Infektioturvallinen sairaala



Samankaltaiset tiedostot
Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

C.difficile alueellisena haasteena

Tartuntatautien torjunta lainsäädännössä ja puhtauspalvelujen rooli terveydenhuollossa.

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Käsihuuhdekulutusluvut

POTILAAN HYGIENIAOPAS

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistentit bakteerit

Puhtauspalvelun rooli ja merkitys infektioiden torjunnassa

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Ville Valtonen Professori, ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaalilautakunta Sosj/

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla

Terveellinen sisäilma: Puhdasta ilmaa sairaalaympäristössä. Veli Koskinen KYAMK

Neurokirurgisen haavan hoito

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I

Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

IV-kanyylien käsittely

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Transkriptio:

Infektioturvallinen sairaala V-J Anttila 23.11.2010 23.11.2010 1

Muutokset potilaiden sairaalahoidoissa Potilaiden hoito muuttunut yhä vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan aktiivisesti sairaalainfektioiden riski kasvaa hoito monimutkaistunut, hoitotulokset paranevat vähemmän invasiiviset hoidot vähentävät sairaalainfektioiden riskiä pienempi haava; vähemmän infektioita syövän täsmähoidot; vähemmän infektioriskejä immuunosuppressiivista hoitoa yhä useammin (esim. vaikeasti sairaat tehohoitopotilaat) Hoitoa tarjotaan useammin potilaan parantamisen sijasta pyritään usein ylläpitämään tai parantamaan toimintakykyä esim. verisuonikirurgia vs. jalan amputaatio 23.11.2010 2

Muutokset potilaiden sairaalahoidoissa Potilaat usein monisairaita: lisääntynyt infektio- ja komplikaatioriski Mikrobilääkkeiden käyttö lisääntynyt mahdollistaneet monet hoidot, joita ennen ei voitu tehdä säästävä verisuonikurgia solusalpaajahoidot syöpäpotilaille elinsiirtotoiminnan, reumanhoidon jne. Hoitoaikoja pyritään lyhentämään sairaalassa siirrot laitoksesta toiseen, kotisairaalat, potilashotellit Asennetaan vierasesineitä keinonivelet, elimet isoäitini on kyborgi Joudutaan uudenlaisiin tilanteisiin nopeasti SARS, Pernarutto, Tsunami, Influenssa pandemia 23.11.2010 3

Mikrobien tartuntatavat ihmisestä toiseen laitoksissa Mikrobien tartuntatavat ihmisestä toiseen kosketustartunta esim. MRSA yleensä käsien välityksellä pisaratartunta leviävät n. 1 m:n päähän influenssa, menigokokki aerosolitartunta leviää laajemmalle, jopa koko osastolle/huoneeseen värjäyspositiivinen tuberkuloosi, SARS veritartunta veren ja veristen neulojen/veitsien välityksellä, hepatiitti B,C,HIV prionitartunta (Creutzfeldt-Jakobin tauti) keskushermostokudosta keskushermostoon ei koskaan kuvattu työperäistä tartuntaa Keskushermoston kanssa joutuvien välineiden puhdistus, sterilointi ja kudossiirrot Laitosten rakenteilla merkitystä tartuntareittien katkaisussa ahtaus ja suuret potilashuoneet lisäävät tartuntamahdollisuuksia 23.11.2010 4

Infektioepidemiologinen toiminta HUS piirissä HYKS Infektioepidemiologinen Toiminta Sairaalahygieniayksikkö Mobiiliyksikkö Infektioepidemiologinen yksikkö 23.11.2010 5

The Nightingale Centre, the Manchester Breast Screening Centre 23.11.2010 6

Florence Nightingale ja sairaaloiden suunnittelu Osallistui aktiivisesti sairaaloiden suunnitteluun...the very first requirement in a Hospital that it should do the sick no harm The fewer hospitals required, and the smaller their number of sick, the better will it be for the civilization Florence Nightingale, Notes on hospitals 1863. siihen aikaan luultiin, että sairauksien aiheuttajana oli miasma suuret, korkeat huoneet, suuret ikkunat matalat sairaalat (2 krs) paviljonkityyppiset erillisosastot tai osastot pitkien käytävien päissä osastot isoja halleja osastonhoitaja pystyy valvomaan kuria ja järjestystä jokaisella potilaalla oma sänky 23.11.2010 7

