SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, KESKI-POHJANMAA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää 30.05.2000 Raportti M89/2000/1 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4576 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, KESKI-POHJANMAA PMI-Kehitys Oy:n tilaustutkimus

1 l. JOHDANTO Tässä raportissa kootaan yhteen esiselvityksen ja maastotarkistusten tulokset ja esitetään potentiaalisimmat jatkotutkimuskohteet vuodelle 2001. Niihin sisältyy maastokäynnein arvioitujen kohteiden lisäksi geofysiikan perusteella teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisiksi arvioituja alueita joita ei ole voitu tarkistaa maastossa kalliopaljastumien puuttumisen vuoksi. 2. TAUSTA Suomessa on tuotannossa 21 teollisuusmineraalikaivosta. Vuonna 1998 teollisuusmineraalien louhinta karbonaattikivet mukaan lukien (14,0 milj. t) oli nelinkertainen metallisten malmien louhintaan verrattuna (3,2 milj. t). Vaikka kotimaisten raaka-aineiden tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti, teollisuusmineraalien tuotantokapasiteetti ei riitä. Erityistä kysyntää on paperipigmenttimineraaleista. Niiden kulutus oli viime vuonna 2,6 milj. tonnia ja arvo 2 miljardia markkaa. Eniten tuotiin Suomeen kaoliinia, 1,3 milj. tonnia (arvo 1 miljardi markkaa). Karbonaatin käyttö oli 1,1 milj. tonnia, josta tuonnin osuus yli 0,5 milj. tonnia. Etupäässä maaleissa käytettävän titaanioksidin raaka-aineen ilmeniitin tuonti oli 0,3 milj. t. Talkkia tuotettiin 0,4 milj. tonnia ja siitä puolet meni vientiin. Suomenselän 6-alueella ainoa tuotannossa oleva teollisuusmineraali on rikkikiisu, jota saadaan sivutuotteena Pyhäsalmen sinkki- kuparikaivoksesta. Alue on kallioperältään vaihteleva ja niinpä teollisuusmineraaliaiheiden kirjo on runsas käsittäen havaintoja dolomiitista, kalsiitista, ilmeniitistä, spodumeenista kaoliinista, kvartsista, kalimaasälvästä, plagioklaasista, wollastoniitista, baryytista, rikkikiisusta, suomugrafiitista, piimaasta andalusiitista, sillimaniitista ja granaatista. Varsinaisten teollisuusmineraalien lisäksi alueelta on havaintoja rakennus-, teollisuus- ja korukivistä. Keski- Pohjanmaan alueella on käynnissä KeLiBer-projekti jonka tavoitteena on selvittää pienimuotoisen kaivostoiminnan mahdollisuutta maakunnan litiumvarojen hyödyntämiseksi ja rikastamiseksi sekä jalostamiseksi metalliseksi litiumiksi. Keväällä 2000 on tarkoitus Läntän esiintymästä koelouhia noin 50-100 tonnia tavaraa rikastuskokeita varten. Kälviän Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymää tutkii Kalvinit Oy. Hanke liittyy EU:n tavoite 6-ohjelman toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen) ja sen toimenpidekokonaisuuteen 1.1 (alueen elinkeinorakennetta monipuolistavan ja kehittävän uuden yritystoiminnan synnyttäminen). Tutkimushankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää sekä uuden yritystoiminnan perustamisessa että nykyisen kaivannaisteollisuuden turvaamisessa. Alueella jo olevaa kaivannaisteollisuutta tulee vahvistaa ja monipuolistaa.

