Johdatus kaupungin talouteen Kaupunginvaltuuston seminaari 23.-24.5.2017 Ari Hirvensalo Talousjohtaja
1) Kaupungin talouden tasapaino 2) Vuoden 2018 talousarvion valmistelu Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus talouteen 3) Kaupunkikonsernin rakenne, omistajaohjaus ja talous
http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/ta-2017/final
http://www.jyvaskyla.fi/talousjatilastot/raportointi/kolmannes/201701/yhteenveto
Yleisperustelut Käyttötalousosa Toimielin C Toimielin B Toimielin A Tehtävä 2 Tehtävä 1 Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tuloslaskelmaosa Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Investointiosa Toimielin C Toimielin B Toimielin A Hanke 2 Hanke 1 Menot Tulot Netto Rahoitusosa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv. menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Liitteet
TILINPÄÄTÖS 2016 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1 000 euroa TP TP Muutos 2015 2016 1 000 % Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet 327 082 342 328 15 246 4,7 % -946 489-974 161-27 672 2,9 % -619 407-631 833-12 426 2,0 % 490 468 507 399 16 931 3,5 % 157 402 176 723 19 321 12,3 % 12 351 6 994-5 357-43,4 % Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 12 640 8 921-3 719-29,4 % Muut rahoitustulot 5 940 3 863-2 078-35,0 % Korkomenot -6 126-5 776 350-5,7 % Muut rahoitusmenot -104-14 90-87,0 % VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot Lisäpoistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 40 813 59 283 18 469 45,3 % -52 837-52 176 661-1,3 % -1 199-2 686-1 488 124,1 % 0 0 0 0,0 % 0 0 0 0,0 % -13 222 4 421 17 643-133,4 % 340 340 0 0,0 % 0 0 0 0,0 % -6-4 2-29,9 % -12 888 4 757 17 645-136,9 %
RAHOITUSLASKELMA 2016 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1 000 euroa TA+M TP Poikkeama 2016 2016 1 000 % TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate 45 446 59 283 13 837 30,4 % Satunnaiset erät 0 0 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät -13 640-16 375-2 735 20,1 % Toiminnan rahavirta 31 806 42 907 11 102 34,9 % Investointimenot -54 655-43 848 10 807-19,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 100 502 402 402,0 % Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 15 350 18 454 3 104 20,2 % Investointien rahavirta -39 205-24 893 14 313-36,5 % Toiminnan ja investointien rahavirta -7 400 18 015 25 414-343,5 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0-235 -235 0,0 % Antolainasaamisten vähennykset 1 881 1 886 5 0,3 % Antolainauksen muutokset 1 881 1 651-230 -12,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 195 0-25 195-100,0 % Pitkäaik. lainojen vähennys -19 676-19 676 0 0,0 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 10 523 10 523 0,0 % Lainakannan muutokset 5 519-9 154-14 672-265,9 % Oman pääoman muutokset 0 0 0 0,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset 0 2 227 2 227 0,0 % Rahoituksen rahavirta 7 400-5 276-12 675-171,3 % Rahavarojen muutos 0 12 739 12 739 0,0 %
Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Velkaantuminen? Vuosikate = poistot tai suurempi Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu 24.5.2017 11
Tilikauden tulos 2016, /as. Kannonkoski Joutsa Kuhmoinen Hankasalmi Äänekoski Multia Pihtipudas Viitasaari Luhanka Kinnula* MANNER-SUOMI (tpa) Uurainen KESKI-SUOMI Jyväskylä Toivakka Muurame Karstula Laukaa Jämsä* Saarijärvi Konnevesi Petäjävesi Keuruu Kivijärvi Kyyjärvi -1 043 Tilikauden tulos 2016 /as. -28-37 -76-106 -129-133 -529 337 335 300 298 284 206 156 127 113 113 61 43 (tpa 36) 32 30 29 0 633-1200 -1000-800 -600-400 -200 0 200 400 600 800 *Jämsä: alijäämä poistoeron muutoksen jälkeen -24 /as. Kinnula: ylijäämä poistoeron muutoksen jälkeen 121 /as.
Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2016, /as. Kivijärvi Kinnula Luhanka Pihtipudas Petäjävesi Kuhmoinen Konnevesi Viitasaari Joutsa Uurainen Muurame Karstula Keuruu Kannonkoski KESKI-SUOMI Kyyjärvi Saarijärvi Laukaa Jyväskylä Multia Jämsä Toivakka Äänekoski Hankasalmi -174 39 13 Kumulatiivinen yli- /alijäämä 2016, /as. 2 263 2 174 2 087 1 847 987 932 862 780 670 633 486 417 385 347 265 262 209 2 737 2 866 3 018 3 384-500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000
Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Vuosikate = poistot tai suurempi Vain jos poistot ovat oikealla tasolla Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu 24.5.2017 17
24.5.2017 18
Vuosikate 2016, /as. Kannonkoski Kuhmoinen Äänekoski Joutsa Hankasalmi Pihtipudas Kinnula Viitasaari Multia Karstula MANNER-SUOMI (tpa) KESKI-SUOMI Jyväskylä Saarijärvi Muurame Keuruu Jämsä Uurainen Kivijärvi Luhanka Toivakka Laukaa Konnevesi Petäjävesi Kyyjärvi -632 Vuosikate 2016, /as. 123 243 215 338 307 305 380 378 346 394 384 439 430 (tpa 405) 427 489 478 551 530 571 650 614 659 805 1 369 Yhteenlaskettuna kuntien vuosikatteet paranivat sekä Keski-Suomessa että koko maassa. Tilinpäätösarvioiden mukaan koko maassa oli v. 2016 18 negatiivisen vuosikatteen kuntaa. Määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400
Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Vuosikate = poistot tai suurempi Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu Elinkaari- ja vuokrahankkeet? 24.5.2017 21
Lainakanta 2016, /as. Lainakanta 2016, /as. Kyyjärvi Konnevesi Kannonkoski Keuruu Laukaa Kivijärvi Äänekoski Pihtipudas Kinnula Viitasaari Uurainen Karstula KESKI-SUOMI MANNER-SUOMI (tpa) Jyväskylä Saarijärvi Joutsa Toivakka Muurame Petäjävesi Hankasalmi Jämsä Luhanka Multia Kuhmoinen 638 1 064 4 268 4 191 3 717 3 713 3 473 3 421 3 307 3 072 3 040 (tpa 2 902) 2 930 2 831 2 815 2 504 2 463 2 157 2 119 2 019 1 774 1 597 5 469 6 084 6 650 7 361 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_04_25_tyopap ereita_5_valkama.pdf
