Ajankohtaista Henkilöstön asemaa koskevat asiat

Transkriptio

1 Ajankohtaista Henkilöstön asemaa koskevat asiat Pirkanmaan HR-verkosto Taina Niiranen, henkilöstöasiat projektipäällikkö Lähde: Sosiaali- ja terveys valiokunnan mietintöluonnos

2 Valtakunnallinen valmistelu Päivi Nerg: Vaikka vielä odotellaankin lakiesitysten hyväksymistä, varaudutaan maakunnissa jo tulevaan. Nergin palaveri muutosjohtajille ; Nerg uskoi uudistuksen toteutuvan pääosiltaan. Silti varaudutaan myös kaatumiseen ja siitä johtuviin ratkaisuihin sillä uudistus tulee joka tapauksessa. Nerg toivoi edelleen maakuntien nostavan hyviä tuloksiaan esiin, asioita joita otetaan käyttöön joka tapauksessa. Perustuslakivaliokunta marssijärjestys on sellainen, että perustuslakivaliokunta kuulee asiantuntijoita. Heitä on kolmisenkymmentä. Pirkanmaalta kuultavana on ollut sotemuutosjohtaja Jaakko Herrala neljä kokousta viikossa ennen joulutaukoa. Istunnot keskeytyivät ennen joulua ja tauko kesti poikkeuksellisesti vain pari viikkoa, saakka kun perustuslakivaliokunta saa valmiiksi oman lausuntonsa, niin sen jälkeen se lähtee vielä takaisin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Vasta tämän jälkeen lakiesitykset ovat tulossa eduskunnan täysistuntoon on viimeinen eduskunnan täysistunto

3 HR-valmistelu Päätöstä odotellaan Valmistelua on jatkettu ja valmistaudutaan väliaikaishallinnon aloittamiseen Valtakunnalliset HR-verkostojen palaverit on siirretty lainsäädännön hyväksymisen jälkeen YT-foorumi on siirretty maaliskuulle Suunnitellaan HR-valmistelun jatko Henkilöstösiirtojen tietokeräyksen ajankohta siirtyy

4 Henkilöstön asema uudistuksessa

5 Voimaanpanolain 3 luvun 14 :n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyvät maakuntien, valtakunnallisten palvelukeskusten ja maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen palvelukseen noudattaen liikkeenluovutuksen periaatetta, jolloin henkilöstöllä siirtymähetkellä olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Liikkeenluovutusta koskevien säännösten soveltaminen tarkoittaa muun ohella, että liikkeen luovutuksessa siirtyvät henkilöt säilyttävät palvelussuhteen ehtonsa ja etuutensa ja luovutuksen saajan on meneillään olevan sopimuskauden loppuun saakka noudatettava siirtyvän henkilöstön työsuhteen ehtoja sellaisina kuin ne olivat ennen luovutusta Tämä koskee sekä palkkausta että myös muita palvelussuhteen ehtoja, kuten esimerkiksi henkilön oikeutta vuosilomaan Voimaanpanolain 14 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan liikkeenluovutusperiaatetta sovelletaan riippumatta siitä, missä järjestyksessä maakuntien organisaatioita perustetaan - henkilö voi siirtyä liikkeenluovutusperiaatteella kunnasta suoraan maakuntaan tai maakunnan yhtiöön Jos henkilöstö siirtyy ensin maakuntaan ja sen jälkeen maakunnan viimeistään perustaman yhtiön palvelukseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi - tarkoituksena on turvata henkilöstön asema myös jatkosiirtymissä maakunnan perustamaan yhtiöön. Säännöstä sovelletaan myös silloin, kun yhtiö on maakuntien valtakunnallisen palvelukeskuksen alainen maakunnallinen tytäryhtiö tai maakunnan ja kuntien yhdessä omistama yhtiö