Laitosympäristö potilaan tartunnan lähteenä Sairaalainfektioita 8.5 %:lla potilaista (2005 KTL prevalenssitutkimus) Laitoksen tulisi tarjota potilaille turvallisen hoitoympäristön Infektiot useimmiten potilaasta itsestään lähtöisiä, joskus toisesta potilaasta, vierailijasta ja harvemmin henkilökunnasta Sairaalaympäristö kolonisoituu potilaiden mikrobeilla Sairaalaympäristökin voi toimia infektion lähteenä Koskee erityisesti immuunipuutteisia tai tehohoitopotilaita Potilas voi saada mikrobin ilman kautta hengitysteihin, kuten Aspergillus ja Mucor sieni-itiöt rakennustöiden yhteydessä ilmastointikanavista, tuulettimista suihkut, vesijohdot Nocardia ilmasta ja pölystä Legionella pneumophila ilmastointikanavat jäähdytyslaitteet vesijohdot/kontaminoitunut vesi Ravintoperäiset epidemiat 23.11.2010 8

Rihmasieni-infektiot Rihmasieniä löytyy käytännössä aina rakennuspölystä HEPA-suodatus poistaa rihmasieni-itiöt HUS:ssa riskiryhmät hematologiset potilaat elinsiirtopotilaat leikkaussalipotilaat teho-osastopotilaat Rakennuspölyssä on aina rimasienten itiöitä Rakennustöihin liittyviä epidemoita kuvattu runsaasti 23.11.2010 9

Omat kokemukset rihmasienten aiheuttamista sairaalalähtöisistä infektioista Meilahden sairaalan Aspergillus epidemia hematologisessa yksikössä 1983-1984 8 tapausta 15 kk:n aikana Keuhkonsiirtopotilaan varhainen aspergilluksen aiheuttama saumainfektio HEPA huone, pöytätuulettimen kontaminaatio Fusarium infektio leukemialapsella avoin ikkuna, turvepöly Syvät aspergillusinfektiot aikuisilla leukemia/allogeenisilla kantasolusiirtopotilailla 3-5/vuosi osastot HEPA suodatettuja yhteiset alueet eivät (rtg, laboratorio, hissiaulat yms) 23.11.2010 10

Tapausselostus: Rakennustyöt Meilahden sairaalan kantasolusiirtoyksikön ulkopuolella 2005 (Osasto 11) Lokakuun 2005 alkupuoliskolla kantasolujensiirtoosaston vieressä ulkona käynnistettiin rakennustyöt Räjäytys- ja louhintatyöt noin 4 viikkoa Työn kokonaiskesto noin 6 kuukautta Sovittiin suojaustoimista ja tehostetusta ympäristöseurannasta Kehitettiin 5-portainen seurantamalli Julkaistu: Nihtinen A ym. Bone Marrow Transplantation 2007;40:457-60. 23.11.2010 11

Rakennustyöt kantasolusiirtoosaston ulkopuolella 23.11.2010 12

Kantasolusiirtoyksikön tapaus: Tarkistuksen I vaihe Ilmastointikoneen toiminta suodattimet (HEPA) vaihdettu 3 vuotta aiemmin Varmistustoimenpide ilmastointilaitteen suodatinpaineen tarkistus päivittäin Tulos huoltomiehet, konehuoneessa ei muutoksia suodatinpaineissa 23.11.2010 13

Hiukkasmittaukset Ilmanäyte imetään optiseen kammioon, jossa lasersäde osuu näytteessä oleviin hiukkasiin Mittari säädettiin mittaamaan 0.3 m kokoisten partikkelien määrä Kaikki potilashuoneet, 5 x / vk 5 Ulkomittausta: 110 000-182 000 partikkelia/l 23.11.2010 14

