YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 42 / 235 OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 42 / 235 OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 43 / 235 6. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOIN- TIMENETELMÄT 6.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain (268/1999) ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioitavaksi tulevat seuraavat kuvassa (kuva 21) esitetyt vaikutukset sekä näiden keskinäiset vaikutussuhteet. Kuva 21. Arvioitavat ympäristövaikutukset (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta, 2, 1.4.1999). Arvioinnissa tarkastellaan Hedet-Björkilden tuulivoimahankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sekä niiden merkittävyyttä niin luonnonympäristöön kuin ihmiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon eri hankevaihtoehtojen vaikutukset. Hankkeen vaikutukset arvioidaan koko sen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin: Rakentamisvaihe: Rakentamisvaihe kestää arviolta 1-2 vuotta. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävien maakaapeleiden, sähköaseman ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennustöihin liittyvä liikenne ja melu. Myös alueella liikkuminen voi olla rajoitettua rakentamisen aikana. Lisäksi vaikutuksia aiheutuu rakennuspaikkojen luonnonympäristöön. Suurin osa rakentamisen aikaisista vaikutuksista on lyhytaikaisia ja ohimeneviä. Toimintavaihe: Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat tuulivoima-alueen valmistuttua ja jatkuvat tuulivoimalan käyttöiän ajan. Tuulivoimalan perustuksen ja tornin arvioitu käyttöikä on noin 50 vuotta. Voimalan koneiston arvioitu käyttöikä on noin 20 vuotta. Keskeisimpiä toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat maisemavaikutukset. Lisäksi vaikutuksia aiheutuu tuulivoimalaitosten käyntiäänestä sekä roottorin pyörimisestä johtuvasta auringonvalon vilkkumisesta ja varjonmuodostumisesta. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Sulkemisvaihe: Tuulivoimapuiston toiminnan päättyessä vaikutuksia syntyy rakenteiden käytöstä poiston yhteydessä. Toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja aiheutuvat pääosin työmaakoneiden aiheuttamasta melusta ja liikenteestä. Syntyvät purkujätteet pyritään ohjaamaan kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Tässä hankkeessa keskeiset arvioitavat vaikutukset ovat: Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 44 / 235 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Melu- välkevaikutukset Liikennevaikutukset Muut ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan julkaisu "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). 6.2 Vaikutusalueen rajaus Tarkastelualueen laajuus riippuu arvioitavasta ympäristövaikutuksesta, sillä osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Tarkastelualue on minimissään hankealue sekä liityntävoimajohtoyhteys alueellisen sähköverkon liittymään saakka. Keskeiset vaikutusten tarkastelualueet on kuvattu alla sekä esitetty oheisella kartalla (kuva 22). Ympäristövaikutusten alue on usein suppeampi ja tarkempirajainen verrattuna sosiaalisiin vaikutuksiin. Yleensä ottaen sosiaaliset vaikutukset, kuten työllisyys ja taloudelliset vaikutukset, ulottuvat laajemmalle alueelle kuin ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset, kuten melu-, välke-, kasvillisuusvaikutukset ovat selvemmin havaittavissa hankealueen välittömässä läheisyydessä. Kun siirrytään hankealueelta kauemmas, ympäristövaikutukset vähenevät asteittain ja lopulta ne eivät enää ole havaittavissa olevia. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen hankealueen ympärillä Pohjanmaalla. Nämä laaja-alaiset, epäsuorat vaikutukset liittyvät ensisijaisesti alueen työllistävään vaikutukseen. Kuva 22. Hankkeen vaikutusalueet tuulipuiston lähiympäristössä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 45 / 235 Vaikutukset maankäyttöön: Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten vaikutusalueena voidaan pitää varsinaista hankealuetta ja sen välitöntä lähiympäristöä 2 kilometrin säteellä. Virkistyskäytön kannalta tarkastelu kohdistetaan pääasiassa hankealueeseen. Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin: Tarkastelualue on laaja, se kattaa tuulivoimapuiston ympäristön noin 20 km säteellä. Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin on tarkasteltu rakennuspaikkakohtaisesti tuulipuiston alueella. Melu- ja välkevaikutukset: Vaikutuksia on tarkasteltu sillä laajuudella, millä laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiä vaikutuksia. Yleisesti vaikutusalue on noin 2 km säteellä tuulipuistosta. Luontovaikutukset (maa- ja kallioperä, pohja- ja pintavedet, kasvillisuus, maaeläimistö, arvokkaat elinympäristöt, linnusto): Vaikutukset rajataan ensisijaisesti rakennuspaikkoihin ja niiden lähiympäristöön, noin 100 metriä tuulivoimaloiden rakennuspaikoista. Lisäksi vaikutusalueella otetaan huomioon hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet. Alueen linnustoa tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa. Pesimälinnuston lisäksi tarkastellaan tiedossa olevia lintujen muuttoreittejä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset: Vaikutusalueen katsotaan keskittyvän tässä arvioinnissa noin 3 km etäisyydelle hankealueesta (esimerkiksi maisema-, melu- ja välkevaikutukset). Toisaalta esimerkiksi työllisyys- talous- ja liikennevaikutuksien osalta voidaan puhua selvästi laajemmasta aluetasosta, kuten kunnan ja maakunnan tasosta. Liikennevaikutukset on tarkasteltu tuulivoimapuiston pääliikennereiteillä. 