6 Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös tukitehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirrot, jos tehtävistä vähintään puolet (50%) on 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtäviä. Valiokunta pitää tärkeänä tuoda tässä yhteydessä esiin, että tarkasteltaessa sitä, ketkä henkilöt ovat liikkeenluovutuksen piirissä, on tukipalveluiden määritelmä erilainen kuin mitä edellä on kuvattu maakuntalain yhteydessä Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät, kuten esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratorio- ja röntgenpalvelut. Monissa kunnissa eri hallinnonaloille yhteisten hallinto- ja muiden tukipalvelutehtävien hoitaminen on organisoitu esimerkiksi kunnan keskushallinnon yhteyteen tai muulla tavoin keskitetysti hoidettavaksi. Tukipalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy maakuntien tai valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen mainitun laskusäännön mukaan eli siirtyminen tapahtuu, mikäli henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin tai pelastustoimeen Hallituksen esityksen henkilöstövaikutuksia koskevassa jaksossa todetaan, että jos yksittäisen henkilön työpanos maakunnalle siirtyvässä tehtävässä on alle 50 %, mahdollisesta siirtymästä sovitaan nykyisen palveluntuottajan ja maakunnan tai maakunnan yhtiön kesken. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa hallintovaliokunnan tavoin hallituksen esityksen perusteluihin sisältyvää toteamusta siitä, että tällöin näissäkin siirtymissä noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatetta

7 Henkilöstön asema kunnan tai kuntayhtymän jo yhtiöittämässä toiminnassa muodostuu toisin. Siinä henkilöstö on yksityisoikeudellisen, vaikkakin julkisomisteisen yhtiön palveluksessa Ne kuntien ja kuntayhtymien omistamat yhtiöt tai muut yksityisoikeudelliset organisaatiot, joiden palvelutuotanto siirtyy kokonaisuudessaan maakuntiin osakekannan siirron tai vastaavan järjestelyn myötä, eivät kuulu liikkeenluovutuksen piiriin, koska omistuksen siirron tapauksessa yhtiön toiminta jatkuu eikä henkilöstön työnantajaorganisaatio vaihdu. Yhtiöjärjestelyt on mahdollista myös purkaa ennen lakien voimaantuloa. Yhtiöjärjestelyistä päättäminen on omistajan, tässä tapauksessa kunnan tai kuntayhtymän, omassa päätösvallassa. Pelastustoimen henkilöstön siirtoa koskevat samat säännökset kuin kuntien ja kuntayhtymien maakunnille siirtyvien tehtävien henkilöstöä. Hallintovaliokunnan lausunnossa on tarkemmin kuvattu erityispiirteitä, joita on pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön virkasuhteeseen ja palkkaan liittyvissä ehdoissa Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa hallintovaliokunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa, että eduskunnassa on saman aikaisesti käsiteltävänä hallituksen esitys (HE 16/2017 vp), jossa pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaissa tarkoitettujen maakuntien tehtäväksi ja pelastustoimen ohjausjärjestelmää ehdotetaan tarkistettavaksi

8 Uudistuksen yhteydessä kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta maakuntien palvelukseen siirtyy yhteensä noin henkilöä. Suurin osa heistä, noin , on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy sen maakunnan tai maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirtymistä. Maakuntiin on tarkoitus siirtyä lisäksi pelastustoimen, maatalouslomituksen, ympäristöterveydenhuollon sekä maakunnan liittojen henkilöstö. Näistä muu kuin pelastustoimen henkilöstö siirtyy pääosin maakuntauudistuksen ns. Maku II pakettiin (HE 14/2018 vp) sisältyvien lakiehdotusten nojalla ja osa erillisillä lainmuutoksilla Valtion aluehallinnosta maakuntiin siirtyy yhteensä noin työntekijää. Kunnista julkisomisteisiin yhtiöihin on arvioitu siirtyvän noin henkilöä. Muutos on julkisen sektorin sisällä valtava. Henkilöstön ohella se koskettaa yhteensä noin 400 työnantajaa Kun valinnanvapauslakiehdotus (HE 16/2018 vp) tarkoittaa yksityisten tuottamien sosiaalija terveydenhuollon palveluiden volyymin lisääntymistä, on oletettavaa, että henkilöstöä siirtyy julkiselta sektorilta merkittävästi myös yksityisiin yrityksiin. Valinnanvapautta koskevassa hallituksen esityksessä on arvioitu, että yksityissektorille siirtyvien määrä on henkilöä Esityksen käsittelyn yhteydessä kuntatyönantajat ovat arvioineet, että jo uudistuksen voimaan tullessa yksityissektorille siirtyvien määrä on noin henkilöä. Luku kuitenkin vuosien varrella saattaa merkittävästi kasvaa. Kokemus Ruotsissa tehdystä uudistuksesta osoittaa, että julkisen sektorin osuus palvelutuotannosta vähitellen pienenee