Hiukkasmäärät osastolla 11 mediaani 1200 1000 poraustyöt 4 kerrosta ylempänä hiukkasta/l 800 600 400 200 0 12.10 19.10 26.10 2.11 9.11 16.11 23.11 30.11 9.12 21.12 pvm 23.11.2010 15

Itiönäytteiden otto huoneilmasta Akkukäyttöinen imuri Kolme satunnaisesti valittua potilashuonetta Näytteenotto 1 x / vk 23.11.2010 16

Sieniviljelyt osastolla 11 pintanäytteet Pvm 11.10.2005 19.10.2005 28.10.2005 03.11.2005 10.11.2005 17.11.2005 02.12.2005 09.12.2005 16.12.2005 22.12.2005 29.12.2005 Näyte 1 (+) A. fumigatus 1 CFU A. fumigatus 1 CFU (+) - - - - - - - Näyte 2 (+) + + - - - - - - - - Näyte 3 (+) + - - A. versicolor (+) - - - - - - 23.11.2010 17

Sieniviljelynäytteet limakalvoilta Kaikki osaston potilaat, kolme kertaa seurantaajan kuluessa: suu, molemmat sieraimet 24 potilasta, 105 näytettä Kaikki 70 nenänäytettä negatiivisia Suu: - 18 negatiivista - 17 positiivista (C. albicans 11, muu hiiva 5, Aspergillus niger 1 vanha aspergillusdg) 23.11.2010 18

Kantasolusiirtoyksikön tapaus: Tarkistuksen viisivaihetta 5. Sieni-infektiot 4. Limakalvokolonisaatio 3. Sieniviljelyt ja itiömittaukset 2. Hiukkasmittaukset 1.Ilmastoinitikoneen toiminta 23.11.2010 19

Sieni-infektiot osastolla 11 Seuranta-ajan kuluessa osastolla hoidettiin 55 potilasta Hoitojakson pituus km 17.1 vrk Tehtiin 15 allogeenista ja 7 autologista siirtoa Akuuttia käänteishyljintää hoidettiin 11 potilaalta Aspergillusinfektoita ei ole havaittu 23.11.2010 20

Rakennusprojektit ja sairaalahygienia Sairaalassa tehtävät kunnossapito, huoltotyöt ja peruskorjaustyöt ovat usein ongelmallisia, jos potilaita hoidetaan samoissa tiloissa sairaalahygieniayksikkö arvioi riskejä yleensä joudutaan tekemään kompromisseja Tila- ja varustussuunnitteluun otetaan tarvittaessa kantaa yleensä toiminnan miettiminen hyvänä apuna Väistötilat huomioitava jo suunnitteluvaiheessa Rakennustöiden aikaista pölykontaminaatiota seurataan rakennusalueeseen rajoittuvat yksiköt rakennussiivous on eri tasoa kuin sairaalan tiloilta vaadittava siisteys ja pölyttömyys Uusien sairaaloiden suunnittelussa mietittävä myös infektioriskit erityisosastojen suunnittelu: leikkaussalit, infektiosairauksien osastot, elinsiirto-osastot, hematologiset osastot 23.11.2010 21

Sairaalarakennuksen tilaluokittelu (Valsai projekti) Sairaaloiden tilat luokitellaan neliportaisesti Luokka 1 tiloissa ei lääketieteellisiä toimintoja esim. toimistotilat Luokka 2 tiloissa ei avaita ihoa tai limakalvoja merkittävässä määrin vuodeosasto, fysioterapia, radioisotooppitutkimukset, endoskopia Luokka 3 ihoa tai limakalvoa viilletään merkittävästi, potilaiden infektioherkkyys jonkin verran lisääntynyt ensiapu, synnytysosastot, päiväkirurgia, kirurgiset vuodeosastot puhdas välinehuolto Luokka 4 tiloissa suoritetaan elintoimintojen kannalta kriittisiä toimenpiteitä, tai potilaiden infektioherkkyys selvästi lisääntynyt leikkaussalit, immuunipuutteisten potilaiden hoitotilat, teho-osastot steriilin tavaran käsittely ja varastointitilat 23.11.2010 22

