Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 1 / 139 Kokoustiedot Aika 12.06.2013 keskiviikko klo 17:45-19:10 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Maria Taipale Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Vuokko Rouhiainen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Lasse Kurki Marita Forsberg teknisen toimen johtaja, poistui klo 18.30 :n 99 aikana kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö va. yleiskaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo 18.05 :n 99 aikana sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 2 / 139 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 20.6.2013 Ulla Palomäki Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.6.2013 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 3 / 139 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 98 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 6 99 Kaavoituksen työohjelman 2013 seuranta, pöydälle 7 29.5.2013 100 Matinkylä, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja 9 tavoitteet, Matinkylän keskus II Matinkallio, Tynnyripuisto, alue 312005 101 Matinkylä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 29 muutokseksi, Nuottaniemi II ja Nuottaniemi II, muutos, alue 312308 (Kh-asia) 102 1 Bodom, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 35 muutokseksi, Koskelo I, alue 710206 (Kh-asia) 103 Vanttila, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja 41 asemakaavan muutokseksi, Lasihytinrinne, alue 521800 (Kh-asia) 104 2 Lintuvaara, asemakaavan muutosehdotuksen 42 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Lintumetsä II, alue 113402 105 3-4 Leppävaara, asemakaavan muutosehdotuksen 47 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Albergan kartano, muutos, alue 111305 106 5-6 Leppävaara, asemakaavan muutosehdotuksen 57 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Vermontie asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset, alue 116900 107 7-8 Tapiola, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 85 nähtäville (MRA 27 ), Tapiolan keskus II, alue 210311 108 9 Muurala, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 93 Mikkelä I, alue 620102 109 10-11 Muurala, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 98 Mikkelä IIB Mikkelänkallio, alue 620502 110 12 Espoon keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 105 Suvela II, muutos, alue 611804 111 Kaitaa, vastauksen antaminen Hannusjärvi I B - 110 asemakaavan muutoshakemukseen koskien tontin 31060/3 tehokkuusluvun nostamista e=0.30:een (kielteinen päätös) 112 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon antaminen 113 ympäristölautakunnalle Espoon kaupungin ympäristösuojelumääräysten muuttamisesta 113 13 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 117 valituksesta, joka koskee Saunalahti, Sammalvuorenrinne asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, alue 421900, hyväksymispäätöstä 114 Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys 119 tarkastuslautakunnan vuoden 2012 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista 115 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun vahvistaminen syyskaudelle 2013 121
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 4 / 139 116 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2014-2016 117 Päätöksiä ja kirjelmiä vuonna 2013, Kaupunkisuunnittelukeskus 124 129
Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 5 / 139 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 4.6.2013 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 6 / 139 98 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Ulla Palomäki.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 7 / 139 2074/10.00.00/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 95 29.5.2013 99 Kaavoituksen työohjelman 2013 seuranta, pöydälle 29.5.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Puustinen, puh. (09) 816 22613 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedokseen Kaavoituksen työohjelman 2013 seurannan. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat muutokset Kaavoituksen työohjelman 2013 seurantaan: - työohjelmaan lisätään Korsbackan alue (Vanha Espoo). - työohjelman kohde Leppävaaran alue, kohde 3, muutetaan kuulumaan seuraavasti: rajataan voimalinjojen alue pois ja tuodaan muu alue erillisenä kohteena käsittelyyn. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän täydentämä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Täydennykset on huomioitu asianomaisessa asiakirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedokseen Kaavoituksen työohjelman 2013 seurannan. Oheismateriaali Selostus - Kaavoituksen työohjelman 2013 seuranta Kaavoituksen työohjelma vuodelle 2013 hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 28.11.2012. Kaavoituksen työohjelman seuranta on varsinaisen työohjelman puolivuotisseuranta, jossa käydään läpi asemakaavoituksen, yleiskaavoituksen ja liikennesuunnittelun töiden tilanne tarkasteluhetkellä (29.5.2013) sekä keskeisimmät muutokset, jotka työohjelmaan on kevään 2013 aikana tullut.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 8 / 139 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.5.2013 95 Valtuusto hyväksyi Blominmäen osayleiskaavan maaliskuussa. Toukokuun aikana lautakunta käsittelee myös Bergö- Stora Bodö- Fridheminkallion osayleiskaavan valmisteluaineistoa, Keran osayleiskaavan tavoitteita sekä Pohjois-Espoon yleiskaava osa I:n vaikutusten arviointia. Raide- Jokerin hankesuunnittelu on käynnistynyt. Kevään 2013 aikana useat merkittävät kohteet asemakaavakohteet ovat edenneet kaupunkisuunnittelulautakunnasta. Lautakunta on hyväksynyt ehdotuksena kaupunginhallitukselle runsaasti uutta asuinkerrosalaa sisältävät Koivu- Mankkaan, Holmanpuiston sekä metroasemiin liittyvät Jousenpuiston ja Niittykummun keskuksen kaavat. Näistä Jousenpuiston kaava on jo valtuuston hyväksymä. Yhteensä lautakunnan kevätkaudella puoltamat asemakaavat sisältävät uutta asumisen kerrosalaa 254 000 kem². Tämän lisäksi kuluneen kevään aikana mm. Finnoo- Djupsundsbäckenin valmisteluaineisto sekä Lommilan, Tapiolan keskuksen 210419 (teatteri) ja Blominmäen asemakaavaehdotukset ovat olleet nähtävillä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti jäsen Kimmo Oilan kannattaman, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 9 / 139 4418/10.02.03/2011 100 Matinkylä, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Matinkylän keskus II Matinkallio, Tynnyripuisto, alue 312005 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. (09) 816 23771 Anu Lämsä, puh. (09) 816 24115 Olli Koivula, puh. (09) 81624224 Outi Ruski, puh. (09) 816 82832 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 10 / 139 1.4 Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linjaautoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linja-autoterminaalista. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että - kohdan 1.2 loppuun tehdään lisäys: Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena. - päätösehdotuksen kohdan 1.4 toiseksi virkkeeksi lisätään lause, joka kuuluu: Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. - päätösehdotuksen kohdan 1.4. loppuun lisätään lause, joka kuuluu: Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 11 / 139 - kohdassa 1.5 toinen virke, joka on ehdotuksessa Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. korvataan seuraavalla: Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Hyväksyttiin varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Suvi Karhu. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 12 / 139 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä. 1.4 Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linjaautoterminaalista. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun. Oheismateriaali - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 13 / 139 Havainnekuva perustuu Espoon tilakeskuksen asemakaavoitusta varten tilaamaan uimahallin ja koulun sisältävien rakennusten esisuunnitelmaan, jota laatii Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulun, aikuislukion, nuorisotilan, uimahallin, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asumisen sekä Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen nykyisen Tynnyripuiston eteläpuolelle sekä hyvinvointi-teemaa tukevan työpaikkakorttelin rakentaminen Tynnyripuiston ja Tiistinniityn puiston pohjoisosaan. Tynnyripuistosta kehitetään Matinkylän keskustapuisto. Puiston kautta järjestetään sujuvat kevyen liikenteen yhteydet alueen läpi. Puntaritien jatketta Länsiväylän alitse kehitetään kevyen liikenteen yhteytenä ja sille tutkitaan ajoneuvoyhteyttä Piispanporttiin. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin 23161 tontille 1 asuinkerrostalojen tai palveluasumisen rakentaminen. Suunnittelualueen koko on noin 12,0 ha. Suunnittelualueelle mahdollistetaan uutta rakentamista noin 66 000 k-m 2, josta julkisia ja yksityisiä palveluita mukaan lukien hotelli olisi noin 40 500 km2, asumista noin 20 600 km2 ja työpaikkoja noin 8600 km2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 14 / 139 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu 6.8.2008 lukuun ottamatta korttelia 23161 sekä osaa Länsiväylästä, Piispanportista, Puntaritiestä, Markkinakadusta, Suomenlahdentiestä, Tiistiläntiestä, Pyyntitiestä ja Leiliteistä sekä osaa virkistysalueista. Alueelle suunniteltiin Meri- Matin koulun lisäksi Matinkylä - Olari- alueen uimahallia ja liikuntahallia sekä puistoa ja Länsiväylän alittavaa katua. Matinkylän suuralueen liikuntahalli on myöhemmin päätetty rakentaa Suurpellon alueelle osana Opinmäen kokonaisuutta. Espoon kaavoituskatsauksessa 2011 ja 2012 alue on nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio 312005. Korttelin 23161 omistaja on esittänyt asemakaavan muutosta ensimmäisen kerran neuvottelussa tammikuussa 2011. Asemakaavan muutoksen vireilletulo korttelin 23161 ja Pyyntitien osalta on kuulutettu 20.10.2011. Hakemus asemakaavan muutosta varten on jätetty 14.12.2012. 14.1.2013 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos (EKYJ) päätti, että uusi Meri- Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon. Meri- Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Kaupungin Elä ja Asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle Metroasemaa. Elä ja Asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. Kaavoituksen ja muiden toimenpiteiden osalta on koko ajan korostettava kokonaistaloudellisuutta ja maankäyttömaksuilla saatavia tuloja, jotta tärkeät hankkeet saadaan myös toteutumaan. Lisäksi EKYJ kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua kohdan 1 mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri- Matin koulu viimeistään vuonna 2018. Länsiväylän, Piispanportin, Puntaritien, Markkinakadun, Suomenlahdentien, Tiistiläntien ja Leilitien osien sekä Suomenlahdentien varrella suunnittelualueen lounaiskulmassa olevan puistoalueen ja Länsiväylän pohjoispuolella olevan puistoalueen osalta asemakaava kuulutettiin vireille 6.3.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 5.10.2011 ja tarkistettu 2.5.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualue on pääosin osa laajaa asemakaavaa vuodelta 1998, jolloin Matinkylän uuden peruskoulun tontin ja Tynnyripuiston lisäksi Länsiväylän
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 15 / 139 eteläpuolelle kaavoitettiin kauppakeskus, työpaikka- ja asuntokortteleita. Koulun tontin rakentamisesta järjestettiin myöhemmin arkkitehtikilpailu, jonka tuloksena suunniteltiin Meri- Matin koulu hankevaiheeseen saakka. Koulu jäi rakentamatta. Koululle varatulla tontilla Suomenlahdentien pohjois-puolella on kallioinen ja puustoinen kumpare, rakentamatonta hiekkakenttää ja Matinkylän metroaseman huoltotunnelin rakennustyömaa. Suunnittelualueen pohjoisosaa hallitsee Länsiväylä ja sen eteläpuolella Tynnyripuisto. Tynnyripuiston kautta on rakennettu tärkeät alueen ohittavat pohjois-eteläsuuntainen (Olarista meren rantaan) ja itä-länsisuuntainen (Tiistilästä itään) kevyen liikenteen reitit. Tynnyripuisto jatkuu länteen kapeana Tiistinniitynpuistona. Puistossa virtaa Dystbäcken. Alueen eteläosassa Suomenlahdentien ja Pyyntitien välissä olevan korttelin 23161 työpaikkatontti 1 kuuluu Tiistilän laajaan asemakaavaan 1970-luvulta. Korttelissa oleva pienteollisuusrakennus maantasopysäköinteineen on rakennettu 1980-luvulla. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi kortteleita ja puistoja ympäröiviä katualueita: osa Piispanporttia, Puntaritietä, Markkinakatua, Suomenlahdentietä, Tiistiläntietä ja Leilitietä. Espoon kaupunki omistaa katualueet, liikennealueen asemakaavoitetuilta osiltaan, puistoalueet sekä korttelin 23279. Kortteli 23161 on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavoittamaton liikennealue on pääosin Suomen valtion / tiehallinnon omistuksessa. Rakennettu ympäristö Suunnittelualuetta rajaa kolme eri-ikäistä ja tyyppistä asuinaluetta. 1970- luvulla hyvin nopeaan tahtiin kaavoitetun ja rakennetun vanhan Matinkylän pohjoispuolelle on kaavoitettu muutama kortteli 1990-luvulla. Iso Omena ympäristöineen on kaavoitettu ja rakennettu 1990- ja 2000-luvuilla. Tiistinniityn asuin- ja työpaikkakorttelit alueen länsipuolella on kaavoitettu 1980-luvulla. Asemakaavat ovat toteutuneet asuntorakennusoikeuden osalta. Suunnittelualueen eteläpuolella korttelissa 23124 on 1990-luvulla rakennettu 7-kerroksinen asuinkerrostalo, jossa asutaan myös katutasossa, ja 4-kerroksinen pysäköintitalo, sekä korttelissa 23163 asuinkerrostalo, jonka rakentamista varten asemakaava on vahvistettu jo vuonna 1977. Kaupunkikuvallisesti rakentaminen suunnittelualueen eteläpuolella edustaa mittakaavaltaan ja kaupunkikuvaltaan tyypillistä ja melko vaatimatonta lähiöiden rakentamista 1970 1990-luvuilla. Yleissävyltään rakennukset ovat vaaleita. Suunnittelualueen länsipuolella 1990-luvulla rakennetun Tiistinniityn asuinalueen eteläosassa on asuinkerrostalokortteli ja pohjoisosassa kaksi pientalokorttelia ja Tiistinniityn puistoa. Kerroskorkeudet ovat eteläosassa kolme ja pohjoisosassa yhdestä kahteen. Yleissävyltään rakennukset ovat vaaleita.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 16 / 139 Suunnittelualueen itäpuolella on 2000-luvulla rakennettuja noin 8-kerroksisia asuinkerrostaloja, jotka rajaavat Tynnyripuistoa selkeänä vaaleiden asuinkerrostalojen nauhana. Asuinkerrostalojen ensimmäisissä kerroksissa asutaan. Eteläisimmän asuinkerrostalon piha tullaan suojaamaan meluaidalla osana metrokeskuksen asemakaavan toteuttamista. Suunnittelualue liittyy Matinkylän metrokeskukseen kaakkoiskulmasta. Metrokeskukseen on suunniteltu metroasema, bussiterminaali, liiketilaa, palvelutilaa ja aukio. Rakennuksen korkeus saa asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla +33. Rakennus on yleissävyltään vaalea. Metrokeskuksen länsijulkisivu muodostuu veistoksellisesta, yhtenäisestä ja umpinaisesta rakennuksen osasta, jossa on myös sisäänkäynti ja ajo bussiterminaaliin tasolta +8.30. Markkinakadun ylittävä kevyen liikenteen siltavaraus sisältyy suunnittelualueeseen. Siltavaraus kulkee tasossa +15.0. Kaupunkikuva Suunnittelualueen ympärillä kauppakeskus ja sen länsipuolelle rakennetut asuinkerrostalot edustavat kaupunkikuvallisesti melko laadukkaasti rakennettua kaupunkiympäristöä poiketen lähiöille tyypillisistä vaatimattomammista asuinkortteleista, joissa viimeistely on vähäisempää ja julkisivujäsentely yksitoikkoisempaa. Tynnyripuiston puusto, kalliokumpare ja Dystbäckenin purouoma muodostavat kaupunkikuvallisesti kauniin säilytettävän kokonaisuuden. Suunnittelualueen itäpuolella olevat asuinkerrostalot rajaavat puistoa selkeästi korkeutensa ja yhtenäisen rakennustapansa vuoksi. Suunnittelualueen länsipuolella rakennukset on sijoitettu eri suuntiin ja korkeudet vaihtelevat muodostamatta selkeää kokonaisuutta. Suunnittelualueen eteläpuoli on kaupunkikuvallisesti sekava. Pohjoisessa Länsiväylä katkaisee alueen visuaalisesti. Länsiväylän maantieympäristö näkyy puiston pohjoisosaan kumpareelle ja sen pohjoispuolelle esteettömästi ja heikentää puiston viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Matinkylän metrokeskus tulee kauppakeskuksille tyypillisesti tarjoamaan umpinaista julkisivua. Suomenlahdentielle Piispansillan ja Markkinakadun välille ei mahdu katupuita. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien risteystä rajaavat kaupunkikuvallisesti vaatimaton pysäköintitalo, työpaikkatontin pysäköintialue ja rakentamaton koulun korttelialue. Matinkylän metrokeskuksen kaakkoiskulmaan on kaavoitettu 16-kerroksinen asuinrakennus merkitsemään kaupunkirakenteellisesti tärkeää paikkaa. Myös Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alueelle on suunniteltu 16-kerroksisia rakennuksia siellä olevien lisäksi. Näiden rakennusten korkeudet ovat tasolla noin + 60 - +70. Metrokeskuksen korkeus voi asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla +33. Suunnittelualuetta ympäröivien asuinrakennusten korkeudet ovat itäeteläpuolelle tasolla +30 - +36 ja länsipuolella alle tason + 19.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 17 / 139 Viheralueet Suurin osa Matinkylän vihreydestä koostuu laajojen asuinkortteleiden istutuksista. Varsinaisia puistoja Matinkylässä on vähän asukasta kohden. Nykytilassaan Matinkylän keskustan viheralueet ovat jääneet liikenneväylien ja suurten rakennushankkeiden varjoon. Puistot ovat kutistuneet viherväyliksi tai pirstaleisiksi pieniksi puistoalueiksi, mistä johtuen varsinaisille puistotoiminnoille ei ole tilaa. Puistoalueet on rakennettu vaatimattomasti ja ne ovat yleisilmeiltään kuluneita. Osa viheralueista on huonossa kunnossa ja jatkuvan hoidon ulkopuolella. Pirstaleisuudesta johtuen Matinkylän julkinen viheralueverkosto on vaikeasti hahmotettavissa ja kevyt liikenne on ohjautunut viheryhteyksien sijaan vilkkaasti liikennöityjen väylien jalankulkualueille. Puistojen määrää on vaikea mittavasti lisätä täydennysrakentamisen paineessa. Kuitenkin kaupunkirakenteen tiivistämisestä saavutettavat ekologiset edut menetetään, jos asukkaat hakeutuvat ulkoilemaan automatkan päähän. Tynnyripuistolla on merkittävä asema alueen viihtyisyyden turvaamisessa. Kaava-alue sijoittuu kahdelle puistoalueelle: Tynnyripuistoon ja osittain Tiistinniitynpuistoon. Voimassa olevassa asemakaavassa Tynnyripuisto ja Matinkylän uuden peruskoulun tontti muodostavat väljän julkisen palvelun kokonaisuuden vastapainoksi suurelle kauppakeskukselle ja tehokkaasti rakennetuille asuntotonteille. Tynnyripuisto on rakennettu yhtä aikaa itäpuolella olevan alueen kanssa 1990-2000-luvuilla. Huolimatta puistoalueen nuoruudesta, sen rakenteet ovat voimakkaasti kuluneet. Lisäksi alue on jäänyt muusta ympäristöstään jossain määrin irralliseksi elementiksi mm. koulun korttelialueen rakentamattomuuden vuoksi. alueen ongelmallisuutta lisää myös, ettei puistoa ole suojattu Länsiväylältä kantautuvalta liikennemelulta. Reitit läpi puiston on rakennettu. Tynnyripuistoa hallitsee kalliokumpare, sen luoteispuolella Tiistiniitynpuistoon johtuva hulevesiuoma, Dystbäcken, ja Länsiväylälle jyrkästi nouseva meluvalli. Tiistiniitynpuisto on luonteeltaan läpikulkupuisto, jota hallitsee Dystbäcken. Dystbäcken johtaa vettä laajalta alueelta Olarista kohti Finnoota ja vesiaihe puiston osana on viehättävä. Kalliokumpareella on kauniita vanhoja puita ja kivimuuria. Myös alueen lounais- länsipuolella puusto on hyvin säilynyttä. Tätä puiston osaa häiritsee Länsiväylän läheisyys, kova liikenteen melu ja pöly. Asemakaavan mukaisen Tynnyripuiston ja koulun korttelin alueelle teetettiin yleissuunnitelma syksyllä 2012. Suunnittelun tavoitteena oli tutkia, minkälaista lisäarvoa Matinkylän keskustaan saataisiin, mikäli alue kaavoitettaisiin lähes kokonaan puistoksi. Suunnittelu käsitti myös länsipuolella olevan Tiistinniitynpuiston alueen. Yleissuunnitelmaa tarkistetaan koulu- ja uimahallirakennuksia koskevien kaupungin johtoryhmän ja EKYJ:n päätösten mukaisiksi. Liikenne Suunnittelualueen pohjoisosassa Länsiväylän liikennemäärä vuonna 2030 on ennusteen mukaan peräti noin 90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Länsiväylälle laaditun tiesuunnitelman mukaiset järjestelyt korostavat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 18 / 139 Piispansillan asemaa Matinkylän keskuksen sisääntulokatuna. Piispansillan itäramppien valmistuessa pääyhteys Matinkylään Helsingin suunnasta on Piispansilta. Liikennemäärät kasvavat Piispansillalla merkittävästi. Länsiväylän tiesuunnitelmaan sisältyy Tynnyripuiston melusuojausta, jonka lisäksi puiston puolelle tarvitaan lisää melusuojausta, jotta puiston melutaso saadaan sallituksi alle 55 db. Länsiväylän alitse pääsee Puntaritien jatkeen kohdalta kahden kevyen liikenteen tunnelin kautta. Tunnelit eivät vastaa laatutasoltaan kahta kaupunginosaa yhdistävää kevyen liikenteen tunnelia. Merkittävimmät suunnittelualueeseen rajautuvat kadut ovat Suomenlahdentie ja Markkinakatu. Vuonna 2010 liikennemäärä Suomenlahdentiellä oli 3100-4900 ajoneuvoa arkivuorokaudessa, vuonna 2035 liikennemäärän ennustetaan olevan noin 11 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Suomenlahdentie Tynnyripuiston eteläreunassa on alueellinen kokoojakatu, jonka merkitys katuverkossa kasvaa Finnoon kehittyessä. Suomenlahdentien suunniteltu jatke avaa yhteyden Matinkylästä Finnooseen. Markkinakatu alueen itäpuolella on nykyisin päättyvä katu, jonka kautta bussit tulevaisuudessa ajavat terminaaliin. Kunnallistekniikka ja metron maanalaiset rakenteet Suunnittelualueen läpi kulkee alueen vesi- ja viemäriverkostoa sekä kaukolämpöputkistoa. Tynnyripuiston keskiosassa, länsireunassa sijaitsee säätöventtiiliasema. Metron raiteenvaihtohalli sijaitsee kaava-alueella Suomenlahdentien uuden linjauksen kohdalla ja metron huoltotunneli sen pohjoispuolella noin tasossa -22.0. Metron suunnitellut läntinen sisäänkäynti sekä paineentasauskuilu ja siihen liittyvä poistumisporras sijaitsevat kaavaalueen etelä- ja kaakkoisreunassa. Sisäänajo metron huoltotunneliin sijaitsee Tynnyripuiston länsireunassa säätöventtiiliaseman vieressä. Kaava-alueen louhinta tulisi 36 metrin etäisyydellä raiteenvaihtohallista rajoittaa tasoon -1 ja sitä kauempana tasoon -3. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Ote maakuntakaavasta, yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus asemakaavojen sisällöstä on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Maakuntakaava Alueella on voimassa lainvoimainen (15.8.2007) Uudenmaan maakuntakaava, jossa alue on moottoriväylän ja keskustatoimintojen läheisyydessä sijaitsevaa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 19 / 139 Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa alueen pohjois-osa on varattu virkistysalueeksi (V), keskiosa julkisten palveluiden alueeksi (PY) ja eteläisin osa asuntoalueeksi (A). Alueen läpi on merkitty virkistysyhteydet pohjois-eteläsuunnassa alueen itä-reunaan ja koillinen - lounaissuunnassa alueen pohjois-osaan. Pohjoisessa aluetta halkoo moottoritie, etelässä alueellinen kokoojakatu. Lisäksi alueen läpi kulkee maanalainen raide. Suunnittelualueen itä-puolella on keskustatoimintojen aluetta (C-K), joka jatkuu Länsiväylän pohjoispuolella kehitettävänä keskustatoimintojen alueena (ruudutettu C-K), länsi- ja eteläpuolella asuntoalue (A) ja Länsiväylän reunassa kehitettävä (ruudutettu) alue, johon on merkitty sekä työpaikka-alue (TP) että asuntoalue (A). Voimassa oleva asemakaava Pääosalle asemakaavoitettavaa aluetta on vahvistettu 10.9.1998 Matinkylänkeskus II Matinkallio-asemakaava. Alueen etelä- ja keskiosaan on kaavoitettu opetus- ja päiväkotitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOS), jolle on osoitettu ohjeellisella merkinnällä alue kahdelle urheilukentälle. Alueen pohjoisosassa on Tynnyripuisto (VP-1) ja itä-reunassa Kalapolku. Alueen kaakkoiskulmassa oleva osa Suomenlahdentiestä kuuluu Matinkylän keskus II Matinkallio-asemakaavan muutosalueeseen, jolle asemakaava on hyväksytty 21.5.2007. Alueen kaakkoiskulmassa oleva osa Markkinakadusta kuuluu Piispanportti (Matinkylän metrokeskus-asemakaavaan), joka on vahvistettu 27.2.2012. Läntinen reuna Tynnyripuistosta, Tynnyripolku ja osa Leilitiestä alueen länsireunassa sekä kaavoitettu osa Länsiväylästä ovat osa Tiistinniitty I- asemakaavaa, joka on vahvistettu 11.9.1985. Tiistiinniitty- puiston osa, jossa risteilee Tiistiinniitynreitti, kuuluu Tiistinniitty I A-asemakaavaan, joka on vahvistettu 12.1.1987. Alueen eteläosassa oleva osa Suomenlahdentiestä, osa Pyyntitiestä, osa Tiistilänteistä ja kortteli 23161 kuuluvat Tiistilä- asemakaavaan, joka on vahvistettu 11.8.1977. Alueen pohjoisosassa osa liikennealueesta kuuluu Piispankyläasemakaavaan (vahvistettu 15.4.1981), virkistysalueesta Piispankylä, muutos-asemakaavaan (hyväksytty 18.8.2008) ja liikennealuetta ja virkistysaluetta Piispanmäki-asemakaavaan (vahvistettu 23.8.1988).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 20 / 139 Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia uusimmasta vanhimpaan, päätösten asemakaava-aluetta koskevan osan sisällöstä lyhyesti 14.1.2013 EKYJ päätti, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon. Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Kaupungin Elä ja Asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle Metroasemaa. Elä ja Asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. Kaavoituksen ja muiden toimenpiteiden osalta on koko ajan korostettava kokonaistaloudellisuutta ja maankäyttömaksuilla saatavia tuloja, jotta tärkeät hankkeet saadaan myös toteutumaan. Lisäksi EKYJ kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua kohdan 1 mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri-Matin koulu viimeistään vuonna 2018. 16.8.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunnan työseminaarissa todettiin, että Matinkylän uimahallin ja palveluiden rahoituksesta päätetään tulevan talousarvion yhteydessä. Palvelujen mitoituksesta, asukasmääristä, rakennusoikeuden määrästä sekä toteuttamisen kustannus- ja tulovaikutuksista eri vaihtoehdoissa tulee olla laskelmia. 14.2.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Matinkylän metroaseman lähialueiden kehittämislinjauksia: Matinkylän keskustaa rakennetaan kaupunkimaisen tehokkaasti huolehtien samalla riittävistä ja laadukkaista palveluista. Tavoitteena on asuntokortteleista saatavilla tuloilla mahdollistaa erityisesti uimahallin ja puistojen rakentaminen. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Tynnyripuiston alueelle tutkitaan uimahallin sijoittamista, laadukasta ympäristön mittakaavan huomioivaa asumista ja puistoja tärkeänä osana Matinkylän keskustaa. Länsiväylän varteen kaavoitetaan tehokasta työpaikka-aluetta. Matinkylän Palvelutori tarjoaa Matinkylän metroaseman läheisyyteen sijoittuvat kaupungin järjestämät kaupunki- ja aluekeskustasoiset palvelut esteettömästi, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asemakaavoja tarkistetaan tarpeen mukaan mahdollistamaan palvelujen toteuttaminen tavoiteaikataulussa. Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona selvitetään mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metrokeskukseen kävelysillalla. Näin uimahalli saadaan luontevasti liittymään metrokeskukseen ja Tynnyripuistoon. Matinkylän koulu sijoitetaan joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän. Paikka selvitetään tarkemmin ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 21 / 139 Viherrakentamisessa panostetaan laatuun ja kulutuskestävyyteen. Matinkylän keskustasta luodaan toimivat ja viihtyisät yhteydet laajemmille viheralueille Keskuspuistoon, meren rantaan, Finnoonlaaksoon ja Gräsanojan laaksoon. Alueen toteutuksessa panostetaan viihtyisiin oleskeluaukioihin ja kulkureitteihin. Liikenteen toimivuus varmistetaan Matinkylän keskustassa liikennemäärien kasvaessa. Samalla kehitetään kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Kehitetään kävely ja pyöräily -akselia metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva reitti Matinkylästä Olariin Länsiväylän ali. Suunnitellaan itä-länsisuuntainen laatukäytävätasoinen pyörätie Finnoosta Suomenlahdentien suuntaisesti Matinkylään ja edelleen Helsingin suuntaan. Metrokeskuksen saavutettavuus kävellen, pyöräillen, ajoneuvoilla ja bussien liityntälinjoilla eri suunnista otetaan huomioon alueen asemakaavoituksessa. 1.2.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Matinkylän metrokeskuksen asemakaavan siten korjattuna, että asemakaavasta rajattiin pois Puntaritien ja Piispanportin alikulun alue. Tämän alueen ratkaisu siirrettiin tehtäväksi osana Tynnyripuiston alueen asemakaavaa. 7.12.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti Matinkylän metrokeskuksen asemakaavaehdotusta ja sitä täydentäviä suunnitelmia korjattaviksi siten, että voitiin osoittaa Ison Omenan, bussiterminaalin, autopaikoituksen, metroaseman ja uimahallin muodostavan imagollisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen kokonaisuuden, jossa on helppo kulkea ja joka avautuu muuhun Matinkylään toriaukioineen ja muine jalankulun yhteyksineen. Koska tavoitteena oli toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa oleva kokonaisuus, niin edellä olevan lisäksi tuli selvittää mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä ja myös korkeaa rakentamista Matinkylän ydinalueilla, erityisesti Suomenlahdentien varrella mm. rakennuskannaltaan uusiutuvien tonttien osalta ja Tynnyripuiston kaavoituksen yhteydessä erityisesti Länsiväylän tuntumassa. Matinkylän koulun sijoittaminen joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla tuli selvittää. Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona tuli selvittää mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metrokeskukseen kävelysillalla. Lisäksi tuli osoittaa Matinkylän keskustan puistojen ja viherrakentamisen merkitys viihtyvyydelle ja alueen imagolle. 25.5.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 13.4.2011 hyväksymät Piispanportin ja sen lähialueiden asemakaavoituksen laadinnan ohjeet edellyttävät nyt käsittelyssä olevan alueen laajempaa tarkastelua, pikaista asemakaavoitusta ja rakentamisen nopeaa valmistelua. Lautakunta kiirehtii kaupungin päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla erityisesti uimahallin rakentaminen voidaan tehdä yhtenäisenä rakennuskokonaisuutena osaksi metrokeskusta ja näin myös lisätä metron vetovoimaisuutta. Lisäksi lautakunta antoi toimintaohjeeksi, että bussiliikenteen liittymäliikennettä ei
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 22 / 139 tulisi toteuttaa Markkinakadun kautta, vaan nopeuttaa kaava-alueen länsipuolisen alueen suunnittelua ja rakentamista siten, että bussiyhteyksiä ja muuta liikennettä voidaan hoitaa Tynnyripuiston alle rakennettavan katuyhteyden avulla. 13.4.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa Piispanportin kaava-alueen ulkopuolisia, kaava-alueeseen liittyviä alueita koskevat ohjeet seuraavasti: Jatkosuunnittelussa tulee koko ajan tarkastella metrokeskusta laajempaa aluetta kokonaisuutena tavalla, jonka lautakunta on tässä ja aiemmissa päätöksissään edellyttänyt. Kevään 2011 aikana jatketaan Länsialueen (Tynnyripuisto ja ympäristö) suunnittelua asumisen ja virkistyksen käyttöön sekä varaudutaan korvaavan bussiyhteyden toteuttamiseen tunneloituna ratkaisuna. Matinkylän peruskoulun tarvitsema asemakaavan muutos laaditaan valittavan sijaintivaihtoehdon mukaiselle alueelle. Kiirehditään jatkosuunnittelua ja toteutusta, jonka mukaan Ison Omenan länsipuolinen bussiliikenne terminaaliin Länsiväylältä tulee Tynnyripuiston alle toteutettavaa tunnelia. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Toiminnalliset tavoitteet Asemakaavalla mahdollistetaan kolmen palvelurakennuksen rakentaminen. Uimahallirakennuksen tarjoamia palveluja täydennetään kylpyläosalla. Hotellirakennus ja siihen sijoittuva palvelutila tulevat profiloitumaan alueen hyvinvointiteeman mukaan. Rakennus liitetään Matinkylän metrokeskukseen sillalla, johon liittyy palvelutilaa. Rakennukseen sisältyy myös asuntoja, joiden piha sijaitsee rakennuksen matalamman osan katolla. Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti on osa rakennusta. Matinkylän uuteen peruskouluun tulee oppilaita myös Olarista. Johtuen keskeisestä sijainnista peruskoulun yhteyteen rakennetaan nuorisotila. Aikuislukio halutaan metroaseman lähelle ja peruskoulu ja aikuislukio voivat käyttää joitakin yhteisiä tiloja. Peruskoulun tarvitsema suuri pelikenttä sijaitsee Matinkylän urheilupuistossa tai se rakennetaan Kalastajantien länsipuolella olevalle korttelialueelle. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi puistoksi. Tynnyripuiston pohjoisosaan heti Länsiväylän eteläpuolelle mahdollistetaan tehokkaan työpaikkakorttelin rakentaminen. Kortteliin tavoitellaan alueen hyvinvointiteemaa tukevaa toimintaa. Asemakaavalla mahdollistetaan kortteliin 23161 ja Tynnyripuiston lounaisosaan asuinrakennuksia, joiden katutason kerroksissa on hyvinvointiteemaan liittyvää palvelutilaa. Asuinrakennusten vaihtoehtona kortteliin varaudutaan sijoittamaan Elä ja Asu-yksikkö. Tarvittaessa yksikkö voi sijaita myös hotellin asuntokokonaisuuden vaihtoehtona.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 23 / 139 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Matinkylä on tiiveimmin asuttuja alueita Espoossa. Metroaseman rakentamisen myötä tavoitteena on rakentaa Matinkylään lisää asuntoja kestävän kehityksen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asukkaiden tulotaso on keskimääräistä Espoolaista tulotasoa alhaisempi, alueella asuu paljon maahanmuuttajia ja alueella on paljon pieniä asuntoja. Asuntojen rakentaminen Matinkylään edellyttää samaan aikaan hyviä julkisia peruspalveluja. Palveluiden taso myös riittävän ja laadukkaan tonttimaan ja puistojen muodossa on Matinkylän alueella ensiarvoisen tärkeää. Uuden asuinrakentamisen määrää voidaan kasvattaa palveluiden saatavuuden ja laadun asettamilla ehdoilla. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Asemakaavan mukaisen koulun korttelin ja puiston alueelle on kaupungin johtoryhmässä ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa päätetty tutkia lisäksi aikuislukion, nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja työpaikkojen rakentamista. Kaikki toiminnat tulee rakentaa kaupunkikeskustoille tyypillisen tehokkaasti, laadukkaasti ja viimeistellysti. Koulun pihan ja puiston sovittaminen alueelle tulee olemaan haasteellista. Pysäköinti tulee rakentaa pääasiassa rakennusten ja kansien alle. Erityisesti koulun suunnittelussa tulee kehittää keskustakoulun tilan käyttöä. Rakennuksessa tulee olla vähintään neljä kerrosta, pihan käytössä ja liikuntatuntien järjestelyssä tulee kehittää vuoroittaiskäyttöä puiston käyttäjien kanssa ja pysäköinti tulee suunnitella vuoro- ja maanalaisen pysäköinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Jokaiseen aluekeskukseen tullaan rakentamaan vanhusten palveluasuntoja Elä ja Asu -konseptia noudattaen. Matinkylän yksiköstä on suunniteltu kooltaan noin 10000 13000 km2. Yksikön tulisi sijaita mahdollisimman lähellä metroasemaa. EKYJ:n päätöksen mukaisesti on käynnistetty Suomenlahdentien varren suunnittelu ja mahdollisten sijaintipaikkojen arviointi ja vertailu. Tavoiteltu yksikön koko on niin suuri, että Suomenlahdentien varrella on vain yhdessä kohdassa mahdollisuus rakentaa 13000 km2 yhtenä kokonaisuutena. Alue sijaitsee lähellä Kalastajantietä ja on osittain liito-oravahavaintojen ydinaluetta eli toistaiseksi alueelle ei voi rakentaa. Kortteli 23161 ja hotelliasuntokokonaisuus yhdessä ovat ainoat vaihtoehdot tavoitellun kokoiselle yksikölle. Muille vaihtoehtoisille paikoille yksikkö voidaan toteuttaa pienempänä. Kauppakeskus Iso Omenan ja Matinkylän metrokeskuksen yksityisten ja julkisten palveluiden keskittymä palvelee Matinkylän, Olarin ja osittain koko metroradan varren asukkaita. Palveluiden keskittäminen on toki tehokasta, mutta kaupunginosan vilkkain julkinen kaupunkitila muodostuu näin kauppakeskuksen sisälle, eikä kivijalkakauppoja ja sen seurauksena perinteistä vilkasta katuelämää muodostu. Sisällä olevan kaupunkitilan pariksi tulee rakentaa julkinen, kaikille aina avoinna oleva kaupunkitila, keskustapuisto ja aukioita. Tynnyripuiston tulee jatkua selkeänä vihertilana länteen ja etelään.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 24 / 139 Koska Metrokeskukseen keskitetään Matinkylän, Olarin ja osittain koko Espoossa olevan metroradan varren asukkaiden palveluja, yhteydet Metrokeskukseen tulee parantaa mahdollisimman sujuviksi Matinkylän lisäksi vähintään Olarista. Ison Omenan ja Metrokeskuksen aiheuttamaa kaupunkitilan epäjatkuvuutta tulee kompensoida erityisen hyvillä yhteyksillä ja mahdollisimman pitkillä ja selkeillä näkymillä. Suomenlahdentien ja Markkinakadun katutilaan tavoitellaan keskustamaisuutta, selkeyttä ja vaihtelevuutta. Tavoitteena on rajata katutilat ja risteysalueet selkeästi, varata tilaa aukioille ja katupuille sekä avata rakennukset katutilaan. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Rakennetun ympäristön kaksijakoisuus asettaa tavoitteeksi alueen kaupunkikuvaa kokoavan suunnittelun. Rakennusten julkisivujen tulee olla selkeitä ja rauhallisia. Matinkylä on lähiö, jonka keskustaan tulee rakentaa aikaa ja kulutusta kestäviä arkirakennuksia. Vaalea väritys voi toimia yhtenä osatekijänä julkisivujen jäsentämisen ja rakennusten massoittelun lisäksi. Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttama katutilan sulkeutuneisuutta tulee kompensoida rakennusten massoittelussa, julkisivuissa sekä Suomenlahdentien eteläpuolelle tavoiteltujen asuinrakennusten suunnittelussa. Tavoitteena on ottaa olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet lähtökohdaksi. Tavoitteena on rakentaa kaunis ja vehreä puisto pehmentämään kovaa ympäristöä, jossa on hyvin paljon liikennettä päästöineen. Länsiväylän häiritsevää vaikutusta tulee heikentää puiston rakennustoimenpiteillä. Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Matinkylässä on mahdollista panostaa viheralueiden laatuun siten, että jokainen pienikin osa viheraluetta valjastetaan toimimaan vähintään kaupunkiympäristöä vehreyttävänä osana. Puistoalueiden käytettävyyttä on mahdollista parantaa melusuojauksilla ja huomioimalla suuret käyttäjämäärät suunnittelussa. Merkittävään rooliin nousevat myös toimivat ja viihtyisät yhteydet ympäröiville viheralueille, kuten Gräsanojan ja Finnoon laaksoihin sekä merenrantaan ja Keskuspuistoon. Lisäksi kaikissa alueen asumishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota pihaalueiden laatuun ja määrään. Tynnyripuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen keskustapuisto alueen hyvinvointiteema huomioiden. Tynnyripuiston suunnittelun tavoitteita ovat puiston toiminnallisuuden korostaminen, yhteyksien kehittäminen puistosta ympäristöön sekä Tiistiläntietä ja Puntaritietä pitkin avautuvan näkymän säilyttäminen avoimena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 25 / 139 Puiston suunnittelun tilallisena tavoitteena on puiston keskelle jäävä avoin kokoava puistotila, jota rajaavat vehreät reunavyöhykkeet. Osa koulun toiminnallisesta piha-alueesta toimii myös osana julkista puistoa. Kukkula säilytettävine puineen ja avokallioineen sekä vesipuisto kävelysiltoineen kaipaavat vain vähäisiä kunnostustoimenpiteitä. Länsiväylän puoleiseen rinteeseen tulee sovittaa melueste ja istuttaa kasvillisuutta melun ja pölyn vähentämiseksi. Tiistiläntien ja Puntaritien päätteissä aukiot toimivat sisäänkäyntinä puistoon. Puiston pääreitit linjataan aukioiden kautta kulkeviksi. Suunnittelun tavoite on luoda yhdistävä akseli puiston ja kauppakeskuksen välille. Pääreitit yhdessä pelikenttien ja lähiliikuntatoimintojen kanssa muodostavat puiston toiminta-akselit. Leikkipaikka suunnitellaan pienille lapsille ja toiminta-akseli tarjoaa virikettä kouluikäisille lapsille ja nuorille. Puiston suunnittelussa huomioidaan myös ikääntyneet. Yhteyttä puistosta Länsiväylän ali pohjoiseen parannetaan. Suomenlahdentien varteen varataan tilaa katupuille. Kortteliin 23161 ja Tynnyripuiston lounaisosaan suunnitellun asuntorakentamisen tulee suojata asuntopihaa Suomenlahdentien melulta. Kortteliin tulee rakentaa vehreä ja toiminnallisesti monipuolinen asuntopiha, jossa korttelin suuren rakentamistehokkuuden vaikutuksia pyritään vähentämään laadukkaalla pihan rakentamisella. Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Merkittävimmät suunnittelualueeseen rajautuvat kadut ovat Suomenlahdentie sekä Markkinakatu. Suomenlahdentie alueen eteläosassa on alueellinen kokoojakatu, jonka merkitys katuverkossa kasvaa Finnoon kehittyessä. Suomenlahden tien suunniteltu jatke avaa yhteyden Matinkylästä Finnooseen. Markkinakatu alueen itäpuolella on nykyisin päättyvä katu, jonka kautta Länsiväylältä lännestä tulevat linja-autot ajavat tulevaisuudessa terminaaliin. Markkinakadun pohjoispäässä olevalle Puntarintielle tutkitaan katuyhteyttä Länsiväylän ali. Alueella ei ole Piispansillan lisäksi toista Länsiväylän poikki linjattua yhteyttä. Piispansillan liikennemäärien kasvaessa tulevaisuudessa on perusteltua varautua vaihtoehtoiseen katuun Matinkylästä Kuitinmäentielle. Yhteydellä pyritään vähentämään Länsiväylän estevaikutusta ja yhdistämään Matinkylän ja Olarin alueita. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet kaavassa. Lähtökohtana on, että autopaikat sijoittuvat pääasiassa maan alle pysäköintilaitokseen. Liikenne ohjataan pysäköintilaitokseen Suomenlahdentieltä nykyisistä metrokeskuksen pysäköintirampeista tai vaihtoehtoisesti uudesta avattavasta liittymästä. Liikennesuunnittelussa on esitettävä toimivat ja sujuvat yhteydet paikotukseen sekä uusien