9 Palkkojen yhdenmukaistaminen

10 Palvelussuhdelakien mukaan liikkeenluovutuksessa luovutuksensaajalla, kuten työnantajilla yleensäkin, on velvollisuus kohdella palveluksessaan olevia henkilöitä tasapuolisesti Työsuhteisen henkilöstön osalta tämä perustuu työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 :ään ja viranhaltijoiden osalta viranhaltijalakia koskevan ehdotuksen 3 luvun 12 :n 1 momenttiin Lisäksi työnantajaa velvoittavat yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) tasapuolisen kohtelun ja syrjinnän kieltoa koskevat säännökset Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevän henkilöstön vähimmäispalkat perustuvat valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäispalkkamääräyksiin Kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä on kuitenkin oma paikallinen työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmänsä Kunkin maakunnan palvelukseen tulee henkilökuntaa erilaisten paikallisten palkkausjärjestelmien piiristä Tämä tulee käytännössä johtamaan siihen, että maakunnissa samoissa tai yhtä vaativissa tehtävissä siirtyy työntekijöitä ja viranhaltijoita, joilla on erisuuruinen euromääräinen tehtäväkohtainen palkka

11 Tasapuolisen kohtelun periaate edellyttää, ettei työnantaja maksa erisuuruista tehtäväkohtaista palkkaa samaa tai samanarvoista työtä tekeville työntekijöille ja viranhaltijoille Liikkeenluovutus on kuitenkin oikeuskäytännön mukaan peruste soveltaa keskenään erilaisia ehtoja työnantajan "vanhaan" henkilöstöön ja liikkeenluovutuksen kautta työnantajan palvelukseen tulleisiin Erilaisten ehtojen käyttäminen ei kuitenkaan ole sallittua rajoittamattoman pitkää aikaa, vaan työnantajan on käytettävissä olevin keinoin pyrittävä yhtenäistämään sovellettavat työehdot kohtuullisen ajan kuluessa Lainsäädännössä ei ole nimenomaista säännöstä siitä, millä aikavälillä työsuhteiden ehdot tulisi yhtenäistää

12 Henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista Tämän vuoksi palkkojen yhdenmukaistaminen tulee merkittävästi vaikuttamaan uudistuksen kustannuksiin Palkkaharmonisoinnin kustannuksiin vaikuttavat siirtyvän henkilöstön määrä, aikataulu, valittu harmonisoinnin taso sekä se, kuinka moni siirtyy valinnanvapausjärjestelmään siirtymisen seurauksena yksityisen työnantajan palvelukseen Palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksen on hallituksen esityksessä arvioitu olevan milj. euroa riippuen harmonisoinnin tavoitetasosta. Kuntatyönantajien arvion mukaan kustannukset olisivat noin 700 milj. euroa tai suuremmat. Tarkastusvaliokunta kiinnittää lausunnossaan (TrVL 9/2018 vp) huomiota siihen, etteivät valiokunnassa kuullut asiantuntijat ole kyenneet täsmentämään tarkkaa summaa, mutta toteaa kuitenkin, että hallituksen esityksessä esitetty arvio näyttäisi ylittyvän. Valtiovarainvaliokunta puolestaan toteaa, että edes kustannusten suuruusluokkaa on tässä vaiheessa mahdoton arvioida

13 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemyksen mukaan palkkojen yhteensovittamisessa tulee huolehtia sekä palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta että julkisen talouden tasapainosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää asianmukaisena, että palkkojen yhdenmukaistamisen toteutus ratkaistaan työmarkkinaosapuolten keskinäisissä neuvotteluissa Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että palkkaharmonisoinnista syntyviin kustannuksiin on joka tapauksessa tarpeen varautua, koska viime kädessä palkkojen yhdenmukaistamiseen liittyvät ratkaisut syntyvät oikeusprosessien eikä käytettävissä olevien määrärahojen kautta