6.3 Arviointimenetelmät 6.3.1 Vaikutuksen muodostuminen Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan suunnitellun tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biologisiin ja sosiaalisiin kohteisiin. Lisäksi arviointiprosessin aikana kehitetään lievennystoimia, jotka sisällytetään hankkeeseen näiden vaikutusten ehkäisemistä, minimoimista tai vähentämistä varten. Tässä luvussa on kerrottu, miten eri vaikutusten suuruusluokka, vaikutuskohteen luonne/herkkyys ja sitä kautta vaikutusten merkittävyys on arvioitu tässä vaikutusarvioinnissa. Vaikutuksen suuruutta ja vaikutuskohteen herkkyyttä on pyritty kuvaamaan siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Vaikutus on suunnitellun toiminnon aiheuttama muutos ympäristön tilassa. Muutos arvioidaan suhteessa ympäristön nykyiseen tilaan. Vaikutukset voivat olla joko välittömiä tai välillisiä. Suorat vaikutukset syntyvät suunnitellun hankkeen toimenpiteiden ja muutoksen kohteena olevan ympäristön suorasta vuorovaikutuksesta. Tästä esimerkkinä on mm. luontotyypin menetys maansiirtotöiden johdosta. Epäsuorat vaikutukset johtuvat hankkeen suorista vaikutuksista. Tästä esimerkkinä on mm. pohjaveden pinnan alenemisesta mahdollisesti seuraavat luontotyyppien muutokset suunnittelualuetta ympäröivillä soilla. 6.3.2 Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuskohteen herkkyyttä muutokselle. On tärkeää määrittää jokin arvo kuvaamaan niiden kohteiden muutosherkkyyttä, joihin hankkeeseen liittyvät toimenpiteet voivat vaikuttaa. Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetään useita kriteereitä, kuten esimerkiksi sitä, sijaitseeko suunnitellun hankkeen vaikutusalueella kansallisen tai kansainvälisen suojelustatuksen omaavia kohteita tai alueita, tai onko hankkeen vaikutuspiirissä runsaasti herkkiä kohteita, kuten asutusta. Lisäksi huomioidaan vaikutusalueen ja sen kohteiden

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 46 / 235 sietokyky muutoksille, niiden sopeutuvuus, alueen monimuotoisuus, arvo muille resursseille/vaikutuskohteille, sekä haavoittuvuus jne. Arvioitaessa hankkeen vaikutusalueen herkkyyttä muutokselle otetaan huomioon myös erilaiset standardien ja rajoitusten asettamat vaatimukset, suhde vallitseviin käytäntöihin ja tehtyihin suunnitelmiin, sekä mahdollisiin muihin määräyksiin ja ympäristöstandardeihin. Vaikutusalueen herkkyydellä itsessään ei ole negatiivista tai positiivista suuntaa, vaan sen määrää vaikutuksen suunta. Herkkyys kuvataan tässä arvioinnissa kullekin vaikutuskohteelle kolmiasteisella asteikolla: 1. Vähäinen herkkyys, 2. Kohtalainen herkkyys 3. Suuri herkkyys Vaikutuskohteen herkkyys kuvataan alla näkyvän periaatteen mukaisesti kunkin vaikutuksen osalta. Taulukko 3. Vaikutuskohteen herkkyydessä käytetty esitystapa ja määrittäminen Vähäinen Kohde/alue on vähän tärkeä tai vähäisessä määrin herkkä muutoksille kyseisen vaikutuksen osalta tai alueella vain vähän herkkiä kohteita. Kohtalainen Kohde/alue on kohtalaisen tärkeä tai kohtalaisen herkkä muutoksille kyseisen vaikutuksen osalta tai alueella jonkin verran herkkiä kohteita. Suuri Kohde/alue on erittäin tärkeä tai erittäin herkkä muutoksille kyseisen vaikutuksen osalta tai alueella runsaasti herkkiä kohteita. 6.3.3 Vaikutuksen suuruusluokka Vaikutuksen ja vaikutuskohteen herkkyyden tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuksen suuruutta. Kuinka suurta vaikutus kokonaisuutena on, määrittyy vaikutuksen maantieteellisen laajuuden, ajallisen keston ja voimakkuuden perusteella. Maantieteelliseltä laajuudeltaan vaikutus voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen tai rajat ylittävä. Ajalliselta kestoltaan vaikutus voi olla väliaikainen, lyhytaikainen, pitkäaikainen ja pysyvä. Vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa sen maantieteellinen laajuus, ajallinen kesto ja voimakkuus. Arvojen määritys on usein subjektiivista olemassa olevien rajoitusten vuoksi. Silti muuttujan arvon, kuten voimakkuuden arvioiminen edellyttää asiantuntemusta ja kyseisen vaikutuskohteen ja arviointimenetelmien tuntemista. Vaikutuksien suuruusluokan arvioimisessa on myös käytetty useita menetelmiä: Hankkeeseen liittyvien toimenpiteiden ja vaikutuksen kohteen olevan ympäristön vuorovaikutuksen laajuuden määritys mallinnustekniikoilla, esimerkiksi melun ja välkkeen leviämismallinnukset, näkymäaluemallinnukset. Vaikutuskohteiden ja alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla. Tilastotieteellinen arviointi, esimerkiksi lintujen törmäysriskien arviointi. Vaikutuskohteiden häiriöherkkyyttä koskevien kirjallisuustietojen ja tutkimusten tulosten hyödyntäminen. Osallistuvien tiedonhankintamenetelmien (ohjausryhmätyöskentely ja paikallisten asukkaiden haastattelu) käyttö. YVA-ryhmän aiempi kokemus.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 47 / 235 Vaikutuksen suuruus on tässä hankkeessa luokiteltu seitsemään luokkaan, joita on kuvattu värein. Positiivista vaikutusta on kuvattu vihrein värisävyin ja negatiivista vaikutusta kelta-punaisin värisävyin. Huomattavaa on, että vaikutuksen suuruutta joudutaan arvioimaan useasta näkökulmasta. Esimerkiksi vaikutuksen suuresta voimakkuudesta huolimatta vaikutus voi olla keskisuuri, jos vaikutuksen kesto on lyhytaikainen ja palautuva. 4. Suuri negatiivinen, 5. Keskisuuri negatiivinen 6. Pieni negatiivinen 7. Ei vaikutusta 8. Pieni positiivinen 9. Keskisuuri positiivinen 10. Suuri positiivinen VAIKUTUKSEN SUURUUS Hankkeen aiheuttama muutos nykytilanteeseen rakentamisen ja toiminnan aikana sekä sen jälkeen Voimakkuus, suunta Alueellinen laajuus Kesto + Suuri ± Pieni Paikallinen Lyhytaikainen + Keskisuuri ± Keskisuuri ± Suuri Muut mahdolliset tekijät: Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Pysyvä Toistuvuus (Harvinainen, yleinen, säännöllinen, jatkuva) Ajoittuminen (Äkillinen, vaiheittainen, asteittainen) Kumuloituvuus (Ei tai Kasautuvia vaikutuksia) Palautuvuus (Ei tai Palautuva/ palautettavissa) Kuva 23. Vaikutuksen suuruuden muodostuminen. Pitkäaikainen Vaikutuksen suuruus + Pieni Ei vaikutusta - Pieni - Keskisuuri - Suuri