2 3. TAVOITTEET Suomenselän teollisuusmineraaliprojektin varsinaisena tavoitteena on löytää taloudellisesti hyödynnettävissä olevia teollisuusmineraaliesiintymiä, joiden raakaainemäärät ovat riittävän suuria teollisuusmineraalien louhinnan ja teollisen jalostustoiminnan aloittamiselle. Yleistavoitteena on turvata kaivannaistoiminnan jatkuminen Suomenselän alueella myös tulevaisuudessa luomalla uusia työpaikkoja ja turvaamalla entisten työpaikkojen säilyminen. 4. ORGANISAATIO Hankkeen hallinto ja hakija organisaationa toimii PMI-kehitys Oy vastuuhenkilönä Aulis Loukusa, joka toimii myös ohjausryhmän puheenjohtajana. Toimeksiantoa valvoo projektin ohjausryhmä, joka koostuu seutukuntien ja rahoittajien edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Geologian tutkimuskeskus suorittaa toimeksiantona Keski-Suomen teollisuusmineraalitutkimuksen, jonka tilaaja on PMI-kehitys Oy. Hankkeen projektipäällikkönä toimii FT Olli Sarapää GTK:sta. Projektigeologina on geologi Timo Ahtola GTK:sta. 5. ESISELVITYS Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa oleva tieto Keski-Pohjanmaalla esiintyvistä teollisuusmineraaleista ja sen pohjalta laadittiin kenttätutkimussuunnitelma syksylle 1999. Tietojen keruuseen osallistui allekirjoittaneen lisäksi tutkimusassistentti Erkki Herola. Geofyysikko Jaana Lohva laati ennustekarttoja geofysikaalisten matalalento- ja alueellisten painovoimamittausten pohjalta. Esiselvitys tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen Espoon toimipisteessä. Työtä jatkettiin raportin laatimisen jälkeenkin. 5.1 Kirjallinen aineisto Esiselvitykseen kerättiin kirjallisuus ja raporttitiedot tutkimusalueen teollisuusmineraaleista. Ne käsittävät 1:100 000 ja 1:400 000 kallioperäkarttojen selitykset sekä alueella suoritettujen teollisuusmineraali- ja malmigeologisten tutkimusten raportit, joissa on viitteitä teollisuusmineraaleista. Käytössä on myös GTK:n ylläpitämä teollisuusmineraalitietokanta sekä MidNorden teollisuusmineraalitietokanta. 5.2 Kairasydänmateriaali Tutkimusalueen kairasydänmateriaali tarkistettiin käymällä läpi raportit Lopen kairasydänarkistossa säilytettävien kairansydänten osalta. Myös Outokummulta saatiin tieto kairaustuloksista. Kairansydänraporteista on viitteiksi luettu esiin tulleet teollisuusmineraalimaininnat. Tutkimusalueen valtaukset ja varaukset liittyvät metallisten malmien lähinnä nikkelin ja kullan tutkimuksiin. Teollisuusmineraalitutkimuksia tekee alueella GTK (ilmeniitti) sekä KeLiBer-projekti (spodumeeni/litium).

3 5.3 Kansannäytehavainnot Vanhat kansannäyteraportit ja havainnot käytiin läpi. Kalliopaljastumien osuus tutkimusalueen pinta-alasta on pieni ja siksi lähes kaikki kansannäytehavainnot on lohkarehavaintoja. Teollisuusmineraalilohkare on joka tapauksessa konkreettinen viite maapeitteen alla ja kallion pinnassa olevasta teollisuusmineraaliaiheesta, joko läheltä tai kaukaa lohkareen löytöpaikasta. 5.4 Haastattelut Tutkimusalueella toimineita geologeja (N. Kärkkäinen, T. Kuivasaari, M. Niemelä, J. Nikander, M. Nironen, M. Vaarma ja K. Västi) ja paikallisia asiantuntijoita (M. Huuskonen) haastateltiin. Näin saatiin arvokasta informaatiota alueen teollisuusmineraalipotentiaalista mm teollisuusmineraaliviitteitä, joita ei esiinny kirjallisuudessa. Haastatteluja tullaan jatkamaan. 5.5 Kartta- ja geofysikaalinen aineisto Teollisuusmineraalihavaintojen, kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen aineiston pohjalta laadittiin ennustekarttoja teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisista alueista. Alueelta on käytössä 1:100 000 ja l: 400 000 mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Niiltä osin aluetta kun kartoitukseltaan yksityiskohtaisempia ja tarkempia 1:100 000 kallioperäkarttoja ei ole saatavissa on käytetty 1:400 000 mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Jos alueelta ei ole 1:100 000 olevia kallioperäkarttoja, osoittaa se että alue ei ole kovin tarkkaan kartoitettu ja antaa suuremman mahdollisuuden uuden teollisuusmineraaliaiheen löytymiselle jopa kalliopaljastumalta. Teollisuusmineraalien etsinnässä käytetään samoja geofysikaalisia menetelmiä kuin metallimalmien etsinnässä. Geofysiikan avulla pystytään arvioimaan alueita, jotka ei ole paljastuneina, eli jos paljastuneilta alueilta ei löydy teollisuusmineraaliaiheita, ei se tarkoita, etteikö niitä olisi maapeitteen alla olevassa kallioperässä. Ennustekartat toivat useita viitteitä kaoliinista, ilmeniitistä, rikkikiisusta ja grafiitista. Yksityiskohtaisempien ennustekarttojen teko jatkuu. 