Kymenlaakson Sote ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Kymenlaakson Sote ja maakuntauudistus Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola Maakuntavaltuusto

2 Lähtökohdat Sote ja maakuntauudistus valmistelee ja käynnistää aloittavan Kymenlaakson maakunnan. Tavoitteena toimivat ja asiakaslähtöiset palvelut, toimintatapojen uudistaminen sekä kustannusten nousun leikkaaminen. Esivalmisteluvaihe maakunnan tavoitetilan kuvaus eli muutosvisio käynnistyvä väliaikaishallinto valmistelee lopulliset esitykset maakuntavaaleissa valittavalle maakuntavaltuustolle. 2

3 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. VM, STM

4 Uudistuksen aikataulu ja toimeenpano (VM/STM ) Esivalmistelu 6/2016 6/17 Väliaikaishallinto 7/17 2/18 Käynnistysvaihe 3/18 12/18 Maakunnat aloittavat toimintansa / 2017 Kuntavaalit Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 3 / 2018 Maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa 4 / 2021 Kunta ja maakuntavaalit Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö

5 Kymenlaakson tilanne Kymenlaakson itsehallintoalueprojekti, Kouvolan kaupunki Tehtävien hoito siirtyi VM:n ohjeistuksella maakuntien liittojen hoidettavaksi. Kymenlaakson Liitto jatkoi Kouvolan kaupungin vetämää projektia alkaen Muutosjohtajana aloitti Jussi Lehtinen

6 6

7 MAAKUNNAN KESKEISET TEHTÄVÄT Sosiaali ja terveydenhuolto Työ ja elinkeinopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Pelastustoimi Aluekehitys ja suunnittelu Tienpito ja liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut 1) Maakuntalaki 2) Sote järjestämislaki 3) Voimaanpanolaki Muita mm: Sote tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki Henkilöstöä ja eläkejärjestelmää koskevat lait 7

8 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet LIITE

9 Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle

10 Henkilöstön siirtyminen ja asema LIITE 4. Siirto koskee n työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

11 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen LIITE 5. VALTUUSTO Maakuntastrategia HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitett y toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat

12 LIITE 7. Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntavero n käyttöönotto selvitetään 10% 1% Hyterahoitus Asukaslukuperusteinen rahoitus

13 ESIVALMISTELUVAIHEEN TOIMENPITEET mennessä (VM/STM ) Luoda edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle sekä uuden maakunnan toiminnan käynnistämiselle. esivalmisteluvaiheessa tehdään maakunnan tavoitetilan kuvaus eli muutosvisio muuten esivalmisteluvaiheessa tehdään pääsääntöisesti perusselvityksiä, joiden pohjalta käynnistyvä väliaikaishallinto valmistelee lopulliset esitykset maakuntavaltuustolle/ hallitukselle suurin osa toimenpiteistä jatkuu maakunnan käynnistymiseen asti 13

14 Kymenlaakson tavoitteet Päämäärä Valmistella ja käynnistää valtakunnallisiin linjauksiin ja Kymenlaakson erityispiirteisiin perustuva elinvoimainen Kymenlaakson maakunta. 14

15 Kymenlaakson tavoitteet Yhtenäinen maakunnallinen kokonaisuus yhteinen strategia ja toteutus 2. Vahva kilpailukyky elinvoimaisuutta ihmisten, yritystoiminnan ja työpaikkojen kautta 3. Asukkaiden osallistuminen 4. Terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin lisääminen 5. Peruspalvelupainotteinen palvelurakenne 6. Toimintamallien ja tapojen uudistaminen (mm. digitaalisuus) 7. Toimivat, asiakaslähtöiset ja ajantasaiset, integroidut palvelut 8. Kustannusten kasvun leikkaaminen 9. Dialoginen innovatiivisuus maakunnan organisaatiot saavat omaa toimintaansa ja johtamistaan kehittämällä henkilöstön aloitteellisuudesta, luovuudesta ja innovoinnista itselleen kestävää kilpailuetua

16 Kymenlaakson maakuntapäättäjien tahtotilaa vahvan, maakunnan asukkaiden tarpeisiin vastaavan Kymenlaakson keskussairaalan turvaaminen ensisijaisesti tavoitellaan pääsemistä 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalan joukkoon toissijaisesti tavoitellaan päivystysasetusluonnokseen sellaista muutosta, joka mahdollistaa sen, että ero Carean ja EKSOTE:n välillä ei ole merkittävä vaan niissä on samantasoiset palvelut sekä Etelä että Pohjois Kymenlaaksossa toteutetaan yhteispäivystys (esh + perusterveydenhuolto) ja samalla painotetaan vahvan keskussairaalan roolia. palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että hallinnon keskuspaikkana on Kouvola Kymenlaakson sote alueen luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS toimivien yhteistyösuhteiden rakentaminen muiden maakuntien kanssa ensisijaisesti Uusimaa ja Päijät Häme toissijaisesti Etelä Karjala (ELY keskus yhteistyö) 16

17 17