Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Transkriptio

1 Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute

2 Esityksen rakenne Mitä maisema- ja virkistysarvokauppa voisi olla Perusedellytykset järjestelmän syntymiselle Esimerkkikohde: Ruka-Kuusamon matkailualue Kysyntänäkökulma: matkailijoiden arvostukset ja maksuhalukkuus Tarjontanäkökulma: metsänomistajien osallistumishalukkuus ja korvauspyynnöt Maisema- ja virkistysarvokaupan toteutettavuus? Maksuhalukkuus vs. korvaukset: esimerkkilaskelma Perustuu Temisevän ym. (2008) ehdotukseen ja Newforexhankkeessa tehtyyn tutkimukseen 2

3 Mitä maisema- ja virkistysarvokauppa voisi tarkoittaa? (Temisevä ym. 2008) Yksittäisiä kahdenvälisiä sopimuksia laaja-alaisempi (alueellinen) markkinapohjainen järjestely: Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset maisemaja virkistysarvojen edistämisestä ostajana matkailuyritys tai -yhdistys, kunta/-yhtymä myyjänä metsänomistaja/alueen metsänomistajat yhteistoimintaelin tms. välittäjäorganisaatio Varat toimintaan maisema- ja virkistysarvojen käyttäjiltä (matkailijat, matkailuyritykset) rahastoon ympäristönhoitomaksu esim. majoitushinnoissa Metsänomistajalle sopimuksen perusteella korvaus ympäristönhoitorahastosta 3

4 Miksi maisema- ja virkistysarvokauppaa? Tarpeita matkailualueilla ja kaupunkien lähialueilla Luontomatkailun kasvu (etenkin Pohjois-Suomessa) ja keskittyminen matkailukeskusten alueille Väestöstä yhä suurempi osa asuu kaupungeissa, virkistyspalveluille kysyntää lähialueilla Maiseman laatu tärkeä matkailun vetovoimatekijänä, samoin virkistyskokemukselle ulkoilualueilla Kannustimia metsänomistajille maiseman huomioon ottamiseksi Epäselvyydet yksityismaiden käytöstä matkailuliiketoimintaan tai järjestettyyn marjanpoimintaan 4

5 Perusedellytykset järjestelmän synnylle Matkailijoiden ym. käyttäjien halukkuus maksaa maisema- ja virkistysarvojen parantumisesta ympäristöverot tuttuja esim. Etelä-Euroopasta Maanomistajien halukkuus osallistua sopimuksiin, hyväksyttävät korvaukset ja muut sopimusehdot ajatus uusi, ei laajempaa kokemusta Toimintaa käynnistävä ja pyörittävä välittäjätaho Tarvittavat metsänkäsittelytavat ja kustannukset maisemallisesti tärkeillä alueilla tapauskohtaisesti; vuorovaikutteinen suunnittelu esim. päätehakkuun siirto (väljennys), poiminta- tai pienaukkohakkuut, maisemaharvennus, raivaus 5

6 Esimerkkikohde: Ruka- Kuusamon matkailualue Merkittävä kotimainen ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue ja hiihtokeskus: noin 1 milj. kävijää vuosittain rekisteröityä yöpymistä vuodessa 85 % metsistä yksityismaita 6

7 Kysyntänäkökulma: Ruka-Kuusamon matkailijakysely (2011) Käyttäjien arvostukset ja maksuhalukkuus alueen maisema- ja ympäristöarvojen suhteen Kysymyssarjassa vastaajat arvioivat vaihtoehtoja, jotka vaihtelivat ominaisuuksiltaan: Ulkoilureittien määrä alueen metsissä ( %) Maiseman laatu: avohakkuualojen näkyminen reittien varsilla (20 %:lla, 10 %:lla, ei lainkaan) Luonnon monimuotoisuus: uhanalaisten lajien kehitys Metsien hiilensidonta (vrt. matkailun hiilijalanjälki) Ympäristön kehittämismaksu (5 50 /kävijä/viikko) 7