5.6 Kenttätutkimussuunnitelma eli tutkimuskohteiden valinta kartoilta. Edellä käydyn aineiston perusteella on tutkimusalueen kunnat käyty läpi aakkosjärjestyksessä. Kunkin kunnan kohdalle on merkitty kirjallisuus ja raporttitiedoista saadut viitteet eri teollisuusmineraaleista, kansannäytehavainnot eri teollisuusmineraaleista sekä lueteltu kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen materiaalin avulla valittuja potentiaalisia teollisuusmineraalikohteita peruskarttalehdittäin. Luetellut kohteet käytiin tarkistamassa maastossa. Kohteista otettiin näyte ja näytteistä tehtiin tarvittaessa ohuthietutkimuksia, kemiallisia analyysejä sekä rikastuskokeita. Jos havaintokohteessa ei ole kalliopaljastumia, täytyy se tutkia toisella tavalla.

4 6. MAASTOTUTKIMUKSET Maastotutkimukset Keski-Pohjanmaan alueella tehtiin 4.10. - 22.10. 1999. Kohteet ovat pääosin samoja, jotka esitettiin tarkistettaviksi esiselvitysraportissa. 6.1. Maastotarkistukset Maastokäynnit tehtiin Ullavalla ja Kaustisilla sijaitsevista tukikohdista käsin. Tutkimuksen suorittivat geologi Timo Ahtola, tutkimusassistentit Kalevi Karttunen ja Mikko Pelkkala GTK:sta sekä PMI-kehityksen palkkaama opiskelija Petri Saarela. Karttojen ja kivivasaran lisäksi mukana maastossa oli suskeptibiliteettimittari kiven magneettisuuden määrittämiseen. Laite oli apuna erityisesti gabrointruusioita kartoitettaessa paikallistamaan magnetiittipitoiset ja samalla mahdolliset ilmeniittipitoiset gabrot. Kohteet merkittiin peruskartoille ja koordinaatit määritettiin GPS laitteella. Maastokohteet kartoitettiin geologisesti paljastamalla ensin aluetta tarvittaessa. Kohteesta täytettiin kartoitushavaintolomake. Lähes kaikista kohteista otettiin myös kivinäyte. Näytettä ei otettu jos paljastuman kivilaji oli jotain muuta ja merkityksetöntä kuin mitä oli lähdetty etsimään. Esimerkiksi gabropaljastumia etsittäessä vastaan tuli usein koko Keski-Pohjanmaan alueelle tyypillistä kiillegneissiä tai granodioriittia. Kaikkia esiselvitysraportissa mainittuja tarkistuskohteita ei maastossa käyty läpi. Tällaisia olivat kohteet joiden alueella ei peruskarttojen mukaan ollut kalliopaljastumia (esim. kaikki geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisiksi luetut alueet). Niiden malmipotentiaalisuus arvioitiin erikseen. Koko Keski-Pohjanmaan tutkimusalueelle on tyypillistä, että paksujen maakerrosten johdosta kalliopaljastumia on pinta-alaan nähden verrattain vähän. Poikkeuksen tähän tuovat pegmatiittigraniitit, jotka muodostavat yhtenäisiä hyvin paljastuneita kallioalueita. Tämän vuoksi useat eri kivilajien väliset rajat on piirretty kallioperäkarttoihin geofysikaalisen aineiston perusteella. Uudet kansannäytehavainnot tarkistettiin maastossa ja niistä laadittiin raportit. Vanhojen kansannäytteiden uudelleenarviointia tehtiin, mikäli näyte oli kiinnostava ja lähettäjä tavoitettiin. Osa esiselvitysraportissa mainituista kansannäytekohteista siis karsittiin. Maastokäynnin yhteydessä arvioitiin kivilajin mineraalikoostumuksen ja esiintymisen perusteella kohteen jatkotutkimustarve teollisuusmineraalin käytön kannalta. Toiseksi arvioitiin kiven soveltuvuutta rakennuskiveksi sen ulkoasun, paljastumaolosuhteiden ja eheyden perusteella. 6.2. Tutkimuskohteiden arviointi Liitteessä 1. on maastokohteet lueteltu kunnittain aakkosjärjestyksessä juoksevan havaintonumeroinnin mukaisesti. Ensin on havaintonumero, sitten karttalehti, paljastumaa lähinnä oleva paikannimi peruskartalta, koordinaatit, kivilaji, näyte (on: X) ja viimeisenä on maastokäynnin perusteella arvioitu kohteen kiinnostavuutta jatkotutkimuksia silmälläpitäen (I ensisijainen jatkotutkimuskohde, II toissijainen jatkotutkimuskohde, III ei aihetta jatkotutkimuksiin). Tarkemmat tiedot löytyvät kartoitushavaintolomakkeista.