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 48 / 235 Vaikutuksen suuruuden kriteerit kuvataan kullekin vaikutukselle tapauskohtaisesti erikseen seuraavantyyppisen taulukon avulla. Taulukko 4. Vaikutuksen suuruuden määrittelyssä käytettävä esitystapa ja määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Vaikutus on havaittavissa ja se on myönteinen. Kokonaisuudessaan myös laaja-alaisen tai pitkäaikaisen vaikutuksen suuruus voi olla vähäinen, mikäli sen suuruus on hyvin vähäistä. Vaikutus on havaittavissa, mutta ei juuri aiheuta haittaa ihmisten päivittäisiin toimiin tai ympäröivään luontoon. Kokonaisuudessaan myös laaja-alaisen tai pitkäaikaisen vaikutuksen suuruus voi jäädä vähäiseksi, mikäli sen voimakkuus on hyvin vähäinen. Vaikutus on suuri ja myönteinen ja sen tuottaman hyödyn voi helposti huomata ihmisten päivittäisessä elämässä tai ympäröivässä luonnossa. Vaikutus on kohtalaisen haitallinen ja aiheuttaa selvästi havaittavan muutoksen ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon. Vaikutus on erittäin suuri ja myönteinen ja sen tuottama hyöty on erittäin merkittävä ihmisten päivittäisen elämän tai ympäröivän luonnon kannalta. Myös kohtalaisen voimakas myönteinen vaikutus voi olla kokonaisuudessaan suurta, mikäli se on pitkäaikaista ja/tai vaikuttaa laajalla alueella. Vaikutus on voimakkuudeltaan suuri ja aiheuttaa laaja-alaista ja pitkäaikaista haittaa ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon. Myös kohtalaisen voimakas vaikutus voi olla kokonaisuudessaan suurta, mikäli se on pitkäaikaista ja vaikuttaa laajalla alueella. Vähäinen Keskisuuri Suuri 6.3.4 Vaikutuksen merkittävyys Merkittävyydellä kuvataan hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja samanaikaisesti mahdollistetaan mahdollisimman läpinäkyvä vaihtoehtojen vertailu. Merkittävyys riippuu vaikutuksen suuruudesta ja vaikutuskohteen kyvystä sietää tarkasteltavaa vaikutusta. Tässä YVA:ssa pyritään kuvaamaan niin herkkyyttä kuin suuruutta siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Jotta vaikutuksen merkittävyys voitaisiin arvioida, tarvitaan tietoa 1) vaikutusalueen nykytilasta, 2) vaikutuskohteen herkkyydestä (häiriöherkkyys) ja 3) vaikutuksen suuruudesta Kuva 24. Periaate vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi Vaikutuksen merkittävyys määritetään ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä arviointia varten vaikutusten merkittävyys on luokiteltu vähäiseksi, kohtalaiseksi tai suureksi. Vaikutus voi olla myös merkityksetön. Vaikutuksen arvioinnissa vaikutuksen merkittävyys kuvataan alla näkyvän taulukon avulla. Taulukkoon merkitään vaihtoehdon sijainti ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys. Esimerkin mukaan tuulivoimahankkeessa tarkasteltavan vaikutuksen suunta vaihtoehdossa VE 1A on negatiivinen ja suuruus on arvioitu keskisuureksi. Kohteen herkkyys on kohtalainen, jolloin yllä esitetyn muodostumisperiaatteen mukaisesti vaikutus on merkittävyydeltään kohtalai-

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 49 / 235 nen. Vaihtoehdossa VE 1B ja VE 2 tarkasteltavan vaikutuksen suunta on keskisuuri positiivinen ja kohteen herkkyys vähäinen, jolloin vaikutuksen merkitys on vähäinen. Ristiintaulukoimisen jälkeen kunkin tarkasteltavan hankevaihtoehdon osalta kuvataan vaikutuksen merkittävyyttä sanallisesti. Taulukko 5. Vaikutuksen merkittävyydessä käytettävä esitystapa Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Vaikutus Vaikutuksen merkittävyys VE 1A Vaikutusalueella on yksittäisiä herkkiä kohteita, joihin kohdistuu haitallisia vaikutuksia Kohtalainen VE 1B ja VE 2 Vaikutusalueella ei ole juurikaan herkkiä kohteita. Joihinkin herkkiin kohteisiin kohdistuu positiivisia vaikutuksia nykytilanteeseen nähden. Vähäinen 6.4 Arvioinnin eteneminen Tässä arvioinnissa edetään systemaattisesti siten, että 1. Aluksi kullekin tarkasteltavalle vaikutukselle kuvataan vaikutusten alkuperä, arvioinnissa käytetyt menetelmät ja vaikutusalueen herkkyyden sekä vaikutuksen suuruuden määrityskriteerit. 2. Tämän jälkeen kuvataan vaikutuskohteen nykytilaa ja sen perusteella määritellään sen häiriöherkkyys eli kyky vastaanottaa tarkasteltavaa vaikutusta. 3. Tämän jälkeen kuvataan kunkin vaihtoehdon rakentamisen ja käytönaikaiset vaikutukset ja niiden suuruus. 4. Lopuksi määritetään vaikutusten merkittävyys. Vaikutus, joka joko yksin tai yhdessä toisten vaikutusten kanssa, on arvioinnin mukaan merkittävä, on syytä erityisesti huomioida tuulivoimahankkeen jatkosuunnittelussa ja päätöksentekoprosessissa. 7. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAAN- KÄYTTÖÖN 7.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Tuulivoimahankkeen toteutuminen tuo selkeän muutoksen nykytilanteeseen verrattuna maa- ja metsätalousvaltaisen alueen muuttuessa rakennetuksi tuulivoima-alueeksi. Suurimmat muutokset maankäytölle tapahtuvat rakentamisvaiheen aikana, kun sekä voimaloiden että huoltotieverkoston alueilta kaadetaan puustoa sekä raivataan pintamaata ja kasvillisuutta.