PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA"

Jukka-Pekka Korpela
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M /1/85 Reijo Alviola PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite). Samalla pegmatiittialueella voi kuitenkin olla useita pegmatiittiryhmia, joilla on erilainen mineraalikoostumus. ~lirimmaisena esimerkkina mainittakoon Someron- Tarnmelan alue, jossa on ainakin 7 erityyppista ja luultavasti myos eri-ikaista pegmatiittijuoniparvea. RE-pegmatiitit luokitellaan kolmeen geokemialliseen pziryhmaiin tai perheeseen, jotka ovat kartalla eri viirisissa laatikoissa: punaisella, litium-cesium-tantaali- (LCT), sinisella, natrium-ytrium-fluori- (NYF)ja vihrealla, molempien ryhrnien ominaisuuksia sisaltav* perheeseen. Runsaasti juonia sistiltavat ja taloudellisessa tai mineralogisessa mielessa merkittavat pegmatiittiryhmat on merkitty kartalle mustalla laatikon taytteella. Alleviivattuien ryhrnien (12 kpl) pegmatiittiesiintymia on tutkittu timanttikairaamalla. PEGMATIITTIEN LOUHINTA Pegmatiittien louhinta alkoi Suomessa 1600-luvulla ensin rautateollisuuden ja sitten lasiteollisuuden raaka-ainetarpeisiin. Molemmat teollisuuden alat tarvitsivat kvartsia. Maasalviin tuotanto alkoi vasta 1800-luvulla. Vmuudella yli sata pegmatiittia on joskus ollut louhinnan kohteena noin kahdenkymmenen kartalle merkityn RE-pegmatiittialueen sisalla. Sittemrnin maastilpa on ollut pegmatiittilouhosten putuote, jota on Suomessa tuotettu yhteensa noin 2,5 milj. tonnia. Sivutuotteena on otettu talteen muitakin mineraaleja kuten kassiteriittia, kolumbiittia, beryllia ja muskoviittia jne. Oheiselle kartalle on alkuaineiden kemiallisin merkein kuvattu RE-mineraalien suhteellista runsautta kunkin alueen pegmatiiteissa, runsain ensin mainittuna. PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALI Kalimaasalvan etsint* on Suomessa aikojen kuluessa panostettu paljon ja riittavasti. Etsinta on kattanut koko Suomen alueen. Vuodesta 1966 Kemion maasalpaesiintymat ja tehdas ovat tuottaneet kohtuullista maastilpiirikastetta. Pegmatiittisia esiintymia on alueella tiedossa viela joksikin aikaa ja kun ne loppuvat voidaan louhinta periaatteessa siirtu Pernion graniitin puolelle. Maasalviin tuottajan tuotepalettiin sopisi hyvin myos albiittinen maasalpa, jota on mahdollista saada tulevaisuudessa esim. tantaalin tai Li-mineraalin tuotannossa sivutuotteena. 1

Samalla pegmatiittialueella voi kuitenkin olla useita pegmatiittiryhmia, joilla on erilainen mineraalikoostumus.

2 Beryllium-mineraaleja tuotetaan maailmalla pegmatiiteista vain kasin poimimalla. Se on mahdollista, kun berylli (Be3A12oI8) on karkeakiteista ja palkkataso muutarnia euroja paivassa. Paosa maailman berylliumista saadaan kuitenkin bertrandiitti- (Be4Si207(OH)2) pitoisisfa tuffeista. Beryllium-metalli on myrkyllisyytensa takia kalljsta (1 /g), mutta berylli-mineraali on halpaa (1 /kg). Periaatteessa Rosendalin pegmatiitista voidaan saada sivutuotteena krysoberyllia (BeA1204), jos sen pienimittainen tuotanto kannattaa. Litium-mineraaleista tiirkeimmat ovat spodumeeni (LiA1Si2o6), $It, yli 7,25 % Li20 ja petaliitti (LiA1Si4010), lt 4,2 % Li20, seka Li-kiille, lepidoliitti (K(Li,A1)3(Si,A1)4010(F,0H)2 ). Maailman litiumin kulutuksesta ei ole olemassa luotettavia tilastoja. Roskill Information Services Ltd:n arvio on noin t litiumia vuodessa, josta noin kolmannes on Li-silikaatteja. Kaksi kolmasosaa maailman litiumin kulutuksesta saadaan suolavesiesiintymista. Suomessa esiintyy Li-mineraaleja kymmenella pegmatiittialueella, joista taloudellista toimintaa ajatellen tiirkeimmat ovat: - Kruunupyy-Ullava (spodumeenia) - Somero-Tammela (petaliittia, spodumeenia ja lepidoliittia). Kruunupyy-Ullavan alueella on tunnetaan useita Li-pegmatiitteja, mutta juonet eivat ole paljastuneina. Esiintymat on paikannettu lohkaretutkimuksen menetelmin ja inventoitu kairaarnalla. Tiirkein malmimineraali on spodumeeni, jota juonissa on %. Tunnetuissa esiintymissa spodumeenin rautapitoisuus on kuitenkin korkea (noin 0,7 % Fe203), mika rajoittaa spodumeenin kayttomahdollisuuksia. Kokkolalainen yritys, Keliber Resources Ltd Oy, selvittelee Ullavan Lhth Lipegmatiitin hyodynt5imismtihdollisuuksia. T&b mennessa vain muutamia alueen ehka kymmenista Li-pegmatiiteista on paikannettu. Alustavat tiedot kertovat, etta spodumeenin rautapitoisuudessa on suurta vaihtelua eri juonissa, joten mahdollisuuksia on myos parempilaatuisen keraamisen spodumeenin esiintymiseen. Kruunupyy-Ullavan alueen potentiaalinen Li-varanto on todennilkoisesti EU:n suurimpia (yli 10 milj. t Li-pegmatiittia). Someron-Tammelan alueella Li-pegmatiitteja tunnetaan nykyisin kolmella osaalueella: - Somerniemella (spodumeeni ja lepidoliitti eli Li-kiille) - Someron N-osassa (petaliitti ja lepidoliitti) seka - Tammelan S-osassa (petaliitti ja spodumeeni). Somerniemella juonia tunnetaan vain kaksi, jotka ovat pienia kooltaan ja pitoisuudeltaan. Someron kunnan N-osan juonet ovat 15ihes vaakasuorassa, joten ne nayttavat kookkailta. Tammelan S-osan pegmatiitit ovat pystyasentoisia. Kolmea pegmatiittia on kairattu, mutta Li-mineralisatiot ovat olleet pienia. Tammelan S- osassa on kairattu Hirvikallion petaliittipegmatiitti, joka sijaitsee Torronsuon kansallispuiston sisidla, mutta siita erotettuna saarekkeena. Hirvikalliosta noin 5 krn 15inteen ja 1,5 km kansallispuiston rajasta eteltih sijaitsee 1980-luvulla kairattu Kietyonmaen Li-pegmatiittijuoniparvi. Hirvikallion ja Kietyonmaen Li-varannot lienevat suunnilleen saman kokoiset, noin t Li-malmia 100 m:n syvyyteen

Beryllium-metalli on myrkyllisyytensa takia kalljsta (1 /g), mutta berylli-mineraali on halpaa (1 /kg).

Samankaltaiset tiedostot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA

RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O