5 Ensisijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin maastokohteet, jotka ovat potentiaalisia esiintymiä. Toissijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin kohteet jotka vaativat lisätutkimuksia. Kolmoskohtaan kuuluivat kohteet, jotka eivät aiheuta jatkotutkimuksia ei teollisusmineraali eikä rakennuskivimielessä. Liitteessä 2. on Keski-Pohjanmaan tutkimusalueen kartalle merkitty kaikki kesän -99 aikana käydyt maastokohteet havaintonumeroin. Kaikki jatkotutkimuskohteet on merkitty punaisilla kolmioilla ja ei jatkotutkimuksia aiheuttavat kohteet mustalla ympyrällä. Lisäksi kaoliinipotentiaaliset kohteet on merkitty punaisella tähdellä ja ilmeniittipotentiaaliset kohteet punaisella neliöllä. 6.3. Tutkimuskohteet Halsua Esiselvityksessä mainittu karttalehden 2332 06 rikkikiisuaihe (kaiv.rek.nro. 1806/1-20.) tarkistettiin maastossa. Rikkikiisua ei esiinny kalliopaljastumissa. Ympäristön paljastumat ovat granodioriittia. GTK on tutkinut alueen ilmeniittipotentiaalia (Kärkkäinen, 1997) karttalehden 2341 07 alueella. Tutkimukset on käynnissä karttalehden 2341 05 Kairinevalla jossa GTK on tehnyt geofysikaalisia maastomittauksia. Kaustinen Karttalehden 2323 08 alueella on esiintymänimellä Vintturi (kaiv.rek.nro. 1943/1) oleva Oy Partek Ab:n tutkima spodumeenipegmatiittiesiintymä. Esiintymä on Olle Sirenin valtauksessa. Karttalehden 2323 06 alueella osittain Kaustisen kunnan puolella on esiintymänimellä Pirttijärvi (kaivosrekisterin numero 1944) oleva Oy Partek Ab:n tutkima spodumeenipegmatiittiesiintymä. Esiintymä on Olle Sirenin valtauksessa. Karttalehden 2323 08 alueella on syväkairauksissa lävistetty grafiittipitoisia kivilajeja. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehtien 2323 07, 08, 10 ja 11 alueella olevat pegmatiittigraniitit ovat heterogeenisiä raekoon vaihdellessa runsaasti. Pegmatiittigraniittien pegmatiittiset osueet osoittautuivat pienialaisiksi, eikä niillä ole taloudellista merkitystä. Karttalehtien 2323 05, 08 ja 09 alueella grafiitti ja/tai kiisupitoiset liuskeet on huonosti paljastuneita. Grafiittia on lävistetty kairauksissa ( % C), mutta se on liian hienorakeista teollisuusmineraalikäyttöön. Karttalehdille 2323 07, 11 ja 2341 02 merkityt kiillegneissit sisältävät alumiinisilikaatteja porfyroblasteina, mutta ei ainakaan paljastumassa riittävinä määrinä. Lestijärvi GTK on tutkinut alueen ilmeniittiaiheet (Kärkkäinen, 1997) karttalehtien 2334 03 ja 2341 10 alueilla, eikä maastotarkistuksia näin ollen tehty.