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 50 / 235 Näin maa- ja metsätalousvaltaisen alueen käyttö muuttuu tuulivoimatuotannolle sopivaksi. Rakennusaikana myös alueen liikenne lisääntyy selvästi ja saattaa aiheuttaa rajoitteita alueella liikkumiselle sekä muulle liikenteelle. Rakennusaikainen melu voi häiritä alueen lähiasutusta. Rakentamistoimet voivat aiheuttaa katkoksia alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin turvallisuussyistä johtuen. Toimintavaiheessa alueen maankäyttö palautuu tai jatkuu ennallaan maa- ja metsätalouskäytössä yhdessä tuulivoimatuotannon kanssa. Rakentamisen jäljiltä alueen huoltotieverkosto parantuu helpottaen ympärivuotista pääsyä alueelle. Ympäristöön kohdistuvat tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset (esim. melu ja välke) rajoittavat alueen maankäyttöä vakituisen ja loma-asumisen osalta. Tuulivoimapuiston toiminnan päättyminen alueella vaikuttaa pitkälti samalla tavalla kuin sen rakentaminen. Alueen liikenne lisääntyy, kun tuulivoimaloiden purettuja rakenteita kuljetetaan pois alueelta. Purkutöistä ja lisääntyvästä liikenteestä voi tulla meluhaittaa lähiasutukselle. Purkutoimet voivat aiheuttaa katkoksia alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin turvallisuussyistä johtuen. Purkutöiden jälkeen rakentamisalueet maisemoidaan ja alueen maankäyttö vapautuu muulle maankäytölle. Huoltotieverkostoa ei kuitenkaan pureta. Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten vaikutusalueena voidaan pitää varsinaista hankealuetta ja sen välitöntä lähiympäristöä noin viiden kilometrin säteellä. 7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusten arvioinnissa hankesuunnitelmaa on verrattu alueiden nykyiseen maankäyttöön, jota on selvitetty mm. kaava-aineiston, paikkatietoaineiston ja maastokäyntien perusteella. Hankkeen vaikutuksia arvioitaessa näkökulmana on ollut arvioida kuinka paljon hankkeen toteutuminen muuttaisi alueen nykyistä luonnetta ja rajoittaisi tai mahdollistaisi eri toimintoja. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankealueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle alttiisiin kohteisiin (asutus, loma-asutus, virkistys). 7.3 Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyys maankäyttöön kohdistuville vaikutuksille määräytyy ympäröivien alueiden maankäytöstä. Herkkiä muutokselle ovat alueet, joilla tai joiden lähiympäristössä sijaitsee arvokkaita luonto- ja maisemakohteita, asumista, virkistyskäyttöä tai muuta sellaista maankäyttöä, joka saattaa muutoksesta häiriintyä. Arvioitaessa hankkeen myötä aiheutuvia maankäyttövaikutusten suuruutta on hankesuunnitelmia verrattu maankäytön nykytilaan. Maankäytön muutoksissa vaikutusten suuruus määritellään muutoksen laadun, laajuuden ja palautuvuuden perusteella. Arvioinnissa käytetyt vaikutuksen herkkyyden ja suuruuden kriteerit on esitetty seuraavissa taulukoissa. Myös muita näkökohtia ja asiantuntijatietoa on käytetty hyväksi laadittaessa kriteerejä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 51 / 235 Taulukko 6. Maankäyttö- ja yhdyskuntarakennevaikutusten herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Alue, jossa mahdollisesti teollisuutta tms. voimakkaasti rakennettua ympäristöä. Alueella vähäisesti asutusta, virkistyskäyttöä tai muita häiriöille herkkiä toimintoja. Alue, joka on jonkin verran rakennettua. Alueella kohtalaisesti asutusta, jonkin verran virkistyskohteita ja mahdollisesti alueellisesti/paikallisesti merkittäviä maisema/kulttuuri/luontokohteita. Alue, johon ei ole merkittävästi kohdistunut rakennustoimenpiteitä. Jonkin verran asutusta, runsaasti virkistys/matkailukohteita. Alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maisema/kulttuuri/luontokohteita. Taulukko 7. Maankäyttö- ja yhdyskuntarakennevaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hankkeesta aiheutuu pieniä muutoksia alueen maankäytölle tai maankäytön laatu muuttuu vähän. Vaikutus on lyhytaikainen. Hankkeesta aiheutuu kohtalaista muutosta alueen maankäytölle tai maankäytön laatu muuttuu jonkun verran. Vaikutus on pitkäaikainen, mutta ei pysyvä. Hankkeesta aiheutuu suurta muutosta alueen maankäytölle tai maankäytön laatu muuttuu paljon. Vaikutus on pysyvä. Vähäinen Keskisuuri Suuri 7.4 Nykytila Alue- ja yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteellisesti alue sijoittuu valtatien 8 (min. 5 km) ja Pohjanlahden rannikon asutuksen (min. 4 km) väliin Ylimarkun ja Rangsbyn kylien väliselle metsäiselle selännealueelle. Närpiön keskusta on 18 kilometriä hankealueen eteläpuolella. Hankealue koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joista itäpuolisin Hedet on kooltaan noin 10 km 2 ja länsipuolisin osa-alue Björkliden on noin 5 km 2. Maankäyttö ja asutus Hankealueella ei ole vakituista eikä vapaa-ajan asutusta. Hankealueen läheisyyteen sijoittuva asutus on keskittynyt itäpuoliseen Närpiönjokilaaksoon Ylimarkkuun ja länsipuoliseen Rangsbyyhyn, peltoalueiden liepeille. Lisäksi pienimuotoista asutuskeskittymää on mm. hankealueen eteläpuolella Ängsbyssä ja pohjois- ja luoteispuolella Ömossassa sekä Pettersborgissa. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista sijaitsee yksi asuinrakennus (etäisyys 940 m). Lisäksi yksi vapaa-ajan asunto sijaitsee alle kilometrin päässä suunnitelluista voimaloista (etäisyys 800 m). Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia kyliä ovat Ängsby, Ömossa, Ylimarkku ja Rangsby. Kahden kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee noin 180 asuinrakennusta ja 8 vapaa-ajan asuntoa.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 52 / 235 Kuva 25. Asuinrakennusten (punainen neliö) ja vapaa-ajan rakennusten (vihreä neliö) sijainti suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (bufferi 2 kilometriä). Taulukko 8. Vakituisten ja vapaa-ajan rakennusten lukumäärä 1-1,5-2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Lähiasutuksen tiedot Maanmittauslaitoksen maastotietokanta. VE 1A Kuvaustiivistelmä Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta, km Asuinrakennukset kpl Lomarakennukset kpl maks. 28 voimalaa 1 1 1 (Björkliden 10) 1,5 30 7 (Hedet 18) 2 178 8 VE 1B maks. 25 voimalaa 1 0 1 (Björkliden 7) 1,5 21 6 (Hedet 18) 2 118 6 VE 2 maks. 18 voimalaa 1 0 1 (Björkliden 0) 1,5 16 6 (Hedet 18) 2 98 6