ICRA kaavio. (ICRA=Infection Control Risk Assessment) Rakennusprojektin laatu Potilaan riskiryhmä A B C D Matala I II II III/IV Keskinkertai nen I II III IV Korkea I II III/IV IV Korkein II III/IV III/IV IV 23.11.2010 23

Yhdysvaltalaiset HICPAC suositukset terveydenhuoltoyksiköiden ympäristön aiheuttamien infektioiden kontrolloimisesta Julkaistu 2003 Noin 250 sivua ja 1500 lähde viittausta Ottaa kantaa sairaalaympäristön aiheuttamiin infektioriskeihin ilma, vesi, puhdistus, ympäristönäytteiden otto, pesulatoiminta, eläimet ja jätehuolto Löytyy seuraavasta osoitteesta: www.cdc.gov/ncidod/hip/enviro/guide.htm infektioinfo/sairaalahygienia/hicpac 2003 sairaalaympäristö ohjeet 23.11.2010 24

Infektioiden torjunnan kannalta selviä ongelmia Monen potilaan huoneet erilaiset valvomot, avotilalliset teho-osastot, heräämöt esim. MRSA tai tuberkuloosi altistaa suuren joukon potilaita Pitäisi arvioida eristyshuonetarve/teho-osastopaikkaa kohden tulisi olla : esim. valtakunnallinen standardi Ahtaat paikat vuoteiden välin mitoitus tulisi olla riittävä Yhteiset WC- ja pesutilat Piilotetut hygieniaratkaisut: kuka löytää käsihuuhteen Seinien sisäiset putkistot yms. korjaustyöt hankalia Ilmastointikanavien puhdistusoperaatiot Liian vähäiset huoltotilat 23.11.2010 25

Infektioiden torjunnasta vastaavat henkilöt ja laitossuunnittelu Laitosinfektioiden torjunta tulisi ottaa huomioon jo projektin suunnitteluvaiheessa Hygieniavastaavien/ hygieniahoitajien/ infektiolääkäreiden konsultaatiot Tieto miten rakennusprojektit etenevät Tiivis yhteistyö käyttäjien kanssa Piirustusten luku, korjausrakentamisessa tutustuminen paikan päällä alueeseen Haitat laitoksen muulle toiminnalle, erityisesti hygienianäkökohta Suuren riskin alueet erityistarkasteluun Toimenpidetilat, puhtaat tilat, teho-osastot, valvontaosastot, immuunipuutteisten potilaiden tilat Kirjoitetaan tarvittaessa lausunto Tulee tuoda esiin infektioiden torjunnan kannalta keskeiset asiat laitosten suunnittelussa 23.11.2010 26

Infektioiden torjunnan kannalta ihanneosasto Tilaa riittävästi Osaston koko n. 15-20 potilasta Hyvä ilmanvaihto, tarpeisiin nähden riittävä ilmansuodatus Kosteat tilat, vesijohtojärjestelmät, viemäröinti asiallisesti rakennettu Käsihuuhteiden käytön helppous mietitty suunnitteluvaiheessa Potilasliikenne, puhtaiden tavaroiden ja likaisten tavaroiden liikenteet erotettavissa Osasto helppo pitää puhtaana: pintamateriaalit, yläpinnat, siivous Riittävästi desinfioivia pesukoneita 23.11.2010 27

Infektioiden torjunnan kannalta edulliset tilat Yhden hengen huoneet Potilashuoneessa oma WC ja suihkutila Osastolla ei mahdollisuuksia ylipaikkoihin Puhdas ja likainen huoltoliikenne erotettu Riittävästi säilytystiloja Hyvä ilmastointi (HEPA?) Infektioiden torjunnan kannalta järkevät tehoja valvontaosastot moduuliratkaisut 1-2 hengen eristyspaikkojen tarve määritelty 23.11.2010 28