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 26 / 139 järjestelyjen yhteensopivuus aikaisemmin suunniteltujen yhteyksien kanssa. Koulun, uimahallin, kylpylän sekä hotellin saatto- ja huoltoliikenteen suunnittelussa on huolehdittava erityisesti jalankulkijoiden turvallisuudesta. Saattoliikennettä varten tulee tehdä riittävät katualuevaraukset. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan puiston sekä metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Kävely- ja pyöräilyakselia on kehitettävä metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva pääreitti Olarista Länsiväylän ali Matinkylään. Tämä on tärkeä vaihtoehtoinen reitti Piispansillalle. Pääreitti linjataan uimahallin ja koulun väliselle aukiolle, josta se jatkuu Suomenlahdentien yli kohti merenrantaa. Lisäksi Suomenlahdentien eteläpuolella sijaitsee verkollisesti tärkeä pyöräilyn laatureitti, mikä on huomioitava suunnittelussa. Pyöräilyn käytön tukemiseksi alueelle suunnitellaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Metron läntinen sisäänkäynti sijaitsee alueella, joten liityntäliikenteelle osoitetaan riittävä määrä polkupyörätelineitä sisäänkäynnin läheisyyteen. Metrokeskuksen suunnittelun yhteydessä esitettiin, että nyt suunnitteilla olevalle alueelle sijoitetaan 50 polkupyöräpaikkaa. Näiden lisäksi palvelut tarvitsevat omat pyöräpysäköintialueet. Alue sijaitsee erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien piirissä. Metroasema sekä bussiterminaali sijaitsevat välittömässä läheisyydessä alueen itäpuolella. Joukkoliikenteen käyttöä tulee edistää suunnitteluratkaisuissa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 12,0 ha. Alueella on rakennusoikeutta voimassa olevan asemakaavan mukaan noin 14 840 k-m 2, josta on toteutunut noin 4841 k-m 2 korttelissa 23161. Rakennus on suunniteltu purettavaksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uutta rakentamista noin 70 000 k-m 2, josta koulun, aikuislukion ja nuorisotilaa käsittävän rakennuksen rakennusoikeus olisi noin 15 700 k-m 2, uimahallin ja kylpylän käsittävän rakennuksen rakennusoikeus olisi noin 12 300 k-m 2 ja hotellin, hyvinvointipalveluita ja asumista käsittävän rakennuksen rakennusoikeus olisi noin 14 600 k-m 2, eteläosan työpaikkakortteliin 23161 suunniteltujen asuinrakennusten tai palveluasumisen rakennusoikeus olisi noin 11 700 k-m 2, Leilitien itäpuolisen asuinkorttelin rakennusoikeus olisi noin 3150 k-m 2 ja alueen pohjoisosassa olevan työpaikkakorttelin rakennusoikeus on noin 8600 k-m 2. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Olemassa olevat selvitykset:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 27 / 139 - Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja, Case Matinkylä, Työn tulokset 23.11.2010, Strafica - Matinkylän koulu, Matinkylän uuden peruskoulun vaihtoehtojen tonttiselvitys, 15.4.2011, Arkkitehtitoimisto ALA Oy - Tynnyripuiston meluselvitys Matinkylä, Espoo, 20.12.2011, WSP Finland Oy - Matinkylän metrokeskuksen suunnitelmat - Tynnyripuiston yleissuunnitelma, LOCI maisema-arkkitehdit Oy, 5.10.2012 - Rakennuspohjien louhintojen kalliomekaaniset vaikutukset Länsimetron paaluvälillä 13420 14120, 27.3.2013, Fundatec Oy Tekeillä olevat selvitykset: - uimahallin ja koulun sisältävien rakennusten esisuunnittelu asemakaavoitusta varten, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy - Tynnyripuiston yleissuunnitelman tarkistus, LOCI maisema-arkkitehdit Oy - alustava kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP Finland Oy Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Kaupungin omistaman alueen osan mahdollisesta luovutuksesta käydään neuvottelut joko maankäyttösopimusneuvotteluiden yhteydessä tai erikseen kaavan voimaantulon jälkeen. Perittävät maksut Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Matinkylän keskus II Matinkallio (Tynnyripuisto), asemakaavan muutos, alueen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion 10 600 euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdessä II kuulutusluokan mukaisesti 2000 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 28 / 139 Tiedoksi Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 29 / 139 809/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 43 13.3.2013 101 Matinkylä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Nuottaniemi II ja Nuottaniemi II, muutos, alue 312308 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. (09) 816 24161 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 7.3.2011 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Nuottaniemi II - Notudd II, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6614, joka käsittää osan korttelia 23253, 23. kaupunginosassa (Matinkylä) ja siihen liittyvän Nuottaniemi II, muutos Notudd II, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katuaukion 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312308. 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1560 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 500 euroa ja valmisteluaineiston yhteydessä veloittamatta jätettyjä kuulutuskustannuksia 100 euroa, eli yhteensä 2160 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva - Viistokuvasovite
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 30 / 139 Selostus Tavoitteena on muuttaa rakentumaton liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä katuaukio asuinpientalojen korttelialueeksi tehokkuudella e = 0.35. Rakennusten korkeudeksi esitetään kahta kerrosta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Nuottaniemi II - Notudd II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6614, käsittää osan korttelia 23253, 23. kaupunginosassa (Matinkylä) ja siihen liittyvä Nuottaniemi II, muutos - Notudd II, ändring, asemakaavan muutosehdotus, käsittää katuaukion 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312308. Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan hakemuksesta 24.1.2008. Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille 4.8.2010. Yksityinen maanomistaja on yrittänyt saada tontille käyttäjää siinä onnistumatta. Maanomistajan tavoitteena on muuttaa tontti asuinpientalojen korttelialueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 31 / 139 Alueen kuvaus Suunnittelualue on nykyisessä asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) sekä torialuetta (23G6). Alue on rakentamaton ja metsäinen. Metsä on harventamaton ja siellä on kaatuneita puita. Asemakaavan muutoksen myötä yhdyskuntarakenne tiivistyy ja hoitamaton tontti siistiytyy. Asuinrakentamiselle on kysyntää alueella, joten tontti rakentuu todennäköisesti nopeasti. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Aluetta rajaavat Itäinen rantatie, Nuottaniementie sekä Nokkalanpuisto - niminen katu. Alueen pohjoispuolella on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Kaakkoispuolella sijaitsee yleinen pysäköintialue sekä päiväkoti. Muutoin alue sijaitsee asuinkortteleiden ympäröimänä. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Alue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Pääosin suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 4.3.1987 hyväksymä ja ympäristöministeriön 13.1.1989 vahvistama Nuottaniemi II asemakaava. Alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Torialueella (23G6) on voimassa Nuottaniemi II -niminen asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 16.11.2000. Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), sekä torialueeksi. Tehokkuusluku on e = 0.4 ja kerrosluku kaksi (II). Kerrosalasta 25 % on käytettävä myymälätiloja varten. Tontille saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kutakin alkavaa tontin pinta-alan 600 m 2 kohti. Pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa kaksikerroksisiin rakennuksiin. Autopaikkoja liike- ja toimistorakennusten korttelialueella on rakennettava 1 autopaikka kerrosalan 65 neliömetriä kohti. Autopaikat on erotettava muusta korttelialueesta suojaistutuksilla. Asemakaavassa on osoitettu ohjeelliset pysäköimispaikat. Tontit on aidattava katu- ja muita yleisiä alueita vastaan pensasaidalla tai muulla kaupunkikuvaan soveltuvalla aidalla ottaen kuitenkin huomioon, ettei liikenneturvallisuutta heikennetä. Puistoon tai viheralueisiin rajoittuvia tontin sivuja ei saa varustaa muilla kuin pensasaidoilla. Avokallioiden kohdilla aitaus harkitaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Ajoneuvoliittymää ei saa järjestää tontin länsireunalta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 32 / 139 MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.3.2013 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 2.4.-2.5.2013. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot ja kannanotot saatiin Fortum Espoo Distribution Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä tonttiyksiköltä. Fortumilla ei ole huomautettavaa sähkönjakeluverkon osalta. HSY toteaa lausunnossaan, että tontin vieressä kulkevan vesijohdon, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin kapasiteetti riittää asemakaavan muutosesityksessä esitetyn rakennusoikeuden tarpeisiin. Pelastuslaitos otti kantaa osoitteiden selkeyteen. Osoitteen tulee vastata tonttiliittymän osoittamaa kohtaa. Tonttiyksiköllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen sisältöön. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen melumääräykseen tehtiin tarkistus: 9 korvattiin kaavakartassa melunsuojausmerkinnällä. Melumääräyksen sisältö pysyy ennallaan. Asemakaavan muutos Asemakaavayksikössä on valmisteltu asemakaavan muutosehdotus, jolla osa korttelista 23253 (K) ja torialue (23G6) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3955 m 2. Tehokkuudeksi esitetään e = 0.35, jolloin rakennusoikeudeksi tulee 1384 k-m 2. Rakennusoikeudesta enintään 15 % saa käyttää liike-, toimisto- tai työtiloihin. Suurin sallittu kerrosluku on II. Väestönsuoja-, kiinteistö-, tekniset-, jätehuolto- ja kierrätystä tms. palvelevat tilat sekä kaavassa mainitut kaksipaikkaiset autotallit saadaan rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennukset on sijoitettava Nuottaniementien suuntaisesti alueen länsireunalle siten, että yhtenäinen rakennusmassa saa olla korkeintaan 35 metriä pitkä. Rakennusten väliin tulee jättää pihakäytävä tontilta Nuottaniementielle. Rakennusten asuintilojen lattiatason on oltava 50 cm Nuottaniementien tasausviivan yläpuolella. Kaavassa on merkintä likimääräisestä maanpinnan korkeusasemasta. Kaavaan on merkitty puilla ja pensailla tiiviisti istutettavat alueen osat. Istutettavan alueen osalla sijaitsevat isoimmat ja hyväkuntoisimmat puut tulee pyrkiä säilyttämään. Leikki- ja oleskelutilat on ympäröitävä suojaistutuksilla. Autopaikkoja on rakennettava yksi autopaikka / 70 k-m 2 tai kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa / asunto. Autopaikat on rakennettava niille osoitetulle pysäköimispaikalle. Kaksipaikkaisen autotallin saa rakentaa Nuottaniementien suuntaisen rakennusmassan pohjoisimman ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 33 / 139 Päätöshistoria eteläisimmän asunnon jatkeeksi. Vähintään 80 %:lle autopaikoista on rakennettava autokatos tai talli. Autopaikkojen mitoitukseen ei lasketa kaavassa mainittua lisärakennusoikeutta. Autojen pysäköintiin tarkoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa jätehuoltoa ja säilytystä palvelevia rakennelmia. Nuottaniementieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää tontille. Nuottaniementien puoleisten asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Nuottaniementien puolelle sijoitettavat parvekkeet tulee lasittaa. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta, joka tullaan allekirjoittamaan ennen kuin asemakaavan muutos viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut 20.4.2011 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hakijalta on erheellisesti veloitettu kuulutuskustannuksia 100 euroa liian vähän. Tämä veloitetaan asemakaavan hyväksymisen jälkeen, jolloin kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen sekä kuulutuskustannusten loppuosan. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2013 43 - Asemakaavan muutosehdotuksen kartta - Asemakaavan muutosehdotuksen selostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ja kannanotoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 34 / 139 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Nuottaniemi II ja Nuottaniemi II, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 312308. 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.3.2011 päivätyn ja 4.3.2013 muutetun Nuottaniemi II - Notudd II, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6614, joka käsittää osan korttelia 23253, 23. kaupunginosassa (Matinkylä) ja siihen liittyvän Nuottaniemi II, muutos Notudd II, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katuaukion 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312308. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitukseen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 35 / 139 2035/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 42 13.3.2013 102 Bodom, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Koskelo I, alue 710206 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. (09) 816 24161 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Koskelo I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 710206 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 5.11.2012 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6748, joka käsittää osan korttelia 83002 83. kaupunginosassa (Bodom), alue 710206. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1413,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 36 / 139 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakennusoikeuden maltillinen korottaminen 11 500 k-m2:iin sekä uusien autopaikkojen sijoittaminen kaavassa olevalle suojaviheralueeksi istutettavalle alueen osalle osoitteessa Koskelontie 13. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6748, käsittää osan korttelia 83002 83. kaupunginosassa (Bodom), alue 710206. Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 83002/1 omistaja, Kiinteistö Oy Koskelo I. Kaavamuutoshakemus on saapunut 19.4.2012. Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Huvudstadsbladetissa 5.9.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Koskelossa Kehä III:n ja Koskelontien välissä osoitteessa Koskelontie 13. Muutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Koskelo I. Muutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu kaavoitetun teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen lounaispäähän. Koillisessa tontti rajautuu korttelin 83002 teollisuus- ja varastokäytössä oleviin tontteihin. Lounaassa ja luoteessa alue rajautuu asemakaavoittamattomaan alueeseen. Näillä alueilla kasvaa metsää lukuun ottamatta Koskelontietä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 37 / 139 Suunnittelualue on rakentunut kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella sijaitsee teollisuusrakennus sekä muuntamo. Kaavan mukainen rakennusoikeus 9376 k-m2 on ylitetty 98 k-m2:lla. Kaavasta poiketen tontin autopaikat on osittain rakennettu suojavihervyöhykkeeksi istutettavalle alueen osalle, jolla kulkee 400 kv:n voimajohto. Voimajohdon pylväitä ei sijaitse tällä alueella. Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Koskelo I -niminen asemakaava. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.1982 ja vahvistettu sisäasiainministeriössä 29.7.1983. Alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.50 mukaan kerrosluvun ollessa II (kaksi). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 2 kutakin asuntoa kohti, 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m2 kohti, 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m2 kohti, 1 kutakin varastokerrosalan 150 m2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää lykkäystä 20 %:lle autopaikkojen rakennusvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lykkäyksen kohteena oleville autopaikoille tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoittaa oma alueensa, autopaikkojen tuleva toteutustapa ja liikennejärjestelyt. Tonttien välisille rajoille on rajan molemmille puolille istutettava puita ja pensaita vähintään 3 m levyiselle alueelle. Ulkovarastointiin käytettävät alueet on aidattava. Kaavassa on merkitty istutettavan alueen osa sekä rakennusalan rajat. Kaakkoisreuna on merkitty suojavihervyöhykkeeksi istutettavaksi alueen osaksi. Kaavassa on merkintä vaara-alueen rajasta. Vaara-alueen puoleisen rakennusten julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 8 m. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.3.2013 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 38 / 139 Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 2.4. 2.5.2013. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot ja kannanotot saatiin Fortum Distribution Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) sekä tonttiyksiköltä. Lausunnot koskivat pääasiassa voimajohtojen alle rakentamista. Asemakaavan muutosehdotusta sekä kaavaselostusta tarkistetaan nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - pysäköimispaikkaa koskevaan kaavamerkintään lisätään: Puu- ja pensasistutusten luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. - 4 muutetaan muotoon Tontille voidaan sijoittaa muuntamotiloja, jotka saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamon saa sijoittaa istutettavan alueen osalle. - selostuksen kohtia 2.2.2, 4.3.1 ja 5 on täydennetty. Tehdyt tarkistukset ovat vähäisiä eivätkä edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan säilyminen alueella rakennusoikeutta nostamalla ja pysäköintijärjestelyjä muuttamalla. Suunnittelualue säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T). Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Rakennusoikeus osoitetaan kerrosalaneliömetreinä ja on 11500 k-m2. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi tontille voidaan rakentaa muuntamotiloja. Muuntamon saa sijoittaa istutettavan alueen osalle. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Asuinrakennuksen ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaa tulee olla vähintään 30 dba ja liikennemelua vastaan riittävä siten, että asuinhuoneiden sisämelutasojen ohjearvoja ei ylitetä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 2 kutakin asuntoa kohti, 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m2 kohti, 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m2 kohti, 1 kutakin varastokerrosalan 150 m2 kohti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 39 / 139 Päätöshistoria Suojavihervyöhykkeeksi istutettava alueen osa muutetaan pysäköimispaikaksi. Pysäköimispaikan ja Kehä III:n väliin on istutettava pensailla tiheä reunavyöhyke. Autopaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Puu- ja pensasistutusten luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Merkinnät vaara-alueesta sekä rakennusten julkisivun enimmäiskorkeudesta (8 m) jäävät ennalleen. Vaara-alueen rakentamisesta ja muista järjestelyistä on neuvoteltava voimalinjan omistajan kanssa. Korttelin luoteisosa säilyy istutettavana alueen osana. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta, joka tullaan allekirjoittamaan ennen kuin asemakaavan muutos viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut 22.11.2012 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2013 42 - Asemakaavan muutosehdotuksen kartta - Asemakaavan muutosehdotuksen selostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ja kannanotoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 5.11.2012 päivätyn Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6748, joka käsittää osan korttelia 83002 83. kaupunginosassa (Bodom), alue 710206. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 40 / 139 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitukseen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 41 / 139 606/10.02.03/2011 103 Vanttila, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, Lasihytinrinne, alue 521800 (Kh-asia) Esittelijä poisti asian esityslistalta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 42 / 139 3746/10.02.03/2011 104 Lintuvaara, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Lintumetsä II, alue113402 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Koski, puh. (09) 816 24057 etunimi.sukunimi@espoo.fi Matias Kallio, puh. (09) 816 24111 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Lintumetsä II:n valmisteluaineistosta, alue 113402 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.11.2011 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Lintumetsä II Fågelskogen II asemakaavan muutosehdotuksen piirustusnumero 6673, joka käsittää osan korttelista 50152 50. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 113402 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 2 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Asemakaavan muutos - Ote ajantasa-asemakaavasta - Havainnekuva
Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 43 / 139 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamaton, kaupungin tarpeisiin varattuna ollut yleisten rakennusten tontti erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta lasketaan tehokkuuslukuna ilmoitettuna e=0.3:sta e=0.2:een. Espoon kaupungilla ei ole selvityksen mukaan käyttötarvetta kyseiselle Y-tontille mm. vähäisen rakennusoikeuden vuoksi. Omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista sen sijaan on kysyntää. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lintumetsä II Fågelskogen II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6673, käsittää osan korttelista 50152 50. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 113402. Vireilletulo Maanomistaja Espoon kaupungin tonttiyksikkö on hakenut asemakaavamuutosta 6.6.2011. Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 30.11.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue, rakentamaton Y-tontti, sijaitsee Lintuvaarassa, Jääskeläntien varrella, Jääskeläntien ja Äijäntien risteyksessä. Ympäristössä on paljon pientalovaltaista asuinrakentamista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 44 / 139 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavassa nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A). Alueen asemakaavaa muutettaessa tulee turvata nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Lintumetsä II-niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.3.1995. Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-k). Indeksi osoittaa, että alue on varattu kaupungin tarpeisiin. Enimmäiskerrosluku on kaksi, ja rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0.30, joka vastaa 487 k-m2:iä. Tontin Jääskeläntiehen rajautuvalla pohjoisrajalla on ajoneuvoliittymän kieltävä merkintä osalla matkaa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 5.12.2011 5.1.2012. Siitä saatiin kaksi mielipidettä, jotka ovat vastineineen asian liitteenä. Ensimmäisessä mielipiteessä kerrottiin tontilla olevista avo-ojista ja sinne tulevista hulevesistä ja kysyttiin kuinka kaupunki tulee huolehtimaan avoojajärjestelmän toimivuudesta ja siitä, ettei naapureille aiheudu muutoksista haittaa. Lisäksi kysyttiin, muutetaanko naapurintonttien rakennusalan rajat (nyt 5 metrin etäisyydellä rajasta) vastaamaan muutoksen kohteena olevan tontin rakennusalan rajojen siirtämistä 5 metristä 4 metriin tontin rajoista. Toisessa mielipiteessä pyydettiin harkitsemaan ainoastaan kahta taloa tontille. Lisäksi pyydettiin huomioimaan tontilla olevat vedenpoistojärjestelmät, rajoittamaan rakentaminen lähelle katua ja myös harkitsemaan alueen säilyttämistä ennallaan. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - lisätty asuntojen lukumäärää koskeva määräys: Korttelialueelle saa rakentaa enintään 2 asuntoa - siirretty rakennusalan rajoja - lisätty määräyksiä ja osoitettu alueita hulevesien hallintaa varten. Asemakaavan muutos Tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta omakotiasumiselle 6.6.2011, jolle on suurta kysyntää alueella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 45 / 139 Tontti on alun perin kaavoitettu päiväkotia tai muuta yleishyödyllistä käyttöä varten kaupungille varatuksi yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-k). Vähäisen rakennusoikeuden ja pienen koon vuoksi tontille ei kuitenkaan ole ollut käyttöä ja se on ollut pitkään rakentamaton. Sekä sosiaali- ja terveystoimi että sivistystoimi ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole käyttöä tontille. Tontti on rakennusoikeudeltaan (487 k-m2) liian pieni niiden tarpeisiin. Rakentamaton, kaupungin tarpeisiin varattuna ollut yleisten rakennusten tontti (Y-k) muutetaan asemakaavan muutoksella erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeutta lasketaan tehokkuuslukuna ilmoitettuna e= 0.30:sta e= 0.20:een. Rakennusoikeus on siten noin 325 k- m2. Rakennusoikeus laskee kaavamuutoksessa noin 162 k-m2. Alueen suurin sallittu kerrosluku (II) säilyy ennallaan. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 2 asuntoa. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen käyttöön tulevia varastoja autonsäilytystiloja enintään 30 m2/asunto. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap / asunto. Selvitykset Asemakaavan muutosalueelle on laadittu hulevesisuunnitelma. Kaavassa on annettu määräyksiä ja osoitettu alueita hulevesien hallintaa varten. Pihan alimman koron tulee olla vähintään +10 cm katutason yläpuolella. Asuinrakennusten alimman lattiakoron tulee olla vähintään +70 cm kadun koron yläpuolella. Tontilla muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää. Viivytysrakenteiden tonttikohtaisen yhteenlasketun mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 28 m3, kuitenkin niin paljon, että käsittelyratkaisusta riippumatta tontin mitoitustarpeet täyttyvät. Yhtenä hulevesijärjestelmän osana toimiva johtorasite ja tulvareitti tulee toteuttaa siten, että hulevesistä ei aiheudu vaaraa rakenteille. Tulvareitin sijainti ja yhteystarve on sitova. Tulvareitin valmiin maanpinnan tulee olla sellainen, että tulvavesi pääsee hallitusti virtaamaan ja yhtymään Jääskeläntien ojaan. Reitille ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka vaikuttavat tulvareitin toimintaan. Työmaa-aikaiset vedet on käsiteltävä ja puhdistettava ennen johtamista kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Työmaa-aikaisesta vesien käsittelystä tulee esittää vesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Perittävät maksut Hakija on maksanut 10.11.2011 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 46 / 139 Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Asemakaavan muutoksen kaavakartta ja -määräykset - Hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy) Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Toimenpiteitä varten:, Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat erikseen pyytäneet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 47 / 139 453/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 27 16.3.2011 105 Leppävaara, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Albergan kartano, muutos, alue 111305 Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. (09) 816 24111 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Tarja Pennanen, puh. (09) 816 24215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Albergan kartano, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 111305 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.3.2011 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Albergan kartano, muutos - Alberga gård, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6620, joka käsittää osan korttelista 51204 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 111305 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotuksen, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta 4, joka kuuluu: Lautakunta toteaa, että hankkeesta toistaiseksi esitetyt suunnitelma / havainnekuvat eivät täytä kaavamääräyksen ehtoja. Asemakaavan seuraavassa käsittelyvaiheessa pitää esittää kuvaus hankkeen toteutussuunnitelmasta ja miten siinä varmistetaan toteutuksen laatutaso. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen tekemällä ehdotuksella hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 48 / 139 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Albergan kartano, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 111305. 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.3.2011 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Albergan kartano, muutos - Alberga gård, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6620, joka käsittää osan korttelista 51204 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 111305. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 4 Lautakunta toteaa, että hankkeesta toistaiseksi esitetyt suunnitelma / havainnekuvat eivät täytä kaavamääräyksen ehtoja. Asemakaavan seuraavassa käsittelyvaiheessa pitää esittää kuvaus hankkeen toteutussuunnitelmasta ja miten siinä varmistetaan toteutuksen laatutaso. Liite 3 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4 Kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Asemakaavan muutos - Ote ajantasa-asemakaavasta - Havainnekuva - Näkymä Säterinkadulta - Näkymä Albergan Esplanadilta Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toteuttaminen Albergan kartanon lounaispuolelle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 49 / 139 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Albergan kartano, muutos - Alberga gård, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6620, käsittää osan korttelista 51204 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 111305. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008. Tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta 10.11.2010 saapuneella hakemuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue käsittää rakentamattoman yleisten rakennusten korttelialueen (Y-1), jonka pinta-ala on 9 310 m². Alueen koillispuolella sijaitsee suojeltu Albergan kartano. Alueella sijaitsee väliaikainen pysäköintialue ja alueen itäosan läpi kulkee kävelytiet Albergan kartanolle ja kartanon puistoon. Säterinkadun eteläpuolella sijaitsee VI-kerroksinen toimistorakennus. Albergan Esplanadin länsipuolella ja puiston pohjoispuolella sijaitsee asuinkerrostaloja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 50 / 139 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on yleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alueelle voidaan sijoittaa palveluasuntoja. Alue on yleiskaavassa kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokasta aluetta. Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Albergan kartano asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 17.10.1995. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-1), jonka rakennusoikeus on 6 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosten lukumäärä III. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 4.4. 5.5.2011. Siitä saatiin kaksi mielipidettä ja yksi kannanotto. Mielipiteet koskivat mm. melua, rakennuksen massoittelua ja pysäköintiä. Toinen mielipiteistä sisälsi adressin (41 allekirjoittanutta) Albergan kartanon meluesteen rakentamiseksi Kehä I:n varteen. Espoon kaupunginmuseo ilmoitti kannanotossaan, ettei puolla esitettyä rakennusoikeuden lisäämistä vaan toteaa, että rakennusvolyymi ja sen korkeus tulee pitää mahdollisimman pienenä, enintään voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Lisäksi kaupunginmuseo esitti kaavamääräyksiin kirjattavaksi, että uudisrakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja soveltua kulttuurihistoriallisesti merkittävään kartanoympäristöön. Mielipiteet ja kannanotto ovat vastineineen asian liitteinä. Valmisteluaineistosta pidettiin asukastilaisuus 12.4.2011 Ruusutorpan koululla. Tilaisuudessa toivottiin seniorikeskuksen rakentamista ja keskusteltiin mm. meluesteistä, pysäköinnistä, piha-alueista, harrastetiloista, rakennuksen massoittelusta ja korkeudesta. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa on tarkistettu päivitetyn tarveselvityksen, hankesuunnitelman ja palautteen johdosta seuraavasti: - korotettu rakennusoikeus 500 k-m²:llä 9 500 k-m²:iin, joka on riittävä avopalvelukeskukselle ja noin 140 asunnolle - lisätty korvausilmanottoa koskeva kaavamääräys - tarkistettu rakennusalaa - tarkistettu julkisivuja koskevaa kaavamääräystä 3. Lisätty, että uudisrakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja soveltua kulttuurihistoriallisesti merkittävään kartanoympäristöön - tarkistettu melunsuojausta koskevia kaavamääräyksiä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 51 / 139 Kaavalliset tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.3.2011 Albergan kartanon asemakaavan muutokselle seuraavat kaavalliset tavoitteet: - 1.1 suunnittelualueelle mahdollistetaan Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toteuttaminen. Keskus pitää sisällään noin 120 palveluasuntoa ja avopalvelukeskuksen, joka tuottaa palveluja sekä palveluasunnoissa asuville ikäihmisille, että alueen muille asukkaille - 1.2 Palvelutalon ja julkisivujen suunnittelussa otetaan huomioon Albergan kartanon arvokas päärakennus ja ympäristö sekä rakennus suunnitellaan arkkitehtonisesti korkeatasoisena, saumattomasti kartanon puistoon kuuluvaksi. Rakennuksen tulee porrastua parvekkein ja kattoterassein Albergan kartanon päärakennuksen suuntaan. Kartanon päärakennuksen puoleisen julkisivun tulee myötäillä kartanon julkisivuväritystä, materiaaleja ja mittakaavaa. Kadunpuoleisen ensimmäisen kerroksen julkisivun tulee jäsentyä suurilla ikkunoilla muista kerroksista erottuvaksi. Oleskelualue suojataan melulta ja rakennetaan viihtyisäksi sekä vehreäksi. - 1.3 suunnittelussa otetaan huomioon erityisesti vanhusten tarpeet ja esteettömyys - 1.4 pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin rakennuksen tai pihakannen alle. Lautakunnan asettamia tavoitteita on otettu suunnittelussa huomioon. Kaavamuutoksessa mahdollistetaan Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toteuttaminen. Hanke on kasvanut noin 140 asuntoon ja pitää sisällään myös avopalvelukeskuksen. Seniorikeskuksen suunnittelussa ja julkisivuissa on otettu arvokas ympäristö huomioon. Kaavamääräyksissä edellytetään, että uudisrakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja soveltua kulttuurihistoriallisesti merkittävään kartanoympäristöön. Rakennuksen massoittelun tulee olla vaihteleva. Ensimmäisen kerroksen julkisivun tulee jäsentyä suurilla ikkunoilla muista kerroksista erottuvaksi. Julkisivujen tulee olla pääosin kiviaineisia, rapattuja ja pääosin vaaleasävyisiä. Mahdolliset elementtisaumat eivät saa näkyä. Kaavamääräyksissä edellytetään myös, että tontin piha-alue tulee liittyä saumattomasti kartanon puistoon. Piha-alueelta tulee rakentaa esteetön yhteys puistoon. Tonttia ei saa aidata meluesteitä lukuun ottamatta. Senioritalon asukkaiden turvallisuuden kannalta tarpeelliset piha-alueet saa aidata. Oleskelualue tulee suojata melulta meluestein tai rakennuksin. Oleskelualueen saa sijoittaa myös rakennuksen katolle. Hankkeen pysäköintipaikat ovat hankesuunnitelmassa kustannussyistä maantasopaikkoja, mutta kaavamuutos mahdollistaa myös maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvas Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 20.3.2013 Leppävaaran elä ja asu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 52 / 139 -seniorikeskuksen tarkistetun tarveselvityksen. Hankkeessa toteutetaan yhteensä 140 asuntoa ja avopalvelukeskus. Yhdessä asuinkerroksessa on 35 asuntoa, jotka muodostuvat pienemmistä noin 8-10 asukkaan asuinryhmistä yhteistiloineen. Hanke täyttää asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen säädökset rakentamiskustannusten osalta. Hankkeen rakentaminen on tarkoitus alkaa 2015 keväällä ja rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2016. Asemakaavan muutos perustuu tilakeskuksen laatimaan hankesuunnitelmaan ja Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä Oy:n laatimaan viitesuunnitelmaan. Hankesuunnitelma on hyväksymiskäsittelyssä. Asemakaavan muutoksella muutetaan korttelialueen käyttötarkoitus nimenomaan elä ja asu -konseptille sopivaksi ja korotetaan rakennusoikeuden määrää 6 000 k-m²:stä 9 500 k-m²:iin kaupunkikuvalliset asiat huomioiden. Elä ja asu -seniorikeskusmalli Espoon vanhusten palveluissa on tavoitteena luopua asteittain noin kymmenen vuoden aikana nykyisestä moniportaisesta hoiva-asumisesta ja kehittää pitkäaikaishoitoa ja tavallista palvelutaloasumista kokonaisuutena yksiportaiseksi. Asukas voi asua elä ja asu-seniorikeskuksessa halutessaan elämänsä loppuun asti, eikä hänen tarvitse muuttaa toimintakyvyn heikkenemisen ja kasvaneen avuntarpeen vuoksi muualle toiseen hoivayksikköön. Palvelut seuraavat asukasta eikä päinvastoin. Kunkin elä ja asu -seniorikeskuksen yhteydessä on avopalvelukeskus, jonka toimintoihin yksikön asukkaat sekä muut kuntalaiset voivat osallistua. Tämä lisää elämän keskellä olemisen mahdollisuuksia asukkaille. Tulevaisuudessa Espoossa ei ole enää pitkäaikaishoitoa sairaalassa, vanhainkoteja, hoivakoteja eikä tavallista palvelutaloasumista, vaan kaikki nämä asumismuodot yhdistyvät elä ja asu -seniorikeskuksessa. Enää ei myöskään rakenneta erillisiä hoivalaitoksia. Elä ja asu -yksiköt tulevat muodostamaan kattavan verkoston Espoossa eri kaupunginosa-alueilla. Käytännössä isommilla alueilla tulee olemaan useampia yksiköitä, koska elä ja asu -seniorikeskusmallissa yhdistyvät nykyinen tavallinen palvelutaloasuminen ja pitkäaikaishoito, joiden yksiköitä sijaitsee jo nyt eri puolilla Espoota. Uudenlaisessa hoiva-asumisessa painottuvat yhteisöllisyys, asukkaiden omien voimavarojen tukeminen, asukkaiden valinnanmahdollisuudet, loppuun asti asuminen ja kodinomaisuus. Näihin painotuksiin päästään uudenlaisella palvelukulttuurilla sekä esteettömillä ja omatoimisuutta tukevilla tilaratkaisuilla. Kaavamuutoksen sisältö Suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen (YSA-1). Rakennusoikeutta on tarpeen korottaa 9 500 k-m²:iin ja suurin sallittu kerrosten lukumäärää viiteen. Asemakaavan muutoksessa annetaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 53 / 139 julkisivumääräyksiä liittymisestä Albergan kartanon lähiympäristöön. Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon esteettömyys. Piha-alue on suunniteltu tontin pohjoisosaan liittyen saumattomasti puistoon. Suunnittelualueen itäosa on osoitettu istutettavaksi alueeksi, jolla kartanon puiston luonne säilytetään. Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, tilakeskuksen ja Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä Oy:n kanssa. Liikenne Kaavamuutoksen liikennetuotos on alhainen, minkä vuoksi kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset liikenneverkkoon ovat pienet. Suunnittelualueelle on tonttiliittymä Säterinkadulta. Lisääntyneen liikenteen vaatimien uusien liikennejärjestelyjen johdosta Albergan Esplanadilta ei voida järjestää tonttiliittymää. Suunnittelualueelle on oma vasemmalle kääntyvien kaista Säterinkadulla, jolloin suunnittelualueelle kääntyvä liikenne ei vaikuta ohikulkevan liikenteen sujuvuuteen. Pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin tontin itäosaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa myös maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen. Asemakaavan muutoksessa säilytetään suunnittelualueen kautta kulkevat kevyen liikenteen yhteydet Albergan kartanolle ja puistoon. Selvitykset Toimivuustarkastelu ja meluselvitys Ramboll Finland Oy on laatinut asemakaavan muutokseen liittyen liikenteen toimivuustarkastelun ja meluselvityksen. Toimivuustarkastelut tehtiin nykytilanteelle sekä vuoden 2015 ja 2030 ennustetilanteille. Toimivuustarkastelujen mukaan Säterinkadun liittymään (suunnittelualueelle vasemmalle kääntyvät) ja tonttiliittymään muodostuu vain muutaman ajoneuvon jonoja ja ajoneuvojen viivytykset ovat lyhyet. Hetkittäin Säterinkadun ja Säterinsolmun liittymän jono ulottuu suunnittelualueen tonttiliittymän yli, mutta se ei aiheuta kovinkaan pitkiä jonoja tai viivytyksiä suunnittelualueen liikenteelle. Jos kuitenkin liikennemäärät katuverkolla kasvavat ennustettua enemmän ja jonoutumistilanteet lisääntyvät, vaikutukset voivat näkyä suunnittelualueen liittymässä pidentyneillä odotusajoilla. Meluselvitys on tehty nykytilanteelle ja vuoden 2030 ennustetilanteelle. Selvityksen perusteella melun ohjearvot ylittyvät suunnittelualueella ja siihen rajoittuvassa Kartanopuistossa. Elä ja asu -seniorikeskuksen ulkooleskelualueen toteuttaminen vaatii sen aitaamista meluestein tai rakennuksen sijoittelua siten, että oleskelualue jää melukatveeseen. Meluselvityksessä tutkittiin myös Kehä I:n melunsuojaustoimenpiteitä. Vaikka Kehä I:lle rakennettaisiin meluaita, ohjearvot ylittyvät suunnittelualueella ja Kartanopuistossa. Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 32 db(a). Oleskelualueet tulee suojata liikennemelulta meluestein. Oleskelualueen saa sijoittaa myös rakennuksen katolle. Lisäksi ulko-oleskelualueeksi tarkoitettu parveke tai terassi on suojattava rakentein tai sijoitetta siten,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 54 / 139 että ulko-oleskelualueiden melutasojen ohjearvot täyttyvät. Kaavaehdotuksessa on huomioitu selvityksen suosittelemat toimenpiteet melun ohjearvojen saavuttamiseksi. Sopimusneuvottelut Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Asemakaavan muutoksen kaavakartta ja -määräykset - Liikenteen toimivuustarkastelu (Ramboll Finland Oy) - Meluselvitys (Ramboll Finland Oy) - Havainnemateriaali (Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä Oy) - Hankesuunnitelmaluonnos (Tilakeskus) - Tarveselvitys (Sosiaali- ja terveystoimi) Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.3.2011 27 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Albergan kartanon asemakaavan muutoksen pohjaksi 1.1 suunnittelualueelle mahdollistetaan Leppävaaran elä ja asu - seniorikeskuksen toteuttaminen. Keskus pitää sisällään noin 120 palveluasuntoa ja avopalvelukeskuksen, joka tuottaa palveluja sekä palveluasunnoissa asuville ikäihmisille, että alueen muille asukkaille 1.2 suunnittelussa otetaan huomioon Albergan kartanon arvokas päärakennus ja ympäristö. Alue suunnitellaan saumattomasti kartanon puistoon kuuluvaksi. Oleskelualue suojataan melulta ja rakennetaan viihtyisäksi sekä vehreäksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 55 / 139 1.3 suunnittelussa otetaan huomioon erityisesti vanhusten tarpeet ja esteettömyys 1.4 pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin rakennuksen tai pihakannen alle. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotuksen kohta 1.2. muutetaan kuulumaan: Palvelutalon ja julkisivujen suunnittelussa otetaan huomioon Albergan kartanon arvokas päärakennus ja ympäristö sekä rakennus suunnitellaan arkkitehtonisesti korkeatasoisena, saumattomasti kartanon puistoon kuuluvaksi. Rakennuksen tulee porrastua parvekkein ja kattoterassein Albergan kartanon päärakennuksen suuntaan. Kartanon päärakennuksen puoleisen julkisivun tulee myötäillä kartanon julkisivuväritystä, materiaaleja ja mittakaavaa. Kadunpuoleisen ensimmäisen kerroksen julkisivun tulee jäsentyä suurilla ikkunoilla muista kerroksista erottuvaksi. Oleskelualue suojataan melulta ja rakennetaan viihtyisäksi sekä vehreäksi. Jäsen Lindberg ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Teemu Lahtinen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jäsen Lahtinen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Albergan kartanon asemakaavan muutoksen pohjaksi 1.1 suunnittelualueelle mahdollistetaan Leppävaaran elä ja asu - seniorikeskuksen toteuttaminen. Keskus pitää sisällään noin 120 palveluasuntoa ja avopalvelukeskuksen, joka tuottaa palveluja sekä palveluasunnoissa asuville ikäihmisille, että alueen muille asukkaille 1.2 Palvelutalon ja julkisivujen suunnittelussa otetaan huomioon Albergan kartanon arvokas päärakennus ja ympäristö sekä rakennus suunnitellaan arkkitehtonisesti korkeatasoisena, saumattomasti kartanon puistoon kuuluvaksi. Rakennuksen tulee porrastua parvekkein ja kattoterassein Albergan kartanon päärakennuksen suuntaan. Kartanon päärakennuksen puoleisen julkisivun tulee myötäillä kartanon julkisivuväritystä, materiaaleja ja mittakaavaa. Kadunpuoleisen ensimmäisen kerroksen julkisivun tulee
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 56 / 139 jäsentyä suurilla ikkunoilla muista kerroksista erottuvaksi. Oleskelualue suojataan melulta ja rakennetaan viihtyisäksi sekä vehreäksi. 1.3 suunnittelussa otetaan huomioon erityisesti vanhusten tarpeet ja esteettömyys 1.4 pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin rakennuksen tai pihakannen alle. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen. Tiedoksi - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Tilakeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 57 / 139 4807/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 72 9.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 82 30.5.2012 106 Leppävaara, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Vermontie asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset, alue 116900 Valmistelijat / lisätiedot: Lotta Kari-Pasonen, puh. (09) 816 24106 Tarja Pennanen, puh. (09) 816 24215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Vermontie, asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 116900 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 24.5.2010 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Vermontie asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset piir. nro 6554. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Puheenjohtaja esitti Markkula jäsen Kai Lintusen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että - lisätään uusi päätöskohta 4, joka kuuluu: lautakunta päättää ohjeistaa jatkovalmistelua siten, että seuraavat asiat selvitetään ja näistä johtuvat muutokset tehdään asemakaavaehdotukseen nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen: a) Vermontien alueen keskellä olevaa puistoa on saatava esitettyä suuremmaksi (erityisesti kortteli 51347) mm. siten, että tähän osoitettu asunto- ja autopaikoitusrakennusoikeus tai osa siitä siirretään muualle. b) Alueen kaupallisten palveluiden mitoitusta voitaisiin nostaa, jotta nämä palvelut riittävät tämän alueen ja Perkkaan lähipalveluiksi. c) Leppävaaran-Perkkaan-Vermon alueelle tarvitaan oma tehokas joukkoliikenteen syöttöratkaisu (sukkuloiva sähköbussi tai vastaava). Tämän toteutus tulisi suunnitella yhteistyössä tällä laajalla alueella olevien yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 58 / 139 d) Pysäköinnistä tarvitaan koko alueelle toimiva ratkaisu, jossa pysäköintinormia kevennetään ja joka on toisaalta joustava asukkaiden ja työpaikkojen vaatimien pysäköintipaikkojen lukumäärän suhteen ja toisaalta tehokas tarpeen mukaisen rakentamisen aikataulun suhteen. Tällä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vieressä olevalla alueella on aikaansaatava hinnaltaan edullisia asuntoja, jolloin pysäköintijärjestelmän tulee olla joustava ja vaiheittain toteutettavissa tarpeen mukaan ajatellen eri hintaista ja eri tuotantomuotoista asuinrakentamista. Osana pysäköinnin kokonaisratkaisua tutkitaan myös, missä voidaan mahdollistaa kadunvarsipysäköinti. e) Viherrakentamisen, energiaratkaisujen sekä leikki- ja liikuntapaikkojen osalta valmistellaan toteutusta ohjaavat suunnitelmat. - lisätään uusi päätöskohta 5, joka kuuluu: lautakunta esittää toimialajohtajalle pikaisia toimenpiteitä, jotta Leppävaaran alueelle saadaan projektijohtaja, jollainen on kaikissa muissa aluekeskuksissa. Kaupungin intresseissä on saada pikaisesti etenemään vaativat suunnittelu- ja rakennustoimet, joilla tämän ja monen muun asemakaava-alueen vaatimia kaupungin toimia nopeutetaan olennaisesti. Kyse on myös merkittävien kustannussäästöjen aikaansaamisesta riittävän varhaisessa vaiheessa tehtävällä hyvällä valmistelulla. Projektijohtajan tehtäviin kuuluu myös Perkkaa-Vermo aluekokonaisuuden monien palvelutoimintojen suunnittelun ja toteutuksen hoitaminen. Esimerkiksi Vermontien alueelle tulevaa asutusta ja koulua palvelee merkittävästi myös liikunta- ja harrastetila, jolle on suuri Y-tonttivaraus radan varressa tämän asemakaava-alueen pohjoispuolella. Hanke toteutuakseen vaatinee tavanomaista hankesuunnittelua ja kaupungin normaaleja budjettikäytäntöjä innovatiivisempia toteutusmalleja. Keskustelun kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että jatkovalmistelua koskevaan lisäykseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Koulujen toimintojen kokoaminen alueella on tutkittava Omnian ja uuden koulun osalta siten, että tilojen yhteiskäyttö ja oppilaiden turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Puheenjohtaja Markkula ehdotti, että asemakaavaehdotuksesta järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus ja sen puheenjohtajaksi valitaan Kai Lintunen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus täydennettyinä hänen ja jäsen Kemppi-Virtasen tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Vermontie, asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 116900
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 59 / 139 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 24.5.2010 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Vermontie asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset piirustus nro 6554. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 4 ohjeistaa jatkovalmistelua siten, että seuraavat asiat selvitetään ja näistä johtuvat muutokset tehdään asemakaavaehdotukseen nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen: a) Vermontien alueen keskellä olevaa puistoa on saatava esitettyä suuremmaksi (erityisesti kortteli 51347) mm. siten, että tähän osoitettu asunto- ja autopaikoitusrakennusoikeus tai osa siitä siirretään muualle. b) Alueen kaupallisten palveluiden mitoitusta voitaisiin nostaa, jotta nämä palvelut riittävät tämän alueen ja Perkkaan lähipalveluiksi. c) Leppävaaran-Perkkaan-Vermon alueelle tarvitaan oma tehokas joukkoliikenteen syöttöratkaisu (sukkuloiva sähköbussi tai vastaava). Tämän toteutus tulisi suunnitella yhteistyössä tällä laajalla alueella olevien yritysten ja yhteisöjen kanssa. d) Pysäköinnistä tarvitaan koko alueelle toimiva ratkaisu, jossa pysäköintinormia kevennetään ja joka on toisaalta joustava asukkaiden ja työpaikkojen vaatimien pysäköintipaikkojen lukumäärän suhteen ja toisaalta tehokas tarpeen mukaisen rakentamisen aikataulun suhteen. Tällä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vieressä olevalla alueella on aikaansaatava hinnaltaan edullisia asuntoja, jolloin pysäköintijärjestelmän tulee olla joustava ja vaiheittain toteutettavissa tarpeen mukaan ajatellen eri hintaista ja eri tuotantomuotoista asuinrakentamista. Osana pysäköinnin kokonaisratkaisua tutkitaan myös, missä voidaan mahdollistaa kadunvarsipysäköinti. e) Viherrakentamisen, energiaratkaisujen sekä leikki- ja liikuntapaikkojen osalta valmistellaan toteutusta ohjaavat suunnitelmat. f) Koulujen toimintojen kokoaminen alueella on tutkittava Omnian ja uuden koulun osalta siten, että tilojen yhteiskäyttö ja oppilaiden turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. 5 esittää toimialajohtajalle pikaisia toimenpiteitä, jotta Leppävaaran alueelle saadaan projektijohtaja, jollainen on kaikissa muissa aluekeskuksissa. Kaupungin intresseissä on saada pikaisesti etenemään vaativat suunnittelu- ja rakennustoimet, joilla tämän ja monen muun asemakaavaalueen vaatimia kaupungin toimia nopeutetaan olennaisesti. Kyse on myös merkittävien kustannussäästöjen aikaansaamisesta riittävän varhaisessa vaiheessa tehtävällä hyvällä valmistelulla. Projektijohtajan tehtäviin kuuluu myös Perkkaa-Vermo aluekokonaisuuden monien palvelutoimintojen suunnittelun ja toteutuksen hoitaminen. Esimerkiksi Vermontien alueelle tulevaa asutusta ja koulua palvelee merkittävästi myös liikunta- ja harrastetila, jolle on suuri Y-tonttivaraus radan varressa tämän
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 60 / 139 asemakaava-alueen pohjoispuolella. Hanke toteutuakseen vaatinee tavanomaista hankesuunnittelua ja kaupungin normaaleja budjettikäytäntöjä innovatiivisempia toteutusmalleja. 6 järjestää asemakaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 6 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Asemakaava - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva 1 - Havainnekuva 2 Asemakaavalla mahdollistetaan tiiviin asuinkerrostaloalueen, koulun, päiväkodin, kaupan palveluiden, ratsastuskeskuksen ja puistojen sekä Vermontien rakentaminen keskeiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien viereen. Asumista osoitetaan alueelle 229 200 k-m2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 61 / 139 Vermontie 51. kaupunginosa, Leppävaara. Korttelit 51351, 51352, 51353, 51354, 51355, osa korttelia 51349, 51350, erityis-, liikenne-, katu- ja virkistysalueet, asemakaava Perkkaa I 51. kaupunginosa, Leppävaara, katualueet ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51345), asemakaavan muutos Perkkaa I, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51002, katu- ja virkistysalueet (muodostuu korttelit 51346, 51347, 51348 ja osa korttelia 51002, 51345), asemakaavan muutos Perkkaa II 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51031, asemakaavan muutos Perkkaa II, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara, vesi- ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51031), asemakaavan muutos Perkkaa V 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51001, asemakaavan muutos Perkkaa VI 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51011, katu-, vesi- ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51011, 51031, 51349, 51350), asemakaavan muutos Vermo 51. kaupunginosa, Leppävaara, katualueet, asemakaavan muutos Vermonsolmu 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51342, virkistysalueet, asemakaavan muutos Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007-2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 8.9.2008 ja päivitetty 27.1.2010 ja 24.5.2013 suunnittelualueen laajentamisten takia. Alueen kuvaus Alueen pinta-ala on n. 32 ha. Kaavamuutosalue käsittää kaksi suurikokoista teollisuuskorttelia Majurinkadun ja Vermontien välisellä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 62 / 139 alueella, liikerakennusten korttelialue asemakaava-alueen eteläreunassa sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Majurinkadun varrella ovat Siemensin pääkonttori ja teollisuusrakennus, Perkkaantien varressa sijaitsee Nemko Oy:n uudehko teollisuusrakennus. Korttelin 51011 läpi virtaa Monikonpuro, jonka mutkassa on linkkimasto ja sen juurella sijaitseva vanha radioasemarakennus. Puistossa Majurinkadun varressa on jätevesipumppaamo. Muilta osin alue on rakentamaton. Kaavanmuutosalue on meren tulvariskialuetta. Monikonpuron vartta koskee lisäksi sadeveden aiheuttama tulvariski. Alueella on useita maanomistajia: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Bergans Kiinteistöt Oy, Gasum Oy, Koy Espoon Perkkaantalo, Sponda Oyj, SRV Oyj ja Konalan jakokunta. Vermontien asemakaavaan on liitetty 3.6.2013 Vänrikinympyrä-Vermontie (alue 117700) asemakaavan valmisteluaineisto, joka käsittää osia Vermontiestä (katu). Maakuntakaava Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta halkovat voimalinja ja maakaasujohto. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Espoon eteläosien yleiskaava-alueeseen. Yleiskaavassa alue on asuinaluetta, kehitettävää kaupunkimaista asuinaluetta ja uutta kaupunkimaista asuinaluetta sekä työpaikka-aluetta, palveluiden ja hallinnon aluetta sekä virkistysaluetta. Perkkaantieltä merelle on osoitettu virkistysyhteys. Vermontie on alueellinen kokoojakatu, joka yhdistää Vermonsolmun ja Perkkaantien toisiinsa. Aluetta halkovat voimalinja- ja maakaasuvaraukset. Asemakaavaehdotus on Etelä-Espoon yleiskaavan mukainen. Asemakaavan tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 30.5.2012 seuraavat kaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet: 1.1 Asemakaavaehdotus laaditaan käyttäen perustana arkkitehtitoimistojen Hannu Jaakkola Oy, Helamaa ja Pulkkinen Oy ja Ympäristösuunnittelu OK laatimien luonnosten yhdistelmää. Päätöksen liitteeksi laaditaan näistä käsittelyssä olevien luonnoksien uusimmista versioista yhdistelmä. 2 Asemakaavaehdotuksen laadinnassa lautakunnan 16.6.2010 tekemää tavoitepäätöstä täsmentävinä ohjeina ovat seuraavat:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 63 / 139 2.1 Alueen suunnittelua ja toteutusta jatketaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti (ilmastonmuutoksen torjunta, kestävät energia- ja liikenneratkaisut, pysäköinti, liikunta, viherrakentaminen ja kaupunkiviljely, asukkaiden osallisuus yms.). Tätä varten tehdään kokonaisvaltainen ympäristötarkastelu ja organisoidaan eri toimenpiteitä yhteenkytkevä ja ohjaava prosessi. 2.2 Kaava-alueen kukin osa ilmentää kokonaistavoitetta ja on samalla omaleimainen verrattuna muihin osiin, esim. Bergansin alueella ekologisuutta korostavat ratkaisut ja Siemensin alueella osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja aktiivista liikuntaa korostavat ratkaisut. Näitä ratkaisuja kehitetään maanomistajien, kaupungin eri lautakuntien, sidosryhmien ja asukkaiden moninaisilla yhteistyömuodoilla. 2.3 Monikonpurosta ja rakennettujen alueiden hulevesistä suunnitellaan koko aluetta rikastava ja vaihteleva vesiaihe. Erityinen huomio kiinnitetään vesiaiheen toimivuuteen ja ylläpitokustannuksiin eri vuodenaikoina. 2.4 Erityisesti pysäköintiratkaisut vaativat paljon jatkokehitystä. Pysäköintipaikat sijoitetaan muutamaa perusteltua poikkeusta lukuun ottamatta pihakansien alle ja pysäköintitaloihin, joihin on luonteva kulku pääkaduilta. 2.5 Vermontie suunnitellaan niin, että se yhdistää Perkkaantien sujuvasti Vermonsolmuun ja tämä on yksi Leppävaaraa palvelevista pääväylistä. Tällöin nykyinen ja tuleva asuinalue voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Majurinkatua pitkin mahdollistetaan aluetta palveleva liikenne. Jatkosuunnittelun päävaihtoehtona on, että kaasuputkea siirretään itäänpäin, jolloin asuinaluetta voidaan laajentaa jonkin verran itään päin. 2.6 Kaava-alueen jatkosuunnittelussa tarkastellaan ja tarvittavin päätöksin ohjeistetaan myös lähialueiden kehitystä, kuten Perkkaan sisäisen puistoalueen kehitys ja koulu/päiväkoti-kokonaisuuden sijoittaminen nykyisen Siemensin pääkonttorin paikalle sekä ratsastuskeskuksen ja raviradan alueen kehitys ja kytkeytyminen myös alueen itäpuolisiin virkistysalueisiin. KSL linjaus 16.6.2010 1.1 Alue suunnitellaan osaksi laajempaa aluetta (rautatien, Kehän I:n ja Turunväylän rajaama alue ja Vermontien kehittämissuunnitelman alue). Esitetty asemakaavallinen luonnostelma, jolla kaupungin tavoitteita ja eri maanomistajien näkemyksiä on yhteen sovitettu, ei ole onnistunut.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 64 / 139 Valmisteluaineiston nähtävillä ololla on haettava nyt esitettyä selvästi rohkeampia ratkaisuja sekä esiteltävä asianosaisten näkemyksiä. 1.2 Yleisohjeena jatkosuunnittelulle ovat seuraavat tekijät: - alueen erinomainen sijainti tehokkaan joukkoliikenteen yhteyksien välittömässä läheisyydessä, - alueen erinomainen sijainti Leppävaaran nykyisten ja jo kaavoitettujen palvelujen ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä, - alueen avulla tarjolla oleva mahdollisuus vahvistaa Leppävaaran kaupunkikeskuksen kaupunkirakenteen toimivuutta ja parantaa kaupunkikuvaa, - alueelle tarjolla olevaa kehitysmahdollisuus hyväksi käyttäen merinäköalaa ja Vermo-Tali-Laajalahti alueen luontoa ja virkistysmahdollisuuksia. 1.3 Jatkosuunnittelun tavoitteena on erityisesti, että alueesta luodaan: - Leppävaaran keskustan profiilia parantava kokonaisuus, joka on Perkkaan aluetta arkkitehtoniselta ilmeeltään ja korkeudeltaan selvästi dominoivampi, - lautakuntasopimuksen mukainen ekotehokas kokonaisuus, joka turvataan laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma asemakaavan täydennykseksi. 1.4 Korttelin 51001 (Siemensin pääkonttori) rakennusoikeus siirretään huomattavalta osin tai kokonaan kortteliin 51002 (saman maanomistajan itäinen alue) ja samalla toteutetaan Perkkaan sisälle Majurinkadulta Kehä I:lle ulottuva erityisesti lasten ja vanhusten käyttöön tarkoitettu laadullisesti korkeatasoinen kaupunkipuisto, jonka osana ovat Y-tontit. 1.5 Toimistorakennusten korttelin sijoittaminen alueen itäosaan asutuksen ja laajan viheralueen väliin ei ole onnistunut ratkaisu. Tavoitteena on viheralueen monipuolinen käyttö, myös erilaisine palveluineen ja alueelle sopivine toimintoineen. On tutkittava erilaisia mahdollisuuksia, kuten hevosurheilutoimintoihin liittyviä palveluja, viherpalveluja, talvipuutarhaa yms. aktiviteetteja. 