Pohjois-Savon malmipotentiaalista

Transkriptio

1 Pohjois-Savon malmipotentiaalista ja sen sivusta Perttu Mikkola Geologi / Projektipäällikkö Malmit ja teollisuusmineraalit yksikkö / Kuopio

2 Esityksen sisältö GTK lyhyesti Malmipotentiaali Mitä se on ja mihin se vaikuttaa? Pohjois-Savon malmipotentiaali Akkumineraalit Pelkkää hypeä vai oikea mahdollisuus? 2 Perttu Mikkola

3 Geologian tutkimuskeskus 1/2 Työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos Ei ole lupaviranomainen Asiantuntijalausuntoja pyydettäessä n. 425 htv:tä, rahoitus: Valtiolta ~32 M Maksullisista töistä ~15M Yksityiset yritykset, maakuntaliitot, kunnat, EU, maailmanpankki ja ulkomaiset vientiprojektit Toimii koko maassa, konttorit: Kuopio, Rovaniemi, Espoo, Kokkola, Outokumpu 3 Perttu Mikkola

4 Geologian tutkimuskeskus 2/2 Suomessa kaikkien geologisten asioiden erikoisasiantuntija Kallioperän perustutkimuksesta ja malmipotentiaalin kartoituksesta harjuhiekkojen, pohjavesien sekä turpeen kautta kaivosjätteiden ympäristövaikutuksiin GTK:n Pohjois-Savon maakuntavastaava: Niina Ahtonen 4 Perttu Mikkola

5 Malmipotentiaalinen alue = alue, jota jollain perusteella voidaan pitää sellaisena, jossa tiettyä malmityyppiä esiintyy todennäköisemmin kuin muualla Pohjana käsitys alueen geologisesta kehityksestä ja siitä minkä tyyppisiä malmeja alueen kiviin voisi liittyä tai tiedetään liittyvän Mutta: malmipotentiaalisellakin alueella pääosa kivistä on muita kuin malmeja 5 Perttu Mikkola

6 6 Perttu Mikkola

7 Pohjana siis alueen geologia Rinnastukset vastaaviin alueisiin maailmalla Tuolla samankaltaiset kivet ja tällaisia malmeja, olisiko meillä? Mutta, kivet voi olla ihan oikeanlaisia, malmeja vaan ei löydy Malminmuodostusprosessit monivaiheisia, onko kaikki niistä tapahtunut? Ovatko malmit kuluneet pois? Ovatko malmit liian syvällä? Onko etsitty tarpeeksi? 7 Perttu Mikkola

8 Alkuperäinen maanpinta Malmi Malmi Malmi Malmi Malmi Nykyinen maanpinta 8 Perttu Mikkola

9 Malmipotentiaalin merkitys Yhtiöt kohdentavat etsintätoimensa alueelle jota pitävät potentiaalisena niitä kiinnostavan metallin/-ien suhteen =>Eri yhtiöitä kiinnostavat eri alueet Nykyään GTK:n tehtävä on tunnistaa malmipotentiaalisia alueita, parantaa niiden ymmärrystä, luoda malleja, ei varsinaisesti etsiä malmia 9 Perttu Mikkola

10 Eikö ne kalliot ole jo tutkittu? On, mutta ei ole Geologinen tieto prosesseista lisääntyy Kärjistäen: ennen kansannäytteen perässä Nyt rakennetaan malleja ja testataan niiden pohjalta lupaavaksi arvioituja kohteita Etsinnän menetelmät kehittyy Syvyysulottuvuus paranee 10 Perttu Mikkola

11 Viereisellä kallioperäkartalla päällemerkintöinä kaikki GTK:n jollain lailla malmipotentiaalisiksi arvioimat alueet. 11 Perttu Mikkola

12 Outokumpu-tyyppiset malmit Kupari ollut perinteisesti tärkein metalli Koboltti nouseva tähti Mukana myös sinkki, nikkeli, hopea, kulta Pääosa Pohjois-Karjalan puolella, mutta Luikonlahden entinen kaivos todiste jatkuvuudesta Savoon Länsipää huonosti rajattu, GTK ryhtyy tutkimaan omassa hankkeessaan 12 Perttu Mikkola

13 Kotalahti-tyypin malmit Tyyppipaikkakin Leppävirralla Perinteisesti nikkeli-kupari Koboltin merkitys näissäkin nousussa GTK ja Outokumpu etsineet runsaasti Oikeastaan koko maakunnan länsilaita 13 Perttu Mikkola

14 GTK:n omat suunnitelmat alueelle Pohjois- ja Etelä-Savon rajamailla Huonosti tunnettu alue, perustieto ja 1960-luvuilta Outokummun kivien länsiraja Kotalahden kivien itäraja Kallioperäkartoitusta, geofysiikan mittauksia, kairausta parilla kohteella 14 Perttu Mikkola

15 Talvivaara-tyyppi Nikkeli-sinkki-kupari-koboltti Erittäin selkeästi tiettyihin kiviin liittyvä tyyppi Jatkuvat Kainuusta Rautavaaralle Savossa pienehköjä, sen verran tutkittuja että tuskin muuttuvat kaivokseksi 15 Perttu Mikkola

16 Grafiitti Todennäköisimmin Rautalammin ja Tuusniemen suunnalla Suomen mittakaavassa parhaita alueita Mahdollisuuksia muuallakin Hiilipitoisia kiviä nimittäin on, mutta usein: liian paljon rikkiä ja muita epäpuhtauksia Grafiitti liian hienorakeista 16 Perttu Mikkola