Vuoden 2018 TA-kehyksen valmistelutilanne
Asuntorakentaminen on ennätyksellisen vilkasta, kausipuhdistetut luvut 27.4.2017 Minna Punakallio Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki 16.3.2017
Kuluttajien luottamus talouteen on ennätystasolla 26.4.2017 Minna Punakallio Lähde: Tilastokeskus
Hypetyksestä huolimatta talouden tilannekuva vielä vaimea Kuluvana ja ensi vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1-2 prosentin vauhtia» Kasvua pitävät yllä edelleen yksityinen kulutus ja investoinnit» Kasvupohja laajenee hitaasti myös vientikysyntään» Kasvua hidastaa kuitenkin työikäisen väestön määrän supistuminen ja elinkeinoelämän rakennemuutosten jatkuminen Viimeisen vuoden aikana työllisyydessä käänne parempaan. Hallituksen työllisyysastetavoite on kuitenkin kaukana.» 2017-2018 työttömyysaste alenee, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kuitenkin edelleen. Hintojen ja ansioiden nousu maltillista» Kilpailukykysopimus parantaa kustannuskilpailukykyä 26.4.2017 Minna Punakallio
Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma Jouko Narikka 29 10.5.2017 11.1.2 017
Hallitusohjelman liitteen 6 toimenpiteitä Toimenpide Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus Esiopetuksen tilalla maksullinen kerhotoiminta Perusopetuksen ryhmäkoot Yleissivistävän koulutuksen avustukset Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus Sote-suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen Erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmä Erikoissairaanhoidon tehostaminen Sote-asiakasmaksujen korottaminen Varhaiskasvatusmaksujen korottaminen Koululaisten ap- ja ip-toiminnan maksut Omais- ja perhehoidon kehittäminen Tilanne Toteutettu Toteutettu Luovuttu Toteutettu Toteutettu Toteutettu Toteutus kesken Luovuttu Toteutettu osin Toteutettu Luovuttu Toteutettu Toteutettu! 5.5.2017 34
Kilpailukyky-sopimus etenee, vuonna 2018 kiky-leikkaus kasvaa Kuntatalousvaikutusarviot viime syksyltä, ilman ns. dynaamisia vaikutuksia 2017 2018 Kuntien työvoimakustannukset Työnantajamaksujen alentaminen 281 413 Lomarahojen leikkaus 309 312 Työajan pidennys 93 188 683 230 Veronkevennysten vaikutus kunnallisveroon -273-274 palkkatulon verotus -211 eläketulon verotus -62 Veronkevennyksen kompensaatio kunnille 273 274 Verotuksen kautta tulevat epäsuorat vaikutukset Ta-maksujen alentamisen vaikutus yhteisöveron tuottoon 59 85 Työntekijämaksujen korotusten vaikutus kunnallisveron -356-502 tuottoon Lomarahaleikkauksen vaikutus verotuloihin -65-65 Työajanpidennyksen vaikutus verotuloihin -32-49 Valtionosuuksien vähennys ta-maksujen alentaminen / ei leikata 0 0 lomarahaleikkaus 100 % -309-312 työajan pidennys 100 % -70-188 -379-121 Huom. KTO kevät 2017: Lomarahaleikkaus kohdistui suoriteperusteisesti jo vuodelle 2016. Lomarahojen leikkaus laskee palkkamenoja 2017 vajaalla 40 milj.. 2019 lomarahoja palautuu vajaat 120 milj. kuntatalouden maksettavaksi. Vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan ilman positiivisia vaikutuksia taloudellisen aktiviteetin kasvun kautta -90-118 Valtionosuusindeksin aleneneminen työnantajamaksujen alenemisen seurauksena -78-78 Nettovaikutus ml. vos-indeksin muutos -168-196 27.4.2017 Minna Punakallio
Kehyksen linjaukset Talouden tulee toteutua tasapainossa => Vuosikate = Poistot Veroja ei koroteta Talousarvion rakenne vuoden 2019 tilanteen mukaiseksi: Muut kuin maakuntaan siirtyvät toiminnot pois Petusta Maakuntaan siirtyvät hallinto- ja tukipalvelut Petuun jo 2018
VEROTULOARVIO 2018 Miljoonaa euroa TA Arvio 2017 2018 Muutos Ennakonpidätykset 397,0 405,0 8,0 2,0% Tilitykset ed. vuodelta 50,0 52,0 2,0 4,0% Yhteensä 447,0 457,0 10,0 2,2 % Maksuunpanotilitys -36,6-34,0 2,6-7,1% Aik. vuosien tilitykset 15,5 15,0-0,5-3,2% KUNNALLISVEROT 425,9 438,0 12,1 2,8 % Yhteisövero 22,3 22,8 0,5 2,2 % Kiinteistövero 48,3 49,0 0,7 1,4 % YHTEENSÄ 496,5 509,8 13,3 2,7 %
Valtionosuudet 2018 1000 TA+M Arvio Muutos 2017 2018 Tuloslaskelmaosa Peruspalvelujen valtionosuus 124 324 Lisäosat 5 525 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 21 889 Valtionosuuksien tasaus 43 109 43 944 835 YHTEENSÄ 194 847 191 765-3 082 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. -21 287-21 287 0 Valtionosuudet 173 560 170 478-3 082 Käyttötalousosa Kasvu ja oppiminen Saatavat kotikuntakorvaukset 855 855 0 Maksettavat kotikuntakorvaukset -9 781-9 781 0 YHTEENSÄ -8 926-8 926 0 Yhteensä 164 633 161 552-3 082
Käyttötalouden suunnittelukehys 2018 TA+M Kehys Muutos NETTOKAYTTÖMENOT 2017 2018 1 000 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 56 478 56 561 82 0,1 % Perusturvapalvelut 362 807 372 504 9 696 2,7 % Sivistyspalvelut 227 944 231 384 3 439 1,5 % Kaupunkirakennepalvelut 3 624 3 942 319 8,8 % Toimialueiden nettomenot 650 854 664 390 13 536 2,1 % TA+M Kehys KÄYTTÖMENOT 2017 2018 Tilapalvelu 58 148 57 685-463 -0,8 % Jyväskylän Seudun Työterveys 7 752 8 039 287 3,7 % Talouskeskus 5 409 5 186-223 -4,1 % Altek Aluetekniikka 12 752 12 412-340 -2,7 % Kylän Kattaus 23 150 22 806-343 -1,5 % Keski-Suomen pelastuslaitos 29 143 29 580 437 1,5 % Liikelaitosten menot 136 354 135 708-646 -0,5 %
Käyttötalouden muutos 2017-2018 Netto Kunnallisvaalit Presidentinvaalit (ja mahdolliset maakuntavaalit) K-S Pelastuslaitos Office 365 käyttöönotto Tapahtumat ja suhdetoiminta (Suomi 100) Kangas Yritysneuvonta Muut muutokset Konsernihallinto 680 Varhaiskasvatus, tulojen vähennys Opetuksen resurssit, oppilasmäärän lisäys ym Lukiotoiminnan tuki, arvio lisätarpeesta Muut muutokset Sivistys 4 480 Kehitysvammaisten ostetut asumis- ja laitoskuntoutuspalvelut Lastensuojelun ostetun laitospalvelun asiakasmäärän kasvu Vanhuspalvelut, ostopalvelujen hintojen tarkistus Erikoissairaanhoito Vammaispalvelun indeksikorotukset - sopimukset Henkilökohtaisen avun ostopalveluiden lisätarve Hoitotarvikkeet: Verensokerin jatkuva seuranta Muut hoitotarvikkeet Apuvälineet Muut muutokset Perusturva 10 569 Hulevesi, eurot alustavia arvioita Prosenttikulttuurin maksut kankaan maakaupoista Kertaluonteiset tulot v.2017, vähennetään Indeksikorotukset ja pinta-alojen kasvu Maankäyttösopimusmaksut Muut muutokset Kaupunkirakenne 395 YHTEENSÄ 16 124