14 Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta

15 Uudistuksen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt valmistellaan yhteistoiminnassa maakuntien, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa laajennetaan koskemaan myös maakuntaa Maakuntien väliaikaishallinnolle säädetään velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita, koska väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntia sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia Yhteistoiminnalla on olennainen merkitys tämän mittaluokan uudistuksessa. On myös tärkeää, että henkilöstön edustus tulee otettavaksi huomioon myös väliaikaishallinnon aikana suoraan lain nojalla

16 Lain siirtymäsäännöksessä ehdotetaan väliaikaishallinnon yhteistoimintaelin koottavaksi tarkoituksenmukaisessa laajuudessa samoja periaatteita noudattaen kuin kunnan yhteistoimintaelin Selvityksen mukaan tällä on tarkoitus varautua siihen, että lain voimaantullessa ei ole vielä maakunnallisia pääsopijajärjestöjä Hallituksen esityksen mukaan henkilöstöä edustaisivat kunnan ja maakunnan yhteistoimintalain 19 :ssä tarkoitettujen yhdistysten ja niiden rekisteröityjen paikallisten alayhdistysten nimeämät maakunnalliset edustajat kunnallisten pääsopijajärjestöjen tarkemmin ohjeistamalla tavalla Valtiolta siirtyvä henkilöstö ei siirry maakuntiin hallituksen esityksessä (HE 15/2017 vp) ehdotetun sääntelyn perusteella, vaan pääosin maakuntauudistuksen ns. Maku II paketin (HE 14/2018 vp) myötä ja osin erillisten lainmuutosten nojalla Hallintovaliokunta katsoo, että myös valtion henkilöstön edustajien osallistuminen on tarpeen huomioida väliaikaishallinnon yhteistoiminta-elimessä Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo hallintovaliokunnan tavoin, että valtion henkilöstön edustajien osallistuminen on tarpeen huomioida väliaikaishallinnon yhteistoimintaelimessä Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että kunnan ja maakunnan yhteistoimintalain siirtymäsäännöksen 3 momenttia täsmennetään tämän mahdollistamiseksi

17 Työkyvyn ylläpitäminen ja osallistuminen

18 Valiokunta korostaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen samoin kuin pelastustoimen kitkaton jatkuvuus on varmistettava palvelujen uudelleenjärjestelyn yhteydessä Henkilöstö on uudistuksen toimeenpanon kannalta keskeinen voimavara. Kun otetaan huomioon uudistuksen ja sen henkilöstövaikutusten poikkeuksellinen laajuus, keskeisiä tekijöitä palvelujen siirron onnistumiselle on paitsi yhteistoimintaneuvotteluiden asianmukainen käynnistäminen myös valmisteluun liittyvä avoimuus Se, miten henkilöstö on mukana muutosta tekemässä, vaikuttaa työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä palvelujen laatuun. Maakunta- ja sote-uudistus on poikkeuksellisen laaja julkisen sektorin työmarkkinoiden muutos, joka johtaa suurella osalla työntekijöistä muutoksiin tehtävissä, toimenkuvissa ja työpaikan sijainnissa Hallituksen esitys asiakkaan valinnanvapaudesta tulee tulevaisuudessa merkitsemään myös eri palveluntuottajien asiakasmäärien vaihteluita, jotka näkyvät tarpeena sopeuttaa työntekijöiden määrää Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta arvioi lausunnossaan (TyVL 4/2018 vp), että markkinoiden kehittymisen aikana työnantajan saattaa ainakin toiminnan alussa olla vaikeaa arvioida kulloistakin henkilöstötarvetta

19 On myös mahdollista, että henkilöstömäärän tarve sote-keskuksissa vaihtelee pysyvästi, mikä saattaa johtaa nykyistä useammin vuokratyön, määräaikaisten ja osa-aikaisten sekä vaihtelevan työajan työsopimusten käyttöön tai yhteistoimintamenettelyn kautta tuotannollisiin irtisanomisiin. On kuitenkin huomattava, että sekä sosiaalihuollossa että terveydenhuollossa on hyvin yleisesti työvoimapulaa, mikä luonnollisesti tulee tukemaan alan henkilöstön ansiomahdollisuuksia Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että onnistuessaan uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapaus parantavat ja monipuolistavat sosiaali- ja terveysalan työmarkkinoita ja avaavat henkilöstölle uudenlaisia vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia On mahdollista, että sote-alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen määrä kasvaa, minkä ansiosta sote-alan ammattilaisille syntyy työmarkkinat, joilla työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimasta Valiokunta huomauttaa, että kaikki sote-alalla työskentelevät eivät kuitenkaan ole sosiaali- tai terveysalan ammattilaisia, vaan alalla on myös paljon tukitehtävissä toimivia, joiden työmarkkina-asema saattaa olla epävarmempi kuin sote-alan varsinaisten ammattilaisten