1.6 Alueella toteutetaan laaja yhteispysäköintijärjestelmä, jossa pysäköinti on pääosin pihakansien alla ja/tai maan alla sekä pysäköintitaloissa. 1.7 Yksityiskohtaisten tavoitteiden osalta on erityisen tärkeää: - alueen korkeimpien rakennusten ylimpien kerrosten kaupunkikuvallisesti merkittävien ja monimuotoisten rakenteiden avulla luotava alueen kokonaisuutta korostava omaleimainen ilme, - kattoterassien ja viherkattojen käyttö asukkaiden yhteisöllisyydelle edellytyksiä luovina tiloina, - parvekkeiden ja muiden näköalaelementtien merkittävä osuus asuntojen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 65 / 139 viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä, - suunnitellun raidejokerin reitin varren rakennusten korkeatasoinen ja yhtenäinen kaupunkikuvallinen merkitys. 1.8 Jatkosuunnittelussa selvitetään: - miten Monikonpuron vihervyöhykettä, jossa voi olla myös erilaisia vesiaihioita ja puro voi kulkea osin putkessa, voidaan käyttää kaupunkirakennetta monipuolistavana, - voidaanko Perkkaantien varteen sijoittaa merkittävästi asuinrakentamista vai estääkö voimalaitoksen suojaetäisyys tämän kaupunkirakenteen kannalta luontevan ratkaisun, - mihin tälle tai lähialueelle toteutetaan tarvittavat nuorten ja vanhusten toimintatilat ja palvelukeskus. 1.9 Varaudutaan siihen, että asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20 % vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti. 2. Lautakunta korostaa kaupungin ja eri maanomistajien yhteistyön merkitystä koko aluetta koskevan tavoitetilan määrittelemisessä. Alueen eri osissa voidaan toteuttaa erilaisia tehokkuuksia ja myös rohkeita toisista poikkeavia ratkaisuja. Tämä merkitsee myös sitä, että ns. Eko-Vermon alueen ratkaisut (asemakaavan monimuotoisuus, puurakentaminen, viherkatot) voivat poiketa muusta alueesta. Tässä päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden ja valmisteluaineistosta saatavan palautteen sekä maanomistajilta saatavien vaihtoehtoisten suunnitelmien perusteella lautakunnan käsittelyyn valmistellaan koko aluetta ja sen kytkeytymistä lähialueisiin määrittelevän tavoitetilan kuvaus siten, että lautakunta voi päättää asemakaavaehdotuksen laadinnan ohjeista. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 6.9. 5.10.2010. Nähtävillä olon aikana kaavamuutoksesta saatiin 12 mielipidettä ja 3 lausuntoa. Maanomistajien esittämät mielipiteet koskivat tavoitteita alueidensa kehittämisestä ekologisen rakentamisen periaatteita noudattaen, maalämmön hyödyntämistä, asukaslähtöisyyttä, alueen palveluiden suunnittelua, viljelypalstoja, virkistysalueita, arkkitehtuuria, Vermontien linjausta, liikennettä ja pysäköintiä. Alueella toimivan Nemko Oy:n mielipide koski teknologian tuotekehitykseen erikoistuneen ja kansainvälisesti toimivan yrityksen tarvetta jatkaa toimintaansa suhteellisen uusissa toimitiloissaan. Asukasyhdistysten mielipiteet koskivat Vermon kaatopaikkaa, sedimenttilämpöä, kestävää kehitystä, energiatehokkuutta ja energiansäästöä, rakentamisen liian suurta tehokkuutta, tulvariskiä maanalaisen pysäköinnin ratkaisuissa, alueellista pysäköintiluolaa, Siemensin pääkonttorin ottamista toiseen käyttöön, asumisviihtyvyyttä ja alueen läpiajoliikennettä. Asukkaiden mielipiteet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 66 / 139 koskivat virkistysalueiden riittävyyttä, viljelypalstojen tarvetta, uuden alueen viihtyisyyttä, viherkattojen tarvetta, liikennettä ja pysäköintiä, alueelle toivottua rakentamisen väljyyttä, lämpövoimalan päästöjä ja hiihtoladun säilyttämistä. Lausunnot koskivat maakaasuputken ja paineenalennusaseman huomiointia kaavoituksessa, jäteveden pumppaamon siirtoa ja vesihuollon seudullisia suunnitelmia sekä tarvetta laatia alueelle kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja alueen maaperää. Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu maanomistajien näkemykset yhteissuunnittelun avulla. Nemko Oy:n tilannetta on lähestytty mahdollistamalla vaiheittainen rakentaminen, maanomistaja haluaa kuitenkin jatkossa muuttaa alueen asumiselle. Asukasyhdistysten ja asukkaiden mielipiteitä on otettu huomioon mm. suunnittelemalla alueelle monimuotoisia rakennuksia, sijoittamalla puistoon ja pysäköintilaitosten katoille mahdollisuus kaupunkiviljelyyn, sijoittamalla puistoon oleskelu-, leikki- ja kulkumahdollisuuksia ja kehittämällä Monikonpuron virkistyksellistä ulottuvuutta sekä säilyttämällä hiihtoladun tilavaraus. Asemakaavan muutos Suunniteltu asemakaavan muutosehdotus perustuu maanomistajien yhdessä ideoimaan maankäytön suunnitelmaan. Asuinkortteleista on muodostettu kolme suurkorttelia, joita rajaavat virkistysalueet ja kadut. Koulu, päiväkoti, neuvola, päivittäistavaran kauppa ja tori sekä bussipysäkit muodostavat pienen aluekeskuksen, joka palvelee sekä uutta Vermontien kaava-aluetta että Perkkaan nykyistä asujaimistoa. Virkistysalueet toimivat myös Monikonpuron ja hulevesien tulvavarauksena. Vermontien itäpuolelle on osoitettu korttelialue ratsastuskeskusta varten. Vermontien asemakaava ja asemakaavanmuutos osoittavat n. 32 ha:n alueelle yhteensä 229 200 k-m2 asuinrakennusoikeutta, mikä tarkoittaa n. 5 100 uutta asukasta. Asemakaavaehdotus osoittaa 15 000 k-m2 koulun, päiväkodin ja neuvolan rakennusoikeutta sekä 1900 k-m2 päivittäistavaran kaupan ja palveluiden rakennusoikeutta. Näiden lisäksi Majurinkadun varteen on osoitettu mahdollisuus kivijalkamyymälöiden rakentamiseen ja edellytetään kokoontumis- ja harrastustilojen rakentamista sosiaalisen kestävyyden tukemiseksi 100 k-m2 joka suurkortteliin. Ratsastuskeskukselle on osoitettu rakennusoikeutta 6 900 k-m2 talleja ja maneesia varten, lisäksi henkilökunnan asuntoja 400 k-m2. Pysäköinti on osoitettu maantasoon. Tekniset korttelialueet on suunniteltu käyttötarkoitusten vaatimusten mukaisiksi. Alueen kadut ja korttelialueet korotetaan tulvakorkeuden yläpuolelle, samoin rakennusten lattiatasot. Maanalaiseksi osoitettua pysäköintiä voidaan haluttaessa sijoittaa tulvakorkeuden alapuolelle, jos
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 67 / 139 sisäänajokohdat ovat tulvakorkeuden yläpuolella (= tulvakynnys), tämä edellyttää vesitiivitä rakenteita. Alue on saavutettavissa hyvin kaikilla kulkumuodoilla. Alueella täyttyy esteettömyys hyvin. Alueella ei ole yli 5 % pituuskaltevuuksia muualla kuin Vermontien ylittävällä Hirnahduksensillalla, jossa kaltevuus on maksimissaan 8 %. Itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti on suunniteltu Vermontien viereen ja pääreitit Perkkaantielle, Majurinkadulle ja Runoratsunpolulle. Alueella kulkee myös useita palkallisreittejä sekä puistoyhteyksiä. Lisäksi alueen eteläpuolella ja itäpuolella on olemassa olevia ulkoilutieyhteyksiä täyttömäelle ja Taliin. Alueen ajoneuvoliikenneverkon pääperiaatteena on ulkosyöttöinen liikennejärjestelmä. Ulkokehän muodostavat alueelliset kokoojakadut Perkkaantie, Vermontie, Itsehallintotie sekä tonttikadut Majurinkulma ja Majurikatu. Lisäksi alueelle on suunniteltu useita tonttikatuja. Päättyvien tonttikatujen päissä on kääntymismahdollisuus. Osa tonttikaduista on lenkkikatuja, jolloin varsinaista kääntöpaikkaa ei tarvita. Vermontien ja kaasuputken linjauksia on siirretty itään päin. Vermontie on suunniteltu asuinrakentamisen itäpuolelle, jolloin läpikulkevan liikenteen vaikutukset asumiselle on minimoitu. Vermontien katualue on mitoitettu laajana, koska on haluttu varautua Vermontiellä 2+2-kaistaiseen ratkaisuun. Majurinkadun liikennettä pyritään rauhoittamaan varsinkin suunnitellun YOS-korttelin (koulu, päiväkoti ym.) kohdalla, johon on suunniteltu ajoratapysäkit ja asfaltista poikkeava pintamateriaali, kuten betonikivi. Suunnittelualueelle on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä liikenne-ennuste ja liikenteen toimivuustarkastelut. Ennustetilanteeseen (v. 2035) mennessä toteutettujen parannustoimenpiteiden avulla alueen katuverkon liikenteellinen sujuvuus tulee olemaan lähellä nykyistä tasoa. Bussilinjat säilyvät pääasiassa samoilla kaduilla kuin nykyäänkin. Vermontien katualueen mitoituksessa on varauduttu myös bussien liikennöintiin. Pysäkkien sijaintiin sen sijaan tulee muutoksia Majurinkadulla, jotta liikennöinti saadaan sujuvammaksi. Tärkein pysäkkipari tulee sijaitsemaan suunnitellun koulun kohdalla. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä on selvitetty tie- ja raideliikenteen melujen leviämistä alueelle sekä ilmanlaatuasioita. Suurimmat melun lähetteet ovat Turunväylä, Perkkaantie, Vermontie ja Majurinkatu. Kaavamääräyksissä on huomioitu melusuojaustoimenpiteet. Perkkaantien ja Majurinkadun viereisissä kortteleissa toteutuu ilmanlaadun minimietäisyydet. Kaavamääräyksissä on huomioitu suojaustoimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa ilmanlaatuasioihin. AK- ja AP-korttelialueet Asuminen sijoitetaan kerrostaloihin, jotka vaihtelevat lamelli- ja pistetaloina kerroskorkeuksien vaihdellessa IV - XVI. Kaupunkipientalojen kerrosluku
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 68 / 139 on III. Asuinrakennusoikeutta alueelle on osoitettu 228 200 k-m2. Alueelle on haettu ilmettä monimuotoisilla rakennusmassoilla, joiden toteutumista edistetään tiukahkoilla rakennusalueilla. Kattomuodoista toivotaan vaihtelevia. Asemakaava sallii viherkatot, kaupunkiviljelyn ja asukkaiden ulko-oleskeluun liittyvät toiminnot katoille. Julkisivujen tulee suurkortteleittain muodostaa materiaalein ja värein hallittu ja harmoninen kokonaisuus. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Katuun rajoittuvien asuinhuoneiden lattioiden tulee olla vähintään 0,6m katutason yläpuolella. Alueen sosiaalista kestävyyttä ja yhteisöllisyyttä tuetaan edellyttämällä suurkortteleihin vähintään 100 k-m2:n suuruiset kokoontumis- tai harrastustilat. Aurinkopaneelit ja aurinkosuojat tulee integroida rakennusten julkisivu- ja kattoarkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Pysäköinti perustuu osin rakennusten ja pihakansien alaisiin pysäköintilaitoksiin ja pysäköintitaloihin, joista muodostetaan mahdollisimman suuria yksiköitä palvelemaan useita kortteleita. Osa pysäköinnistä on maantasoisina avopaikkoina tonteilla, osa LPA- ja LPalueilla. Osa vieras- ja asiointipysäköinnistä on osoitettu katujen varsille. KL-korttelialueet KL-1 -korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1900 k-m2 esim. päivittäistavaran kauppaa varten. Lisäksi sallitaan työ-, liikunta- ja varastotilat sekä pysäköinnin vaatimat tilat. Tontin pysäköinti on osoitettu viereiseen pysäköintitaloon. KL-2 kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta kahteen kerrokseen 250 k-m2 kahvilakäyttöä varten. E-1-korttelialue E-1 alue on hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan talli- ja maneesirakennuksen ja näitä palvelevia tiloja yhteensä 6900 k-m2. Lisäksi alueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan henkilökunnan asuinrivitalon 400 k-m2 kahteen tasoon. Puistot ja virkistysalueet Asemakaava-aluetta halkoo puistot, jotka liittävät alueen laajemman ympäristön viherverkostoon. Puistoihin on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräverkosto, josta osa palvelee myös pelastusteinä. Puistossa virtaa Vermonoja (=Monikonpuro), jota siirretään tarpeelliselta osin ja jolle rakennetaan tarvittavat ylikulkusillat. Puiston suunnittelussa otetaan huomioon virkistykselliset ja maisemalliset näkökohdat ja tulvavaara. Puron siirto tehdään ns. kuivatyönä, jotta sen eläimistöä häiritään mahdollisimman vähän, siirtotoimenpide edellyttää vesilainsäädännön mukaista lupaprosessia. Tulvareitit on osoitettu kaavakartalla. P-2 - puistossa ei melun takia sallita virkistystoimintoja, mutta alueelle saa sijoittaa kaupunkiviljelypalstoja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 69 / 139 EMT- mastoalue Soneran televiestintämasto siirretään asuinkortteliksi osoitetulta paikalta EMT-alueelle. ET-1 alueet Alueet on varattu jo rakennettua maakaasujohtoa ja sen paineenalennusasemaa ja muita siihen liittyviä rakennelmia varten. ET-2 /k alue Alue on tarkoitettu kaupungin kunnossapidon tarpeisiin. EV-1 alue Paikka on tavallista suojaviheraluetta tärkeämpi sijainniltaan ja maisemallisesti. Se tulee istuttaa ja käsitellä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 on ainakin Sponda maksanut osuutensa, muut varmistetaan nähtävillä olon aikana. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa: - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Havainnemateriaali - Luontoselvitys, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007 - Kiinteistön ympäristötekninen tutkimus, Perkkaa, Uudenmaan Valvontamestarit Oy 2004 - Vermon tulvatarkastelu, Ramboll 2009 - Hulevesiselvitys Monikonpuron itäinen haara (luonnos) Ramboll 2010, - Vermontie, Kaupallisen kehittämisen lähtökohdat, Entrecon Oy 2011 - Vermon lämpökeskus, Palotekninen suunnitelma, Paloässät Oy 2010 - Vermontie Energiasuunnitelma 2012 Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd - Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 2013 Sito Oy ja Byman & Ruokonen Oy. - Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma 2013 Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 70 / 139 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.6.2010 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Vermontie asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Vermontien alue suunnitellaan osaksi laajempaa Vermontien kehittämissuunnitelman kokonaisuutta 1.1 Vermontien asuinkorttelit suunnitellaan tehokkaiksi kaupunkimaisiksi kerrostalokortteleiksi, joissa pysäköinti on pääosin pihakansien alla 1.2 korttelipihat suunnitellaan avariksi, valoisiksi ja lasten tarpeet huomioon ottaviksi 1.3 Vermontien asuinkorttelit suunnitellaan energiatehokkaiksi ja mahdollistetaan maalämmön hyödyntäminen 1.4 mahdollistetaan asuinkortteleiden maanalaispysäköinnin toteuttaminen laajana yhteispysäköintijärjestelmänä, jolla voidaan tehostaa pysäköintiä 1.5 Varaudutaan siihen, että Vermontien asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20 % vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti 1.6 kaupalliset ja julkiset palvelut sijoitetaan keskeisesti hyvien jalankulkuyhteyksien varrelle niin, että ne palvelevat myös nykyisen Perkkaan asujaimistoa 1.7 Vermontien itäpuolelle suunnitellaan toimistorakentamista sekä hevosurheilukeskus, jolla on synergiaa ravikeskuksen kanssa. 1.8 asemakaavan muutoksella turvataan Nemko Oy:n toiminnan jatkuminen ja radiotoiminnan varhaisvaiheisiin liittyvän rakennuksen suojeleminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 71 / 139 1.9 viheralueista ja kevyen liikenteen raiteista suunnitellaan vehreitä, toiminnallisia, turvallisia ja huoliteltuja kokonaisuuksia ja Monikonpuron uoma polkuineen suunnitellaan niin, että puron virkistysarvo on mahdollisimman suuri Käsittely 1.10 alueen tulvariski huomioidaan katujen, rakennusten ja korttelipihojen koroissa, virkistysalueiden suunnittelussa sekä Monikonpuron uomassa ja alueelle tehdään hulevesisuunnitelma 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 16.6.2010 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.6.2010 5 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Vermontie asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Vermontien alue suunnitellaan osaksi laajempaa Vermontien kehittämissuunnitelman kokonaisuutta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 72 / 139 1.1 Vermontien asuinkorttelit suunnitellaan tehokkaiksi kaupunkimaisiksi kerrostalokortteleiksi, joissa pysäköinti on pääosin pihakansien alla 1.2 korttelipihat suunnitellaan avariksi, valoisiksi ja lasten tarpeet huomioon ottaviksi 1.3 Vermontien asuinkorttelit suunnitellaan energiatehokkaiksi ja mahdollistetaan maalämmön hyödyntäminen 1.4 mahdollistetaan asuinkortteleiden maanalaispysäköinnin toteuttaminen laajana yhteispysäköintijärjestelmänä, jolla voidaan tehostaa pysäköintiä 1.5 Varaudutaan siihen, että Vermontien asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20% vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti 1.6 kaupalliset ja julkiset palvelut sijoitetaan keskeisesti hyvien jalankulkuyhteyksien varrelle niin, että ne palvelevat myös nykyisen Perkkaan asujaimistoa 1.7 Vermontien itäpuolelle suunnitellaan toimistorakentamista sekä hevosurheilukeskus, jolla on synergiaa ravikeskuksen kanssa. 1.8 asemakaavan muutoksella turvataan Nemko Oy:n toiminnan jatkuminen ja radiotoiminnan varhaisvaiheisiin liittyvän rakennuksen suojeleminen 1.9 viheralueista ja kevyen liikenteen raiteista suunnitellaan vehreitä, toiminnallisia, turvallisia ja huoliteltuja kokonaisuuksia ja Monikonpuron uoma polkuineen suunnitellaan niin, että puron virkistysarvo on mahdollisimman suuri 1.10 alueen tulvariski huomioidaan katujen, rakennusten ja korttelipihojen koroissa, virkistysalueiden suunnittelussa sekä Monikonpuron uomassa ja alueelle tehdään hulevesisuunnitelma 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 73 / 139 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula varapuheenjohtaja Elon kannattamana ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta muokkaa esittelijän ehdotusta siten, että se 1. Hyväksyy seuraavat tavoitteet Vermontie asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Alue suunnitellaan osaksi laajempaa aluetta (rautatien, Kehän I:n ja Turunväylän rajaama alue ja Vermontien kehittämissuunnitelman alue). Esitetty asemakaavallinen luonnostelma, jolla kaupungin tavoitteita ja eri maanomistajien näkemyksiä on yhteen sovitettu, ei ole onnistunut. Valmisteluaineiston nähtävillä ololla on haettava nyt esitettyä selvästi rohkeampia ratkaisuja sekä esiteltävä asianosaisten näkemyksiä. 1.2 Yleisohjeena jatkosuunnittelulle ovat seuraavat tekijät: - alueen erinomainen sijainti tehokkaan joukkoliikenteen yhteyksien välittömässä läheisyydessä, - alueen erinomainen sijainti Leppävaaran nykyisten ja jo kaavoitettujen palvelujen ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä, - alueen avulla tarjolla oleva mahdollisuus vahvistaa Leppävaaran kaupunkikeskuksen kaupunkirakenteen toimivuutta ja parantaa kaupunkikuvaa, - alueelle tarjolla olevaa kehitysmahdollisuus hyväksi käyttäen merinäköalaa ja Vermo-Tali-Laajalahti alueen luontoa ja virkistysmahdollisuuksia. 1.3 Jatkosuunnittelun tavoitteena on erityisesti, että alueesta luodaan: - Leppävaaran keskustan profiilia parantava kokonaisuus, joka on Perkkaan aluetta arkkitehtoniselta ilmeeltään ja korkeudeltaan selvästi dominoivampi, - lautakuntasopimuksen mukainen ekotehokas kokonaisuus, joka turvataan laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma asemakaavan täydennykseksi. 1.4 Korttelin 51001 (Siemensin pääkonttori) rakennusoikeus siirretään huomattavalta osin tai kokonaan kortteliin 51002 (saman maanomistajan itäinen alue) ja samalla toteutetaan Perkkaan sisälle Majurinkadulta Kehä I:lle ulottuva erityisesti lasten ja vanhusten käyttöön tarkoitettu laadullisesti korkeatasoinen kaupunkipuisto, jonka osana ovat Y-tontit. 1.5 Toimistorakennusten korttelin sijoittaminen alueen itäosaan asutuksen ja laajan viheralueen väliin ei ole onnistunut ratkaisu. Tavoitteena on viheralueen monipuolinen käyttö, myös erilaisine palveluineen ja alueelle sopivine toimintoineen. On tutkittava erilaisia mahdollisuuksia, kuten