Käyttötalouden nettomenojen muutos 2017-2018 TA+M Sisäiset Muutokset KiKy Kehystavoite Kehys Muutos 2017 2018 1 000 % Konsernihallinto 56 478-500 680-98 0 56 561 82 0,1 % Perusturva 362 807-53 10 569-819 0 372 504 9 696 2,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut 189 362-270 4 480-631 0 192 941 3 579 1,9 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut 38 582 0 0-140 0 38 442-140 -0,4 % Kaupunkirakenne 3 624 0 395-76 0 3 942 319 8,8 % Nettomenot 650 854-824 16 124-1 764 0 664 390 13 536 2,1 % Tilapalvelu -35 014 0 664-8 0-34 358 656-1,9 % Työterveys Aalto -228 0 228-30 0-30 198-86,9 % Talouskeskus -137 0 43-20 0-114 23-16,6 % Altek Aluetekniikka -30 0 571-28 0 513 543-1781 % Kylän Kattaus -107 0 1 038-78 0 854 960-900,8 % Keski-Suomen pelastuslaitos -1 082 0 3 245-129 0 2 034 3 116-288,0 % Nettomenot Liikelaitokset -36 598 0 5 789-293 0-31 102 5 496-15,0 % Nettomenot yhteensä 614 256-824 21 913-2 057 0 633 288 19 032 3,1 %
Tulossuunnitelma 2016-2020 Jyväskylän kaupunki Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TP TA+M 2016 2017 2018 2019 2020 Toimintatulot 187 885 304 805 300 395 216 490 218 231 Toimintamenot -819 718-919 061-933 683-449 471-449 736 TOIMINTAKATE -631 833-614 256-633 288-232 981-231 504 Verotulot 507 399 492 404 509 800 236 800 236 800 Valtionosuudet 176 723 173 560 170 478 42 713 42 713 Rahoitustulot ja -menot 6 994 6 171 3 814 3 117 2 646 Korkotulot 8 921 8 927 8 927 8 927 8 927 Muut rahoitustulot 3 863 4 564 2 300 2 300 2 300 Korkomenot -5 776-7 281-7 364-8 070-8 540 Muut rahoitusmenot -14-40 -49-40 -40 VUOSIKATE 59 283 57 878 50 804 49 648 50 655 Poistot/arvonalentumiset -54 862-50 749-50 804-49 031-48 881 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 4 421 7 130 0 618 1 774 Poistoeron lisäys/vähennys 340 340 340 340 340 Varausten lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys -4 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 4 757 7 470 340 958 2 114 Vuosikate % poistoista 108,1 % 114,0 % 100,0 % 101,3 % 103,6 % Vuosik. % poist.al.inv. 156 % 98 % 68 % 84 % 79 % Kumulatiivinen ali-/ylijäämä, M 36,8 44,3 44,6 45,6 47,7
Tulossuunnitelman muutos 1000 euroa TA+M Kehys 2017 2018 Ero Toimintatulot 304 805 300 395-4 410 Toimintamenot -919 061-933 683-14 623 TOIMINTAKATE -614 256-633 288-19 032 Verotulot 492 404 509 800 17 396 Valtionosuudet 173 560 170 478-3 082 Rahoitustulot ja -menot 6 171 3 814-2 356 Korkotulot 8 927 8 927 0 Muut rahoitustulot 4 564 2 300-2 264 Korkomenot -7 281-7 364-84 Muut rahoitusmenot -40-49 -9 VUOSIKATE 57 878 50 804-7 075 Poistot/arvonalentumiset -50 749-50 804-55 Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 7 130 0-7 130 Poistoeron lisäys/vähennys 340 340 0 Varausten lisäys/vähennys 0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄ 0 0 0 7 470 340-7 130 Vuosikate % poistoista 114 % 100 % -14,0 %
Liikelaitokset K-S Pelastuslaitos Vuoden 2018 lopussa ei saa olla ali-/ylijäämää Käyttömenot saavat kasvaa korkeintaan 2,0 % => lausuntopyyntö -1.185.000 Kylän Kattaus Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Sisäisten veloitusten tulee laskea vuoden 2017 tasosta Talouskeskus Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Sisäisten veloitusten tulee laskea vuoden 2017 tasosta Työterveys Aalto Altek Talousarvioon tulee sisällyttää markkinaperusteisen toiminnan tuottovaatimus Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Tilapalvelu Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Sisäiset vuokrat ja siivouskorvaukset ovat vuoden 2017 tasolla Ei indeksikorotuksia, vain tilamuutokset huomioidaan
Erikoissairaanhoito 2018 Sairaanhoitopiirin tulee suunnitella vuoden 2018 talousarvionsa siten että: Talousarvio perustuu realistisille suoritemäärille Jäsenkuntien maksuosuudet saavat kasvaa korkeintaan 3 % verrattuna vuoden 2017 talousarvioon Kaupungin maksuosuus on enintään 158 M Vuoden 2018 lopussa SHP:llä ei ole yli-/alijäämää
Vuoden 2018 TA-kehyksen rakentaminen Pelastuslaitos Ylijäämän purkaminen? Työterveys Aalto Ylijäämän purkaminen? K-S Liitto Ylijäämän purkaminen? KiKy vaikutukset Palkankorotukset 2018? Työajan pidennys? Sivukulut? Lukiokoulutuksen tuki Neuvottelu syksyllä? Koulutuskuntayhtymä Peruspääoman korko? Maan myyntitulot? Valtionosuudet? Verot Vuoden 2017 toteutuminen? Arvio 2018? SHP Vuoden 2017 toteutuminen? Ylijäämän purkaminen?
Vuoden 2018 talousarvion valmisteluaikataulu, syksy 2017 10.8 VM:n esitys valtion talousarvioksi 28.8 18 - Kaupunginvaltuuston kokous 30.8 14 - Yhteistyötoimikunta 4.9 14-16.30 KH ja lautakunnat seminaari - lautakuntien talousarviovalmistelun tilanne 11.9 12-18 KH:n seminaari 18.9 Valtioneuvoston budjettiesityksen julkistaminen 22.9 Lautakuntien TA-esitykset - Toiminnalliset tavoitteet 2018 - Palveluiden muutokset 25.9 18 - Kaupunginvaltuuston kokous 26.9 14 - Yhteistyötoimikunta Johtoryhmän talousarvioseminaari - TA-esityksen valmistelu 9.10 17 - Kaupunginvaltuuston seminaari 16.10 12-18 KH:n seminaari 23.10 12-13 TA-info medialle ja KH:lle - KJ:n TA-esitys 30.10 18 - Kaupunginvaltuuston kokous - Strategian päivitys - Talousarvion lähetekeskustelu - Vuoden 2017 talousarvion muutokset - Vuoden 2018 veropäätökset 31.10 14 - Yhteistyötoimikunta 9.-10.11 Kaupunginhallituksen TA-seminaari - KH:n TA-esityksen valmistelu 20.11 Kaupunginhallituksen TA-esitys valtuustolle 20.11 17 - Kaupunginvaltuuston seminaari 24.11 13 - Yhteistyötoimikunta 27.11 16 - Kaupunginvaltuuston kokous - Talousarvion käsittely 11.12 18 - Kaupunginvaltuuston kokous 19.12 14 - Yhteistyötoimikunta