20 Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että merkittävä palvelujärjestelmän uudistus tarkoittaa henkilöstölle toimintatapojen, ICT-järjestelmien, palveluprosessien, työyhteisöjen ja yhteistyön muutoksia. Tämän vuoksi koko uudistuksen toimeenpanon ajan on varmistettava laaja muutostuki myös henkilöstölle Valiokunta korostaa, että henkilöstön kuormituksesta johtuvien psykososiaalisten tekijöiden huomioon ottaminen on muutoksessa keskeistä. Henkilöstö on välttämätöntä pitää hyvin informoituna ja henkilöstö on syytä kytkeä kiinteästi muutoksen tekemiseen Äärimmäisen tärkeää on, että kuormittavassa muutosprosessissa henkilöstön työhyvinvoinnista ja työkyvyn säilymisestä huolehditaan Myös väliaikaishallinnossa on turvattava luottamusmiesjärjestelmän toiminta ja varmistettava työsuojeluorganisaation riittävä kattavuus

21 Uudistuksen toteuttaminen ja uuden toimintakulttuurin luominen edellyttävät ennen muuta osaavaa, tavoitteellista ja hyvää johtamista Oikeudenmukaisella ja työyhteisöä tukevalla johtamistavalla voidaan edistää paitsi työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta myös toimintatapojen kehittämistä Hallintovaliokunta korostaa uudistuksen toimeenpanossa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Hallintovaliokunta katsoo, että henkilöstöön kohdistuvan kuormituksen hallinnan kannalta on tärkeää, että muutosvaiheessa tehdään asianmukaiset riskikartoitukset ja huolehditaan henkilöstön työssä jaksamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa, että työkykyyn ja jaksamiseen liittyvät asiat ovat keskeisiä myös uudistuksen kustannusten kannalta Ennenaikaisten eläköitymisten ja sairauspoissaolojen kautta syntyvät kustannukset ovat kunta-alalla vuosittain noin 2 mrd. euroa Hyvällä henkilöstöjohtamisella voidaan osaltaan ehkäistä ennakolta kustannusten syntymistä

22 Sukupuolivaikutusten arviointi

23 Uudistuksesta aiheutuvat työntekijöihin kohdistuvat muutokset vaikuttavat erityisesti naisiin ja heidän työmarkkina-asemaansa Kaikista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä 90 % on naisia. Palvelujen toimivuuden kannalta on tärkeää huomioida, että perusterveydenhuollossa myös lääkärikunnasta kaksi kolmasosaa on naisia ja heistä yksi kolmasosa on alle 34-vuotiaita Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että sukupuolivaikutusten arviointi on välttämätöntä maakunta- ja sote-uudistuksen kaikissa vaiheissa, koska muutokseen liittyy hyvin monia ja erityisesti naisten arkeen ja työelämään vaikuttavia tekijöitä.valiokunta huomauttaa, että tulevilla maakunnilla on viranomaisena lain mukainen velvoite edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen

24 Karenssisopimus

25 Maakuntauudistukseen kuulumattomana muutoksena hallituksen esityksessä ehdotetaan viranhaltijalakiin lisättäväksi karenssisopimusta koskeva säännös (5 a ) Pykälässä säädetään mahdollisuudesta sopia sopimuksella (karenssisopimus) määräajasta, jonka aikana rajoitettaisiin viranhaltijan oikeutta siirtyä toisiin tehtäviin Hallintovaliokunta toteaa, että karenssimenettelyn tarkoituksena on suojata yleistä etua ja pyrkiä osaltaan lisäämään luottamusta viranomaistoiminnan puolueettomuuteen, joka on hyvän hallinnon keskeinen elementti Sääntelyllä pyritään torjumaan myös korruptiota siirtymistilanteissa. Ehdotettu säännös vastaa pitkälti valtion virkamieslain (75/1994) 44 a :ää, joka tuli voimaan vuoden 2017 alusta (1059/2016) Perustuslakivaliokunta on mainittua valtion virkamieslain muutosta koskevassa lausunnossaan todennut, että karenssisääntelyn soveltamisalaa olisi perusteltua harkita laajennettavaksi ehdotetun 44 a :n kaltaisin rajauksin kaikkiin virkasuhteessa toimiviin ja yhtenäistää siten virkasuhteeseen kohdistuvaa sääntelyä myös kunnallisten viranhaltijoiden osalta (PeVL 35/2016 vp)

