Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit

Samankaltaiset tiedostot
Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Kokeilukulttuurin voima.

Ekologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit. Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Viitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Ihmisen luontosuhde ja ympäristöfilosofia

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Tutkimustiedosta päätöksentekoon

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari

Konseptit osana yhdyskuntien strategista eheyttämistä Tapaus Nurmeksen Asemapuisto

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Vuorovaikutteinen Natura-arviointiprosessi ja ennakollinen ohjaus

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

STRATEGINEN KUMPPANUUS KANSAINVÄLINEN KATSAUS

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

EU-lainsäädännön vaikutus Suomen ympäristölainsäädäntöön. Mika Seppälä Korkein hallinto-oikeus

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Natura-arvioinnin sisällöt

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonvarayhdyskunnat

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoitusprosessin aikana

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun?

7 KYSYMYSTÄ KESTÄVYYSTIETEESTÄ Janna Pietikäinen Kestävyystieteen instituutti Helsingin yliopisto

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Vain vahvat selviytyvät?

Zonation merialuesuunnittelussa

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

EKOLOGINEN HYVITYS VIHERPESUA VAI PESUNKESTÄVÄÄ VIHREYTTÄ?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Argumenta : Biomassojen kestävän käytön hallinta: Painostusohjaus biotuotteistamisen sääntelyssä Ari Lehtinen, Itä-Suomen yliopisto

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

KAAVOJA ILMAN HAAVOJA 2

Luonnon monet kasvot:

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ. Kalastuslakipäivät

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Luonnonvarakiistojen sovittelun kokeilu Koitajoella

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Luontoselvitysten tilaaminen. Luonnonsuojeluyksikkö

Kankaan liito-oravaselvitys

Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittamisesta

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

Kestävä kehitys autoalalla

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,

Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

Kuopion kaupunki Metsä ja kalatalous Kuntametsien suunnittelun tiekartta / Maankäyttö

Milloin ympäristövaikutus on merkittävä? Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-loppuseminaari Suomen ympäristökeskus, 9.11.

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Kommenttipuheenvuoro: Hyvä vuokratapa uudistui, mikä muuttui?

GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS

Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa Kaijus Ervasti

Vieraslajit hallintaan

Transkriptio:

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit Turku 9.6.2017 HT Nina V. Nygren ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Perustajajäsen, hallituksen pj., Tutkimusosuuskunta Tapaus

Kompensaatio ratkaisuna? Kompensaatio ratkaisuyrityksenä konflikteihin Ei kokonaisratkaisu inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon välisiin ristiriitoihin Tietyin periaattein rajattu käytäntö Neuvotellut, yhdessä sovitut (kenties kiisteltykin) määritelmät Vaihtelee valtiosta, lajien suojelustatuksesta jne riippuen Nygren, Nina V. (2015) Luontoarvojen kompensointi ratkaisu suunnittelun umpikujiin? Yhdyskuntasuunnittelu 2015:3 vol 53 Konfliktit AINA tapauskohtaisia Konfliktit prosesseina

Ekologisen kompensaation määritelmä? Engl. ecological compensation, biodiversity offsetting, environmental compensation. Ei vakiintunut suomenkielistä nimitystä Luontoarvojen kompensointi / korvaus, luontokompensaatio Suomessa ei varsinaista kompensaatiolainsäädäntöä. Käytäntö muotoutumassa àei vakiintunutta määritelmää àei vakiintuneita periaatteita àmistä otetaan mallia? àkuka kehittää? Kenen pitäisi olla mukana kehittämässä?

Lähtökohtia: tapauskohtaisuus

Luonnonsuojelukonfliktit 1/3 Monitoimijaisia erilaisia käsityksiä ja tietoja luonnosta yleensä kyseisestä paikasta hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Toisista toimijoista jne Toimijoiden välinen historia ja luottamus tai sen puute Toimijoiden välinen vuorovaikutus Valta erilaisia ja vaihtelevia valta-asetelmia, toiminnan keinoja ja tavoitteita Ketkä otetaan mukaan jo alussa? kuka pääsee mukaan vasta myöhemmin, kenties konfliktin kautta? Millaiset argumentit ja arvot hyväksytään relevanteiksi keskustelun ja neuvottelun kohteiksi?

Luonnonsuojelukonfliktit 2/3 Pitkiä Myös vanhat (ratkaisemattomat tai ratkaistut) kiistat toimijoiden välillä Piilevät konfliktit voivat nousta pintaan aina uudelleen Monimutkaisia Ns. wicked problems, ei helppoja ratkaisuja, jos ratkaisuja ollenkaan Ekologinen monimutkaisuus, tiedon epävarmuudet Ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen monimutkaisuus Kuka hyväksytään asiantuntijaksi? Mikä tieto on validia? Mikä on teknisesti toimivin ratkaisu? onko se taloudellisesti ja poliittisesti hyväksyttävä? Ns. institutionaalinen epäselvyys Uusi tilanne myös esim. viranomaisille

Luonnonsuojelukonfliktit 3/3 Ratkaisut? Tuomioistuimen tuomio ei yleensä ratkaise kiistoja Suunnitelman tai luvan hyväksyminen tai hylkääminen ei välttämättä ratkaise kiistoja Erilaisia konfliktinhallinnan ja ennaltaehkäisyn keinoja on Käytetään Suomessa vaihtelevasti Pelkkä osallistaminen ei riitä Pysyvät alueelliset luonnonvarojen neuvotteluprosessit?

Mitä kompensoidaan, kun kompensoidaan luontoarvoja? Luontoarvot laajasti ymmärrettynä Moninaiset Kiistanalaiset, ei yksiselitteiset, ei helposti mitattavissa vai valikoidut, luokitellut, selvitetyt, havaitut luontoarvot: Maankäytön, hankkeiden ym. suunnittelussa Lainsäädäntö, uhanalaisuuslistat ym. Esimerkiksi habitaattidirektiivin listan IV lajit, kuten liito-orava tai viitasammakko

Onko kompensaatio asiantuntijan laskenta- ja suunnitteluharjoitus? mitä luontoarvoja on nyt, miten saavuttaa no net loss ja like-for-like? Erittäin haastavaa Melkein mahdotonta saavuttaa tiukat määrälliset periaatteet

Kompensaatio ei ole nopea ratkaisu kiistoihin Kietoutuminen tapauskohtaisiin kiistakysymyksiin Kietoutuminen ideologisiin kamppailuihin Uusi luonnonsuojelu, rewilding vs. neoliberaalia luonnon kaupallistamista Uusi käytäntö

Kompensaatio tuo uusia ratkaistavia asioita, esim. Mille lajeille ja ekosysteemeille sopii - Suomessa ja tapauskohtaisesti - ja mille ei? Kuinka kauan kompensaatiota pitäisi jatkaa? Mihin saakka toimijalla velvollisuus huolehtia kompensaatiosta ja seurata sitä? Entä jos kompensaatio epäonnistuu - raukeaako lupa? Entä jos luontoarvoa X kompensoivalle alueelle halutaan myöhemmin rakentaa uusi hanke? Jne

Kompensaatio neuvotteluna Kompensaatiotapausten tulisi olla osa osallistavaa ja neuvottelevaa suunnittelua ja luonnon kanssa oppimista Hanketoimija(t), viranomaiset, kansalaiset, järjestöt, luontoselvittäjät Luonto- ja virkistysarvot laajemmin! Yhteistyö ja yhdessä oppiminen Luonnon kanssa oppiminen Kokeileminen ja seuranta