Sote-uudistuksen vaikutus talouteen
Mitä soten siirto tarkoittaa kunnan taloudelle? Kunnilta poistuu se osa kustannuksista, mikä on viimeisen n. 10 vuoden aikana kasvanut 3,5% ja kasvaisi ensi vuosikymmenellä vielä nopeammin (kunnittaiset vaihtelut suuria) Tarve ylläpitää kunnallisverotulojen nopeaa kasvua matalan BKT-kasvun oloissa vähenee Paineet verotuksen kiristymiseen pienemmät Jäljelle jäävissä palveluissa väestötekijöistä johtuvat kasvupaineet keskimäärin hyvin pienet Etenkin investointitarpeissa kunnittaisia eroja mrd. 24 22 20 18 16 14 12 10 Koulutuspalvelut Sote 16 5.5.2017 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
Miten rahoituksen siirto maakuntiin toteutetaan? LÄHTÖKOHTA: Jotta kokonaisveroaste ei nousisi, vastaavan suuruinen rahoitus tulee siirtää kunnilta > kustannusten ja tulojen siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali Siirtyvät kustannukset 17,42 mrd. euroa Siirrettävät valtionosuudet 5,8 mrd. euroa - soten osuus 2/3 laskennallisista kustannuksista, valtionosuuksina 4,7 mrd. euroa - loput 1,1 mrd. euroa vähennetty laskennallisten sote-kustannusten osuuden mukaisesti lisäosista ja muista vos-lisäyksistä ja vähennyksistä ( esim. tuloverokevennysten kompensaatioista) Siirrettävät verotulot 11,14 mrd. euroa - merkittävä osa kunnallisverosta - siirto n. 12,47 %-yksikköä - tuloverotukseen asteikkomuutos kuntien efektiiviset veroprosentit nousevat (lievästi) - Yhteisöverosta siirretään n. 0,5 mrd. REUNAEHTONA: Kuntien väliset kunnallisveroprosenttien vaihteluvälit ja kuntalaisten veroasteet pysyvät ennallaan 12,47 %:n siirron jälkeen Yhteisöveron kuntaosuuden alennus - 10,54 %-yks. * Peruste epävakaus, suhdanneherkkyys ja vähentää vastaavasti kunnallisveron leikkaustarvetta 9 5.5.2017 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
Yksittäisen kunnan rahoituksen muutos Lähtökohtaisesti kuntakohtaiset muutokset talouden tasapainotilaan merkittävät eli siirtyvät kustannukset poikkeavat siirtyvistä tuloista Nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä tasapainotilan muutosten vaihteluväli olisi -1 101 - +1 651 /asukas > kestämätön lopputulema Suuret muutokset johtuvat: sote-kustannusten vaihteluväli suuri (2 391 6 175 /as) kunnallisveron tuoton vaihteluväli suuri (109 369 /as) kuntiin jäljelle jäävien kustannusten vaihteluväli suuri (1 112 3 831 /as) lisäksi yhteisöveron määrän vaihtelee verotulojen alenema vaikuttaa merkittävästi verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen > järjestelmä ei enää toimi sote-valtionosuuksien määrä voi poiketa kunnan todellisista sotekustannuksista 12 5.5.2017 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
Valtionosuusjärjestelmän kautta toteutettavat tasausmekanismit 1. Ensimmäinen tasaus toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvän verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausprosentteja muuttamalla. 2. Toinen tasausvaikutus tulee siitä, että kiinteistövero otetaan mukaan valtinosuuden tasauksen laskentaperusteeksi. 3. Kolmas tasaus toteutetaan mekaanisella sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvalla muutoksen rajoittimella. Rajoittimen (60 %) avulla sekä tulojen ja kustannusten siirrosta aiheutuvasta positiivisesta että negatiivisesta kuntakohtaisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jää 40 prosenttia. 4. Neljäs tasaus toteutetaan siirtymäajalle jakautuvalla muutoksen siirtymätasauksella. Siirtymäkausi kestää viisi (5) vuotta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapaino ei muutu (tasaus +/-0). Seuraavien neljän vuoden aikana hyväksytään (+/- 25 /as - vuosittainen muutos). 5. Viidentenä vuonna eli vuonna 2023 muutos on enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Viidenneksi tasaukseksi voidaankin kutsua pysyvää +/-100 euroa/asukas-tasoon rajattua kunnan tasapainotilan muutosta.
Muutosrajoitin Sote-tehtävien siirrosta aiheutuvien kustannusten ja tulojen muutoksen rajoittimella lievennetään pysyvästi kunnan kustannusten ja tulojen siirron epäsuhtaa. Rajoittimessa ei huomioida valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-siirrosta aiheutuvat muutokset. Rajoittimen suuruus on symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jää 40 prosenttia. Muutosrajoitin on kunta-valtio-suhteessa neutraali. Muutosrajoittimen muodostamisessa lasketaan ensiksi kunnasta siirtyvien kustannusten ja tulojen erotus. Tähän summaan lisätään verotuloihin perustuvan tasauksen muutos sekä uudistuksesta aiheutuva verokustannusten alenema. Näin saadaan uudistuksesta aiheutuvien kustannusten ja tulojen muutos, jota rajataan symmetrisesti
Uudistuksen voimaantulon jälkeen..kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtökohtatilanne. Käytännössä kunnan tasapainotilan maksimimuutoksen rajaaminen tarkoittaa sitä, että kuntien taloudellinen asema pysyy laskennallisesti lähes uudistusta edeltävän vuoden tilanteen mukaisena. Tämä koskee niin tasapainossa olevia kuntia kuin myös sellaisia kuntia, joissa talous on lähtökohtaisesti epätasapainossa. Siirtymätasauksella ei siis käännetä kuntien uudistusta edeltävää isoa, yli -100 /as, epätasapainotilannetta tasapainoon uudistuksen jälkeen. Uudistuksella ei myöskään kateta kuntien aikaisemmin kertynyttä alijäämää. Siirtymätasausmenettely sisältää kunnille kannusteen tasapainottaa talouttaan uudistuksen voimaantuloon mennessä. Olennaisin asia muutoksissa on lopullinen tasapaino uudistuksen siirtymäkauden päättyessä. Lopullinen tasapainotilanne on paras, mikäli kunta pystyy tasapainottamaan talouttaan sote-kustannuksia tehostamalla. Heikko taloudellinen tilanne jää perinnöksi myös uudistuksen voimaantulon jälkeen. Se ei korjaannu automaattisesti siirtymäkauden aikana, mutta kuntien omat toimet vaikuttavat luonnollisesti tasapainotilanteen muutokseen uudistuksen jälkeenkin.