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 53 / 235 Kuva 26. Ylimarkun keskustaa yhdystien 6760 varrella. Ville Yli-Teevahainen. Elinkeinot Hankealueen ympäristö koostuu rakentamattomista talousmetsistä ja soista. Alueen pääasiallinen maankäyttömuoto on maa- ja metsätalous sekä lähialueilla myös kasvihuoneviljely. Maaaineslain mukaisia maa-aineksen ottamispaikkoja on alueella kolme: Hedetin osa-alueella Högbackenissa ja Torgetissa sijaitsevat hiekan ja -soranottopaikat sekä Björklidenin osa-alueella Brännbackenin eteläpuolella sijaitseva kalliolouhos. Kuva 27. Torgetissa (vas.) ja Brännbackenin eteläpuolella (oik.) sijaitsevat maa-aineksenottoalueet. Ville Yli-Teevahainen. Virkistys Hankealuetta käytetään virkistykseen ja ulkoiluun, kuten mm. marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen ja muuhun luontoharrastukseen. Luontovalokuvausta harjoitetaan mm. ojittamattomalla pohjoisella Starrmossenilla (suo), jossa on luontovalokuvaukseen soveltuva piilokoju. Hankealueella ei ole valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai retkeilyreitistöjä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 54 / 235 Kuva 28. Valokuvaukseen käytettävä piilokoju pohjoisella Starrmossenilla. Ville Yli-Teevahainen. Hedetin osa-alueen maankäytön ja yhdyskuntarakenteen herkkyys. Kohtalainen Hankealueen kaakkoispuolella merkittävästi asutusta mutta muutoin alue ja sen ympäristö on lähes asumatonta. Alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Björklidenin osa-alueen maankäytön ja yhdyskuntarakenteen herkkyys. Kohtalainen Hankealueen länsipuolella on merkittävästi asutusta ja pohjoispuolella muutamia taloryhmiä. Muutoin alue ja sen ympäristö on asumatonta. Muilta osin alue on maa- ja metsätalouskäytössä. 7.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu suuria yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista eikä uusien asuin-, virkistys-, palvelu-, tmv. toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Vaikutukset maankäyttöön Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden, sekä niiden edellyttämien sähkönsiirtojärjestelmien rakentamisen myötä metsätalousmaata häviää metsätaloustuotannosta. Tuulivoimaloiden kenttäalueet ovat alle hehtaarin laajuisia ja huoltotiet leveydeltään noin kuusi metriä. Huoltoteiden osalta kaarteissa on todennäköisesti tarpeen poistaa puustoa laajemmalta alueelta. Tuulivoimaloiden välillä sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelein huoltoteiden yhteyteen. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta valtakunnanverkkoon on sekin suunniteltu maakaapelilla nykyiseen Ylimarkun sähköasemaan.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 55 / 235 Uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden kunnostaminen parantavat suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalous- ja virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan maan ollessa jäässä. Tuulivoimahankkeen rakentamisaika voi turvallisuussyistä johtuen jonkin verran rajoittaa alueella tehtäviä metsätaloustoimia, mutta toiminnan aikana metsätalous voi jatkua alueella entiseen tapaan. Taulukko 9. Rakentamisalueiden pinta-alat eri vaihtoehdoissa. Uusi tieyhteys (km) tieyhteys (km) Mikäli tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä kaikki rakenteet poistetaan kokonaan, ei hankkeella ole käytöstä poiston jälkeen vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli voimaloiden perustukset jätetään paikoilleen, pystytään vaikutuksia vähentämään maisemoinnilla. Tuulipuistoa varten rakennettu huoltotieverkosto ja mahdolliset muut tienparannustoimenpiteet alueella palvelevat muita toimintoja, kuten esimerkiksi metsätaloutta ja virkistyskäyttöä alueella tuulipuiston toiminnan päätyttyä. Vaihtoehto Voimalamäärä Kunnostettava Tuulivoimaloiden kenttäalueiden pinta-ala (ha) Tieyhteyksien pinta-ala (ha) Muokattava pinta-ala (ha) yht. Muokattava pinta-ala yht. (%) VE 1A 28 kpl 8,9 14,9 16,8 13,4 30,2 2,00 VE 1B 25 kpl 7,4 13,4 15 11,1 26,1 2,00 VE 2 18 kpl 6,1 9 10,8 9,2 20,0 2,04 Hankealueella rakentamiseen tarvittava pinta-ala on siis maksimivaihtoehdossa (VE 1A) noin 30 hehtaaria, joka on vain noin 2 % koko hankealueen pinta-alasta. Vaikutus nykyiseen maankäyttöön, lähinnä siis metsätalouteen, voidaan siis arvioida vähäiseksi. Eri vaihtoehtojen prosentuaalisissa määrissä ei juuri ole eroja. Alueella hyödynnetään huoltoteiden rakentamisessa pitkälti alueen nykyistä tiestöä ja uudet huoltotiet ovatkin pääosin pistoja nykyisestä tieverkostosta. Maksimivaihtoehdossa VE 1A nykyistä tieuraa parantaen saadaan peräti 63 % alueen koko tieverkkotarpeesta. Tässäkään eri vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Hankkeella ei ole vaikutuksia lähiympäristön kasvihuoneviljelyyn. Toiminta voi jatkua nykyisellään ja vaikutus arvioidaan siten vähäiseksi kaikissa hankevaihtoehdoissa. Maa-ainesten ottoalueista Björklidenin alueilla on vain 200-300 metrin etäisyys lähimpiin voimaloihin. Hankkeella saattaa olla maa-ainestenoton laajentamista rajoittavia vaikutuksia rajähdystöiden yhteydessä mahdollisesti irtoavan tai pölyävän maa-aineksen johdosta. Hankkeen liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueen päätieverkkoon. Suunnittelualueelle saapumiseen käytetään jo olemassa olevia yhdystieluokkaisia yleisiä teitä 6750 ja 6765. Vaikutukset asutukseen ja loma-asutukseen Tuulivoimahanke rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Vaikutusalue rajoittuu kuitenkin pääsääntöisesti varsinaiselle suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön, jolle ei ole tulevaisuudessa tarkoitus sijoittaa tuulivoimaloiden toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä lukuun ottamatta myöhemmin kuvattavaa Ylimarkun osayleiskaavan länsireunaa. Hankkeen ympäristövaikutuksia ihmisten asumisviihtyvyyteen ja elinoloihin on arvioitu Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä luvussa 12.