Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM2010-00506 PO Airas Sakari(SM) 30.11.2010 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Neuvoston päätelmät rahapeliasioista jäsenmaissa U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys neuvoston päätelmistä koskien rahapeliasioita jäsenmaissa. Hallitusneuvos Katriina Laitinen Lainsäädäntöneuvos Sakari Airas LIITTEET Perusmuistio SM2010-00504
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi sisämarkkinat, palvelujen vapaa liikkuvuus TEM, UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, VM, VNEUS, YM
Sisäasiainministeriö PERUSMUISTIO SM2010-00504 PO Airas Sakari(SM) 30.11.2010 Asia EU/Neuvoston päätelmät rahapeliasioista jäsenmaissa Kokous Kilpailukykyneuvosto 10.12.2010 Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: - - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Puheenjohtaja antoi luonnoksen neuvoston päätelmistä 26.11.2010. Käsittelyn tarkoituksena on luoda neuvoston päätelmät rahapelisektorilla jäsenvaltioiden kesken. Tämä on ensimmäinen kerta, kun rahapelisektorilla valmistellaan neuvoston päätelmiä. Aiemmat puheenjohtajavaltiot ovat antaneet puheenjohtajavaltion edistymisraportin. Belgia aloitti puheenjohtajakautensa tuomalla työryhmän käsittelyyn edistymisraporttimuodossa olleen asiakirjan. Kesken asiakirjan käsittelyn puheenjohtaja muutti kuitenkin asiakirjan muodoltaan neuvoston päätelmiksi. Asiakirjaa on viimeksi käsitelty lyhyellä varoitusajalla sisämarkkinaneuvosten kokouksessa 26.11.2010. Puheenjohtaja pöytäsi viimeisimmän asiakirjaversion 30.11.2010 iltapäivällä. Asia siirtyy Coreperiin 1.12.2010 ja neuvostoon 10.12.2010. Euroopan komissio on myös aktivoitunut alueella indikoimalla antavansa konsultaatiopaperin tai vihreän kirjan myöhemmin vuoden 2010 aikana tai vuoden 2011 alussa. Komissiossa on kuitenkin sisäisiä ristiriitoja asian käsittelyssä. Asiakirjat: Neuvoston päätelmäluonnos 16886/10 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely:
2(8) Kyseessä on näkemysten yhteensovittamista koskeva asiakirja, joka laaditaan neuvoston päätelmien muotoon. Käsittelijä(t): SM/PO, Sakari Airas p. 071 878 8580, 040 560 9102 Poha, Jouni Laiho, p. 07187 81844, 040 547 1041 Poha, Saaramia Varvio p. 07187 81881, 050 456 0814 Suomen kanta/ohje: Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmäehdotuksen, jossa kuvataan jäsenmaiden kesken käytävää vuoropuhelua rahapelaamiseen liittyvistä kysymyksistä. Tällä hetkellä Suomen rahapelijärjestelmä on muodollinen toimilupajärjestelmä, joka perustuu yksinoikeustoimijoihin. Hallituksen esityksessä (207/2010 vp.) ehdotetaan siirryttäväksi nykyisestä muodollisesta toimilupajärjestelmästä lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään. Suomi katsoo, että on sinänsä hyödyllistä keskustella EU:n puitteissa keinoista, joilla voitaisiin hakea pitemmällä tähtäyksellä rahapelitoiminnalle johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta yksittäisten EU-tuomioistuimen ratkaisujen sijaan. Lisäksi Suomi pitää hyödyllisenä, että työryhmäkeskusteluissa kuullaan kootusti jäsenvaltioiden näkemyksiä rahapeleihin liittyvistä kansallisista erityispiirteistä. Näin voidaan paremmin hahmottaa kansalliset eroavaisuudet. Muutamat maat ovat suunnittelemassa pelimarkkinoiden vapauttamista. Niistäkin jäsenvaltioista, jotka suunnittelevat pelimarkkinoiden vapauttamista, osa säilyttää ainakin joitain pelikategorioita monopolijärjestelmän alaisena, sekä enemmistö jäsenvaltioista pitää yksinoikeusjärjestelmää parhaana tapana saavuttaa tuomioistuinten kannanottojen sisältämät tavoitteelliset käsitykset. Pääasiallinen sisältö: 1. Kohdassa viitataan EU:n perustamissopimuksiin ja oikeuskäytäntöön. (Suomi pitää viittausta EU:n perustamissopimukseen ja oikeuskäytäntöön erittäin tärkeänä.) 2. Euroopan tasolla on tarvetta käydä rahapelejä koskevaa keskustelua erityisesti onlinerahapelien alalle. 3. Erityisesti online-rahapelit aiheuttavat maailmanlaajuisia haasteita, mikä tulisi huomioida. 4. Kohdassa viitataan aikaisempien neuvoston työryhmien työhön. 5. Neuvoston päätelmät suhtautuvat positiivisesti komission sisämarkkinaosaston laajan konsultaatioasiakirjan laatimiseen, joka koskee online-rahapelejä.