Lainvalmistelun aikataulu ja käytettävissä olevat kuntien talous- ja toimintatiedot Lainvalmistelun aikataulu 2015 HE valmistelussa 8/2016 HE lausunnoille 11/2016 6/2017 HE eduskunnalle ja esityksen käsittely eduskunnassa 1/2019 Uusi valtionosuus-laki voimaan Laskennan eri vaiheet 2015-2016 HE:n valmistelu vuoden 2014 lopullisten kustannustietojen perusteella, jotka arvioitu vuoden 2016 tasolle 11/2017 Siirtolaskelman laadinta vuosien 2015 ja 2016 lopullisten kustannustietojen perusteella, jotka arvioidaan vuoden 2018 tasolle. 11/2019 Laskelmien tarkistus vuosien 2017 ja 2018 lopullisten kustannus-tietojen perusteella 2020-2023 Uudet laskelmat järjestelmämuutoksen tasauksesta sekä vuonna 2019 maksettujen tasausten tarkistus ja korjaus Valtion-osuuksien määräytyminen arviotietojen perusteella Valtionosuuksien määräytyminen lopullisen tilanteen perusteella 11/2016 Kustannustiedot 2015 11/2017 Kustannustiedot 2016 Käytettävissä olevat kuntien talous- ja toimintatiedot 6/2016 Tilinpäätöstiedot 2015 11/2016 Vero-% 2017 ja VOS 2017 1/2017 Talousarviotiedot 2017 6/2017 Tilinpäätöstiedot 2016 11/2017 Vero-% 2018 ja VOS 2018 1/2018 Talousarviotiedot 2018 6/2018 Tilinpäätöstiedot 2017 11/2018 Kustannustiedot 2017 11/2019 Kustannustiedot 2018 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2016 2017 2018 2019 2020 59 24.5.2017 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
VM/KAO 8.3.2017 Jyväskylä asukasluku 137 368 Valitse kunta: Jyväskylä Tuloslaskelma Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 1 000 /asukas 1 000 /asukas 1 000 /asukas Sote-kustannukset (netto) -374 142-2 724-374 142-2 724 0 % 0 0 374142 Muut kustannukset (netto) -244 514-1 780-244 514-1 780 0 % -244 514-1 780 0 % 0 Toimintakate (pl. poistot) -618 656-4 504-618 656-4 504-244 514-1 780 374142 Verotulot 498 210 3 627 498 210 3 627 235 524 1 715-262685 Kunnallisvero 427 616 3 113 427 616 3 113 0 % 172 997 1 259-254618 Yhteisövero 22 895 167 22 895 167 0 % 14 828 108 0 % -8067 Kiinteistövero 47 699 347 47 699 347 0 % 47 699 347 0 % 0 Valtionosuudet 173 836 1 265 173 836 1 265 61 296 446-112539 Peruspalveluiden vos 195 123 1 420 195 123 1 420 82 583 601 0 % -112539 Vos VM 63 523 462 63523 Muutosrajoitin 6 009 44 6009 Järjestelmätasaus 13 051 95 13051 OKM vos -21 287-155 -21 287-155 -21 287-155 0 % 0 Verorahoitus 672 045 4 892 672 045 4 892 296 821 2 161-375225 Käyttökate 53 389 389 53 389 389 52 306 381-1083 Rahoitustuotot/-kulut 12 351 90 12 351 90 0 % 12 351 90 0 % 0 Verotuskustannusten alenema - - - - 1 690 12 1690 Vuosikate 65 740 479 65 740 479 66 348 483 607 Sote-tehtävien poistot ja arvonalen. 3 0 3 0 0 % 0 0-3 Muiden-tehtävien poistot ja arvonale 50 746 369 50 746 369 0 % 50 746 369 0 % 0 Suunnitelman mukaiset 50 749 369 50 749 369 50 746 369-3 Vuosikate - poistot 14 991 109 14 991 109 15 602 114 610 Satunnaiset tuotot* 0 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset kulut* 0 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 14 991 109 14 991 109 15 602 114 610
Maakunnalle siirtyvien menojen muutoksen vaikutus Jos maakunnalle siirtyvät menot kasvavat vuonna 2018 miljoona euroa: Vaikutus talouteen 2018 on 1 miljoona Vaikutus talouteen 2023 ja eteenpäin 400.000 euroa Jos maakunnalle siirtyvät menot laskevat vuonna 2018 miljoona euroa: Vaikutus talouteen 2018 on + 1 miljoona Vaikutus talouteen 2023 ja eteenpäin + 400.000 euroa
Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne ja ohjaus 24.5.2017 24.5.2017
Julkisen toiminnan organisointi Taloudellinen liikkumavara TYTÄRYHTEISÖ LIIKELAITOS / MUU TASEYKSIKKÖ OSAKKUUUSYHTEISÖ YKSITYISTÄMINEN / ULKOISTAMINEN OMA NETTOYKSIKKÖ OMA TUOTANTO Poliittinen liikkumavara
24.5.2017 67
Organisoinnin vaihtoehdot
Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2016 Kunnat Tilapalvelu Talouspalv. Työterveys Altek Kattaus Pelastus Elimi- Yhdistetty 1000 euroa noinnit talousarvio Toimintatulot 161 232 95 455 5 729 7 895 15 907 24 592 31 517-154 443 187 885 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot -835 889-58 027-5 579-7 342-15 235-23 264-28 824 154 443-819 718 TOIMINTAKATE -674 657 37 428 149 553 673 1 328 2 692 0-631 833 Verotulot 507 399 0 0 0 0 0 0 507 399 Valtionosuudet 176 723 0 0 0 0 0 0 176 723 Rahoitustulot ja -menot 19 153-12 161 0 1 2 0 1 6 994 Korkotulot 8 921 0 0 0 0 0 0 0 8 921 Muut rahoitustulot 16 020 3 0 1 2 0 1-12 164 3 863 Peruspääoman korko -12 164 0 0 0 0 0 12 164 0 Korkomenot -5 776 0 0 0 0 0 0 0-5 776 Muut rahoitusmenot -12-1 0 0 0 0 0-14 VUOSIKATE 28 618 25 267 149 553 675 1 328 2 693 0 59 283 Poistot -27 822-25 267-117 0-161 -58-1 437-54 862 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 796 0 31 553 514 1 270 1 256 0 4 421 Poistoeron lisäys/vähennys 340 0 0 0 0 0 0 340 Varausten lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys -4 0 0 0 0 0 0-4 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 1 132 0 31 553 514 1 270 1 256 0 4 757 Kumulatiivinen yli-/alijäämä 22 818 1 299 451 1 423 3 841 1 887 4 418 0 36 801
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TP 2016 JYVÄSKYLÄN PERUSKUNTA Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt 12 kpl Alakonsernit Jyväskylän Energia Oy 100 % Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 90,0 % Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 100 % Jykes Kiinteistöt Oy 84,9 % Jyväs-Parkki Oy 100 % Education Facilities Oy 100 % Mustankorkea Oy 81,4 % Jyv seudun keh.yhtiö Jykes Oy 80,1 % Jyv Seudun Puhdistamo Oy 87 % Total Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Jyväskylän Jäähalli Oy 44,4+28,3=72,7 % Jyväskylän Paviljonkisäätiö Alakonsernien tytäryhtiöt 32 kpl Muut tytäryhtiöt 7 kpl Muut säätiöt 4 kpl Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 50,9 % Kuntayhtymät Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 59,1 % Keski-Suomen liitto 50,7 % Kaupungin osakkuusyhtiöt 21 kpl Tytäryhtiöiden osakkuusyhtiöt 10 kpl