6 Perho Karttalehtien 2331 09 sekä 2332 07 ja 08 alueella olevissa gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Muutama näyte analysoitiin korkean magneettisuuden vuoksi (analyysit taulukossa 1). Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan dioriittia tai granodioriittia. Karttalehden 2332 01 alueella olevat pegmatiittigraniitit ovat heterogeenisiä raekoon vaihdellessa runsaasti. Paljastumissa pegmatiittiset osueet ovat pienialaisia, eivätkä sovellu hyötykäyttöön. Toholampi Karttalehtien 2341 05, 06, 08 ja 09 rikkikiisua koskevan Outokumpu Oy:n vanhan valtauksen alueella olevissa kalliopaljastumissa on paikoin kiisupirotetta. Karttalehden 2342 04 ilmeniittiviite liittyy nikkelitutkimusten (Sipilä, 1983) yhteydessä kairattuun gabroon, jossa on vähän ilmeniittiä. GTK on tutkinut alueen ilmeniittipotentiaalia (Kärkkäinen, 1997 ja 1999) karttalehtien 2341 03 ja 06 sekä 2342 01, 04 ja 07 alueilla. Karttalehden 2342 01 kiilleliuskeet sisältävät porfyroblasteina pääasiassa granaattia ja andalusiittia, mutta eivät riittäviä määriä. Ullava Karttalehden 2341 02 ja 03 alueella on esiintymänimellä Länttä (kaivosrekisterin numero 1942/la) oleva Oy Partek Ab:n tutkima spodumeenipegmatiittiesiintymä. Esiintymä on Olle Sirenin valtauksessa. GTK on tarkistanut kairauksin Morsiamenniemen gabrojen ilmeniittipotentiaalia (Kärkkäinen, 1997) karttalehden 2341 02 alueella. Karttalehtien 2323 12 sekä 2324 10 alueella olevissa gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan dioriittia tai granodioriittia. Veteli Karttalehden 2314 11 vanhalta valtausalueelta löytyi grafiitti ja kiisupitoisia lohkareita sekä vanhoja kaivantoja. Lohkarenäytteen hiilipitoisuus analysoitiin (taulukko 1). Karttalehden 2323 07 Isoskallion eteläosassa on pegmatiittigraniitissa pienialainen kvartsisulkeuma, jossa on beryllikiteitä. Ympäröivällä kallioalueella ei ole lisähavaintoa beryllistä. Karttalehtien 2314 10-12, 2323 07 ja 10 sekä 2332 01-03 alueella olevat pegmatiittigraniitit ovat heterogeenisiä raekoon vaihdellessa keskirakeisesta karkearakeiseen. Pegmatiittigraniittien pegmatiittiset osueet ovat pienialaisia. Karttalehtien 2314 08 ja 12 kiillegneissipaljastumilla ei tavattu granaattia.

7 7. JATKOTUTKIMUSKOHTEET KAUDELLE 2000 Keski-Pohjanmaan alueen potentiaalisimmat teollisuusmineraalit ovat ilmeniitti ja spodumeeni. Ilmeniitti TiO 2 pigmentin ja spodumeeni Li-raaka-ainelähteenä. Ilmeniitin etsintää tekee alueella aktiivisesti GTK ja hyödynnettävyyttä tutkii Kalvinit Oy Kälviän puolella sijaitsevalla Koivusaarennevan esiintymällä. KeLiBerprojektissa puolestaan tutkitaan pegmatiitteihin liittyvien spodumeeniesiintymien Livarantojen hyödynnettävyyttä. Suomenselän teollisuusmineraaliprojektin puitteissa ei näihin jo tutkimuksen alla oleviin kohteisiin puututa. Jatkotutkimuskohteiksi on valittu aiheet, jotka aikaisempien tutkimusten, kesän 1999 maastotutkimusten ja kemiallisten analyysien perusteella ovat lupaavimpia teollisuusmineraaliaiheita. Kaoliini- ja ilmeniittipotentiaaliset kohteet on lueteltu erikseen, koska ne perustuvat pelkästään geofysiikan mittausten antamaan informaatioon. 7.1 Ullava Rimpinevan grafiittipotentiaalinen alue Rimpinevalla karttalehden 2324 10 alueella (liite 3) on tehty geofysikaalisia mittauksia (Gehör et. al. 1992). Alueella on hyvä johde, johon ei liity selvää magneettista anomaliaa. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Jatkotutkimuksiksi ehdotetaan sähköistä ja magneettista mittausta sekä syväkairausta. 8. KESKI-POHJANMAAN KAOLIINIPOTENTIAALISET KOHTEET Kaoliinipotentiaalisiksi on arvioitu alueet, jotka matalalentogeofysiikan (sähkönjohtavuus ja magneettisuus) sekä alueellisten painovoimamittausten perusteella erottuvat ympäristöstään sähköä hyvin johtavina, ei magneettisina ja painovoimaminimin alueina. Jos alueellista painovoimaa ei ole mitattu, on käytetty pelkästään sähkönjohtavuutta ja magneettisuutta. Luotettavin ennustettavuus saavutetaan alueilla, joilla on nämä kaikki käytettävissä. Kohteet on lueteltu kunnittain. Ne tarvitsevat varmistukseksi maastotarkistuksia mittauksin (15 km) ja kairauksin (500 m). Halsua Roskaojansaaret karttalehden 2341 01 alueella (liite 4 nro 1) Ullava Lokaperä karttalehden 2341 02 alueella (liite 4 nro 2) Pikku Tuohineva karttalehden 2341 02 alueella (liite 4 nro 3)

8 Veteli Pahantaipaleenmaa karttalehden 2341 01 alueella (liite 4 nro 4) 9. KESKI-POHJANMAAN ILMENIITTIPOTENTIAALISET KOHTEET Karttalehtien 2341 01, 02, 05 ja 07 magneettisiin ja gravimetrisiin anomalioihin liittyviä ilmeniittigabroja ei esiinny paljastuneena. Näitä GTK on tutkimuksissaan kairannut Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymän jatkeilla Peränevalla (osin Halsuan puolella) ja viimeksi Kairinevalla geofysikaalisin mittauksin. Toholammin puolella sijaitseva Lylynevan ilmeniittiesiintymä Koivusaarennevan koillispuolella on yksi GTK:n tutkimuskohteista. Ilmeniittiesiintymät sijaitsevat suoalueilla n. 10 m paksuisen maapeitteen alla eikä siellä ole paljastumia. Ilmeniittipotentiaalisiksi on arvioitu alueet jotka matalalentogeofysiikan (magneettisuus) sekä alueellisten painovoimamittausten perusteella erottuvat ympäristöstään magneettisina ja painovoimamaksimin alueina. Alueista puuttuvat ne jotka GTK on alueellisen ilmeniitin etsinnän puitteissa tutkinut. Kohteet on lueteltu kunnittain. Ne tarvitsevat varmistukseksi maastotarkistuksia mittauksin (15 km) ja kairauksin (500 m). Halsua Haarahaudankangas karttalehden 2341 01 alueella (liite 5 nro 1) Lestijärvi Paukaneva karttalehden 2341 09 alueella (liite 5 nro 2) Veteli Haarahaudankangas karttalehden 2341 01 alueella (liite 5 nro 1) 10. LOPPUSANAT Koska tutkimusalue on paljastumaolosuhteiltaan peitteinen, ei tämän tyyppisellä maastotarkistuksiin perustuvalla tutkimuksella pystytä havainnoimaaan kaikkia, varsinkaan maapeitteiden alle jääviä teollisuusmineraaliaiheita. Sama pätee alueisiin joilta ei ole saatavissa geofysikaalista aineistoa, joihin esim. kaoliini- ja ilmeniittipotentiaalisten alueiden ennusteet perustuvat.

9 11. KIRJALLISUUS Gehör, S., Niskanen, M., Pernu, T., Salmirinne, H. 1992. Keski-Pohjanmaan grafittiprojektin geofysikaaliset tutkimukset. 61 s. Oulun yliopisto, Geofysiikan laitos, tutkimusraportti. Kärkkäinen, Niilo 1999. Ilmeniitin etsintää Toholammilla v.1994-1997. 4 s., 5 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2342/99/10/1. Kärkkäinen, Niilo 1997. Alueellista ilmeniitin etsintää Keski-Pohjanmaalla v.1994-1997. 10 s., 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2341/97/10/1. Sipilä, Esko 1984. Toholammen gabron nikkelitutkimukset 1981-1982. 19 s., 10 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2342/-83/1/10.