26 Hallintovaliokunta pitää asianmukaisena, että sääntely ulotetaan koskemaan sekä kunnan että maakunnan viranhaltijoita Valiokunta korostaa, että pääsääntöisesti viranhaltijoiden siirtymistä uusiin tai toisiin tehtäviin voidaan pitää ongelmattomana, eikä sitä tule rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Uudella menettelyllä ei ole tarkoitus estää viranhaltijoita siirtymästä toisen työnantajan palvelukseen Valiokunnan näkemyksen mukaan on kuitenkin tilanteita, joissa viranhaltijan siirtyminen toisiin tehtäviin kunnan tai maakunnan ulkopuolelle ilman mitään rajoituksia voi johtaa eturistiriitoihin Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan kantaan ja pitää säännöstä karenssisopimuksesta tarpeellisena. Uuteen monituottajamalliin siirtyminen osaltaan puoltaa aiempaa tarkempaa siirtymistilanteiden sääntelyä ja huomion kiinnittämistä viranhaltijoiden siirtymisestä syntyviin eturistiriitoihin. Samoin sääntelyä puoltaa tarve suojata luottamusta viranomaistoiminnan puolueettomuuteen sekä ennaltaehkäistä korruption mahdollisuutta

27 Eläketurva

28 Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että maakunnat tulevat Kevan jäsenyhteisöiksi ja maakuntien yhtiöillä on mahdollisuus tulla Kevan jäsenyhteisöiksi Ehdotetun muutoksen perusteella maakuntien palvelukseen Kevan jäsenyhteisöjen palveluksesta siirtyvä henkilöstö säilyy julkisten alojen eläkelain mukaisen eläketurvan piirissä ja säilyttää näin myös mahdollisen lisäeläketurvansa Maakuntien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt voivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi vastaavasti kuin kuntien ja kuntayhtymien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt. Tällöin henkilöstö säilyisi julkisen sektorin eläketurvan piirissä Maakunnan omistama yhtiö voi vaihtoehtoisesti vakuuttaa henkilöstönsä työntekijän eläkelain mukaan, jolloin henkilöstö menettäisi lakisääteisen lisäeläketurvan ja alemmat eläkeiät Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön siirtymisessä huolehditaan julkisen sektorin eläketurvan säilymisestä ja pitää kannatettavana sitä, että eläke-etuuksien säilyminen on turvattu lailla maakuntien palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta Palvelukeskusten henkilöstön eläketurvasta ehdotetaan säädettäväksi voimaanpanolaissa. Voimaanpanolain 16 :n mukaan maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset voivat liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi heti lain voimaantultua siitä huolimatta, että niiden osakeomistus on aluksi valtion hallussa. Valiokunta pitää tätä ratkaisua kannatettavana. Valiokunnan mietintöluonnos

29 Eläkemaksut

30 Eläkemaksut Kevan jäsenyhteisöjen maksuista ehdotetaan säädettäväksi nykyistä tarkemmin laissa Nykyinen järjestelmä, jossa päätös eläkemaksusta on yksinomaan kuntien asia, kun maksun tason ja sen laskentaperusteet päättää Kevan valtuuskunta, ei ole mahdollinen, koska menojen rahoituksesta jatkossa vastaa pääosin valtio Tulevaisuudessa valtion osuus kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta tulee yhä kasvamaan, koska on oletettavaa, että sosiaalija terveyspalvelujen kysynnän kasvu jatkuu vielä pitkään, mutta kuntapuolelle jäävissä palveluissa ei ole erityistä kasvupainetta Työnantajan eläkemaksun ehdotetaan koostuvan jatkossa kolmesta osasta: palkkaperusteisesta eläkemaksusta, työkyvyttömyyseläkemaksusta ja nykyisen eläkemenoperusteisen maksun korvaavasta tasausmaksusta