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 56 / 235 Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten suuruus kaikissa hankevaihtoehdossa. Vähäinen Suunnittelualueen pääkäyttötarkoitus säilyy nykyisenä, eikä hanke aiheuta yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia muutoksia. Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä suhteessa vähäisesti koko suunnittelualueen pinta-alaan nähden. Huoltotieverkon rakentamisessa voidaan hyödyntää suurelta osin nykyistä tieverkkoa. Lisäksi huoltoteitä voidaan käyttää metsätalouden tarpeisiin ympäri vuoden. Rakentaminen on rajoitettua tuulivoimapuistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Siten vaihtoehto 2 ja 1B ovat hieman parempia kuin vaihtoehto 1A jossa Rangsbyn kyläalueen maankäytön kehittyminen itään vaikeutuu. Merkittävin vaikutus kaikissa vaihtoehdoissa on kuitenkin Ylimarkun länsireunan maankäytön kehittämisen vaikeutuminen (kts. vaikutukset kaavoitukseen). Tuulivoimahankkeella ei aiheudu maankäytöllisiä vaikutuksia kasvitarhaviljelylle mutta maa-ainesten oton laajentumiselle saattaa muodostua rajoitteita tuulivoimaloiden läheisyydestä johtuen. Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys eri hankevaihtoehdoissa. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen VE1A VE1B VE2 Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 7.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 Hankealueen maankäyttö säilynee ennallaan, mikäli hanketta ei toteuteta. 7.7 Vaikutusten lieventäminen Hankkeen haitallisia vaikutuksia maankäyttöön voidaan lieventää huomioimalla hankkeen vaikutukset maankäytön suunnittelun ohjaamisessa, suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja sijoittuminen. Tuulivoimaloiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää itse tuulivoima-alueen osayleiskaavassa kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Rakennuslupaviranomainen tarkistaa rakennuslupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma on vahvistetun kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Kaavoituksessa voidaan antaa määräyksiä mm. tuulivoimaloiden sijoitteluun, ulkonäköön, korkeuteen, valaistukseen, merkitsemiseen, suojavyöhykkeisiin ja sähkönsiirtoon. Lisäksi kaavoituk-

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 57 / 235 sessa annetaan määräyksiä, joiden avulla pyritään vähentämään tuulivoimaloiden haittavaikutuksia ympäristöön mm. maisemaan, asutukseen ja linnustoon. 7.8 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Maankäytön kehityksen ennustamiseen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Kaavojen maankäytön aluevaraukset voivat toteutua suunnitellusta poikkeavalla tavalla tai alueelle tulee tuulivoimatuotannon kanssa ristiriidassa oleva muu hanke. Epävarmuutta lisää maakuntakaavan vahvistusmenettelyn keskeneräisyys. 8. VAIKUTUKSET KAAVOITUKSEEN 8.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Hedet-Björkliden tuulivoimapuistohanke synnyttää kaavoitustarpeita, kun alueen maankäyttö muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta tuulivoimapuistoalueeksi. Seuraavassa on kerrottu, mitä muutoksia tuulipuistohanke aiheuttaa eri kaavatasoilla. 8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Arvioinnin lähtökohtana on käytetty alueella voimassa olevia sekä vireillä olevia maakuntakaavoja, maakuntakaavojen vaihekaavoja sekä yleiskaavoja. Hankkeen maakuntakaavoitusta koskevat tiedot on koottu Pohjanmaan liiton julkaisemista kaava-asiakirjoista. Kuntien kaavoitusta koskevat tiedot on saatu kuntien laatimista asiakirjoista. Vaikutuksia alueen kaavoitukseen on tarkasteltu seuraavien tekijöiden osalta: onko hankkeen mukaista rakentamista ja vaikutuksia käsitelty alueella voimassa olevissa kaavoissa, onko voimassa olevissa kaavoissa osoitettu hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen olennaisesti vaikuttavaa maankäyttöä, edellyttääkö hankkeen toteuttaminen voimassa olevien kaavojen muuttamista tai uusien kaavojen laatimista, ja miten hanke on otettu tai voidaan ottaa huomioon aluetta koskevissa maankäytön suunnitelmissa. 8.3 Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Kaavoituksen herkkyyttä muutoksille on arvioitu alueen kaavatilanteen perusteella, eli miten olemassa oleva kaavoitus tukee suunniteltua toimintaa tai onko vaikutusalue herkkää suunnitellun toiminnan kaavoittamiselle. Taulukko 10. Kaavoitusvaikutusten herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Hankealueen kaavoitus on kokonaisuudessaan suunnitellun hankkeen mukaista. Kohtalainen Suunnittelualuetta ei ole kaavoitettu tai kaavoitus ei ole suunnitellun hankkeen mukaista. Suuri Vaikutusalue on kaavoitettu vaativaan maankäyttöön kuten asumiseen tai virkistyskäyttöön. Kaavoitukseen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisella luokittelulla. Arvioinnissa huomioidaan rakentamisen ja toiminnan mukaiset vaikutukset kaavoitukseen, johon vaikuttaa kaavamuutoksen suuruus ja kuinka laajalle kaavamuutosta joudutaan tekemään.