstö säilyttäisi näin myös mahdollisen lisäeläketurvan. Jos maakunnallinen yhtiö ottaisi eläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä, henkilöstö menettäisi lakisääteisen lisäeläketurvan ja alemmat eläkeiät. Voimaanpanolakiin ehdotettava lisäeläke-etuuden turvaamista koskeva säännös ei koskisi sellaista maakunnan toiminnan uudelleenjärjestelyä, jonka maakunta toteuttaa maakuntauudistuksen siirtymäajan jälkeen (31.12.2020 jälkeen). Tällaisen toiminnan siirto perustuu maakunnan omiin päätöksiin eikä tässä laissa perustettaviin yhtiöihin. Uusi yhtiö ei välttämättä olisi Kevan jäsenyhteisö, vaan se voisi valita yksityisen eläkevakuutusjärjestelmän. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä työnantajan eläkemaksun ehdotetaan koostuvan jatkossa kolmesta osasta: palkkaperusteisesta eläkemaksusta, työkyvyttömyyseläkemaksusta ja nykyisen eläkemenoperusteisen maksun korvaavasta tasausmaksusta.
Muutama nosto Julkisen vallan käytöstä säädetään 75 :ssä Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi 77 Karenssisopimus
Mitä tiedämme mitä emme tiedä? Tässä vaiheessa tiedetään jo, että KT edustaisi kuntien ja maakuntien omistamia yhtiöitä Työ- ja virkaehtosopimukset (maakuntasektori=maakunta ja sen liikelaitokset) ovat erillään KT:n yrityssektorin sopimuksista (mm. maakuntakonsernin tytäryhteisöt). Harmonisaatio tullaan toteuttamaan maakunnittain (työnantajittain) mutta myös työehtosopimuksittain, joten faktisesti maakunnan ja sen osakeyhtiön henkilöstö työskentelee eri työnantajilla, vaikka samaa konsernia ovatkin. Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa siitä, millaiset ovat tulevissa maakunnissa Sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset Palkkausjärjestelmä tai työn vaativuuden arviointijärjestelmä.
Tämän hetken valmistelutilanne SOTEn henkilöstötyöryhmässä Olemme tehneet tulevista valmistelutehtävistä ns. TO DO listan. Kyse on esivalmistelusta. Kevään 2017 aikana tarkoitus on saada kartoitettua Paikalliset sopimukset Siirtyvän henkilöstön määrä ammattinimikkeittäin (ei henkilötietoja) Edelleen odotetaan vahvistusta siirtyvästä henkilöstöstä (lähinnä non-sote) 1.7.2017 asetettavan väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä tulee olemaan kartoittaa siirtyvä henkilöstö ja valmistella ehdotukset siirtosuunnitelmaksi ja sopimuksiksi. Väliaikaishallinnolla tulee olemaan laajempi toimintavaltuus eli sen johdolla tehdään varsinainen valmistelu. Väliaikaishallinto tulee edustamaan liikkeen luovutuksessa vastaanottavaa puolta. Ennen päätöksentekoa asiat käsitellään YT-ryhmässä. Eli yt-ryhmässä käsitellään myös muiden alatyöryhmien päätösesitykset siltä osin kuin niillä on oleellisia henkilöstövaikutuksia.