17 Sinkkiä-kuparia? Timantteja? Sinkki-kupari Kiuruvesi-Keitele-Rautalampi akselilla Ruostesuon ja Kangasjärven kaivokset Pieniä 1980-luvulla toimineita Timantit Kaavin ja Jännevirran alueet Laajemmin Vieremä-Rautavaara-Nilsiä- Siilinjärvi 17 Perttu Mikkola

18 Siilinjärven fosforiesiintymä Ei mitään viitteitä toisesta vastaavasta Liittyy varhaiseen geologiseen kehitysvaiheeseen Tämän perusteella => jos vastaava löytyy niin maakunnan itä- tai pohjoisosasta 18 Perttu Mikkola

19 Rautalammin skandiumesiintymä Vastaavia esiintymiä ei tunneta Mutta eipä ole osattu etsiäkään, malmi ei eroa normaalista kivestä paljaalla silmällä Varma kaivos jos: Rikastusprosessi saadaan toimimaan Skandiumin kysyntä kasvaa Mutta kysyntä lisää tarjontaa => hinta luultavasti laskee => esiintymän arvo jotain ihan muuta kuin nykyisellä kilohinnalla laskettu 19 Perttu Mikkola

20 Muistetaan myös teollisuusmineraalit Kinahmin kvartsikaivos Kysyntä voi kasvaa, jos särötys menetelmänä öljyn ja kaasun tuotannossa lisääntyy, Kinahmin kvartsityyppi soveltuu tähän hyvin Lapinlahden anortosiittikaivos Vastaavia esiintymiä luultavasti löydettävissä Toisaalta varsinaista vuorivillabuumia ei ole näkyvissä 20 Perttu Mikkola

21 Kiviaineista aina tarvitaan Suomalaista kohden käytetään kiviainesta keskimäärin 20t/vuosi Kuopio = 2 miljoonaa tonnia Kaikesta kivestä saa mursketta, mutta harvasta hyvää mursketta Maakunnan eteläosassa hyvä murskekivi tiukemmassa kuin pohjoisessa 21 Perttu Mikkola

22 Mitkä ovat ns. akkumineraalit Kuumimpia : Koboltti Litium Suomugrafiitti Mutta myös: Nikkeli (suurin osa litiumakusta on nikkeliä) Kupari Vanadiini Huippupuhdas kvartsi 22 Perttu Mikkola

23 Sähköautojen raaka-aineiden tarve 23 Perttu Mikkola Sähköautonkin sähköpuolella perinteisiä metalleja yli 3/4

24 Akkumineraalit, joitain numeroita Bensiinin ja dieselin myyntikielto 2045? Miljoona sähköautoa Suomessa ja 200 miljoonaa EU:ssa vuonna 2030? 100 kertaa enemmän kuin 2016 Sähköauton akussa ~10 kg kobolttia EU:n teillä 2 miljoonaa tonnia kobolttia 2030 Talvivaaran vuosituotanto tulee olemaan luokkaa tonnia koboltti sulfaattia/vuosi 2016 Maailman vuosituotanto tonnia 24 Perttu Mikkola

25 Menikö bussi jo? Maailman sähköbussit Perttu Mikkola

26 Vaihtoehtoiset lähteet? Grafiittia voi tehdä hiilestä synteettisesti Hinta n. 5 kertaa louhitun grafiitin hinta Vaatii 2500 C:n lämpötilan Litiumia on merivedessä käytännössä rajattomasti Mutta yhden sähköauton akku vaatii kaiken litiumin kuutiometristä vettä Kobolttia vaikea saada muualta kuin kivestä 26 Perttu Mikkola

27 Onko kierrätys vaihtoehto? Nyt kierrätyksestä saadaan EU:ssa: 0% koboltista 3% grafiitista 20% koboltista vuonna 2025? Sähköautojen akunvaihto alkaa laajemmassa mitassa Tällä hetkellä ei vaan vielä ole mitä kierrättää 27 Perttu Mikkola

28 Luvassa isoja kuoppia tai tarjonnan ylittävää kysyntää 2 miljoonaa tonnia kobolttia vaatii vähintään 140 miljoonaan m 3 kuopan kaivamista 140 m syvä ja neliökilometrin laajuinen Ja tämä laskettuna poikkeuksellisen rikkaan esiintymän mukaan. Ja tuo on pelkkä koboltti ja EU:n uusien sähköautojen tarve Eli etsintäpaine vähänkään lupaavilla alueilla ei tule vähenemään lähivuosina 28 Perttu Mikkola

29 Suomen mahdollisuudet akuissa ~20% maailman litiumvarannoista ~2% kobolttivarannoista ja tuotannosta Todistettua grafiittipotentiaalia Vahvaa osaamista malmien jalostuksessa ja kemianteollisuudessa Syvällistä akkuteollisuusosaamista ei ole (vielä) 29 Perttu Mikkola

30 Pohjois-Savo ja akkumineraalit Pohjois-Savon mineraalipotentiaali on pitkälti akkumineraaleihin liittyvää Tosin litiumia ei nykynäkemyksen mukaan ole Nikkeli-, koboltti-, kupari- ja grafiittipotentiaalia on Näihin kohdistuu, ja tulee kohdistumaan, yksityissektorin aktiivista etsintää Ei voida vielä puhua kaivosprojekteista 30 Perttu Mikkola

31 31 Perttu Mikkola