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 58 / 235 Taulukko 11. Kaavoitusvaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hanke on kaavoituksen mukainen. Hanke voi hieman heikentää tai parantaa alueen maankäyttöä. Suunniteltu toiminta edellyttää alueen kaavoitusta tai kaavamuutosta. Alueen nykyinen toiminta tai kaavoitettu toiminta on teollisuus, energiantuotanto tai palvelutoimintaa tukeva. Kaavamuutos parantaa tai heikentää kohtalaisesti alueen maankäyttöä. Alueen kaavoitus edellyttää suuria muutoksia nykyiseen kaavaan tai kaavoitus poikkeaa selvästi alueen nykyisestä toiminnasta. Hanke voi parantaa tai huonontaa huomattavasti alueen kaavoitusedellytyksiä. Vähäinen Keskisuuri Suuri 8.4 Kaavoitustilanne 8.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa suomalaista suunnittelujärjestelmää; ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Maakuntakaavoituksessa tulevat huomioon otettaviksi lähtökohtaisesti kaikki tavoitteet, sekä yleis- että erityistavoitteet. Suuri osa erityistavoitteista on kohdennettu vain maakuntakaavoitukselle, jolloin ne vasta maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta välittyvät kuntakaavoitukseen. Maakuntakaavalla ratkaistaan sellaisia alueidenkäyttökysymyksiä, joilla on vaikutusta useamman kunnan alueelle kun taas yksittäistä kuntaa koskevat asiat ratkaistaan yleis- ja/tai asemakaavalla. Valtionneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet on osoitettava maakuntakaavoituksella koko maassa. Tämän lisäksi hanketta koskevat erityisesti tavoitteiden asiakokonaisuudet koskien yhteysverkostoja ja energiahuoltokokonaisuuksia, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistys-käyttöä ja luonnonvaroja. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet Tuulivoimapuistohanketta voivat koskea seuraavat alueidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoi-

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 59 / 235 tettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 8.4.2 Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava Närpiö kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 21.12.2010 (kuva 29). Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Hedet -nimisen osa-alueen halki on merkitty pyöräilyreitti Korsnäsvägeniä pitkin ja Björkliden osa-alueen eteläpuoli rajoittuu Rangsbyvägeniin, joka on merkitty yhdystieksi (yt). Hankealueen itäpuolelle on osoitettu jokilaaksojen kehittäminen merkinnällä Närpiön jokilaakso (mk-2). Merkinnällä osoite-

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 60 / 235 taan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Närpiönjokilaakson alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää vedenlaadun parantumista, alueen moninaiskäyttöä sekä kulttuurimaisema-arvojen säilyttämistä. Närpiön jokilaaksossa on myös merkintä matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv-3). Kaavaselostuksessa merkinnälle mv-3 (Närpiön jokilaakso) on osoitettu, että matkailualueen suunnittelussa on otettava huomioon mm. seuraavat erityispiirteet: Närpiön joen virkistysmahdollisuudet ja joen lakeusmaisema ja hiljaisuus sekä nauha-asutus Pirttikylän-Ylimarkun tien varrella. Närpiönjokilaakso on maakuntakaavassa myös merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tällaisten alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Hankealueen länsipuolella olevat kylät Töjby, Rangsby ja Norrnäs on osoitettu maakuntakaavassa toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimiviksi kyliksi (at), joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti, etäisyys muista keskuksista tai vetovoimainen ympäristö. Ylimarkun kyläkeskus hankealueen itäpuolella on vastaavasti merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Hankealueen koillis- ja pohjoispuolella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualue merkinnällä osoitettua aluetta, joista lähempi, Risnäsmossen, on merkitty maakuntakaavaan soidensuojeluohjelman mukaan perustetuksi tai perustettavaksi tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi (SL-2) ja kauempana pohjoisessa oleva Hinjärv on merkitty lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustetuksi tai perustettavaksi tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi. Molemmat ovat Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Luonnonsuojelualueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kuva 29. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (hankealue merkitty sinisellä). Ympäristöministeriön vahvistama 21.12.2010.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 61 / 235 Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla (kuva 30). Kaavaehdotus sisältää 30 seudullisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 430 km². Seudullisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue sisältää vähintään 10 tuulivoimalaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan 12.5.2014, ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun lopulla 2014. Tämän YVA selostuksen työstövaiheessa maakuntakaavaehdotus oli edelleen vahvistettavana. Kaavaa varten on syyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, joka muodostaa lähtökohdan vaihekaava 2:lle. Suunnittelualue sijoittuu kaavaluonnoksen mukaiselle tv-1 alueelle (tuulivoimaloiden alue). Kuva 30. Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (hankealue merkitty sinisellä). 8.4.3 Yleiskaava Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät vahvistetut osayleiskaavat ovat Ylimarkussa aivan hankealueen kaakkoispuolella, Norrnäsin kylän osayleiskaava hankealueen lounaispuolella sekä Yttermarkissa hankealueen eteläpuolella. Ranta-alueilla on voimassa oikeusvaikutteinen Närpiön rantayleiskaava. Ylimarkun osayleiskaava Ylimarkun osayleiskaavan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 23.6.1993 93. Kyseessä on ensimmäisen asteen yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia. Kaavassa on osoitettu seuraavia aluevarausmerkintöjä: pientalovaltainen asuinalue (AP), pientalovaltainen asuinalue (AP-1), pientalovaltainen asuinalue, reservialue (APres), keskustatoimintojen alue (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK), teollisuus- ja varastoalue (T), teolli-