JYVÄSKYLÄ-KONSERNI Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän kaupunki Talouskeskus Tilapalvelu Työterveys Aalto Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Kuntayhtymät Säätiöt Kiinteistöyhtiöt Muut yhtiöt Asunto- ja kiinteistöyhtiöt Education Facilities Oy 100 % Jykes Kiinteistöt Oy 84,9 % Jyväskylän Jäähalli Oy 44,4+28,3=72,7 % Ki Oy Jyv Huhtasuon koulukeskus 100 % Korpilahden Virastokeskus Oy 100 Ki Oy Korp % Raharanta 100 % Ki Oy Tikkakosken Tereveysasema 100 % Tikkakosken Teollis.talo Oy 62,3 % Ki Oy Jyv Lääkäritalo 56,4 % Ki Oy Kinkomaan Vitapolis (eso) 54,3 % Jyväskylän Energia Oy 100 % Jyväskylän Vuokraasunnot Oy 100 % Jyväs-Parkki Oy 100 % Total Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Mustankorkea Oy 81,4 % Jyv Ammattikorkeakoulu Oy 90 % Jyv Seudun Puhdistamo Oy 87 % Jyv seudun keh.yhtiö Jykes Oy 80,1 % Ki Oy Säynätsalon Palvelukeskus 48,1 % Ki Oy Jyskän Palvelukeskus 47,9 % As Oy Koskentörmä 28,4 % As Oy Jyväskylän Kuras 39,5 % Ki Oy Palokan Liikekeskus 32,7 % As Oy Pupusoppi 29,2 % As Oy Jyv Kauppakatu 23; 25,0 % As Oy Kuokkalan Toritalo 24,8 % As Oy Pappilanraitti 24,6 % Ki Oy Palokan Nisulankulma 23,6 % As Oy Jyv Säästökeskus 31,9 % Ki Oy Riikankulma 48,0 % Keljonkankaan Palv.keskus Oy 44,8 % Huhtakeskus Oy 41,1 % As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo 33,9 % Muut yhtiöt Jyv Hippoksen Kehitys Oy 33,3 % Kankaan Palvelu Oy 33,3 % Korpilahden Satama Oy 49,9 % Korpilahden Paikallislehti Oy 40 % Jyvässeud Ajoharj.rata Oy 28,2 % Jyväskylän Messut Oy 26,5 % Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä 59,1 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 50,9 Keski-Suomen % liitto 50,7 % Jyv Paviljonkisäätiö Keski-Suomen Sairaskotisäätiö Jyv Rintamamiesveteraanien Asuntosäätiö Jyv mlk:n Veteraanien Asuntosäätiö Jyväskylän Asumispalvelusäätiö
Jyväskylän kaupunki 2016 Muutos % 2016 Muutos % Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt Muut tytäryhtiöt Jyväskylän Energia Oy * 100,0 % Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus 0,0 % -100,0 % JE-Siirto Oy 100,0 % Ki Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus 100,0 % Jyväskylän Energiatuotanto Oy 100,0 % Ki Oy Jyväskylän Lääkäritalo 56,4 % Jyväskylän Voima Oy 81,4 % Ki Oy Kinkomaan Vitapolis (ei suoraa omistusta) 54,3 % KS Energiavälitys Oy 44,7 % Ki Oy Korpilahden Raharanta 100,0 % C-Ella Oy 33,3 % Ki Oy Tikkakosken Terveysasema 100,0 % Ilovirta Oy 100,0 % Korpilahden Virastokeskus Oy 100,0 % Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy * 90,0 % Tikkakosken Teollisuustalo Oy (30,9%+31,7%) 62,6 % Jyväskylän Turbiini Oy 100,0 % JAMK Turbiini-Rahasto Oy 100,0 % Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy * 100,0 % Muut säätiöt As Oy Jyväskylän Alasintie 3 100,0 % Jyväskylän Asumispalvelusäätiö As Oy Jyv mlk:n Jokileinikki 100,0 % Jyväskylän maalaiskunnan Veteraanien Asuntosäätiö As Oy Jyv mlk:n Norolankuja 1 100,0 % Jyväskylän Rintamamiesveteraanien Asuntosäätiö As Oy Jyv Noukanniementie 4 96,3 % -3,7 % Keski-Suomen Sairaskotisäätiö As Oy Mutkaperä 16-18 100,0 % As Oy Tuulenkylä 51,5 % As Oy Vastatuuli 41,0 % -3,0 % Ki Oy Jyv Palokunnanmäen Autoparkki 34,6 % -0,4 % Osakkuusyhtiöt Halssilan Huolto Oy 35,0 % As Oy Jyväskylän Kuras 39,5 % As Oy Muurarinmäki 25,5 % -5,5 % As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo 33,9 % Sulun Kiinteistöhoito Oy 28,6 % As Oy Jyv Säästökeskus 31,9 % As Oy Puolukankukka 21,3 % As Oy Jyv Kauppakatu 23 25,0 % As Oy Saratie 6 20,6 % As Oy Koskentörmä 28,4 % Total Kiinteistöpalvelut Oy 100,0 % As Oy Kuokkalan Toritalo 24,8 % Mustankorkea Oy 81,4 % -10,2 % As Oy Pappilanraitti 24,6 % Education Facilities Oy * 100,0 % As Oy Pupusoppi 29,2 % Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan VPT:n siipi 100,0 % Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy 33,3 % 33,3 % Jykes Kiinteistöt Oy * 84,9 % Huhtakeskus Oy 41,1 % Ki Oy Asekatu 3 100,0 % Jyväskylän Messut Oy 26,5 % Ki Oy Jykeskeljo 90,0 % Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy 28,2 % Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 5 100,0 % Kankaan Palvelu Oy 33,3 % 33,3 % Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 7 100,0 % Keljonkankaan Palvelukeskus Oy 44,8 % Ki Oy Jyväskylän Tourula 100,0 % Ki Oy Alkioranta 0,0 % -45,0 % Ki Oy Konekeskus 100,0 % Ki Oy Jyskän Palvelukeskus 47,9 % Ki Oy Konttisentie 2 100,0 % Ki Oy Palokan Liikekeskus 32,7 % Ki Oy Muuramen Keljonportti 100,0 % Ki Oy Palokan Nisulankulma 23,6 % Ki Oy Muuramen Punasilta 100,0 % Ki Oy Riikankulma 48,0 % Ki Oy Muuramen Virastotie 100,0 % Ki Oy Säynätsalon Palv.keskus 48,1 % Ki Oy Palokärjentie 2 100,0 % Korpilahden Paikallislehti Oy 40,0 % Ki Oy Terässammon Yrityskeskus 100,0 % Korpilahden Satama Oy 49,9 % Ki Oy Tikkakosken Mekaanikontie 100,0 % Kortepohjan Matkailualue Oy 100,0 % Kuntayhtymät Ki Oy Yrityspaja 100,0 % Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä * 59,1 % Ki Oy Keski-Suomen Talo 95,7 % ao-koulutus Oy 100,0 % (Jyväskylän Jäähalli Oy) 33,3 % Viitasaaren koulutuskiinteistö Oy 24,0 % (Ki Oy Kinkomaan Vitapolis) 40,0 % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 50,9 % (Tikkakosken Teollisuustalo Oy) 37,4 % Keski-Suomen Sairaalakahviot Oy 0,0 % -100,0 % Jyväs-Parkki Oy * 100,0 % (Ki Oy Kinkomaan Vitapolis) 40,0 % Ki Oy Jyv Vapaudenkatu 55 85,0 % Fimlab laboratoriot Oy 24,9 % Ki Oy Jyväskylän Rahtiasema 70,9 % Keski-Suomen liitto 50,7 % Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 80,1 % Jykes Sankt Petersburg ZAO 100,0 % * Yhtiöllä tai kuntayhtymällä alakonserni Jyväskylän Kongressikeskus Oy 29,2 % Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87,0 % Jyväskylän Paviljonkisäätiö 72 Jyväskylän Jäähalli Oy (44,4%+28,3%) 72,7 %
KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2015 2016 Omavaraisuusaste, % 25,2 % 26,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 101,0 % 97,7 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000-33 462 4 169 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -244 30 Lainakanta 31.12., 1000 1 080 972 1 066 245 Lainakanta 31.12., /asukas 7 869 7 683 Lainasaamiset, 1000 5 245 5 774 Asukasmäärä 137 368 138 780 73
KONSERNITULOSLASKELMA 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos (milj. euroa) % Toimintatuotot 591,5 544,5 536,8 553,7 562,4 8,7 1,6 % Toimintakulut -1 128,2-1 147,8-1 132,4-1 146,7-1 165,2-18,5 1,6 % Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta 1,7 0,4 0,8 0,3 0,5 0,3 117,2 % Toimintakate -535,0-602,8-594,7-592,8-602,3-9,5 1,6 % Verotulot 440,5 478,1 483,7 490,5 507,0 16,5 3,4 % Valtionosuudet 197,7 250,1 247,9 254,1 271,3 17,2 6,8 % Rahoitustuotot ja -kulut -23,7-21,0-19,9-18,7-15,2 3,5-18,9 % Korkotuotot 0,8 0,5 0,5 0,6 2,7 2,1 350,0 % Muut rahoitustuotot 1,1 0,6 0,7 1,2 0,7-0,5-41,7 % Korkokulut -25,1-21,3-20,1-19,5-16,8 2,8-14,2 % Muut rahoituskulut -0,5-0,8-1,0-1,0-1,8-0,9 89,5 % Vuosikate 79,5 104,4 116,9 133,2 160,9 27,7 20,8 % Poistot ja arvonalentumiset -111,0-137,3-128,0-122,5-118,3 4,2-3,4 % Suunnitelman mukaiset poistot -110,9-136,5-123,9-122,6-118,4 4,2-3,4 % Omistuksen eliminointierot -0,1 0,0-4,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Arvonalentumiset 0,0-0,8 0,0-0,2 0,1 0,3-150,0 % Satunnaiset erät 1,2 0,0 0,9 0,0 3,9 3,9 Tilikauden tulos -30,3-32,9-10,2 10,7 46,5 35,8 336,2 % Tilinpäätössiirrot -8,4 2,8-2,9-0,9 0,0 0,9-100,0 % Tilikauden verot -1,1-1,5-4,7-3,2 213,3 % Laskennalliset verot -1,6-2,0-2,9-0,9 47,3 % Vähemmistöosuudet -0,3-0,1-0,2 0,1-1,0-1,1-1100,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -39,0-30,3-16,0 6,4 37,8 31,5 495,4 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 52,4 % 47,4 % 47,4 % 48,3 % 48,3 % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset % 71,6 % 76,0 % 90,5 % 108,7 % 136,0 % Vuosikate, Euroa/asukas 596 775 852 969 1 159 190 19,6 % Asukasmäärä 133 405 134 658 135 780 137 368 138 780 1 412 1,03 % * Vuodesta 2013 alkaen ammattikorkeakoulun valtionosuudet on kirjattu toimintatuottojen sijasta kaupunkikonsernin valtionosuuksiin. * Tilikauden verot ovat sisältyneet vuosina 2012-2013 toimintakuluihin * Tilinpäätössiirrot sisältävät vuodesta 2014 alkaen vain rahastojen muutokset 74 * Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on vuodesta 2014 alkaen jaettu laskennallisten verojen muutokseen ja tilikauden yli- tai alijäämään
YHDISTETTY KONSERNITULOSLASKELMA 2016 (Milj. euroa) Kunta JE JAMK JVA JyKi Parkki EF MKO K-S Koul. Eliminointi KONSERNI (kons) (kons) (kons) (kons) (kons) (kons) Oy SHP KY ja muut Jyväskylän osuus 50,9 % 59,1 % Toimintatuotot (Liikevaihto) 187,9 198,0 11,8 53,4 11,3 9,8 10,0 11,3 190,8 11,0-132,9 562,4 Toimintakulut (Käyttökulut) -819,7-130,5-53,3-38,0-4,9-4,0-5,7-8,6-178,7-58,1 136,3-1 165,2 osuus osakkuusyht.voitosta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,5 Toimintakate -631,8 67,5-41,5 15,4 6,4 5,8 4,3 2,7 12,1-47,1 3,9-602,3 Verotulot 507,4 0,0 0,0 0,0 0,0-0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 507,0 Valtionosuudet 176,7 0,0 42,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 52,1 0,0 271,3 Rahoitustuotot ja -kulut 7,0-15,6 0,1-2,0 0,2-0,3-0,6 0,0-0,2-0,3-3,5-15,2 Vuosikate 59,3 51,9 1,1 13,4 6,7 5,1 3,7 2,7 11,9 4,7 0,4 160,9 Kokonaispoistot -54,9-31,1-0,7-8,8-4,2-3,4-3,7-1,4-7,8-5,4 3,1-118,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,9 0,0 0,0 0,0 3,9 Tilikauden tulos 4,4 20,8 0,4 4,6 2,5 1,7 0,0 5,2 4,0-0,7 3,5 46,5 Tilinpäätössiirrot 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,6-3,4 0,0 0,0 3,7 0,0 Tilikauden verot 0,0-3,2 0,0 0,0-0,6-0,3 0,0-0,6 0,0 0,0 0,0-4,7 Lask verovelan muutos 0,0-1,3 0,0-0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,7-2,9 Osuus vähemmistölle 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-1,0-1,0 Tilikauden yli-(ali)jääm 4,8 16,3 0,4 3,7 1,9 1,4-0,6 1,2 4,0-0,7 5,4 37,8 Vuosikate/poistot % 108,1 % 167 % 157 % 152 % 159 % 150 % 100 % 193 % 152 % 87 % 136,0 % 75
76
Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2017 talousarviossa Kuntalaissa on määritelty valtuuston kuntakonsernin johtamiseen liittyvät tehtävät. Sen mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja konserniohjauksen periaatteista. Vuoden 2017 talousarviossa on asetettu valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin tärkeimmille tytäryhteisöille. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2017 kolmannesvuosiraporttien yhteydessä sekä tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla. Kaikkien tytäryhteisöjen tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta pitkällä aikavälillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteisöllä tulee olla kumulatiivista ylijäämää. Yksittäisen vuoden tulos voi olla tällöin myös negatiivinen edellyttäen, että kumulatiivista alijäämää ei synny. 24.5.2017 77
Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuoden 2017 talousarviossa Mustankorkea Oy Yhtiön tulee hoitaa sille siirrettävät jätehuollon palvelutehtävät taloudellisesti ja tehostaa Jyväskylän seudun jätehuoltoa aiempaan toimintamalliin verrattuna. Yhtiön tulee kerätä jätemaksulla kohtuullinen tuotto pääomalle. Biokaasulaitos tulee toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön uusi organisaatio on muodostettu ja uudet jätehuoltopalvelut (kuljetukset, asiakasrekisteri, neuvonta, laskutus) on saatu käyntiin heti vuodenvaihteesta. Yhtiön liikevaihto ja -tulos ovat hieman budjetoitua pienempiä, mutta tulos on kuitenkin selvästi positiivinen. Biokaasulaitoksen rakentaminen on kutakuinkin aikataulussa. Kolmannesvuosiraportti 1-4 2017
Konserniohjauksen sääntö- ja ohjeperusta 1. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä (KV 20.5.2013 78) - Määritelty toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen ohjauksessa sekä lainan takauksien periaatteet. Samalla päätetty omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä (Strateginen/Taloudellinen intressi). 2. Konserniohje ja ohjeen liitteenä oleva hyvä hallinto ja hallintatapa ohje (KH 22.2.2016 34) - Määritellään miten tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty. Keskeisin sisältö on pykälä 9 ennakkolupamenettely. - Hyvä hallintoapa ohjeen pääasiallisena tarkoituksena on täsmentää osakkeenomistajan, yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan roolit ja selkeyttää roolien välistä työnjakoa rajapinnoissa. 3. Omistajaohjauksen toimivallan käyttäminen (KH 31.10.2016 229) - Määritelty yhteisökohtaisesti viranomainen, minkä toimivaltaan kuuluu edustajien nimeäminen ja ohjeistaminen yhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin ja ohjeiden antaminen yhteisöjen hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille.
Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (1/3) Kaupunginvaltuusto päättää kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Linjaukset tuodaan valtuustoon päätettäväksi vähintäänkin kunkin valtuustokauden alussa tai kun tytäryhteisöjen toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia päättää kaupunkikonsernin kuuluvien keskeisten tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaa tarkastuslautakunnan, joka arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupunkikonsernissa. päättää strategisten tytäryhtiöiden osakkeiden tai liiketoiminnan myynnistä Kaupunginhallitus päättää kuntayhtymien, tytär-, osakkuus- ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksen toimivallan käyttämisestä päättää yhteisöjen jäsenyydestä sekä kaupungin edustajan nimeämisestä sellaiseen yhteisöön, jossa kaupunki on jäsenenä, ellei nimeäminen kuulu lautakunnan, johtokunnan tai viranhaltijan tehtäviin päättää taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden osakkeiden tai liiketoiminnan myynnistä
Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (2/3) Konsernijaosto vastaa konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä ohjaa ja valvoo omistajana konserniyhteisöjä siten, että nämä toimivat kaupunkikonsernin kokonaisedun, valtuuston hyväksymän omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen sekä valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti vastaa omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan täytäntöönpanosta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden seurannasta, tytäryhteisöjen ja soveltuvin osin säätiöiden osalta nimeää ehdokkaat konserniyhteisöjen ja soveltuvin osin säätiöiden hallituksiin ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt nimeää edustajat yhtiökokouksiin ja antaa ohjeet yhtiökokouksia varten ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt päättää kaupungin ennakkokäsityksen antamisesta konserniyhteisöille merkittävissä asioissa
Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (3/3) Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen ja konsernijaoston alaisena kaupunkikonsernia ja antaa kaupunginvaltuuston hyväksymään konserniohjeeseen perustuen kaupunkikonsernin johtamisen kannalta tarpeelliseksi katsomiaan ja täydentäviä ohjeita nimeää konserniohjausryhmän nimeää tytäryhteisöön controllerin, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Kaupunginjohtajan nimeämä konserniohjausryhmä osallistuu konsernijohdon tukena sille konserniohjeessa määrättyjen ennakkolupamenettelyyn liittyvien asioiden valmisteluun ja antaa tarvittaessa lausunnon valmisteltavasta asiasta seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeen toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua. Kaupunginjohtajan nimeämä tytäryhteisön controller toimii konsernijohdon ja tytäryhteisön välisenä yhteyshenkilönä ja valvoo valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seuraa konserniohjauksen toimivuutta tytäryhteisössä ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle.
Tytäryhteisöjen uusien hallitusten kokoonpano (1/2) Kaupungin tytäryhteisöjen hallitusten jäsenet valitaan kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa aiemman käytännön mukaisesti. Kuntavaalien takia kaupungin edustajat valitaan hallitusten jäseniksi 30.9.2017 saakka kestävälle toimikaudelle. Kaupungin konserniohjeen mukaan yhteisön hallitukseen on mahdollista nimittää jäseniä myös muilla kuin poliittisilla perusteilla. Kuntalain 47 :n mukaan Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Markkinoilla toimiviin taloudellisesti ja strategisesti merkittäviin tytäryhteisöihin valitaan yksi hallituksen jäsen muilla kuin poliittisilla perusteilla. Muilla kuin poliittisilla perusteilla valittavien jäsenten valinta valmistellaan konsernijaostossa.
Tytäryhteisöjen uusien hallitusten kokoonpano (2/2) Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen koko on 10 jäsentä, joista yksi jäsen on henkilöstön edustaja ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen koko on 9 jäsentä, joista kaksi jäsentä on asukkaiden nimeämiä ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväs-Parkki Oy:n hallituksen koko on 7 jäsentä, joista yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Total Kiinteistöpalvelut Oy:n hallituksen koko on 7 jäsentä, joista yksi jäsen on henkilöstön edustaja ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jykes Kiinteistöt Oy:n hallituksen koko on 5 jäsentä, joista kaksi jäsentä on muiden omistajakuntien edustajia ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen koko on 9 jäsentä, joista yksi jäsen on henkilöstön edustaja, yksi jäsen opiskelijoiden edustaja, kaksi jäsentä muiden omistajien nimeämiä sekä kaksi jäsentä valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n hallituksen koko on 9 jäsentä, joista kaksi jäsentä on muiden omistajien nimeämiä ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla.
Omistajapoliittiset linjaukset (1/2) Kaupungin omistajapoliittisen linjaus tytäryhteisössä perustuu omistusintressin määrittelyyn. Omistajan kokonaisintressi kaupungin omistamissa tytäryhteisöissä muodostuu kahdesta osatekijästä: Taloudellinen intressi, jolloin kaupungin tavoitteena omistajana on pääomasijoitukselleen saama tuotto Strateginen intressi, jolloin kaupungin tavoitteena omistajana on, että yhteisön toiminta tukee kaupungin toimintaa ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteisön toiminnalla on silloin yhteiskunnallinen rooli. Kaupunki on mukana liiketoiminnassa, kun jompikumpi tai molemmat edellä mainituista intresseissä toteutuu ja omistaminen tukee kunnan toimintaa ja kehitystä. Omistajaintressi vaikuttaa ensisijaisesti toiminnalle asetettaviin tavoitteisiin. 24.5.2017 85
Omistajapoliittiset linjaukset (2/2) Niissä yhteisöissä, jotka toimivat täysin kilpailluilla markkinoilla ja joissa kaupungin omistajaintressi on yksinomaan taloudellinen, omistuksen kannattavuutta ja riskejä arvioidaan jatkuvasti. Aina kun yhteisö toimii markkinoilla ja kaupungin intressi omistajana on taloudellinen, sen ohjaus pidetään erillään sääntelystä ja viranomaistehtävistä, jotta yhteisön talous ja toiminta ovat läpinäkyvää eikä omistaja aiheuta markkinahäiriöitä yhteisön toimintaympäristössä. Jos kaupungin intressi on yksinomaan taloudellinen, voidaan omistuksesta luopua osittain tai kokonaan. Jos intressi on strateginen, se tulee ottaa huomioon yhteisön omistusta koskevissa arvioissa ja päätöksissä. 24.5.2017 86
KONSERNIOHJAUSRYHMÄ Tehtävät: 1) osallistuu konsernijohdon tukena sille konserniohjeessa määrättyjen ennakkolupamenettelyyn liittyvien asioiden valmisteluun ja antaa tarvittaessa lausunnon valmisteltavasta asiasta 2) seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista 3) seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle 4) ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua. 24.5.2017 87
Konserniohje mm: Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa asioissa: 1. liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen 2. merkittävä tai poikkeuksellinen investointi 3. yhtiöjärjestyksen muuttaminen 4. osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen 5. liiketoiminnan tai kiinteistön myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely 6. lainanotto tai vakuuden antaminen 7. hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin 8. tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9. vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen 10.toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset etuudet 11.tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja siinä tehtävät muutokset 12.muu yhtiön tulokseen, pääoman tuottoon tai riskiin olennaisesti vaikuttava 24.5.2017 88 tapahtuma.
Kuntakonsernin johtamisen ongelmia: Jos kaupunki ei johda tyttäriään niin ne alkavat johtamaan kaupunki Konsernin ja tytäryhtiön etu ei voi olla ristiriidassa Omistajan ja hallituksen tai omistajan ja toimitusjohtajan eri linjat/epäluottamus Yhtiön heikko hallitus, toimitusjohtajan rooli kasvaa Hallitus puuttuu operatiivisiin tehtäviin Hallituksessa ajetaan yksittäisiä etuja Hallituksen jäsenien etäisyys omistajasta / konsernijohdosta (jääviyskysymykset) Omistajan / hallituksen löysät tavoitteet Omistajan antama taloudellinen tuki (pääomaa, osakaslainaa, avustuksia, takauksia) Raportointi / viestintä puutteellista Hallintokulttuuri ><yrityskulttuuri 24.5.2017 89