Yhden hengen huone vs. monen potilaanhuone: kustannukset* Yhden hengen huone perustamiskustannukset toimintakustannukset käyttöaste sairaalassaoloaika hoitovirheet ja niiden kustannukset Monen potilaan huone perustamiskustannukset toimintakustannukset epäselvä käyttöaste sairaalassaoloaika hoitovirheet ja niiden kustannukset *Lähde Chaudbury et al.the use of single patient rooms vs multiple occupancy rooms in acute care enviroments 2003 23.11.2010 29

Yhden hengen huone vs. monen potilaanhuone: infektioiden torjunta* Yhden hengen huone sairaalainfektiot potilassiirrot sairaalassaoloaika palovammapotilaiden infektiot Monen potilaan huone infektiopotilaiden eristystarve sairaalassaoloaika sairaalaripuli WC-avuntarve sairaalaripuli *Lähde Chaudbury et al.the use of single patient rooms vs multiple occupancy rooms in acute care enviroments 2003 23.11.2010 30

Yhden asukkaan/potilaan huoneet (Jolley S Nursing standard 2005;20:41-48) Mahdolliset edut Unirauha Yksityisyys Tietosuoja Tehokas infektioiden torjunta Vähemmän tarvetta huoneen vaihtoon Huone sopii kaiken ikäisille ja molemmille sukupuolille Rauhallisempi ympäristö Mahdolliset haitat Vaikeasti sairaiden potilaiden valvonta hankalampaa Turvallisuus vaikeammin toteutettavissa Vertaistuki puuttuu tai on vähäisempää Yksinäisyyden ja eristämisen tunteet Sitoo enemmän henkilökuntaa Vähemmän henkilökunta kontakteja 23.11.2010 31

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA: Ignaz Semmelweiss 23.11.2010 32

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA: Ignaz Semmelweiss 1842 Semmelweissin osastolla kuoli 15 % äideistä lapsivuodekuumeeseen yli 500 äitiä/vuosi yhdellä osastolla analysoi tilanteen huolellisesti keskittyi käsihygieniaan vesipesu ei riitä suositti klooripitoista käsihuuhdetta kuolleisuus laski muutamaan prosenttiin Semmelweiss joutui riitoihin eikä asiaan uskottu asiaan 23.11.2010 33

Käsihygienian interventio-1847-ignaz Semmelweis: vaikutus synnyttäneiden äitien lapsivuodekuolleisuuteen 23.11.2010 34

Käsihuuhdevälineet 1847-2006 23.11.2010 35

Käsihygienian tehostamisen vaikutus sairaalainfektioiden esiintymiseen (Pittet el al 2000 Lancet) 60 50 40 30 20 10 MRSA tartuntojen väheneminen Sairaalainfek tioiden väheneminen 0 1994-1997 23.11.2010 36

Suomen yliopistosairaaloiden käsihuuhdekulutus vuosina 2000 2009* 10 l / 100 hoitopäivää 8 6 4 2 KYS Meilahti OYS TAYS TYKS 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 *Meilahden ja KYS:n luvuissa vain vuodeosastokäyttö 23.11.2010 37

Clostridium difficile (CD) Anaerobinen, gram positiivinen bakteeri Yli 100 erilaista kantaa tunnistettu 20-60 % vastasyntyneistä ja imeväisistä kantaa suolistossaan 3 %:lla terveistä aikuisista Osa kannoista tuottaa toksiineja enterotoksiini A sytotoksiini B Toksiineja tuottamattomien kantojen ei katsota aiheuttavan infektioita Kestää alkoholipohjaisia käsihuuhteita Itiöt kontaminoivat potilashuoneen,wc ja suihkutilat Yleisin sairaalapotilaiden antibioottiripulin aiheuttaja 23.11.2010 38