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 62 / 235 suusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), virkistysalue (V), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), hautausmaa-alue (EH), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maatalousalue (MT), maatalousalue (MT-1), alue on tarkoitettu kasvihuonerakennuksille ja muuhun koulutus-, tutkimus-, jalostustoimintaan tarpeellisille rakennuksille ja laitteille, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Lisäksi on osoitettu alue, jolla ympäristö säilytetään, rakennus- tai kulttuuri-historiallisesti arvokas kohde, valta- tai kantatie, seutu- tai kokoojatie, yhdystie sekä kävely- ja pyöräilytie. Kuva 31. Ote Ylimarkun osayleiskaavasta (hankealueen rajaus hahmoteltu sinisellä katkoviivalla kuvan vasempaan laitaan). Yttermarkin keskusta osayleiskaava Yttermarkin keskusta osayleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 10.6.1988 ja täydennyksen 26.1.1990. Kyseessä on ensimmäisen asteen yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia. Kaavassa on osoitettu seuraavia aluevarausmerkintöjä: asuinpientalojen alueet (AP-1, AP-2), alue, joka on varattu lähinnä karjattomien tilojen talouskeskuksille (enintään viisi eläintä) (AM-1), alue, joka on varattu tilojen karjatuotantoon (yli viisi eläintä) (AM-2), yleisten rakennusten alue (Y), liike- ja toimistorakennusten alue (K), teollisuusalue, jolla ympärstö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (TY), viheralue (VP), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), yleisen pysäköinnin alue (LP), turkistarhausalue (EM), maatalousalue (MT) ja vesialue (W). Lisäksi on osoitettu alueellinen tie, yhdystie ja kevyen liikenteen reitti sekä suojelukohde: rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka hoidosta tulee erityisesti huolehtia.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 63 / 235 Kuva 32. Ote Yttermarkin osayleiskaavasta. Norrnäsin osayleiskaava Norrnäsin osayleiskaavan on kaupunginhallitus hyväksynyt 7.5.1993. Kyseessä on ensimmäisen asteen yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia. Kaavassa on osoitettu seuraavia aluevarausmerkintöjä: pientalovaltainen asuinalue (AP), maatilakiinteistöjen talouskeskusten alue (AM), julkisten palvelujen ja hallinnonalue (PY), palvelujen ja hallinnon alue (PK), teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), turkistarhausalue (E-1), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maatalousalue (MT), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja (MU), lähivirkistysalue (VL) ja vesialue (W). Lisäksi on osoitettu alueellinen tie, yhdystie ja kevyen liikenteen reitti sekä suojelukohde: rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka hoidosta tulee erityisesti huolehtia.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 64 / 235 Kuva 33. Ote Norrnäsin osayleiskaavasta. Närpiön rantayleiskaava Närpiön rantayleiskaava on vahvistettu 16.2.2000, muutos 20.8.2007. Kaavassa on osoitettu mm. seuraavia aluevarausmerkintöjä: erillispientalovaltainen alue (AO), kyläalue (AT), lomaasuntoalue (RA), venesatama/venevalkama (LV), maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M-1, M-2, M-3), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), palvelujen ja hallinnonalue (P), luonnonsuojelualueet (SL-1, SL-2)), virkistysalue (V), retkeily- ja ulkoilualue (VR) ja vesialue (W).

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 65 / 235 Kuva 34. Ote Närpiön rantayleiskaavan yhdistelmäkartasta. Kuva

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 66 / 235 Norrskogenin tuulivoimapuiston osayleiskaava Norrskogenin tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 24.9.2012 35. Kaavasta valitettiin, mutta Korkein hallinto-oikeus on 12.8.2015 tehnyt asiasta päätöksen, ja kaava on saanut lainvoiman. Kaavassa on osoitettu seuraavia keskeisiä merkintöjä: maa-aineisten ottoalue (EO), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) ja maatalousalue (MT) sekä tuulivoimalan alue (tv, tv-1). Kuva 35. Ote Norrskogenin tuulivoima osayleiskaavasta. 8.4.4 Asemakaava Hankealuetta ei ole asemakaavoitettu. Lähin asemakaavoitettu alue on Ylimarkussa (20.11.2003), hankealueen kaakkoispuolella. Muut asemakaavoitetut alueet Närpiössä ovat Pirttikylä (4.1.2007) ja Närpiön kaupungin keskusta-alue (2002---10.2008).

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 67 / 235 Kuva 36. Ote Ylimarkun keskustan asemakaavakartasta Hedet-Björkliden alueen herkkyys kaavoituksen osalta Vähäinen Hankealueen kaavoitus on kokonaisuudessaan suunnitellun hankkeen mukaista. 8.5 Vaikutukset kaavoitukseen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä uusien liikenneyhteyksien tarve on pieni. Hanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle.