å å å ù ú û PU-solmujen pätötehoista saadaan 3 yhtälöä. , missä P2i on solmusta 2 lähtevän johdon teho.

Samankaltaiset tiedostot
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

W dt dt t J.

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

Muuntaja ja generaattori, laskuharjoitukset

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, , , 60781, ja

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

sttttttttttts3ssts3tt

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Silmukoidun verkon tehonjako. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

"h 'ffi: ,t^-? ùf 'J. x*r:l-1. ri ri L2-14. a)5-x:8-7x b) 3(2x+ l) :6x+ 1 c) +* +5 * I : 0. Talousmatematiikan perusteet, onus to o.

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2: :156. lak.yht. 2: dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo No30. sr-2.

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

RF-Tekniikan Perusteet II

2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt:

Helpompaa korjausrakentamista HB-Priimalla s. 7 NEWS

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

KOE 2 Ympäristöekonomia

Systeemimallit: sisältö


Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Ó Ó Ó

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

järjestelmät Luento 4

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

Matematiikan tukikurssi

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

6 JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINETIIKKA

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

PARTIKKELIN KINETIIKKA

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

9 Lukumäärien laskemisesta

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

Kalman-suodin. AS , Automaation signaalinkäsittelymenetelmät. Laskuharjoitus 3

q =, r = a b a = bq + r, b/2 <r b/2.

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017

KALA , Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Notor Upotettava. 6

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen Mekaniikka 2

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Ympäristöakatemia Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

2 1016/2013. Liitteet 1 2 MUUTOS ELÄKEKASSOJEN LASKUPERUSTEISIIN TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA KUSTANNUSTEN JAKOA VARTEN

Kuulasimulaattori. Annemari Auvinen Milla Törhönen. Jyväskylän yliopisto. Tietotekniikan laitos. TIE374 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli


i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

Transkriptio:

ELECE89 Tehonao. Tuiaan pienä äeselmää, ossa on 9 solmua, oiden aiien uoma iedeään. Geneaaoi on e solmuihin,, a 7. alise solmu efeenssisolmusi a lisaa a lase lasenaan aviava ilamuuua. Rhmiele solmu ensin P a PQsolmuisi. Gainge a evenson s. ) Raaisu: olmua on hdesän. Refeenssisolmusi on valiu si geneaaoisolmu eli solmu. Psolmua on olme:, a 7 PQsolmua on viisi, osa 9. olmu ova,, 6, 8, a 9 Tilamuuua Psolmuissa ova solmuen ulma eli: d, d, d 7 pl). Refeenssisolmun ulma on ai ou muu valiu ulman avo. Tilamuuua PQsolmuissa ova solmuen ulma a änniee. Tilamuuuia on asi eaa enemmän uin PQsolmua eli pl a ne ova d, ; d, ; d 6, 6 ; d 8, 8 ; d 9, 9, 9 ) pl heensä meillä on ilamuuuaa. ilamuuuaa aaisavasi Psolmuen päöehoisa saadaan hälöä. P,GEN P i, missä Pi on solmusa lähevän ohdon eho. å å å P,GEN P i, missä P i on solmusa lähevän ohdon eho. P,GEN P7 i 7, missä P 7i on solmusa 7 lähevän ohdon eho. PQsolmuen päö a loisehoisa saadaan hölöä. P Q Q å i,gen å å P i Q,GEN å P,GEN i P,GEN Qi ne.. Johda uvan muaisen muunaan siiovaio A, B, C a D. oi äää hväsesi samoa aavoa, oilla lasuhaoiusissa ohdeiin muunaan maiisi. Muisa, eä on omplesiluu, ona iseisavo uvaa äämien ieosen suheia a ona ulma uvaa enähmän anamaa vaihesiioa. é é A ë ëc Bé D ë Z : /

ELECE89 Tehonao Raaisu: Kosa ideaalisen muunaan molemmilla puolilla ehoen piää olla sama, voidaan ioiaa: ) Jännieille oiosuluimpedanssin molemmin puolin voidaan ioiaa: Z ) ioiamalla ensiövian lausee hälösä ) hälöön ), saadaan: é Z Z ) ë hälösä ) nähdään, eä hälösä ) saadaan: Û a nähdään, eä C a D A a B Z. Lase muunaan via, un iedeään änniee ensiö a oisiopuolella. Kää maiisia. uheellinen muunosuhde,ep ), un peusänniee ova, a peuseho MA. Toisiopuolen ännie on 9,ep, ) a ensiöpuolen ännie on,8ep, ). Muunaan impedanssi anneuilla peusavoilla on, pu. : /Z / Raaisu: Jänniee suheellisavoina: u..97i.96 _. u.8.i.86 _.

ELECE89 Tehonao Admianssimaiisin alio: é é _ 9 ë9.98 _9 ë 9.98 _9 9.8766 _ 9 Laseaan via: éi é.697.8i. _6. pu.69.9i.8 _.66 ëi ë Laseaan eho: s u i.79.799i.886 _ 6.888 s u i.79.76i.9 _.9. Tuiaan uvassa olevaa viiden ison a seisemän ohdon äeselmää. G Kiso on efeenssiiso, ona ännieen geneaaoi G piää avossa p.u. Lopu iso ova uomaisoa, oiden päö a loiseho on anneu auluossa. Tauluossa on ohoen paamei sisäläen saaimpedanssi a innaaisadmianssi äeään siioohdon πsiaisenää). Jäeselmän peuseho on MA a peusännie. Muodosa äeselmän admianssimaiisi maiisi). Raaise solmuen omplesise) änniee Gaussin a eidelin meneelmällä lase si ieaaioieos). Lase lopusi ohdoilla uleva päöeho ääen esisanssi huomioa. oi äää aaisussa apunasi Malaia ai muua vasaavaa ohelmisoa. Tauluo : Kuoma Kiso P MW) Q Mva)

ELECE89 Tehonao Tauluo : Jäeselmän ohopaamei Kisosa Kisoon R p.u.) X p.u.) B p.u.),,,,,,,,8,,,9,,,9,,6,,,,9, Raaisu: Admianssimaiisin diagonaalin alio ova K ),,, K, n eli solmuun liivien admianssien summa. Admianssimaiisin muu alio ova n, ¹ eli solmuen a välinen admianssi ohovaioadmianssi) negaiivisena. Admianssimaiisin diagonaalin alioisi saadaan äen laseaan mös innaaiselemeni),,,,,,,,8,,989,99797

ELECE89 Tehonao 6,698,678,,9,,,9,,,,,96,798,,,6,,9,,,,,98 7,,,9,,,,6 9,86,7,,9,,,9,,,8, a admianssimaiisin muisi alioisi saadaan laseaan vain saaelemeni) 7,7,68,,

ELECE89 Tehonao,68 7,7,,,989,989,,8,68 7,7,7 9,78,,9,7 9,78,,9,68 7,7,7 9,78,9689 6,6,6, 6

ELECE89 Tehonao,9689 6,6,7 9,78,,9,989,989,7 9,78,7 9,78 maiisi on äen é,989,99797,68 7,7,68 7,7 ë,989,989,68 7,7,678 6,698,7 9,78,7 9,78,68 7,7,7 9,78,798,96,9689 6,6,9689 6,6 7,,98,7 9,78,989,989,7 9,78,7 9,78,7 9,86 Raaisaan isoen änniee Gausseidelmeneelmällä hden ieaaioieosen auudella. Käeään aluavausena ännieiden avoa Ð p.u.,,,..., eaaiohälö on n i ) i) å ) å i ) å å i ) ) P Q ) 7

ELECE89 Tehonao 8,,9888 ) 9,78),7 ) ) 9,78),7 ) 7,),68,, 6,698,678 å å ) ) ) ) Q P,,987 ) ) 6,6),9689,) 9,78),9888,7 ) 7,7),68,,,96,798 å å ) ) ) ) ) Q P,699,979 ) 9,78),7,) 6,6),987,9689,),9888 ),,,98 7, å å ) ) ) ) ) ) Q P,78,97877,699) ),979 9,78,7,),987 ), ),9888 9,78,7 ),989),989,, 9,86,7

ELECE89 Tehonao. Miä ehonaolasennalla aoieaan a mihin aoiusiin veohiö äävä ehonaolasenaa? asaus Tehonaolasennalla aoieaan silmuoidun sähöveon saaisen ilan aaisua unemaomien fsiaalisen muuuien muun muassa isoänniee, ohoen päö a loiseho, ohoen häviö) osala. Tehonao laseaan unneuen suueiden impedanssi, uoano, uluus) pohala. eohiö äävä ehonaolasenaa veon suunnielussa uusien ohoen aenamisapeen selviäminen, saaisen siiovn lasena, häviöiden opimoini), veon äössä laseaan avioidun uoannon a uluusen a mahdollisen esesen pohala veon ilanne) a veon suoausen suunnielussa eleaseelu). Tehonaolasenaa aviaan mös dnamiiasimuloinnin aluilaneen aaisemisessa. 6. Taasellaan uvassa olevaa viiden solmun veoa. Geneaaoi on e solmuihin, a. olmussa on innaaisondensaaoi. olmuissa a on uomaa. Luoiele solmu P, PQ a qppeihin a peusele valinasi. Raaisu: olmu, a on panava oo P ai qsolmusi. ain si solmu voi olla qsolmu eli efeenssisolmu. aliaan sellaisesi vaia solmu. iis solmu on qsolmu mös solmu ai olisiva mahdollisia efeenssisolmua). olmu a ova näin ollen Psolmua. Lopu solmu a ) ova uomasolmua eli ne luoiellaan PQsolmuisi. aia geneaaoisolmuissa olisi uomaa, on ne sili panava Psolmuisi, os geneaaoi sääää ännieä. aia solmussa ei ole uomaa, on se PQsolmu, osa siinä ei ole geneaaoia, oa säääisi ännieä eiä se siis voi olla P ai qsolmu. 9

ELECE89 Tehonao 7. Taasellaan vielä ehävän. uvassa olevaa veoa. Psolmua ova a. PQsolmua ova a a solmu on qsolmu. Laadi asapainohälö solmuen päö a loisehoille solmuun uleva eho meiään hä suuesi uin solmuisa lähevä eho). Laadi mös eunaehdo päö a loisehoille minä avoen välissä eho saava olla). Lueele unemaoma suuee a veaa niiden luumääää hälöiden luumääään. Huomaa, eä solmussa on innaaisondensaaoi. Raaisu: aadaan 6 hälöä. P P olmuun geneaaoisa uleva eho on hä suui uin solmusa ohdolle lähevä eho. P P P P Q Q Q Q olmun uoman päö a loiseho ova hä suue uin ohdoille, a menevä eho heensä. P P P P P P Q,KORMA Q,HNTT Q Q P, P, P, P, Q a Q iedeään euäeen. Muu eho iippuva solmuännieisä a niiden ulmisa.,, a q iedeään euäeen. olmuissa a geneaaoi sääää ännieä. olmu on efeenssisolmu.,, q, q, q, q piää lasea. eossa on uusi unemaona suuea. Psolmuissa on geneaaoi, oilla on loisehoaa seä uluuselle eä uoannolle. iispä eunaehdoisi saadaan hälö: Qmin Q Qma Q min Q Q ma Q min Q Q ma Psolmuissa on geneaaoi, oilla on päöehoaa. iispä eunaehdoisi saadaan hälö: P P ma P P ma P P ma Mös efeenssisolmussa ä aasaa, eä aa eivä li. uuna valiaan sien eä posiiivinen eho viaa solmuun päin.

ELECE89 Tehonao 8. m piän Hz ohdon paamei ova L,88 mh/m a C, nf/m. e on e alupääsään äään veoon, ona ännie on. a) Piiä ohdon psiaisenä ) Esiä ohdon solmuadmianssimaiisi c) Määiä ännie ohdon loppupäässä, os oho on häännissä. eaa ännieä ohdon alupään ännieeseen. d) Johdon loppupäähän eään uoma, ona suuuus on 66 W. Määiä ännie uoman päässä a uoman oama eho. eaa ännieä alupään ännieeseen. e) Johdon loppupäähän eään uoma, ona suuuus on W. Määiä ännie uoman päässä a uoman oama eho. eaa ännieä alupään ännieeseen. Raaisu: a) Johdon psiaisenä: X / / ) Alupää: solmu, häävä pää: solmu X / / Z π,88 9 Z 6 π, W 9,6 W 779, 6 é ë c) é Z ë Z Z é 8,6 ë 9, Z 9, 8,6

ELECE89 Tehonao Tiedeään, eä. iispä voidaan ioiaa Û 9, 6 8,6 Huomaaan, eä häävän ohdon loppupään ännie asvaa. d) X / / R Käeään hväsi cohdan aaisua. N via solmupisehälöiden määielmän muaisesi) negaiivinen R v v v Û R ) v v Û R v 9,m v v,99ð, ) 8,6m R 66W Ð,99Ð, ),Ð, asaava pääännie on 8. Jänniee ohdon molemmin puolin ova suuin piiein hä suue. Kuoma vasaa luonnollisa ehoa. Kuoman eho: 8) P 66,9MW R R 66W v e) Laseaan uen ohdassa d), mua äeään vasusen avoa R Ohm.

ELECE89 Tehonao v v v Û R ) v v Û R v 9,m v v,99ð 8,8 ) 8,6m R W Ð,99Ð 8,8 ),6Ð 8,8 asaava pääännie on. Kuoman eho: P 78,MW R R W Huomaaan eä ännie uoman päässä lasee un uoman eho asvaa. v 9. Kuvassa on esie olmen solmun veo. olmu on efeenssisolmu a sen ännie on Ð, olmun geneaaoi uoaa päöehon p, pu q ), solmun uoma on päöuomaa a p, pu q ). HOM: olmu on PQsolmu., Ð pu,, Tee seuaava asia: a) Laadi maiisi. ) Lase solmuen änniee Gausseidel meneelmällä vain ensimmäinen ieaaioieos!). Kun ole lasenu ensimmäisen ) ieaaioavon ännieelle, ää ää lasiessasi ensimmäisä ieaaioavoa ännieelle iihde Gausseidel). Avaa nollannen ieaaioieosen ännieille iseisavosi, pu a ulmasi asea. c) Lase päöehovihe mismach) solmuissa a ensimmäisen ieaaioieosen ännieavoilla).

ELECE89 Tehonao d) Lase efeenssisolmun anama eho ensimmäisen ieaaioieosen ännieillä). e) Lase ohdoilla uleva eho. Raaisu: a) olmuen välise admianssi huomaa eä impedanssisa ulee negaiivinen admianssi!): /, /, /, /, /, /, /, 9 /, /, maiisin alio ova: i on solmuen i a välinen esinäinen admianssi ohovaioadmianssi) negaiivisena a ii on solmuun i liivien admianssien summa. é ë 9 Käeään nollannen ieaaioieosen ännieinä seuaavia avoa fla sa : u u u,ep ). Jännieille saadaan hälö ieaaioieosen no.):,,,, 9 é P Q ë, ) é P Q ë, ) é, ë, ) é, ë, ),,,,, ei muuu solmu on lac Bus ) Laseaan ensimmäisen ieaaioieosen ) änniee: 9 é, Ð Ð ëð 9 [, 9] 9,79Ð 8,,88Ð7,6 9Ð 9 é, Ð Ð7,6,Ð, ëð c) Laseuilla ensimmäisen ieaaioieosen ännieillä saau päöeho solmuissa a :

ELECE89 Tehonao,9, [ ],88Ð 7,6 [ 9,88Ð7,6,Ð, ] [ ],Ð, [,88Ð7,6,Ð,],,8 7. oau llä a:n avoa. seisavon piää olla,88 oli,88 a 88) Päöehovihee ova Dp,9,,9 pu Dp,,) d) Refeenssisolmun anama eho,88ð7,6,ð, [ ] [ ],pu e) ohoen eho a loiseho Kun iedeään solmuen ulma, voidaan ohdolla uleva päöeho lasea. Laseaan p,,88 sin 7,6 )/,, pu p,, sin, )/,,8 pu p,,88 sin7,6, )/,,9 pu. Johda uvan muaisen muunaan maiisi. Kää hväsesi siä, eä näennäiseho muunaan äämien ummallain puolella on hä suui. Huomaa, eä oisiovian suuna on eilainen uin ehävässä, ossa laseiin leisiä siiovaioia. Muisa, eä on omplesiluu, ona iseisavo uvaa äämien ieosen suheia a ona ulma enähmän anamaa vaihesiioa. : /Z / Raaisu: Kosa ideaalisen muunaan molemmilla puolilla ehoen piää olla sama, voidaan ioiaa: ) Jännieille oiosuluimpedanssin molemmin puolin voidaan ioiaa: Z ) hälösä ) saadaan lausee vialle.

ELECE89 Tehonao 6 ë é ) hälösä ) saadaan maiisin lempi ivi: a /. Raaisaan oisiovian lausee ensiövian funiona hälösä ), saadaan ë é ) ioieaan ensiövian lausee hälösä ) hälöön ), saadaan: ) hälöisä ) saadaan maiisin omponeni a. maiisi on [ ] ë é olmuhälö on ë é ë é ë é