HONKAHARJUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Honkaharjun päiväkoti Honkaharjuntie 10 40620 Jyväskylä www.jyvaskyla.fi
SISÄLLYS 1. HONKAHARJUN PÄIVÄKOTI... 3 1.1 PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA... 3 1.2 TOIMINNAN PAINOTUKSET... 3 2. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI... 4 3.1 KASVATUSKUMPPANUUS, YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA... 4 3.2. HYVÄ PERUSHOITO... 4 3.3 LAPSEN TUKEMINEN YKSILÖNÄ... 5 3.4 VARHAINEN TUKI... 5 VASU TOIMII TARVITTAESSA MYÖS HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVANA SUUNNITELMANA SEKÄ MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN LAPSEN KOTOUTTAMISSUUNNITELMANA.... 6 LAPSEN KOKEMUKSEEN KIUSAAMISESTA SUHTAUDUTAAN AINA VAKAVASTI JA ASIAAN PUUTUTAAN VÄLITTÖMÄSTI.PÄIVÄKODISSAMME KIUSAAMISTA EHKÄISEVÄ TYÖ PAINOTTUU LASTEN HAVAINNOIMISEEN. LAPSIRYHMIIN LUODAAN TURVALLINEN JA LUOTTAMUKSELLINEN ILMAPIIRI, JOSSA LAPSI TUNTEE TULEVANSA HYVÄKSYTYKSI JA HÄNEN VUOROVAIKUTUSSUHTEENSA OVAT HOITOPÄIVÄN AIKANA POSITIIVISIA, NIIN LASTEN KUIN AIKUISTENKIN KANSSA.... 6 4. ESIOPETUS... 6 ESIOPETUKSESSA TOIMINTA-AIKA ON PÄIVITTÄIN KLO 8-12 JA LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOITO JÄRJESTETÄÄN SAMASSA RYHMÄSSÄ.... 6 5 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA... 6 5.1 LEIKKIMINEN... 6 5.2 LIIKKUMINEN... 7 5.3 TUTKIMINEN... 7 5.2 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN... 7 6.1 MATEMAATTINEN... 8 MATEMAATTISEN AJATTELUN KEHITTYMISTÄ TUETAAN MYÖS LIIKUNNAN KEINOIN.... 8 6.2 LUONNONTIETEELLINEN/LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUS... 8 6.3 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN... 8 KALENTERIVUODEN TAPAHTUMAT, JUHLAT, RETKET, ERILAISET VIERAILUT NÄYTTELYISSÄ JA MUSEOISSA KÄYNNIT SEKÄ UUDET JA PERINTEISET LAULUT, LORUT JA LEIKIT TUTUSTUTTAVAT NYKYHETKEEN JA SUOMALAISEEN KULTTUURIPERINTEESEEN.... 8 6.4 ESTEETTINEN... 8 7 TOIMINNAN SUUNNITTELU,DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI... 9 7.1 TOIMINNAN SUUNNITTELU... 9 7.2 TOIMINNAN DOKUMENTOINTI... 9 KASVUN KANSIOT... 9 7.3 TOIMINNAN ARVIOINTI... 9 8 LASTEN JA VANHEMPIEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN... 10 8.1 PÄIVÄHOIDON ALOITUSKÄYTÄNNÖT... 10 8.2 LAPSEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN... 10 9. VERKOSTOYHTEISTYÖ... 10 LIIKUNTAPALVELUKESKUSJYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEURAKUNTAOPPILAITOKSET... 10 2
1. HONKAHARJUN PÄIVÄKOTI HONKAHARJUN PÄIVÄKOTI Honkaharjuntie 10 40620 JYVÄSKYLÄ Päiväkodinjohtaja Jukka Janhonen p.014-2663110, 040 7508475 jukka.janhonen@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/sivistyspalvelut/paivahoito/honkaharjunpaivakoti/ Päiväkodin keittiö/ Kylän kattaus p.014 2668278 Honkaharjun päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 1977. Päiväkoti sijaitsee Kukkumäessä Keski-Suomen keskussairaalan ja Kilpisen koulun naapurissa kaupungin keskustan läheisyydessä. Päiväkotia ympäröi upea keskisuomalainen mäntymetsä. Päiväkoti on avoinna ma-pe, klo 6.30-17.00. Koulujen loma - aikoina syys-, joulu-, hiihto- ja kesälomalla olemme erikseen ilmoitettavissa päivystävissä päiväkodeissa koulujen loma-aikojen mukaan. Päiväkodissa toimii viisi kokopäiväryhmää. 1-2 v. ryhmät: TUHATJALAT p. 014 26 63336 PAPUKAIJAT p. 014 26 63112 3-5 v. ryhmät: AMPIAISET p. 014 26 63113 DELFIINIT p. 014 26 63114 Esiopetusryhmä: PINGVIINIT p. 014 26 63111 1.1 Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvopohja Tarjoamme lapselle turvallisen päiväkotiympäristön, jossa yhteistyössä vanhempien kanssa tuemme monipuolisesti lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. (Kts. valtakunnan vasun määritelmä arvopohjasta.) Päiväkodissamme lapsi voi hänelle ominaisin tavoin harjoitella omia taitojaan ja oppia oivaltamaan uusia asioita ja ilmiöitä sekä saada myönteisiä kokemuksia yhdessä osallistuen. Päiväkotimme arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. 1.2 Toiminnan painotukset 1.Lapsen ja vanhemman osallisuus annamme lapselle ja perheelle mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan arjen eri tilanteissa esim. huomioimalla asiakaspalautteet toiminnan suunnitelussa ja kehittämisessä 2. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja toisen huomioiminen ryhmien välinen yhteistyö ja eri- ikäisten lasten vuorovaikutuksen lisääminen, avoimet ovet ryhmien välillä 3
toiminnalliset tapahtumat esim. laskiainen ja isovanhempien päivä 3.Lapsen fyysisen kasvun ja hyvinvoinnin sekä motorisen kehityksen tukeminen riittävä ulkoilu päiväkodin laajalla luonnonmukaisella pihalla tukee lapsen omaehtoista liikkumista ja leikkimistä ryhmäkohtaiset jumppapäivät ja lapsen omaehtoisen liikkumisen mahdollistaminen sisätiloissa. 2. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI Honkaharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma( eli VASU ) on jatkuvasti muuntuva ja todentuva. Lapsilta ja vanhemmilta saadun palautteen sekä henkilökunnan oman toiminnan arvioinnin pohjalta Vasua tarkastellaan tarvittaessa. 3. LAPSEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Lapsen hyvinvoinnin lähtökohtana on hyvä yhteistyö vanhempien kanssa. Hyvä perushoito ja sujuva, kiireetön arki luovat hyvän pohjan lapsen kasvulle ja kehitykselle. Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen vahvistavat lapsen itsetuntoa ja luovat hyvää ilmapiiriä. 3.1 Kasvatuskumppanuus, yhteistyö vanhempien kanssa Varhaiskasvatuksen suunnitelma (VASU) tehdään jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa. Vasukeskustelut Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa luo pohjan onnistuneelle päivähoidolle. Toiminnan suunnittelu ja arviointi yhteistyössä vanhempien kanssa on tärkeää toiminnan moninaisuuden ja jatkuvan kehittymisen kannalta. Tutustumiskäynnit ja palvelusopimus Ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidon, vanhemmat ja lapsi tutustuvat päiväkotiin ja hoitavaan henkilökuntaan. Silloin keskustellaan lapsen tavoista ja persoonallisuudesta sekä vanhempien toiveista että päiväkodin käytännöistä. Päivähoidon alussa käydään vanhempien kanssa aloituskeskustelu ja täytetään palvelusopimus. Päivittäiset tapaamiset Lasten tulo- ja hakutilanteet ovat tärkeitä yhteistyön hetkiä. Lasta tuodessa ja hakiessa sovitaan ajankohtaiset asiat ja keskustellaan päivittäiset kuulumiset. Vanhempainillat, yhteiset juhlat ja tapahtumat - syksyisin infoilta vanhemmille - kevättapahtumat - koko talon joulutapahtuma - laskiaistapahtuma, luontopolku ym. tapahtumia - äitien- ja isänpäivätapahtumat 3.2. Hyvä perushoito Arjen taitojen harjoittelu vaatii aikaa ja rauhaa sekä aikuisen tukea, opastusta ja positiivista kannustusta. Toiminnan porrastaminen perushoito- ja siirtymätilanteissa luo rauhallisen toimintaympäristön. 4
RUOKAILU Hyvä, ravitseva ja monipuolinen ruoka tukee lapsen kasvua. Pienimmät lapset totuttelevat arkiruokaan ja itsenäiseen ruokailuun. Isompien lasten ruokailun yhteydessä harjoitellaan rauhallista yhdessäoloa, erilaisten ruokien maistelua sekä opetellaan sopivan ruokaannoksen ottamista ja hyviä ruokailutapoja. ULKOILU Riittävä päivittäinen ulkoilu on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja luontaisen liikkumisen tarpeen tukemisessa. Sään mukainen ja sopiva vaatetus antaa lapselle mahdollisuuden toiminnalliseen ulkoiluun. LEPOHETKI Koko päivän ryhmässä toimiminen kuormittaa lasta niin psyykkisesti kuin fyysisestikin, siksi on hyvin tärkeää antaa lapselle mahdollisuus lepoon ja rauhaan. Omat unikaverit luovat turvaa lepohetkellä. Lepohetken rauhallisuus pyritään takaamaan yksilöllisellä huomioimisella. Käytännöistä sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. PUHTAUS JA HYGIENIA Puhtaus ja hygienia ovat tärkeää lasten tartuntatautien ehkäisemisessä ja yleisessä viihtyvyydessä. Lapset opettelevat mm. käsien saippuapesua päiväkotiin tullessaan, ennen ja jälkeen ruokailun ja WC- käyntien jälkeen. Isoimmat lapset opettelevat selviytymään WC:ssä omatoimisesti ja pienemmät harjoittelevat potalla istumista ja vähitellen tulemaan toimeen ilman vaippoja. 3.3 Lapsen tukeminen yksilönä Lapsen kannustaminen ja positiivisen palautteen antaminen Suvaitsevuus ja erilaisuuden hyväksyminen Lapsen osallisuuden tukeminen Lapsen omatoimisuuden tukeminen Pienryhmätoiminta 3.4 Varhainen tuki Lapsen varhaisen tuen tarvetta havainnoidaan, arvioidaan ja dokumentoidaan lapsen vasuun ja esiopetuksessa oppimissuunnitelmaan. Vanhempien ja hoito- ja kasvatushenkilöstön yhteisiä arviointikeskusteluja käydään kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa pidetään yhteistyössä vanhempien kanssa verkostopalavereja myös eri tukitahojen kanssa. Tuen määrästä ja laadusta riippuen suunnataan lisäresursseja ryhmiin, esim. erityisavustajan sijoittaminen ryhmään tai erityislastentarhanopettajan antama konsultointi ja ohjaus tai työskentely ryhmässä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia tuetaan järjestämällä S2- opetusta (suomi toisena kielenä opetus). 3.5 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ( vasu )ja esiopetuksessa oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan toimintavuoden päätyttyä tai tarvittaessa useamminkin vuoden aikana. 5
Lapsi osallistuu kykyjensä mukaan vasun laadintaan. Lapsia havainnoidaan sekä haastatellaan ja heidän toiveitaan ja ajatuksiaan kirjataan vasuun. Suunnitelma antaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun päivähoidossa. Vasu toimii tarvittaessa myös henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevana suunnitelmana sekä maahanmuuttajataustaisen lapsen kotouttamissuunnitelmana. 3.6 Kiusaamisen ehkäisy Lapsen kokemukseen kiusaamisesta suhtaudutaan aina vakavasti ja asiaan puututaan välittömästi.päiväkodissamme kiusaamista ehkäisevä työ painottuu lasten havainnoimiseen. Lapsiryhmiin luodaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa lapsi tuntee tulevansa hyväksytyksi ja hänen vuorovaikutussuhteensa ovat hoitopäivän aikana positiivisia, niin lasten kuin aikuistenkin kanssa. 4. ESIOPETUS Esiopetuksessa toiminta-aika on päivittäin klo 8-12 ja lasten aamu- ja iltapäivähoito järjestetään samassa ryhmässä. Esiopetuksen tavoitteena on, että lapsen myönteinen minäkuva ja terve itsetunto vahvistuvat lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät lapsen sosiaaliset ja tunne-elämän taidot kehittyvät lapsen itsesäätelykyky ja kyky toimia eri tilanteissa hyvien tapojen mukaisesti kehittyvät lapsi oppii arjessa tarvittavia taitoja lapsi oppii arvioimaan itseään, omia kykyjään ja taitojaan. Esiopetuksessa leikki on keskeisessä asemassa ja tärkeä osa lapsen arkea. Toiminnassamme painotamme lapsen ja vanhempien osallisuutta. Lapsen henkilökohtaiset oppimisen tarpeet ja vahvuudet kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Esiopetus ja perusopetus yhdessä turvaavat lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon. Koulun ja esiopetuksen henkilöstö luovat yhdessä lapselle turvallisen siirtymisen esiopetuksesta kouluun. 5 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 Leikkiminen "Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään". Leikkiessä lapsi saa myös elämyksiä ja harjoittelee arjen taitoja. Näin mahdollistetaan leikki päiväkodissamme: Päivittäin aikaa ja mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin Leikkiin innostavan leikkiympäristön rakentaminen; teemapohjaiset leikkinurkat, tilojen monipuolinen käyttö, tilojen viihtyvyys Mahdollisuus jatkaa keskeneräistä leikkiä useamman päivän ajan Monipuoliset leikkivälineet sisällä ja ulkona 6
Leikkivälineet lasten saatavilla Kannustetaan lapsia rooli- ja kuvitteluleikkeihin Yhdessä leikkivälineistä huolehtiminen ja niiden kerääminen leikin päätyttyä omille paikoilleen Ohjattua leikkitoimintaa pienryhmissä Mahdollisuus monipuoliseen leikkiin päiväkodin pihassa Mahdollisuus tuoda omia leluja päiväkotiin (vanhempien vastuulla) Leikin havainnointi ja kehittäminen 5.2 Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Päiväkodin piha tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen Päivittäin riittävästi ulkoiluaikaa Liikuntaa pienissä ryhmätiloissa (mm. Vauhtivarvasprojekti) Liikuntaa koko päiväkodin sisätiloissa, esim. tupa, käytävät Temppuradat osana päivittäistä toimintaa Viikoittaiset monipuoliset liikuntahetket päiväkodin salissa joka ryhmällä Luonto- ja kävelyretket lähiympäristöön Perinteiset pihaleikit Läheisten leikkipuistojen ja urheilukenttien käyttö Talviliikuntaa Liikuntakeskuksen palvelujen käyttö (jäähalli, uimahalli, Hipposhalli jne.) Opiskelijoiden järjestämät liikuntahetket läheisissä oppilaitoksissa Yhteiset liikuntatapahtumat vanhempien kanssa Aikuisten erityisosaamisen ja kiinnostuksen hyödyntäminen yli ryhmärajojen 5.3 Tutkiminen Lapsi on luonnostaan utelias ja tiedonhaluinen, hän ihmettelee asioita, kyselee, kokeilee ja tutkii ympäristöään. Lapselle annetaan mahdollisuus ihmetellä, pohtia ja kysyä ja häntä kannustetaan tutkimaan, etsimään ja löytämään vastauksia. Lähiympäristön luonnon ilmiöiden seuraaminen, luontoon tutustuminen ja ympäristön tutkiminen päiväkodin pihassa Lapselle annetaan mahdollisuus erilaisten asioiden tutkimiseen ja kokeiden tekemiseen omaehtoisena ja ohjattuna toimintana Lapsen uteliaisuuden virittäminen - haasteellisen oppimisympäristön rakentaminen Retket lähiympäristöön; metsiin ja lammen rannalle Vesileikit sekä hiekka- ja lumileikit 5.2 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi nauttii elämyksistä. Hän on luova, haluaa tehdä ja kokea uusia asioita kaikilla aisteilla. Ympäröivän luonnon havainnointi ja tutkiminen retkeillen luonnossa Päivittäiset lukuhetket ja unisadut Saduttaminen Satujen pohjalta työskentely Ryhmien omat ja talon yhteiset musiikki-, laulu-, draama- ja loruhetket Päivittäin mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen ja laulamiseen Keho- ja rytmisoittimien käyttö, lasten omat laulu- ja soittoesitykset Musiikkiliikunta, tanssi ja luovaliikunta 7
kädentaitojen ja ilmaisun omaehtoinen ja ohjattu harjoittaminen erilaisia materiaaleja käyttäen lasten töiden arvostaminen ja näyttävä esille laitto Retket taidenäyttelyihin, museoihin, musiikki- ja teatteriesityksiin mediakasvatus, erilaisien viestintävälineiden käyttöön tutustuminen Aikuisten kiinnostuksen- ja erityisosaamisen hyödyntäminen. 6 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 6.1 Matemaattinen Lapsen matemaattista ajattelua pyritään herättämään ja kehittämään arjen toiminnoissa; perushoitotilanteista ohjattuihin toimintahetkiin, leikinomaisesti, lapsia kiinnostavien materiaalien ja välineiden avulla. Ongelman ratkaisukykyä ja päättelykyvyn kehittymistä tuetaan erilaisten päivittäisten toimintojen, pelien ja leikkien avulla. Erilaisissa työtehtävissä toimiminen vahvistavat myös matemaattista ajattelua, samoin erilaiset rakentelut, laulut ja lorut. Matemaattisen ajattelun kehittymistä tuetaan myös liikunnan keinoin. 6.2 Luonnontieteellinen/luonto- ja ympäristökasvatus Päiväkodin piha mahdollistaa luonnon havainnoinnin ja tutkimisen sekä vuodenaikojen seuraamisen. Kalentereiden avulla seuraamme vuoden kulkuun liittyviä asioita ja opettelemme viikonpäiviä, kuukausia ja vuodenaikoja sekä säätiloja. Retkillä tutustutaan luontoon ja rakennettuun ympäristöön. opetellaan säästämään luonnonvaroja jokapäiväisessä toiminnassa Lasten kanssa keskustellaan ympäristön ja luonnon kunnioittamisesta sekä huolehditaan toimintaympäristön siisteydestä ja opetellaan tavaroiden kierrätystä ja kestävää kehitystä. 6.3 Historiallis-yhteiskunnallinen Sadut, tarinat ja kertomukset menneestä ajasta ja nykyisyydestä vaikuttavat ja muovaavat historiallis-yhteiskunnallista tietoisuutta. Kalenterivuoden tapahtumat, juhlat, retket, erilaiset vierailut näyttelyissä ja museoissa käynnit sekä uudet ja perinteiset laulut, lorut ja leikit tutustuttavat nykyhetkeen ja suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. 6.4 Esteettinen Päiväkotia ympäröivä luonto tarjoaa monipuolisia esteettisiä elämyksiä. Lapsilla annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään ja nauttia musiikin, sadun, kuvataiteen, liikunnan ja draaman tarjoamin keinoin. Toiminnassa pyritään tekemisen ja kokemisen iloon, sekä lasten töiden arvostamiseen ja ympäristön viihtyvyyteen. 8
6.5 Eettinen Arjen tilanteissa ja leikeissä esille tulevista asioista keskustellaan yhdessä lasten kanssa. Vuorovaikutustaitoja ja yhteisiä sääntöjä harjoitellaan yhdessä toimien, lasta kannustamalla ja positiivista palautetta antamalla. oikean ja väärän erottaminen Arjessa harjoitellaan hyviä tapoja, erilaisuuden hyväksymistä ja toisten kunnioittamista. Opitaan ilmaisemaan tunteita ja hyväksymään niitä. 6.6 Uskonnollis-katsomuksellinen Lapsi osallistuu uskontokasvatukseen vanhempiensa vakaumuksen mukaan. Lapsille annetaan mahdollisuus tutustua kristinuskoon liittyviin asioihin ja juhliin. Eri uskontoihin tutustutaan mahdollisuuksien mukaan. Lasta askarruttavista asioista keskustellaan ja lapselle annetaan mahdollisuus rauhaan ja hiljentymiseen. Seurakunnan tarjoamat materiaalit ja koulutukset käytetään toiminnassa hyväksi. 7 TOIMINNAN SUUNNITTELU,DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 7.1 Toiminnan suunnittelu Suunnittelun pohjana ovat lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja haastattelut. Lasten mielenkiinnon kohteiden ja lapsille merkityksellisten asioiden havainnointi. 7.2 Toiminnan dokumentointi Kasvun kansiot Lapsen kasvunkansioon kerätään aineistoa ryhmän ja päiväkodin arjen toiminnoista sekä juhlista ja muista tapahtumista päiväkotiajalta. Tallennetaan lasten piirustuksia, maalauksia, valokuvia, kunniakirjoja ja diplomeja ym. Kasvunkansioon kirjataan myös lasten tarinoita ja haastatteluja Vanhemmat tallentavat oman osuutensa lapsen syntymästä, perheestä ja toiveista Kansioon voidaan laittaa myös lauluja, loruja ja tarinoita. 7.3 Toiminnan arviointi Palaute- ja arviointikeskustelut Asiakaskyselyt Päivähoitohenkilöstön oma arviointi Lasten toiminnan päivittäinen havainnointi, lasten mielenkiinnon kohteet Lasten kommentit ja toiveet sekä erilaiset haastattelut Päivittäisissä keskusteluissa esille tulevat asiat Vanhempainilloissa ja muissa yhteisissä tapahtumissa esille tulevat toiveet 9
8 LASTEN JA VANHEMPIEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN 8.1 Päivähoidon aloituskäytännöt Päivähoidon aloituskeskustelu kotona tai päiväkodissa Tutustumiskäynnit Päivähoidon joustava aloitus (lapsen ja perheen tarpeista lähtien) 8.2 Lapsen osallisuuden vahvistaminen lapsen aito kohtaaminen/ vuorovaikutus lapsen kanssa lapsen tarpeiden huomioiminen päivittäin lapsen varhaisen tuen tarpeiden huomioiminen lapsen kuuleminen ja kuunteleminen ja osallisuuden kokemukset lasten kiinnostuksen kohteiden tukeminen ja lapselle merkityksellisten asioiden huomioiminen päivittäin lapsilta tulleiden ehdotusten huomioiminen lasten osallistuminen toiminnan suunnitteluun lasten osallistuminen varhaiskasvatusympäristön rakentamiseen ja kehittämiseen 9. VERKOSTOYHTEISTYÖ HALLINTO MUUT PÄIVÄKODIT ERITYISPÄIVÄHOITO PERUSOPETUS NEUVOLA TUKIPALVELUT KULTTUURITOIMI LIIKUNTAPALVELUKESKUSJYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEURAKUNTAOPPILAI- TOKSET 10