6. Rahapelien alalla on erilaisia rajat ylittäviä haasteita. Jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että edistystä voidaan saavuttaa, jotta haasteet voidaan ratkaista. I. Kansallisen valvontaviranomaisen rooli 7. Rahapelimarkkinoiden tehokas valvonta edellyttää kansallisen lainsäädännön perusteella perustettuja valvontaviranomaisten olemassa oloa. 8. Valvontaviranomaiselle kuuluu seuraavat tehtävät: - mikäli rahapelien lisenssejä jaetaan, se tulee perustua läpinäkyvään, objektiiviseen ja ei syrjiviin kriteereihin, jotka ovat yhtenevät Euroopan Union tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa; - varmistaa, että rahapelejä tarjoavat yhteisöt toimivat erityisten lisenssi ehtojen mukaisesti (mikäli sellaiset ovat voimassa); - regulatorisen järjestelmän toimeenpano kansallisella tasolla. 9. Kun otetaan huomioon kansalliset viranomaiset, seuraavat potentiaaliset tehtävät voisi myös kuulua valvontaviranomaiselle: - poliittisten ja lakiasäätävien toimijoiden neuvominen rahapelipolitiikasta ja pelaajien suojelusta - urheiluvedonlyönnin ja yleisesti ottaen rahapelien eheyden ylläpitäminen - arvioidaan uusien pelien sosiaalisia vaikutuksia yhteiskunnalle ja niiden vaikutuksia kuluttajien terveyteen ja käyttäytymiseen, kuten pelien arviointia silloin kun ne tuodaan markkinoille - kolmannen rahanpesu direktiivin vaatimusten implementointi kansalliseen lainsäädäntöön. II. Valvontaviranomaisten välinen yhteistyö 10. Erilaisten rajat ylittävien haasteiden käsitteleminen vaatii jäsenvaltioilta sekä mahdollisilta kolmansilta mailta lähempää yhteistyötä. 11. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö näyttää vaativan laajuuden, mahdollisuuksien ja mekanismien määrittelemistä seuraavista seikoista: a) tietojen jakaminen rahapeliyhteisöistä; b) kuluttajien ja alaikäisten suojelu sekä pelien yhtenäisyyden varmistaminen; c) tarpeettomien hallinnollisten taakkojen minimointi, mikäli mahdollista; d) parhaimpien käytäntöjen identifiointi ja jakaminen esimerkiksi pelaajien suojelusta, tehokkaan valvonnan mahdollistavista teknologisista välineistä ja vastuullisista rahapelaamisen toimenpiteistä. 12. Sisämarkkinoiden informaatiojärjestelmä voisi tulla käytännölliseksi välineeksi nopeuttaakseen tätä hallinnollista yhteistyötä. III. Loton ja siihen liittyvien pelien yhteiskunnallinen tuki 13. Jäsenvaltioilla on erityyppisiä valtion ylläpitämiä tai valtion toimivaltaisen viranomaisen lisenssioimia lottoja. 14. Muutamat jäsenvaltiot väliaikaisesti tai pysyvästi valtuuttavat pienemmän mittaluokan lottoja hyväntekeväisyyttä tai filantrooppista tarkoitusta varten. Samalla tavalla tietyt jäsenvaltiot sallivat muiden sattumaan perustuvien pelien rahoittavan näitä kohteita. 3(8)
4(8) 15. Erityisesti valtion ylläpitämästä lotosta tai valtion toimivaltaisen viranomaisen lisenssioimasta lotosta tuleva tuki on tärkeää yhteiskunnalle, koska sillä rahoitetaan esimerkiksi yleisen edun piiriin kuluvia hankkeita, joko suorasti tai epäsuorasti. 16. Tämä erityinen merkitys pitäisi tunnustaa keskusteluissa Euroopan tasolla. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Poikkihallinnollinen valmistelukokous 12.11.2010 Sisämarkkinajaosto 29.11.2010. EU-ministerivaliokunta 3.12.2010 E-kirjelmä lähetetään 30.11.2011 Suuri valiokunta 3.12.2011 (osana kilpailukykyneuvoston asioiden esittelyä) Käsittely Euroopan parlamentissa: - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: - - Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Johdanto Tässä muistiossa pyritään kokoamaan yhteen rahapelitoimintaan liittyvää asiakokonaisuutta huomioiden tuleva neuvostotyöskentely sekä työryhmässä että sisämarkkinaneuvostossa, komission valvontamenettelyt ja kansalliset arpajaislakihankkeet. EU:lla ei ole yhteisötason rahapelialaa koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sisältää käytännössä ainoat alaa koskevat oikeusohjeet. Rahapelitoimintaa koskevat kysymykset liittyvät EU:n palvelujen tarjoamisen vapauteen eli SEUT 56 artiklaan, jonka mukaan kiellettyjä ovat rajoitukset, joilla rajoitetaan toiseen jäsenmaahan sijoittautuneen palvelun tarjoajan oikeutta tarjota palvelujaan myös muissa jäsenvaltioissa. Rahapelitoimintaan liittyvän vakiintuneen tuomioistuinkäytännön mukaan rajoitukset tähän perusvapauteen voivat kuitenkin olla hyväksyttäviä, jos niitä voidaan perustella yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä (kuten kuluttajansuoja, petosten ehkäisy ja ongelmapelaamisen ehkäisy). Rajoitukset eivät kuitenkaan saa rajoittavuudellaan ylittää sitä, mikä on välttämätöntä takaamaan tavoiteltu päämäärä (suhteellisuusperiaate).
5(8) Lisäksi rajoitusten tulee olla syrjimättömiä (syrjimättömyysperiaate). Rahapelitapauksissa onkin usein kysymys siitä, että yleisen edun mukainen poikkeusperuste on selkeästi olemassa, mutta harkittavaksi jää, onko sen turvaamiseksi valittu suojakeino oikeasuhtainen ja syrjimätön. Ensimmäinen merkittävä yritys lainsäädännön aikaan saamiseksi tapahtui UK:n aloitteesta vuonna 1986. Silloiset jäsenvaltiot eivät kuitenkaan olleet valmiita hyväksymään yhteisötason lainsäädäntöä. Edinburghin huippukokouksessa joulukuussa 1992 CION joutuikin ilmoittamaan, ettei se aio valmistella rahapelejä koskevaa lainsäädäntöä. Sisämarkkinakomissaari Bangemann ilmoitti samassa yhteydessä CIONin kannan olevan, että pelejä on pidettävä Rooman sopimuksessa tarkoitettuina palveluina. Tiedonannossa huomautettiin, että yhdentymisen edetessä ja teknologian avartaessa markkinoita, CION ei sulje pois mahdollisuutta arvioida asiaa uudelleen. Tämän jälkeen CION valmistelikin sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiiviehdotuksen, ehdotuksen markkinointiasetukseksi ja viimeksi ehdotuksen palveludirektiiviksi. Kaikkien näiden säädösehdotusten soveltamisalaan oli sisällytetty myös rahapelitoiminta. Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät kuitenkaan olleet valmiita ottamaan rahapelialaa näiden säädösten soveltamisalaan ja jatkovalmistelussa rahapeliala jätettiinkin soveltamisalojen ulkopuolelle. Komissaari Barnier on kiinnostunut rahapelialueesta, ja tullee olemaan aktiivinen alueella toimikautensa ajan. Sekä neuvostotyöskentelyssä, komission valvontamenettelyissä että kansallisessa arpajaislakihankkeessa Suomen kansallisena lähtökohtana on hallitusohjelmassa määriteltyjen rahapelipolitiikan linjausten toteuttaminen. Hallitusohjelman mukaan hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien rajoittamiseksi, rikollisuuden torjumiseksi ja rahapelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttämiseksi muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä sen takaamiseksi, että viranomaisilla on riittävät voimavarat laittomaan pelitoimintaan puuttumiseksi. Rahapelitoiminta on siihen liittyvien erityisten rikos- ja pelihaittariskien vuoksi sellaista erityistä taloudellista toimintaa, jonka suhteen on jatkossakin sallittava kunkin jäsenvaltion historialliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja uskonnolliset lähtökohdat huomioon ottavat välttämättömät kansalliset poikkeukset palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta. Lähtömaaperiaate soveltuu huonosti rajat ylittävään rahapelitoimintaan, koska tällaisen toiminnan valvonnan osalta ei ole riittävää pelkkä toiminnan varsinaisessa järjestämispaikassa tapahtuva valvonta, vaan tarvitaan myös pelaajan oleskelupaikassa tapahtuvaa valvontaa. Pelihaitat ilmenevät nimenomaan pelaajan oleskelupaikassa. Viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt internetpelaaminen on nostanut erityisesti esiin tarpeen keskittyä pelaajien suojelemiseen esim. ikärajojen ja markkinoinnin rajoitusten keinoin. Etenkin rajat ylittävässä pelitarjonnassa pelaajien suojeleminen olisi erityisen keskeistä. EU:n ja EFTA:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö EU:n tuomioistuin on useissa asioissa antamissaan ratkaisuissa todennut, että jäsenvaltio voi ylläpitää rahapelitoimintaan liittyviä rajoituksia (ks. esim. C-275/92 Schindler, C- 124/97 Läärä, C-67/98 Zenatti, C-6/01 Anomar, C-243/01 Gambelli ja C-338/04 Placanica ym.).
Tuomioistuin on päätöksissään määritellyt ne edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta yksinoikeus olisi yhteensopiva EU:n perustamissopimuksen säännösten kanssa. 6(8) EFTA:n tuomioistuin on antanut kaksi merkittävää rahapelialaa koskevaa ratkaisua (E- 1/06 ja E-3/06). Tuomioistuin on katsonut ensinnäkin, että Norjan lainsäädäntö ei ole ristiriidassa ETA-sopimuksen kanssa, vaikka Norjassa raha-automaattitoiminta on annettu yksinoikeudella Norsk Tipping As- nimisen valtionyhtiön hoidettavaksi. Toisessa myös Norjan lainsäädäntöä koskevassa tapauksessa tuomistuin on katsonut, että yhtäältä hevoskilpailujen vedonlyöntiä koskeva yksinoikeus ja toisaalta eräitä muita rahapelimuotoja koskeva yksinoikeus voivat olla ETA-sopimuksen palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta koskevien määräysten mukaisia, mikäli sääntely täyttää yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja kyseisessä ratkaisussa asetetut edellytykset. Valvontamenettelyt CION on aloittanut urheiluvedonlyönnin järjestelyihin liittyvän valvontamenettelyn useita jäsenvaltioita (Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Unkari) vastaan. Urheiluvedonlyöntiin liittyen CION on toimittanut perustellun lausunnon kaikille em. kuudelle jäsenvaltiolle. Suomen osalta on kysymys lähinnä urheiluvedonlyönnin markkinoinnista. Seuraavaksi komission tulee päättää mahdollisten rikkomuskanteiden nostamisesta em. maita vastaan. Lisäksi se on aloittanut valvontamenettelyn Ranskaa vastaan hevosvedonlyönnin järjestelyistä ja Itävaltaa vastaan kasinopelijärjestelyistä. Kansallinen arpajaislakihanke Kansallisen arpajaislakihankkeen ensimmäisen vaiheen teemoja ovat olleet rahapelien ikäraja ja pelaajan täysi-ikäisyyden varmistaminen, rahapelien markkinointi, luvattoman rahapelin toimeenpanon ja lainvastaisen rahapelin markkinoinnin kieltäminen ja uhkasakko sekä rahapelitoiminnan yhteydessä tehdyn arpajaisrikoksen ankarammin rangaistava tekomuoto. Toisen vaiheen teemoja ovat toimilupajärjestelmä, rahapeliyhteisöjen ohjaus, pelaajien tunnistaminen, lupa- ja valvontaviranomaisen organisointi ja resursointi sekä peliongelmien seurannan, tutkimuksen, ehkäisyn ja hoidon voimavarat. Hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi on suomalaisen rahapelipolitiikan oltava johdonmukaista. Tämän vuoksi neuvostotyöskentelyssä esitettävien Suomen kantojen on oltava yhteensopivia kansallisen arpajaislakihankkeen toisessa vaiheessa tehtävien suomalaisen rahapelijärjestelmän perusteita koskevien linjausten kanssa. Koska kansallinen arpajaislakihanke ja neuvostokäsittely liittyvät siis sisällöllisesti kiinteästi toisiinsa, arpajaislakihankkeen ohjausryhmän linjaukset tulee ottaa huomioon neuvostotyöskentelyyn osallistuttaessa. Neuvostotyöskentelyyn osallistuminen Jokaisella jäsenvaltiolla on omat lainsäädännölliset erityispiirteensä ja omat intressinsä suojeltavana. Tämä huomioon ottaen voisi olla tarkoituksenmukaista edetä minimiagendalla, jolloin käsittelyyn tulisivat vain ne asiaryhmät, joista voidaan olettaa yhteisymmärryksen syntyvän. Kysymys kulminoituu aina siihen, missä määrin jäsenvaltiot ovat valmiit sallimaan rajat ylittävän pelitarjonnan tulon omille markkinoilleen. Kysymys on erityisesti pelitoiminnan valvonnan tehokkuudesta sekä sosiaalisten ja terveydellisten haittojen torjumisesta. Pelisektorin avautuminen merkitsisi todennäköisesti alan toimijoiden keskittymistä sellaisiin maihin, jotka asettavat
7(8) sijoittautumiselle ja pelien tarjonnalle vähäisimmät esteet. Tästä seuraisi, että pelien tuotoista kertyvät pääomat kasautuvat näihin maihin tai itsehallinnollisille alueille ja pelitoiminnasta aiheutuvat haitat jäisivät niiden maiden kannettaviksi, joista enimmät pelaajat ovat. Suomen strategiaa asian työryhmätyöskentelyssä tulee ensisijaisesti suunnitella niiden pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kannalta, jotka liittyvät rahapelialan yksinoikeuksien säilyttämiseen. Vaikka EU:n tuomioistuimen ja EFTA:n tuomioistuimen tähänastisen oikeuskäytännön mukaan yksinoikeusjärjestelmän ylläpitäminen on mahdollista, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön varaan jättäytyminen sisältää tulevaisuuden uhkien ennakoimisen kannalta riskejä. On kuitenkin oletettavaa, että pitkälle menevä harmonisointi johtaisi mieluumminkin rahapelialan jonkinasteiseen avautumiseen kilpailulle kuin sen säilymiseen kansallisten suljettujen markkinoiden järjestelmänä.
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi
COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Brussels, 29 November 2010 16886/10 LIMITE MI 500 ECOFIN 772 EF 190 ETS 11 JUR 496 SPORT 24 COMPET 397 NOTE From: Presidency/General Secretariat To: Permanent Representatives Committee (Part 1) Subject: Framework for gambling and betting in the Member States of the European Union - Draft Council conclusions 1. Delegations will find in the Annex Draft Council conclusions on the framework for gambling and betting in the Member States of the European Union as agreed by the Working Party Establishment and Services. 2. The Permanent Representatives Committee is invited to approve the transmission of the Annex to the Council for adoption on 10 December 2010. 16886/10 CDP/ll 1 DG C I A LIMITE EN
ANNEX DRAFT COUNCIL CONCLUSIONS ON THE FRAMEWORK FOR GAMBLING AND BETTING IN THE MEMBER STATES OF THE EUROPEAN UNION THE COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION, 1. CONSIDERING the EU treaties and the relevant jurisprudence of the Court of Justice of the European Union; 2. RECALLS the need for a discussion on the European level on gambling services and issues related to gambling services, in particular with regard to online gambling which is a service in principle accessible in various Member States. 3. NOTES that online gambling services by their very nature pose global challenges which should also be taken into account; 4. UNDERLINES the relevance and usefulness of the Council working group and its discussions during the French, Czech, Swedish and Spanish presidencies which have allowed for an enhanced understanding among the Member States and a reflection on the future of their gambling policy; 5. WELCOMES the announcement of a broad consultation by the European Commission on online gambling in the internal market which will allow for an in-depth discussion on issues raised by on-line gambling services in particular; 6. RECOGNISES that Member States are confronted with different cross-border issues, and AGREES that progress can be achieved in order to tackle them; 16886/10 CDP/ll 2 ANNEX DG C 1 A LIMITE EN
I. ROLE OF REGULATORY PUBLIC AUTHORITIES 7. The need to effectively regulate gambling services requires that Member States supervise the provision of gambling services in their territories through regulatory public authorities, established according to national legislation. 8. The following tasks could be undertaken by such authorities: - If the allocation of gambling licenses is applicable, the allocation of such licenses according to transparent, objective and non-discriminatory criteria in accordance with the jurisprudence of the Court of Justice of the European Union. - Ensuring operators comply with the specific licensing conditions (if applicable) - Enforcement of the regulatory regime through effective measures at the national level. 9. Taking into account the role of other domestic authorities the following potential tasks could also be considered for the regulatory public authorities: - Advising the political and legislative actors about the gambling policy and player protection - To check the integrity of sport betting and gambling in general. - Impact assessment, including in terms of the social impact on society and their effects on consumer health and behavior, of new games as well as the evaluation of games once they are brought on the market - Implementation of the requirements of the national legislation transposing the Third Money Laundering Directive. II. COOPERATION BETWEEN REGULATORY AUTHORITIES 10. The cross-border nature of the different issues requires Member States to work more closely together, and with third countries where appropriate, in order to address them. 16886/10 CDP/ll 3 ANNEX DG C 1 A LIMITE EN
11. Cooperation between the Member States seems required to assess the scope, possibilities and mechanisms, in order: (a) (b) (c) (d) to share information on gambling operators to protect consumers, minors and ensure the integrity of games to minimize, where possible, any unnecessary administrative burdens to identify and share best practices in relation to for example player protection, technological tools for effective regulation and responsible gambling measures. 12. The Internal Market Information system could become a useful tool in order to facilitate this administrative cooperation. III. SOCIETY THE SUSTAINABLE CONTRIBUTION OF LOTTERY AND RELATED SERVICES TO 13. RECALLS that all EU Member States have different types of state lotteries or licensed by the competent state authorities, providing lottery services. 14. NOTES that a few Member States temporarily or permanently authorize smaller scale lotteries for the benefit of charitable or philanthropic purposes. In the same manner, certain Member States allow for other games of chance to fund such benefits. 15. RECOGNIZES that contributions, in particular from state lotteries or lotteries licensed by the competent state authorities play an important role for society, via for example the funding of good causes, directly or indirectly where applicable. 16. AGREES that this specific role should be recognized in discussions at the European level. 16886/10 CDP/ll 4 ANNEX DG C 1 A LIMITE EN