Antibioottiripuli C.difficile HUS piirissä 2008 2000-luvun alussa maailmaan ilmaantui uusi äkäisempi bakteerikanta 027 HUS:n sairaanhoitopiirissä 2008: 3018 C.difficile episodia Potilaskuolleisuus (pt vain kertaalleen) 027, 16.4 % (99 kuollutta/603 potilasta) muut kannat 9.9% (239 kuollutta/2415 potilasta) Uusiutuminen 027 infektio uusiutuu noin joka 1/3:lla potilaalla 2 kuukauden aikana muiden kantojen aiheuttamat infektiot uusiutuvat noin puolet harvemmin O27-kantaan liittyy noin 2x korkeampi kuolleisuus ja kaksinkertainen uusiutumisen riski infektio aiheuttaa merkittävää haittaa terveydenhuollolle HUS alueella tehty aktiivia torjuntatyötä 2007 lähtien 23.11.2010 39

C.difficile löydökset HUS piirissä Lähde HUSLAB E.Tarkka 350 300 250 200 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 23.11.2010 40 2008 2009 2010

C.difficile HUS piirissä kehitys 2008 2009 Mitä tapahtui lukujen valossa 1123 C.difficile episodia vähemmän 593 sairastunutta potilasta vähemmän 98 C.difficile kuolemaa (30 vrk) vähemmän 346 uusiutunutta infektiota vähemmän Kustannusten säästöä HUS sairaaloiden keskimääräinen difficile hoidon kustannus 2300 episodikustannusten vähenemä 2.6 miljoonaa * * Nina Agthe pro gradututkielma 2009 Kuopion Yliopisto 23.11.2010 41

Potilaan hoidossa käytettyihin välineisiin liittyvät infektiot Tiettyihin hoitovälineisiin liittyy lisääntynyt infektioriski Verisuonikanyylit perifeeriset keskuslaskimokanyylit Hengityskonehoidot ECMOt, sydänpumput, apusydämet Virtsatiekatetrit Dialyysihoidot Yleinen periaate poista tarpeettomat kanyylit ja katetrit mahdollisimman nopea operaation jälkeinen ekstubaatio Yksityiskohtaisia ohjeita sairaanhoitopiireissä mm. HUS:n sairaalahygieniakansio: 8. Hoitoon liittyvä infektioiden torjunta 8.1 Intuboidun tai trakeostomoidun potilaan hoito-ohjeet 8.2 Keskuslaskimo- ja valtimokatetreihin liittyvien infektioiden ehkäisy 8.3 Hemodialyysiveritien hoito-ohje ja niihin liittyvien infektioiden ehkäisy 8.4 Potilaan valmistaminen leikkaukseen 8.5 Leikkaushaavan hoito 8.6 Virtsarakon katetrointiohje 23.11.2010 42

Sairaalatilojen ilmastointiratkaisuista:hicpac suositukset 2003 Laminaarivirtaus leikkaussalissa ei ole osoitettu vähentävän haavainfektioiden määrää UV-säteilytys leikkaussalissa ei ole osoitettu vähentävän kirurgisten haavainfektioiden määrää Laminaarivirtaus suojaeristyshuoneessa tulokset ristiriitaisia hyödystä 23.11.2010 43

Lämmitys- ja jäähdytyskiertoilmalaitteet Huonekohtaisilla jäähdytysjärjestelmillä on riski kontaminoitua Legionella, Aspergillus mm. Lämmitys, jäähdytys ja kosteus pitäisi yrittää säädellä siten, ettei huonekohtaisia järjestelmiä käytettäisi Jos käytetään, niin ilma, joka kiertää jäähdyttimen kautta, tulee suodattaa tai mahdolliset mikrobit tulee pyrkiä tuhoamaan muilla keinoin Elinsiirto-osastoilla, hematologisilla osastoilla tai leikkaussaleissa ikkunat pidetään suljettuina 23.11.2010 44

Avoimia kysymyksiä Antimikrobiaaliset pintamateriaalit teho, tarve, puhdistettavuus, hinta, liukkaus, käyttökokeilut Liikuteltavat suodattimet ja desinfektiolaitteet (HEPA, fotokemialliset, otsonointilaitteet) tarve, teho, hyöty, hinta Automaattihanat hyödyt vs haitat 23.11.2010 45

Meilahti Projektit 4 3 2 6 7 1 5 23.11.2010 46

Kolmiosairaala 23.11.2010 47