Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

2 Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi, joka edellyttää vahvaa tietoperustaa Luonnonsuojelu > ympäristönsuojelu > ympäristöpolitiikka > kestävän kehityksen politiikka > globaali luontosuhteen hallinta Politiikan perustelu kompleksisessa ja maapalloistuneessa toimintaympäristössä haastaa tieteen, esim. Kasvun rajat (1972) systeemiteoria > ekologinen taloustiede Rio-prosessi 1992 alkaen: Ilmastosopimus > ilmastopaneeli ja osapuolikokokoukset ( ilmastotiede, ilmastoskeptikot) Biodiversiteettisopimus > Millennium Ecosystem Assessment 2005 > Ekosysteemipalvelut > ekososiaalisten yhteisöjen resilienssi Business (WBCSD): ekotehokkuus: hyvinvointi/ympäristökuormitus > tehostuskertoimet (Faktor 4, 5, 10) 2

3 Politiikka haastaa tieteen; esimerkkejä Happamoituminen/rikkipolitiikka (HAPRO) Eri tieteenalojen, tutkimuslaitosten, yliopistojen yhteistyön opiskelua Mitä luonto sietää? > kriittinen kuormitus Ilmastonmuutos/Ilmastopolitiikka (SILMU) > IPCC Itse globaalin muutoksen selittäminen (ilmastohistoria) Ihmistoimintojen osuus muutoksessa Varautuminen, sopeutuminen Kustannukset (ml. jos ei-toimimisen hinta ns. Sternin raportti) Biodiversiteetin nopeutunut väheneminen/bd-sopimus Koko biosfääri tarkasteluun Ekosysteemien vuosituhatarvio 2005 (1300 tutkijaa); ekosysteemipalvelut TEEB (The Economics of Ecosystems and Biodiversity) 3

4 Kestävän kehityksen idea: muotoutuu politiikan ja tieteen vuoropuhelussa Käsitteestä käyty keskustelu 1980/1990 lukujen vaihteessa Brundtland-komission pohjat > kiteytyminen poliittiseksi prosessiksi Rio de Janeirossa 1992 (Rion sitoumukset) Kestävän kehityksen 3 ulottuvuutta (tai neljä: kulttuuri) Se, mitä ymmärrämme esim. taloudella saa uuden sisällön kestävän kehityksen politiikkakehikossa EU-tahra: pilarit (muun muassa Suomen kehityspolitiikassa/väyrynen) Integrointihaaste säilyy 4

5 Kestävän kehityksen ulottuvuuksien keskinäisriippuvuus Ekologinen -Luontopääoman säilyttäminen, -Ekosysteemipalveluiden turvaaminen -ympäristöterveys, terveyttä Edistävät ympäristöt Kestävän kehityksen kuutio, jonka sisällä Politiikan tulisi toimia + Sosiaalinen -sosiaalinen pääoma Ihmisten hyvinvointi -Yhteisön eheys, kaikkien yhteiskunta 5

6 Yhden pallon politiikkaan: Planetaarisia Kynnysarvoja Vihreä alue: Turvallinen Punainen: raja ylitetty 6 Lähde: Rockström et al. Planetary Boundaries: Exploring the Safe Operating Space for Humanity. Ecology and Society Vol.14, No 2, 2009.

7 Lähde: Tim Jackson 2010, ESDN, Barcelona 7

8 Opettelemme vasta mittaamaan, mikä taloudessa on oikeasti tärkeää Luontopääoman mittaamiseen ei vielä järjestelmää (TEEB vahva lupaus) Aineellinen hyvinvointi vain yksi elämänlaadun osatekijä, vähämerkityksinen, kun aineelliset perustarpeet tyydytetty Mittaamme virtoja mieluummin kuin varantoja Vihreä kasvu: ei kyseenalaista kasvua ja aineellista kulutusta Kestävä talous (määrittää uudelleen hyvän kehityksen): tarjoaa mahdollisuuden kukoistaa (flourish) (T. Jackson 2009) Vihreä talous voidaan määritellä tuottamansa paremman inhimillisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvon kautta (UNEP 2010) Kansalliset hyvinvoinnin tilinpidot (NEF) 8

9 Ihmiset pyörittävät taloutta Vihreä kasvu: Ei kyseenalaista vallitsevaa käsitystä ihmisten taloudellisesta käyttäytymisestä (olemme kaikki vapaamatkustajia?!) Kestävä talous: tunnustaa, että talouden rakenteita ei voi korjata ilman sosiaalista järjestelmää siis meitä (esim. Jackson 2009) Käyttäytymisen ajurit, kannustinrakenteet Mitä talous on? Kestävän kehityksen politiikkakehikossa talous määrittyy rahatalouden lisäksi ihmisen aineellisen talouden sekä ekosysteemien toiminnan ja niiden tuottaminen ekosysteemipalveluiden muodostamassa järjestelmässä (ks. Seuraava M. Sedlachon tarkastelu) 9

10 Lähde: Michal Sedlacko, ESDN 10

11 Lähde: Michal Sedlacko, ESDN 11

12 Kestävä talous pysyy ekologisissa rajoissa ja huomioi sosiaaliset vaikutukset Vihreä kasvu: ekologiset rajat otetaan rajoitetusti huomioon (sektoreittain) mittakaavaa ei huomioida Kestävä talous: Luonnonvarojen kulutus pidetään hallinnassa niiden luonnollisen uusiutumisen rajoissa tai investoimalla luontopääomaan Jätteiden tuotanto pysyy luonnon jätteenkäsittelykyvyn rajoissa ja peruuttamattomia vahinkoja vältetään Ei-neuvoteltavat peruslinjaukset Vihreä kasvu: sosiaaliset vaikutukset ilmaistu useimmiten työpaikkoina sekä koulutus- ja valmennuskysymyksinä (kilpailukyky-rationaliteetti) Kestävä talous: luonnonvarojen saatavuus, köyhyys, köyhän ympäristöaktivismi, hyvinvointi/elämänlaatu/onnellisuus, globaali vastuu, ei reduktionistinen 12

13 MA

14 Kestävä yhteiskunta? Sustainable Society Index - SSI 14

15 1975 = 100 SSI Finland SSI Human Wellbeing Environmental Wellbeing Economic Wellbeing Lähde. Sustainable Society Foundation,

16 Kestävä talous suunniteltu elpymään ja korjaamaan kriisivaurionsa (resilience) Vihreä kasvu: epäonnistuminen kriisinjälkeisessä rakennekorjauksissa Kestävä talous: kykenevä sietämään paineita ja elpymään yhteiskunnan rakenteisiin ulottuvan suunnittelun avulla Hajakeskitys, monipuolistaminen, omavaraisuus, mittakaavan rajoitukset, paikallisvaluutat Ristiriidassa avoimen talouden periaatteen kanssa? Kestävä talous kunnioittaa ihmisoikeuksia: oikeuksien puolustus koko arvoketjussa, ihmisarvoinen työ & palkka, toimeentulon turvaus, merkityksellinen osallistuminen talouselämään ja sen hallintainstituutioihin 16

17 17 Lähde: Michal Sedlacko, ESDN, 2010