31 Palkkaperusteinen ja työkyvyttömyyseläkemaksu asetetaan tasolle, jossa kuntatyönantajan keskimääräinen eläkevakuutusmaksu vastaa yksityisen sektorin työnantajan keskimääräistä työeläkevakuutusmaksua Nykyinen eläkemenoperusteinen maksu korvataan uudella tasausmaksulla, jota maksavat vain maakunnat ja kunnat Tasausmaksu jaetaan kuntien ja maakuntien kesken niiden palkkasummien suhteessa Maakuntien kesken tasausmaksu jaetaan niiden valtionrahoituksen suhteessa ja kuntien kesken niiden verorahoituksen suhteessa Tasausmaksu jaetaan maakuntien ja kuntien välillä vuosien ajaksi. Tasausmaksun tarkoituksena on rahoittaa kunnallisen eläkejärjestelmän historiasta ja henkilöstörakenteesta johtuvaa yksityisen sektorin eläkejärjestelmää korkeampaa kustannustasoa Valiokunta pitää järjestelyä tarkoituksenmukaisena. Maakunnat ja kunnat eivät voi vähentää osuuttaan tasausmaksusta yhtiöittämällä tai ulkoistamalla toimintaansa Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi on tarpeen, ettei työvoimakustannusten vertailussa tasausmaksua kohdisteta maakunnan liikelaitokselle

32 Eläkejärjestelmään ehdotettavat muutokset eivät sisällä erityisiä yksityistämiseen kannustavia tekijöitä Yksityinen toiminta lisääntynee kuitenkin muista tekijöistä johtuen. Jos yksityiset, myös maakuntien rahoittamat sosiaali- ja terveyspalvelut lisääntyvät ja sen myötä henkilöstön siirtyminen kunnallisen eläkejärjestelmän piiristä yksityisen työeläkejärjestelmän piiriin lisääntyy jo lähivuosina voimakkaasti, Kevan palkkaperusteinen eläkemaksutulo laskee pysyvästi Eläkemenoon henkilöpiirin supistumisella ei kuitenkaan ole pienentävää vaikutusta vielä vuosikymmeniin Voimakas eläkemaksutulon pieneneminen aiheuttaisi paineen nostaa kunnallisen eläkejärjestelmän kokonaismaksutasoa. Maksun korotus kohdistuisi tasausmaksuun, josta 2/3 maksaisi valtio. Palvelutuotannon siirtymisestä yksityiselle sektorille ei myöskään tule helpotusta rahoittajan eläkekustannuksiin, sillä valtio rahoittaa maakunnan kautta myös yksityisten tuottamat palvelut ja niihin sisältyvät työeläkemaksut

33 Eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyviä ongelmia ratkonut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on ehdottanut siirtymävaiheen lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on rajata valinnanvapaudesta aiheutuvien muutosten vaikutukset kuntien ja maakuntien eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien välillä vuosien väliseksi määräajaksi Eläkejärjestelmien välisiä muutoksia tasattaisiin siirtymämaksulla, jonka maksettaisiin aiemmalle eläkejärjestelmälle työntekijän vaihtaessa eläkejärjestelmää Siirtymämaksu olisi työryhmän arvion mukaan 4,6 % siirtyvän henkilön palkkasummasta. Maakuntauudistuksen yhteydessä myös valtiolta siirtyy noin työntekijää maakuntien ja maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen palvelukseen. Tämän henkilöstön eläkemaksujen osalta työryhmä on esittänyt vastaavaa siirtymäajan järjestelyä kuin Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän ja TyEL:n välille Valiokunta pitää tärkeänä, ettei kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusta vaaranneta ja että rahoitus turvataan myös siirtymäajan jälkeen ja että vakuutettujen eläke-etuudet turvataan muutoksessa Valiokunta pitää myös tärkeänä, etteivät eläkemaksut merkittävällä tavalla kasva uudistuksen johdosta

34 Maakunnan työehtosopimukset

35