10 Taulukko 1 näytetunnus karttalehti kunta kivilaji Na 2 O MgO AI 2 O 3 SiO 2 P 2 O 5 K 2 O CaO TiO 2 MnO Fe 2 O 3 S C % % % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 811L PES-99-93 2332 07 Perho gabro 4,53 2,98 19,3 55,8 0,408 1,01 6,92 1,11 0,122 7,29 0,031 0,10 PES-99-94 2332 07 Perho gabro 3,29 2,66 16,0 63,2 0,246 2,09 4,49 0,901 0,122 6,55 0,000 0,07 PES-99-95 2332 07 Perho peridotiitti 0,69 17,1 8,76 44,1 0,034 0,178 11,5 0,412 0,195 12,7 0,089 0,12 PES-99-113 2314 11 Veteli kiilleliuske 0,34 2,62 13,5 67,5 0,240 0,786 6,93 0,602 0,197 5,64 0,786 0,48 KRK-99-62.1 2342 04 Toholampi gabro 2,66 15,5 8,15 50,9 0,519 0,877 7,75 0,964 0,122 8,65 0,107 0,03 KRK-99-62.2 2342 04 Toholampi gabro 2,13 14,3 7,47 52,2 0,497 0,913 9,54 0,945 0,138 8,10 0,029 0,05 TPA-99-106 2332 08 Perho gabro 1,37 11,8 13,0 46,7 0,030 0,353 10,7 0,681 0,182 10,9 0,037 0,05

Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Halsua PES-99-114 2332 06 Suovaneva SE 7031461 2512345 Granodioriitti III Kaustinen PES-99-109 2323 10 Lumppionkallio 7049452 2492502 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-110 2323 11 Pikkukallio 7050953 2492034 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-111 2323 11 Teerikallio 7052593 2495203 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-117 2323 08 Kukkarokallio 7050099 2488268 Pegmatiittigraniitti X III KRK-99-73 2323 11 Hautakangas 7052780 2498240 hapan vulkaniitti X III KRK-99-74 2323 11 Vanhanhaudankangas 7051360 2498650 intermediäärinen vulkaniitti X III KRK-99-75 2323 11 Aittakalliot 7057860 2495160 Kiilleliuske X III KRK-99-80 2323 08 kirkonkylä 7052600 2484640 Pegmatiittigraniitti X III KRK-99-81 2323 08 Hopiakallionsaari 7055580 2489160 Mustaliuskekarsi X III TPA-99-97 2323 07 Råbacken 7047786 2482737 Kiilleliuske X III TPA-99-98 2323 07 Puhkionkallio 7048462 2484630 Pegmatiittigraniitti III TPA-99-100 2323 05 Suunnistonneva S 7058813 2474162 Amfiboliitti X III TPA-99-101 2323 05 Paavonkorrenkangas S 7058488 2473949 Amfiboliitti X III TPA-99-102 2323 07 Isokallio 7048410 2487275 Pegmatiittigraniitti X III TPA-99-103 2323 07 Isonnevankallio 7049236 2488524 Pegmatiittigraniitti X III TPA-99-108 2323 06 Pirtjärvi SW 7060081 2478769 Spodumeenipegmatiitti X III Lestijärvi KRK-99-76 2341 07 Eltoneva 7046700 2526320 Dioriitti X III KRK-99-77 2341 10 Puronniemi S 7048720 2533660 Gabro X III KRK-99-78 2341 10 Puronniemi 7048840 2533690 Gabro X III KRK-99-79 2341 10 Pikku-Jaakonneva E 7048740 2532940 Gabro X III Perho PES-99-88 2331 09 Nevarinne E 7009928 2520626 Gabro III PES-99-89 2331 09 Nevarinne SE 7009719 2520691 Dioriitti X III PES-99-90 2331 09 Simonahonkangas N 7009459 2520925 Gabro III PES-99-91 2331 09 Simonshonkangas E 7009355 2521702 Granodioriitti III PES-99-92 2332 07 Pikkupirtinkangas 7010339 2520595 Dioriitti X III PES-99-93 2332 07 Pikkukallio N 7010522 2521466 Gabro X III PES-99-94 2332 07 Limakonkallio 7011224 2523089 Gabro X III PES-99-95 2332 07 Retuutinkalliot 7012865 2524022 Peridotiitti X III TPA-99-106 2332 08 Muttisaari SE 7026949 2521451 Gabro X III Liite 1.

Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Toholampi KRK-99-51 2342 01 Ukonharju SE 7072450 2509900 Gabro X III KRK-99-52 2342 01 Nisula SW 7077050 2507800 Granodioriitti X III KRK-99-53 2342 01 Paukahuksenkangas E 7077950 2504520 Kiilleliuske X III KRK-99-54 2342 04 Oravala N 7073900 2513700 Gabro X III KRK-99-55 2342 07 Koukunkangas 7072360 2520990 Gabro X III KRK-99-56 2342 07 Ristikaarenkangas SW 7072480 2522080 Gabro X III KRK-99-57 2342 07 Ristikaarenkangas NW 7072960 2521530 Gabro X III KRK-99-58 2342 07 Ristikallio SW 7073220 2521670 Gabro X III KRK-99-59 2342 07 Koukunjärvi E 7073170 2521540 Gabro X III KRK-99-60 2342 04 Lamu 7079760 2518850 Gabro X III KRK-99-61 2342 04 Isokallio NW 7073810 2512120 Gabro X III KRK-99-62 2342 04 Välitalo S 7070820 2516820 Gabro X III KRK-99-63 2342 04 Kumiseva W 7071600 2517080 Gabro X III KRK-99-64 2342 04 Läjähysneva S 7070990 2517660 Gabro X III KRK-99-65 2342 04 Porraskorpi 7079120 2510420 Gabro X III KRK-99-66 2342 01 Kellokangas N 7073520 2504540 Gabro X III KRK-99-67 2342 01 Ymmyriäisneva 7070580 2501600 Gabro X III PES-99-115 2341 08 Mykykangas 7053843 2521079 Granodioriitti X III PES-99-116 2341 05 Jyrkänkoskenlampi E 7055302 2518867 Granodioriitti X III Ullava KRK-99-68 2323 12 Haarasaari 7061100 2497100 Gabro X III KRK-99-69 2323 12 Kalliolehto 7062220 2497180 Gabro X III KRK-99-70 2323 12 Susikivenkangas W 7062140 2497270 Plagioklaasiporfyriitti X III KRK-99-71 2323 12 Kotokangas 7067560 2498990 Dioriitti X III KRK-99-72 2324 10 Uudenlamminkangas 7070960 2495820 Granodioriitti X III Veteli PES-99-96 2314 10 Pikkukallio 7019617 2498281 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-97 2314 11 Valkiakallio 7020384 2498121 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-98 2314 11 Isokallio 7021684 2491954 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-99 2314 11 Kalliojärvenkallio 7022061 2491785 Pegmatiittigraniitti III PES-99-100 2314 11 Kalliojärvi NE 7022278 2491755 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-101 2314 08 Hautakangas 7023427 2488902 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-102 2323 10 Tavikallio 7046183 2491796 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-103 2314 12 Kuolionmaa 7038194 2497361 Pegmatiittigraniitti III PES-99-104 2314 12 Kuolionmaa 7038448 2497186 Pegmatiittigraniitti III Liite 1.

Liite 1. Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Veteli PES-99-105 2314 12 Kuolionmaa 7038562 2497387 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-106 2323 10 Saarikallio 7043899 2493115 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-107 2323 10 Vehmaskallio 7043032 2492790 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-108 2323 10 Puukallio 7041825 2490884 Pegmatiittigraniitti X III PES-99-112 2323 07 Papinkallio 7043657 2488668 Pegmatiittigraniitti III PES-99-113 2314 11 Jokisaari 7025244 2493545 Kiilleliuske X III TPA-99-96 2332 02 Mäkäränkangas 7021610 2500641 Pegmatiittigraniitti X III TPA-99-99 2323 07 Puusaarenkallio 7043796 2489330 Pegmatiittigraniitti X III TPA-99-104 2323 10 Jauhokallio 7042540 2496137 Pegmatiittigraniitti III TPA-99-105 2323 10 Hautamaa N 7043943 2495766 Pegmatiittigraniitti III TPA-99-107 2314 12 Palokangas SE 7033393 2498454 Kiilleliuske III TPA-99-109 2314 11 Kettukangas N 7027877 2492600 Karsikivi X III TPA-99-110 2314 09 Ristiniemi SE 7032239 2488161 Karsikivi X III