8 Päätuloksia kysyntänäkökulma Matkailijat olivat keskimäärin halukkaita maksamaan valikoiduista ympäristöhyödyistä: maiseman laadun parantumisesta (11 12 /hlö/vko) monimuotoisuuden lisääntymisestä (10 /hlö/vko) Ulkoilureittien väheneminen koetaan menetyksenä, mutta niiden lisäyksestä ei haluta maksaa Monimuotoisuuden väheneminen koetaan menetyksenä, hiilensidonnan muutoksilla ei merkitsevää vaikutusta Mieltymyksissä ja maksuhalukkuudessa kuitenkin merkittävää vaihtelua kävijäsegmenteittäin Ympäristöhyötyjä sekä keskimääräistä enemmän että vähemmän painottavat ryhmät Ulkomaiset matkailijat suomalaisia maksuhalukkaampia 8

9 Tarjontanäkökulma: Ruka-Kuusamon metsänomistajakysely (2012) Halukkuus osallistua maisema- ja virkistysarvokauppaan, vaadittavat korvaukset ja muut ehdot Kysymyssarjassa vastaajat arvioivat vaihtoehtoja, jotka vaihtelivat ominaisuuksiltaan: Hakkuiden rajoitukset sopimuksessa rajatulla alueella (ei avohakkuita / uudistushakkuita / lainkaan hakkuita) koeasetelmaa varten yksinkertaistettuja esimerkkejä! Rajoitusten laajuus (5, 10, 20 % tilan metsäalasta) Uusien vaellus- ja hiihtoreittien määrä (0, 500, 1000 m) Sopimuskauden pituus (5, 10, 20 v) Maksettavan korvauksen suuruus ( /ha/v) 9

10 Alustavia tuloksia tarjontanäkökulma Yleinen kiinnostus osallistumiseen ehtoja tarkentamatta: hieman, melko tai hyvin kiinnostuneita vajaa puolet (43 %) ei kovin tai ei lainkaan kiinnostuneita runsaat puolet (57 %) Korvauksen suuruus ja muut ehdot kuitenkin ratkaisevia osallistumishalukkuudelle Korvauspyyntö riippuu voimakkaasti muista ehdoista Sopimuksesta itsessään halutaan tarkemmista ehdoista riippumatta tietty peruskorvaus Avohakkuista luopuminen tai pieni määrä reittejä ei haitta, ehkä jopa haluttua (korvauspyyntö 0 tai negatiivinen) Korvauspyyntöä eniten korottavia ehtoja olivat pitkät, vuoden sopimuskaudet sopimusalueen kaikista hakkuista luopuminen 10

11 Matkailijoiden maksuhalukkuus vs. korvaukset: esimerkkilaskelma Rukalle Oletukset matkailijoiden maksupotentiaalista: rekisteröityjä yöpymisiä vrk/vuosi ympäristönhoitomaksu 1 /hlö/yöpymis-vrk Sopimuksista maksettavat korvaukset: pyynnöt vähiten rajoittavasta vaativimpaan /ha/v Laskennallisesti kertyvät maksut kattaisivat ehdoista riippuen ha:n sopimusalan vuosittain Toteutettavuuden ratkaisee toteuttavan organisaation syntyminen ja matkailijamaksujen realisoituminen Metsänomistajilla kiinnostusta ajatuksen uutuuteen nähden paljon (vapaaehtoista ei edellytä enemmistön kannatusta) Olennaista onko kiinnostuneiden maita sopivilla alueilla 11

12 Mitä mahdollisuuksia maisema- ja virkistysarvokauppa voisi tarjota? Maisema- ja virkistysarvokaupan avulla mahdollista kanavoida osa matkailutuloa maanomistajille luoda näin kannustimia maiseman huomioon ottamiseksi metsien käsittelyssä parantaa luontomatkailun edellytyksiä ympäristön laadun parantuminen, etu alueen imagolle selkiyttää jokamiehenoikeuksien rajoja vähentää luonnon kaupalliseen käyttöön liittyviä ristiriitoja selkeiden pelisääntöjen kautta Ei yleispätevä malli: edellytyksiä lähinnä vilkkailla matkailukeskusten ja kaupunkien lähialueilla 12

13 Kiitos! 13