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 74 / 139 hevosurheilutoimintoihin liittyviä palveluja, viherpalveluja, talvipuutarhaa yms. aktiviteetteja. 1.6 Alueella toteutetaan laaja yhteispysäköintijärjestelmä, jossa pysäköinti on pääosin pihakansien alla ja/tai maan alla sekä pysäköintitaloissa. 1.7 Yksityiskohtaisten tavoitteiden osalta on erityisen tärkeää: - alueen korkeimpien rakennusten ylimpien kerrosten kaupunkikuvallisesti merkittävien ja monimuotoisten rakenteiden avulla luotava alueen kokonaisuutta korostava omaleimainen ilme, - kattoterassien ja viherkattojen käyttö asukkaiden yhteisöllisyydelle edellytyksiä luovina tiloina, - parvekkeiden ja muiden näköalaelementtien merkittävä osuus asuntojen viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä, - suunnitellun raidejokerin reitin varren rakennusten korkeatasoinen ja yhtenäinen kaupunkikuvallinen merkitys. 1.8 Jatkosuunnittelussa selvitetään: - miten Monikonpuron vihervyöhykettä, jossa voi olla myös erilaisia vesiaihioita ja puro voi kulkea osin putkessa, voidaan käyttää kaupunkirakennetta monipuolistavana, - voidaanko Perkkaantien varteen sijoittaa merkittävästi asuinrakentamista vai estääkö voimalaitoksen suojaetäisyys tämän kaupunkirakenteen kannalta luontevan ratkaisun, - mihin tälle tai lähialueelle toteutetaan tarvittavat nuorten ja vanhusten toimintatilat ja palvelukeskus 1.9 Varaudutaan siihen, että asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20 % vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti. 2. Lautakunta korostaa kaupungin ja eri maanomistajien yhteistyön merkitystä koko aluetta koskevan tavoitetilan määrittelemisessä. Alueen eri osissa voidaan toteuttaa erilaisia tehokkuuksia ja myös rohkeita toisista poikkeavia ratkaisuja. Tämä merkitsee myös sitä, että ns. Eko-Vermon alueen ratkaisut (asemakaavan monimuotoisuus, puurakentaminen, viherkatot) voivat poiketa muusta alueesta. Tässä päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden ja valmisteluaineistosta saatavan palautteen sekä maanomistajilta saatavien vaihtoehtoisten suunnitelmien perusteella lautakunnan käsittelyyn valmistellaan koko aluetta ja sen kytkeytymistä lähialueisiin määrittelevän tavoitetilan kuvaus siten, että lautakunta voi päättää asemakaavaehdotuksen laadinnan ohjeista. 3. Lautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 75 / 139 Varapuheenjohtaja ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahtinen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsen Lahtinen valita tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi, eikä sitä vastustettu. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. Hyväksyy seuraavat tavoitteet Vermontie asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Alue suunnitellaan osaksi laajempaa aluetta (rautatien, Kehän I:n ja Turunväylän rajaama alue ja Vermontien kehittämissuunnitelman alue). Esitetty asemakaavallinen luonnostelma, jolla kaupungin tavoitteita ja eri maanomistajien näkemyksiä on yhteen sovitettu, ei ole onnistunut. Valmisteluaineiston nähtävillä ololla on haettava nyt esitettyä selvästi rohkeampia ratkaisuja sekä esiteltävä asianosaisten näkemyksiä. 1.2 Yleisohjeena jatkosuunnittelulle ovat seuraavat tekijät: alueen erinomainen sijainti tehokkaan joukkoliikenteen yhteyksien välittömässä läheisyydessä, - alueen erinomainen sijainti Leppävaaran nykyisten ja jo kaavoitettujen palvelujen ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä, - alueen avulla tarjolla oleva mahdollisuus vahvistaa Leppävaaran kaupunkikeskuksen kaupunkirakenteen toimivuutta ja parantaa kaupunkikuvaa, - alueelle tarjolla olevaa kehitysmahdollisuus hyväksi käyttäen merinäköalaa ja Vermo-Tali-Laajalahti alueen luontoa ja virkistysmahdollisuuksia. 1.3 Jatkosuunnittelun tavoitteena on erityisesti, että alueesta luodaan: - Leppävaaran keskustan profiilia parantava kokonaisuus, joka on Perkkaan aluetta arkkitehtoniselta ilmeeltään ja korkeudeltaan selvästi dominoivampi, - lautakuntasopimuksen mukainen ekotehokas kokonaisuus, joka turvataan laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma asemakaavan täydennykseksi. 1.4 Korttelin 51001 (Siemensin pääkonttori) rakennusoikeus siirretään huomattavalta osin tai kokonaan kortteliin 51002 (saman maanomistajan itäinen alue) ja samalla toteutetaan Perkkaan sisälle Majurinkadulta Kehä I:lle ulottuva erityisesti lasten ja vanhusten käyttöön tarkoitettu laadullisesti korkeatasoinen kaupunkipuisto, jonka osana ovat Y-tontit.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 76 / 139 1.5 Toimistorakennusten korttelin sijoittaminen alueen itäosaan asutuksen ja laajan viheralueen väliin ei ole onnistunut ratkaisu. Tavoitteena on viheralueen monipuolinen käyttö, myös erilaisine palveluineen ja alueelle sopivine toimintoineen. On tutkittava erilaisia mahdollisuuksia, kuten hevosurheilutoimintoihin liittyviä palveluja, viherpalveluja, talvipuutarhaa yms. aktiviteetteja. 1.6 Alueella toteutetaan laaja yhteispysäköintijärjestelmä, jossa pysäköinti on pääosin pihakansien alla ja/tai maan alla sekä pysäköintitaloissa. 1.7 Yksityiskohtaisten tavoitteiden osalta on erityisen tärkeää: - alueen korkeimpien rakennusten ylimpien kerrosten kaupunkikuvallisesti merkittävien ja monimuotoisten rakenteiden avulla luotava alueen kokonaisuutta korostava omaleimainen ilme, - kattoterassien ja viherkattojen käyttö asukkaiden yhteisöllisyydelle edellytyksiä luovina tiloina, - parvekkeiden ja muiden näköalaelementtien merkittävä osuus asuntojen viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä, - suunnitellun raidejokerin reitin varren rakennusten korkeatasoinen ja yhtenäinen kaupunkikuvallinen merkitys. 1.8 Jatkosuunnittelussa selvitetään: - miten Monikonpuron vihervyöhykettä, jossa voi olla myös erilaisia vesiaihioita ja puro voi kulkea osin putkessa, voidaan käyttää kaupunkirakennetta monipuolistavana, - voidaanko Perkkaantien varteen sijoittaa merkittävästi asuinrakentamista vai estääkö voimalaitoksen suojaetäisyys tämän kaupunkirakenteen kannalta luontevan ratkaisun, - mihin tälle tai lähialueelle toteutetaan tarvittavat nuorten ja vanhusten toimintatilat ja palvelukeskus 1.9 Varaudutaan siihen, että asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20 % vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti. 2. Lautakunta korostaa kaupungin ja eri maanomistajien yhteistyön merkitystä koko aluetta koskevan tavoitetilan määrittelemisessä. Alueen eri osissa voidaan toteuttaa erilaisia tehokkuuksia ja myös rohkeita toisista poikkeavia ratkaisuja. Tämä merkitsee myös sitä, että ns. Eko-Vermon alueen ratkaisut (asemakaavan monimuotoisuus, puurakentaminen, viherkatot) voivat poiketa muusta alueesta. Tässä päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden ja valmisteluaineistosta saatavan palautteen sekä maanomistajilta saatavien vaihtoehtoisten suunnitelmien perusteella lautakunnan käsittelyyn valmistellaan koko aluetta ja sen kytkeytymistä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 77 / 139 lähialueisiin määrittelevän tavoitetilan kuvaus siten, että lautakunta voi päättää asemakaavaehdotuksen laadinnan ohjeista. 3. Lautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2012 72 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat tavoitteet Vermontie asemakaavaehdotuksen pohjaksi: 1.1 Vermontien alueesta luodaan Leppävaaran keskustaa täydentävä ja Perkkaan statusta nostava, tehokkaasti rakennettu kaupunkialue, jota leimaa selkeästi toisiinsa rajautuvien kortteleiden ja virkistysalueiden muodostama kaupunkitilan sommitelma. 1.2 Pääosa asemakaavan rakennusoikeudesta osoitetaan asuinrakentamiseen. Tulvarajan yläpuolelle korotetut asuinkorttelit sijoitetaan niin, että niistä useimmat rajautuvat alaviin virkistysalueisiin. 1.3 Kortteleiden kerrosluvut ja rakennus- / korttelityypit suunnitellaan vaihteleviksi ja alueen painopisteeseen Majurinkadun torin ja palveluiden lähelle osoitetaan myös korkeata rakentamista. 1.4 Perkkaantien varteen suunnitellaan SuperLifeLabin vastapainoksi korkeahkot, melumuurina toimivat asuinrakennukset ja matalampaa rakentamista virkistysalueeseen päin. 1.5 Majurinkadun varteen sijoitetaan asumista niin, että asuntopihat ovat valoisia iltapäivisinkin ja kadulle avautuu pihanäkymiä, kerrosluvut sopeutetaan maltillisesti Perkkaan alueeseen. 1.6 Keskiosaan suunnitellaan selkeäreunaisesti alavaan virkistysalueeseen rajautuva, monimuotoisia asuinkortteleita sisältävä alue. 1.7 Suurin osa pysäköinnistä sijoitetaan pihakansien alle ja pysäköintitaloihin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 78 / 139 1.8 Kaupat, koulu ja päiväkoti sijoitetaan Majurinkadun ja torin varrelle niin, että ne palvelevat myös Perkkaan asujaimistoa. Koulu ja päiväkoti sijoitetaan kortteliin 51001. Torin varren asuintaloihin osoitetaan myös kivijalkaliiketiloja. 1.9 Vermontien itäpuolelle suunnitellaan korttelialue ratsastuskeskukselle, joka muodostaa yhdessä raviradan kanssa seudullisesti merkittävän hevosurheilukeskuksen. Ratsastuskeskus rajautuu lännessä kaasujohtoon ja idässä Monikonpuroon. 2.0 Vermontie suunnitellaan niin, että se yhdistää Perkkaantien sujuvasti Vermonsolmuun, jotta nykyinen ja tuleva asuinalue voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Maankäytöllisistä ja teknistaloudellisista syistä Vermontie linjataan mukailemaan olemassa olevaa kaasujohtoa siten, että johto jää kadun itäpuolelle. 2.1 Kaavassa mahdollistetaan alueita keskeisesti palvelevien joukkoliikennelinjojen liikennöinti. 2.2 Kaavassa kiinnitetään huomiota kävely- ja pyöräily-yhteyksiin sekä pyöräpysäköintiin. 2.3 Vermontie muodostaa padon meritulvaa vastaan asuinalueen suojaksi. Kadut ja korttelialueet nostetaan ainakin tasoon +2,6 mpy tulvariskin takia. 2.4 Virkistysalueet suunnitellaan niin laajoiksi ja alaviksi, että ne ottavat vastaan pääosan Monikonpuron tulvista Vermontien tulvavallin länsipuolella. Virkistysalueille sijoitetaan ulkoilupolkujen lisäksi asukkaita palvelevia leikki-, oleskelu- ja liikuntapaikkoja sekä kaupunkimaisia viljelypaikkoja paikoille, joita tavanomaiset Monikonpuron tulvat eivät uhkaa. Monikonpurosta ja rakennetun alueen hulevesistä suunnitellaan virkistysaluetta rikastava ja vaihteleva vesiaihe. 2.5 Urheilukenttä sijoitetaan riittävän kokoisena mahdollisimman lähelle koulua. 2.6 Vermontie asemakaava-alueelle tehdään energiasuunnitelma ja mahdollistetaan maalämmön hyödyntäminen. 2.7 Vermontie asemakaava-alueelle tehdään kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 79 / 139 2.8 Varaudutaan siihen, että Vermontien asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20% vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti 2.9 Asemakaavaa laadittaessa voidaan poiketa maanomistusrajoista. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.5.2012 82 Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 30.5.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat tavoitteet Vermontie asemakaavaehdotuksen pohjaksi: 1.1 Vermontien alueesta luodaan Leppävaaran keskustaa täydentävä ja Perkkaan statusta nostava, tehokkaasti rakennettu kaupunkialue, jota leimaa selkeästi toisiinsa rajautuvien kortteleiden ja virkistysalueiden muodostama kaupunkitilan sommitelma. 1.2 Pääosa asemakaavan rakennusoikeudesta osoitetaan asuinrakentamiseen. Tulvarajan yläpuolelle korotetut asuinkorttelit sijoitetaan niin, että niistä useimmat rajautuvat alaviin virkistysalueisiin. 1.3 Kortteleiden kerrosluvut ja rakennus- / korttelityypit suunnitellaan vaihteleviksi ja alueen painopisteeseen Majurinkadun torin ja palveluiden lähelle osoitetaan myös korkeata rakentamista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 80 / 139 1.4 Perkkaantien varteen suunnitellaan SuperLifeLabin vastapainoksi korkeahkot, melumuurina toimivat asuinrakennukset ja matalampaa rakentamista virkistysalueeseen päin. 1.5 Majurinkadun varteen sijoitetaan asumista niin, että asuntopihat ovat valoisia iltapäivisinkin ja kadulle avautuu pihanäkymiä, kerrosluvut sopeutetaan maltillisesti Perkkaan alueeseen. 1.6 Keskiosaan suunnitellaan selkeäreunaisesti alavaan virkistysalueeseen rajautuva, monimuotoisia asuinkortteleita sisältävä alue. 1.7 Suurin osa pysäköinnistä sijoitetaan pihakansien alle ja pysäköintitaloihin. 1.8 Kaupat, koulu ja päiväkoti sijoitetaan Majurinkadun ja torin varrelle niin, että ne palvelevat myös Perkkaan asujaimistoa. Koulu ja päiväkoti sijoitetaan kortteliin 51001. Torin varren asuintaloihin osoitetaan myös kivijalkaliiketiloja. 1.9 Vermontien itäpuolelle suunnitellaan korttelialue ratsastuskeskukselle, joka muodostaa yhdessä raviradan kanssa seudullisesti merkittävän hevosurheilukeskuksen. Ratsastuskeskus rajautuu lännessä kaasujohtoon ja idässä Monikonpuroon. 2.0 Vermontie suunnitellaan niin, että se yhdistää Perkkaantien sujuvasti Vermonsolmuun, jotta nykyinen ja tuleva asuinalue voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Maankäytöllisistä ja teknistaloudellisista syistä Vermontie linjataan mukailemaan olemassa olevaa kaasujohtoa siten, että johto jää kadun itäpuolelle. 2.1 Kaavassa mahdollistetaan alueita keskeisesti palvelevien joukkoliikennelinjojen liikennöinti. 2.2 Kaavassa kiinnitetään huomiota kävely- ja pyöräily-yhteyksiin sekä pyöräpysäköintiin. 2.3 Vermontie muodostaa padon meritulvaa vastaan asuinalueen suojaksi. Kadut ja korttelialueet nostetaan ainakin tasoon +2,6 mpy tulvariskin takia. 2.4 Virkistysalueet suunnitellaan niin laajoiksi ja alaviksi, että ne ottavat vastaan pääosan Monikonpuron tulvista Vermontien tulvavallin länsipuolella. Virkistysalueille sijoitetaan ulkoilupolkujen lisäksi asukkaita
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 81 / 139 palvelevia leikki-, oleskelu- ja liikuntapaikkoja sekä kaupunkimaisia viljelypaikkoja paikoille, joita tavanomaiset Monikonpuron tulvat eivät uhkaa. Monikonpurosta ja rakennetun alueen hulevesistä suunnitellaan virkistysaluetta rikastava ja vaihteleva vesiaihe. 2.5 Urheilukenttä sijoitetaan riittävän kokoisena mahdollisimman lähelle koulua. 2.6 Vermontie asemakaava-alueelle tehdään energiasuunnitelma ja mahdollistetaan maalämmön hyödyntäminen. 2.7 Vermontie asemakaava-alueelle tehdään kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma. 2.8 Varaudutaan siihen, että Vermontien asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20% vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti 2.9 Asemakaavaa laadittaessa voidaan poiketa maanomistusrajoista. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta päättää esittelijän ehdotuksesta poiketen seuraavaa: 1 Hyväksyy seuraavat tavoitteet Vermontie asemakaavaehdotuksen pohjaksi: 1.1 Asemakaavaehdotus laaditaan käyttäen perustana arkkitehtitoimistojen Hannu Jaakkola Oy, Helamaa ja Pulkkinen Oy ja Ympäristösuunnittelu OK laatimien luonnosten yhdistelmää. Päätöksen liitteeksi laaditaan näistä käsittelyssä olevien luonnoksien uusimmista versioista yhdistelmä. 2 Asemakaavaehdotuksen laadinnassa lautakunnan 16.6.2010 tekemää tavoitepäätöstä täsmentävinä ohjeina ovat seuraavat: 2.1 Alueen suunnittelua ja toteutusta jatketaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti (ilmastonmuutoksen torjunta, kestävät energia- ja liikenneratkaisut, pysäköinti, liikunta, viherrakentaminen ja kaupunkiviljely, asukkaiden osallisuus yms.). Tätä varten tehdään kokonaisvaltainen ympäristötarkastelu ja organisoidaan eri toimenpiteitä yhteenkytkevä ja ohjaava prosessi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 82 / 139 2.2 Kaava-alueen kukin osa ilmentää kokonaistavoitetta ja on samalla omaleimainen verrattuna muihin osiin, esim. Bergansin alueella ekologisuutta korostavat ratkaisut ja Siemensin alueella osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja aktiivista liikuntaa korostavat ratkaisut. Näitä ratkaisuja kehitetään maanomistajien, kaupungin eri lautakuntien, sidosryhmien ja asukkaiden moninaisilla yhteistyömuodoilla. 2.3 Monikonpurosta ja rakennettujen alueiden hulevesistä suunnitellaan koko aluetta rikastava ja vaihteleva vesiaihe. Erityinen huomio kiinnitetään vesiaiheen toimivuuteen ja ylläpitokustannuksiin eri vuodenaikoina. 2.4 Erityisesti pysäköintiratkaisut vaativat paljon jatkokehitystä. Pysäköintipaikat sijoitetaan muutamaa perusteltua poikkeusta lukuun ottamatta pihakansien alle ja pysäköintitaloihin, joihin on luonteva kulku pääkaduilta. 2.5 Vermontie suunnitellaan niin, että se yhdistää Perkkaantien sujuvasti Vermonsolmuun ja tämä on yksi Leppävaaraa palvelevista pääväylistä. Tällöin nykyinen ja tuleva asuinalue voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Majurinkatua pitkin mahdollistetaan aluetta palveleva liikenne. Jatkosuunnittelun päävaihtoehtona on, että kaasuputkea siirretään itäänpäin, jolloin asuinaluetta voidaan laajentaa jonkin verran itään päin. 2.6 Kaava-alueen jatkosuunnittelussa tarkastellaan ja tarvittavin päätöksin ohjeistetaan myös lähialueiden kehitystä, kuten Perkkaan sisäisen puistoalueen kehitys ja koulu/päiväkoti-kokonaisuuden sijoittaminen nykyisen Siemensin pääkonttorin paikalle sekä ratsastuskeskuksen ja raviradan alueen kehitys ja kytkeytyminen myös alueen itäpuolisiin virkistysalueisiin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat tavoitteet Vermontie asemakaavaehdotuksen pohjaksi: 1.1 Asemakaavaehdotus laaditaan käyttäen perustana arkkitehtitoimistojen Hannu Jaakkola Oy, Helamaa ja Pulkkinen Oy ja Ympäristösuunnittelu OK laatimien luonnosten yhdistelmää. Päätöksen liitteeksi laaditaan näistä käsittelyssä olevien luonnoksien uusimmista versioista yhdistelmä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 83 / 139 2 Asemakaavaehdotuksen laadinnassa lautakunnan 16.6.2010 tekemää tavoitepäätöstä täsmentävinä ohjeina ovat seuraavat: 2.1 Alueen suunnittelua ja toteutusta jatketaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti (ilmastonmuutoksen torjunta, kestävät energia- ja liikenneratkaisut, pysäköinti, liikunta, viherrakentaminen ja kaupunkiviljely, asukkaiden osallisuus yms.). Tätä varten tehdään kokonaisvaltainen ympäristötarkastelu ja organisoidaan eri toimenpiteitä yhteenkytkevä ja ohjaava prosessi. 2.2 Kaava-alueen kukin osa ilmentää kokonaistavoitetta ja on samalla omaleimainen verrattuna muihin osiin, esim. Bergansin alueella ekologisuutta korostavat ratkaisut ja Siemensin alueella osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja aktiivista liikuntaa korostavat ratkaisut. Näitä ratkaisuja kehitetään maanomistajien, kaupungin eri lautakuntien, sidosryhmien ja asukkaiden moninaisilla yhteistyömuodoilla. 2.3 Monikonpurosta ja rakennettujen alueiden hulevesistä suunnitellaan koko aluetta rikastava ja vaihteleva vesiaihe. Erityinen huomio kiinnitetään vesiaiheen toimivuuteen ja ylläpitokustannuksiin eri vuodenaikoina. 2.4 Erityisesti pysäköintiratkaisut vaativat paljon jatkokehitystä. Pysäköintipaikat sijoitetaan muutamaa perusteltua poikkeusta lukuun ottamatta pihakansien alle ja pysäköintitaloihin, joihin on luonteva kulku pääkaduilta. 2.5 Vermontie suunnitellaan niin, että se yhdistää Perkkaantien sujuvasti Vermonsolmuun ja tämä on yksi Leppävaaraa palvelevista pääväylistä. Tällöin nykyinen ja tuleva asuinalue voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Majurinkatua pitkin mahdollistetaan aluetta palveleva liikenne. Jatkosuunnittelun päävaihtoehtona on, että kaasuputkea siirretään itäänpäin, jolloin asuinaluetta voidaan laajentaa jonkin verran itään päin. 2.6 Kaava-alueen jatkosuunnittelussa tarkastellaan ja tarvittavin päätöksin ohjeistetaan myös lähialueiden kehitystä, kuten Perkkaan sisäisen puistoalueen kehitys ja koulu/päiväkoti-kokonaisuuden sijoittaminen nykyisen Siemensin pääkonttorin paikalle sekä ratsastuskeskuksen ja raviradan alueen kehitys ja kytkeytyminen myös alueen itäpuolisiin virkistysalueisiin. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 84 / 139 - Gasum Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - ELY-keskus, lausuntopyyntö - Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, lausuntopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tekninen ja ympäristötoimi, tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Sivistystoimi/Esikunta/Tilat ja alueet, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimen toimiala, kannanottopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimen toimiala/terveyspalvelujen tulosyksikkö/espoon seudun ympäristöterveys, kannanottopyyntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 85 / 139 6659/10.02.03/2011 107 Tapiola, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Tapiolan keskus II, alue 210311 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mettälä, puh. (09) 816 24056 Olli Koivula, puh. (09) 81624224 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tapiolan keskus II:n valmisteluaineistosta, alue 210311 2. hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 5.11.2012 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6766, joka käsittää korttelit 12053, 12056 12057, 12061 sekä tori-, katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210311 3. pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti jäsen Jukka Lahden kannattama, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 13.8.2013 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle seuraavaan 13.8.2013 pidettävään kokoukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 86 / 139 Liite Oheismateriaali Selostus 7 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 8 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Tapiolan kirkon tontin ja sen lähiympäristön liikenne- ja pysäköintiratkaisujen uudelleenjärjestely. Asemakaavalla pyritään säilyttämään alueen ominaispiirteet ja kaupunkikuva. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6766, joka käsittää korttelit 12053, 12056 12057, 12061 sekä tori-, katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210311. Vireilletulo Asemakaavan muutosta on haettu 15.12.2011 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä, sekä Hufudstadsbladetissa 14.3.2012.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 87 / 139 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosta koskien on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointi-suunnitelma, joka on päivätty 12.3.2012 ja tarkistettu 2.11.2012. Alueen kuvaus Asemakaavan muutos sijoittuu kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen Tapiolan aluekeskukseen. Muutosalue rajautuu idässä Menninkäisentiehen, pohjoisessa Kirkkopolkuun, lännessä Tapiolan keskusaltaaseen ja etelässä Tapiolantiehen rajoittuvaan puistoalueeseen. Korttelissa 12057 sijaitsee Tapiolan kirkko, seurakuntasalit ja uurnalehto. Kirkon tontin rakennukset ovat suojeltuja. Menninkäisentien varrella korttelissa 12056 sijaitsee kolmikerroksinen asuinkerrostalo. Kortteleiden välissä on pohjois-eteläsuuntainen puistovyöhyke, jossa kulkee reitit jalankululle sekä pyöräilylle. Kirkon eteläpuolella kulkee Tapionraitti, joka on tärkeä itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen yhteys. Kirkon pohjoispuolella olevat korttelit 12053 ja 12061 ovat paikoitusalueita. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Kaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa Tapiolan kirkko ja sen lähialue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Suunnittelualueen kerrostalokortteli on merkitty asuntoalueeksi (A). Pohjois- ja eteläpuolella olevien virkistysalueiden (V) välille on merkitty virkistysyhteys, jonka sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys sitova. Suunnittelualue rajautuu lounaassa keskustatoimintojen alueeseen (C-K). Alueen eteläpuolelle on merkitty sijainniltaan ohjeellinen uusi maanalainen raideyhteys. Tapiolan alue on kaupunkikuvallisesti arvokas alue, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Tapiolan keskus II kaava-alue 210300, vahvistettu ympäristöministeriössä 4.12.1984. Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) kortteli 12056), puistoa (VP), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) (kortteli 12053), torialuetta (Aarne Ervin aukio) ja katualuetta (Kirkkopolku). Kortteliin 12056 on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2400 k-m² kolmeen kerrokseen (III). Puistoalueelle on merkitty alueen sisäiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp). Kortteliin 12053 saa sijoittaa kortteleiden 12056 ja 12057 autopaikkoja. Aarne Ervin aukiolla on ajoyhteys kortteliin 12059. Alueen läpi on osoitettu ohjeellinen maanalainen tila joukkoliikenneväylää varten (majl).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 88 / 139 Tapiolan keskus II, muutos kaava-alue 210302, vahvistettu ympäristöministeriössä 9.11.1989. Autopaikkojen korttelialuetta (LPA) (kortteli 12057 tontti 2 ja kortteli 12061) ja katualuetta (Kirkkopolku). Kortteliin 12061 saa sijoittaa korttelin 12057 autopaikkoja. Tapiolan keskus II, muutos kaava-alue 210306, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.10.2001. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK) (kortteli 12057 tontit 3 ja 4). Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 3690 k-m². Kaavassa on määrätty kirkkorakennuksen vesikaton ylimmät korkeusasemat (+14.90 ja +26.50) sekä asuinrakennuksen kerrosluku (II). Kirkon tontin rakennukset ovat rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaita. Rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä sellaisia muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikattojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Kirkkorakennuksessa tulee huomioida myös sisätilojen rakennustaiteelliset tai historialliset arvot (sr-1 ja sr-2). Korttelialueelle on osoitettu osa, joka on varattu uurnien ja tuhkien hautaamiseen (eha). Korttelialueen eteläosa on osoitettu säilytettäväksi alueen osaksi, jonka kasvillisuutta visuaalisena osana puistoaluetta ei saa muuttaa (s-1). Alueelle on merkitty yleiselle jalankululle varattu alue (pp) sekä ohjeellinen maanalainen tila joukkoliikenneväylää varten (majl). Otaniemen - Tapiolan metrotunneli, maanalainen asemakaava 920200, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.1.2009. Vaikuttaa suunnittelualueen eteläosassa kortteleissa 12057 ja 12056, sekä puistoalueella. Kaavassa on osoitettu metrotunnelia varten varatut maanalaiset alueet suoja-vyöhykkeineen. Suunnittelualueen kohdalla metrotunnelin raiteen ylin likimääräinen korkeus-asema on -28. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Valtuusto hyväksy 29.4.2013 Tapiolan keskuksen asemakaavan muutoksen, alue 210418, Tapiolan keskus 1a- kaavamuutosalueen osalta. Päätöksessään valtuusto hyväksyi lisäksi seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Tapiolan alueen kehittämisen yhteydessä Tapiolan kirkon sisääntulon saattoliikenne nykyaikaistetaan esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulma huomioiden. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 5.11.2012 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.12.2012-7.1.2013. Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi mielipidettä sekä yhteensä seitsemän lausuntoa tai kannanottoa. Mielipiteissä otettiin kantaa alueen pysäköinnin ja liikenteen järjestämiseen. Myös monessa lausunnossa otettiin kantaa liikenteen ja pysäköinnin järjestämiseen. Museoviraston ja ELY-keskuksen lausunnoissa otettiin lisäksi kantaa rakennusten suojelumerkintöihin sekä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 89 / 139 kirkon muurien ja alueen puuston suojeluun. Lausunnot ja kannanotot sekä mielipiteet vastineineen ovat asian liitteinä. Kaava-aineistoa on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - alueen liikenne on järjestetty siten, että ajoneuvoliikennettä ei ohjata lainkaan Tapionraitille, tästä johtuen on tarkistettu korttelin 12057 rajoja sekä lisätty kortteliin ohjeellinen alue huolto- ja saattoliikenteelle - huoltoajo Tapionraitilla on poistettu - eteläisen puiston korttelialueen kuvausta on täydennetty - rakennusten suojelumerkintöjä on tarkistettu - kirkon rakennuskokonaisuuteen sisältyvät muurit on osoitettu pääosin suojeltaviksi - uurnalehtoalueen rakennusoikeus on tarkistettu - korttelin 12056 pysäköintialueen rajausta on tarkistettu - kaava-alueen nimistö on tarkistettu - kaavaselostusta on täydennetty ja muutettu. Asemakaavan muutos Suunnittelualueelle on valmisteltu asemakaavan muutos, jonka mahdollistaa Tapiolan kirkon lähiympäristön pysäköinti- ja liikennejärjestelyjen muuttamisen. Kirkon sekä viereisen asuinkerrostalon pysäköintijärjestelyjä varten osia puistoalueesta on liitetty tontteihin. Kirkon korttelialueeseen on liitetty myös kaksi pysäköintialuetta ja katualuetta. Kirkon tontilla nykyisin kulkeva Tapionraitti on muutettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi ja sen eteläpuolinen alue on muutettu puistoalueeksi. Kirkon alueet on merkitty kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK) ja Menninkäisentien varrella sijaitseva kerrostalotontti asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueen rakennukset on osoitettu suojelumerkinnöin ja rakennusoikeudet on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta. Kirkon rakennuskokonaisuuteen liittyvät muurit on suojeltu. Kirkon edustapihan muuriin saa tehdä aukon huolto- ja saattoliikenteen järjestelyjen vuoksi. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen vuoksi alueelta pitää poistaa myös jonkin verran Tapiolan alueelle luonteenomaista puustoa. Kaava-alueen pohjois- ja keskiosiin jäävät puistokaistaleet (VP). Alueen eteläpuolinen puistoalue liittyy Leimuniityn puistoalueeseen, joten sitä tulee hoitaa ja kunnostaa siten, että sen alkuperäiset 1960-luvulla toteutetut ominaispiirteet säilyvät (VP-1). Pohjoinen autopaikkojen korttelialue on muutettu yleiseen pysäköintiin (LP). Tapiolan keskusaltaan itäpuolinen pääty on muutettu Aarne Ervin aukiosta Altaanpäädyksi, alue säilyy torialueena. Kaavan korttelialueille on annettu määräyksiä, jotka pyrkivät säilyttämään alueen kaupunkikuvaa: Kortteli-, katu- ja puistoalueilla tulee huomioida Tapiolan alueelle tyypillinen rakentamistapa. Alueita hoidettaessa ja uudistaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota Tapiolalle luonteenomaisiin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 90 / 139 materiaaleihin, rakenteisiin, pinnoitteisiin, ulkovalaisimiin ym. rakennelmiin sekä tyypillisiin kasvilajeihin ja istutusryhmiin. Alueella oleva vanha terve puusto on säilytettävä. Pysäköimispaikoilla ja liikenneväylillä puustoa voidaan tarvittaessa poistaa. Puuston uusimistoimenpiteiden on oltava vaiheittaisia siten, että ympäristön luonne säilyy. Liikenne Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kirkon toiminnan kannalta sujuva huolto- ja saattoajo kirkon tontilla. Kirkon huolto- ja saattoliikennettä on tutkittu vaihtoehtotarkasteluin, joissa on keskitytty vertailemaan miten kirkolliset kuljetukset ja saattoliikenne toimivat, miten liikenneturvallisuus toteutuu ja miten vaihtoehdon ratkaisut vaikuttavat kirkon historiallisiin arvoihin ja yleiseen kaupunkikuvaan. Vaihtoehtotarkasteluja on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa. Saattoliikenne kirkon tontille on osoitettu Kirkkopolun kautta. Kirkon tontin kaakkoiskulmaan rakennetaan saattoliikennettä varten kääntöpaikka. Sen sijoittelussa on huomioitu alueen arvokkaan puuston säilyttäminen. Ennen Tapionraittia pitkin tapahtuneet vainajankuljetukset siirretään kirkon tontin puolelle. Tätä varten kirkon pihan muuriin puhkaistaan 3,5 m leveä aukko. Vainajankuljetukset ohjataan kirkon etuovelle muuriin tehdyn aukon kautta. Huoltoliikenne voidaan hoitaa kirkon takaovelle kahta eri reittiä pitkin. Toinen reitti kulkee Altaanpäädyn kautta kirkon taakse. Toinen reitti kulkee tontin sisäänajon ja pihan kautta. Puistoalueella olevia pohjois-eteläsuuntaisia pyöräily- ja kävelyreittejä on korttelialueiden muutosten takia linjattu uudelleen. Pysäköinti Korttelialueiden pysäköintimääräyksiä on tarkistettu siten, että kirkon tontille osoitetaan pysäköintinormi Tapiolan alueella yleisimmin käytössä olevien normien mukaan. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 / 150 k-m² kokoontumistiloja kohden ja 1 / 70 k-m² toimistotiloja kohden. Edellä mainittujen paikkojen lisäksi kortteli-alueelle tulee rakentaa vähintään 2 liikuntaesteisten autopaikkaa. Viereisen asuinkerrostalojenkorttelin pysäköintinormi on 1 autopaikka sr- merkinnällä osoitetun rakennuksen 200 k-m² kohti. Autopaikat osoitetaan kerrostalon tontille. Kaavassa tonteille varattujen pysäköintipaikkojen määrä on kohtuullisen pieni. Alueella olevat rakennukset on suojeltu ja lisärakennusoikeutta ei ole osoitettu. Alueen kaupunkikuvan säilyttäminen on tärkeää, eikä alueelle voida osoittaa suurta määrää pysäköintiä. Lisäksi kaava-alue sijaitsee lähellä erinomaisia joukkoliikenneyhteyksiä. Tapiolan keskuksen uudistamisen yksi olennainen osa on keskitetyn pysäköintijärjestelmän toteuttaminen. Kiinteistökohtaiset pysäköintitilat korvataan yhteispysäköintilaitoksella, joka mahdollistaa paikkojen nykyistä huomattavasti tehokkaamman käytön. Uudessa järjestelmässä paikat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä ja asiakkaiden opastaminen toimii keskitetyssä järjestelmässä parhaiten.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 91 / 139 Selvitykset Tapiolan kirkosta on laadittu rakennushistorian selvitys, joka on nähtävänä kokouksessa. Viranomaisneuvottelu Kaavoituksen lähtökohdista pidettiin viranomaisneuvottelu 5.9.2012. Neuvottelussa oli edustettuna Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Museovirasto, Espoon kaupunginmuseo, Espoon seurakuntayhtymä, Tapiolan kehittämisprojekti, Espoon tekninen keskus, Espoon rakennusvalvontakeskus ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Neuvottelussa esiteltiin kaavahankkeen tavoitteet ja kuultiin osallistujatahojen kannanottoja. Keskustelua käytiin lähinnä paikoitus- ja liikenneratkaisuista, vaihtoehdoista ei kuitenkaan saatu yhteistä näkemystä. Päätettiin, että kaavamuutoksen liiteaineistossa esitellään kirkon liikenteestä useampia vaihtoehtoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta määräyksineen - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Tapiolan kirkko rakennushistoriaselvitys - Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Vastineet mielipiteen jättäneille, jotka ovat erikseen pyytäneet - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 92 / 139 - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 93 / 139 3129/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 38 13.3.2013 108 Muurala, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Mikkelä I, alue 620102 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mettälä, puh. (09) 816 24056 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kommentti on annettu Mikkelä I:n asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 620102 2. hyväksyy 8.10.2012 päivätyn ja 3.6.2013 muutetun Mikkelä I - Mickels I, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6759, joka käsittää korttelin 47505 tontin 14 47. kaupunginosassa (Muurala), alue 620102 3. ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1413,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 9 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava Selostus. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erillispientalojen rakentaminen Mikkelänrinteen puistoalueen ja Mikkeläntien
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 94 / 139 väliselle alueelle. Kaavalla muutetaan korttelialueen käyttötarkoitusta ja nostetaan rakennusoikeutta. : Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Mikkelä I - Mickels I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6759, joka käsittää korttelin 47505 tontin 14 47. kaupunginosassa (Muurala), alue 620102. Vireilletulo Asemakaavan muutosta on haettu 5.3.2003 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä, sekä Hufudstadsbladetissa 24.8.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Kaavamuutosalue on tällä hetkellä rakentamatonta rinnemaastoa. Alue rajoittuu pohjoispuolelta Mikkelänkatuun, ja alueen länsipuolella avautuu Mikkelänrinteen puistoalue. Kaava-alueelle saavutaan Mikkeläntien tai Löydösmäen kautta. Molemmat kadut ovat päättyviä alueen sisäisiä asuntokatuja. Lähiympäristön rakennuskanta koostuu asuinrakennuksista. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 95 / 139 Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Mikkelä I -niminen asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.1982. Asemakaavassa korttelin 47505 tontti 14 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja sekä enintään yhden asunnon (ALS). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,20 mukaan 475 k-m². Rakennusoikeus on osoitettu kahteen (II) kerrokseen. Rakennukset tulee sijoittaa kiinni tontin rakennusalan pohjoissivuun. Tontin eteläosa on osoitettu pysäköimispaikaksi (p) ja tontin koillislaidalle on varattu alue maanalaisia johtoja varten. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi autopaikka 50 k-m² kohti. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.3.2013 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana 2.4. -2.5.2013 jätettiin yksi kannanotto ja kaksi lausuntoa. Tonttiyksikkö sekä Fortum Espoo Distribution Oy ilmoittivat, ettei niillä ole huomauttamista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän lausunnossa todettiin, että maanalaisille putkille varatun alueen sijaintia tulee tarkistaa. Lausunnot ja kannanotto vastineineen ovat asian liitteinä. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistettiin muuttamalla maanalaisille putkille varatun alueen rajausta siten, että alueella sijaitseva putki kulkisi mahdollisimman keskellä johtokujaa. Lisäksi kaavakartalla olevaan rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeuden merkintään tehtiin pieni tekninen korjaus. Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutos Suunnittelualueelle on valmisteltu asemakaavan muutos, jolla korttelin 47505 rakentamatta jäänyt liikerakennusten tontti muutetaan asuinrakentamiseen. Tontti sijaitsee alueella, jossa on paljon asuinrakentamista ja valmis kunnallistekniikka. Paikalla ei ole tarvetta liikerakennusten tontille, sen sijaan luovutettavista omakotitonteista on kysyntää. Tontin käyttötarkoitus muutetaan liikerakennusten korttelialueesta (ALS) erillispientalojen (AO) korttelialueeksi. Suunnittelualueen rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0.25. Alueen suurin sallittu kerrosluku (II) säilyy ennallaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 96 / 139 Mikkeläntien puolella rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 4,5 metriä. Alueen puistoon rajautuvat sivut on osoitettu puilla ja pensailla istutettavaksi alueen osaksi. Koillislaidalle on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asukkaiden autotalli-, varasto-, tai säilytystilaa enintään 15 % kerrosalasta. Rakennukset saa sijoittaa 4 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Palomääräykset naapuritonttiin nähden tulee tällöin huomioida. Asuinrakennuksissa on käytettävä harjakattoa tai vastakkaista pulpettikattoa. Muissa rakennuksissa voidaan käyttää myös pulpettikattoa. Rakennukset tulee sovittaa luontevasti maastoon. Rinnetonteilla maastonmuotoilu tulee toteuttaa yhtenäisesti luiskaamalla viereisten tonttien kanssa. Istutettavien maastoluiskien enimmäiskaltevuus on 1:3. Mikäli maastoluiskan rakentaminen on korkeuserosta johtuen mahdotonta, tulee korkeusero ratkaista tukimuurilla, joita voidaan rakentaa myös porrastetusti. Korttelin virkistysalueeseen rajautuvat sivut tulee aidata pensasistutuksilla. Korttelin piha- ja pysäköintialueilla tulee suosia kuivatusvesien hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja, jotka poistavat vettä pintakuivatusjärjestelmästä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Autopaikoista vähintään 1 autopaikka / asunto tulee sijoittaa autokatokseen tai -talliin. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 17.10.2012 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta määräyksineen - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 97 / 139 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2013 38 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mikkelä I:n asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 620102 2. hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.10.2012 päivätyn ja 4.3.2013 muutetun Mikkelä I - Mickels I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6759, joka käsittää korttelin 47505 tontin 14 47. kaupunginosassa (Muurala), alue 620102 3. pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen. - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote liitteineen - Talousyksikkö Tekninen ja ympäristötoimi, Laskutus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 98 / 139 2086/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 40 13.3.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 53 27.3.2013 109 Muurala, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Mikkelä IIB Mikkelänkallio, alue 620502 Valmistelijat / lisätiedot: Heidi Valkealaakso, puh. (09) 816 24058 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Kannanotot ja muistutukset on annettu Mikkelä IIB Mikkelänkallio -asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 620502. 2 hyväksyy 16.5.2011 päivätyn ja 4.3.2013 muutetun Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels IIB Mickelsberget, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6649, joka käsittää korttelin 47538 sekä virkistysalueet 47. kaupunginosassa (Muurala), alue 620502. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelia 47538. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 30 % ja 2/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 10 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 11 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavaehdotus - Ajantasa-asemakaava
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 99 / 139 Selostus Tavoitteena on mahdollistaa HSY Veden varikon laajennustarve sekä Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhintatunnelin rakentaminen tontin kautta edelleen Kehä III:n ali Blominmäkeen. Samalla korttelin sisäisiä rakennusalarajauksia tarkistetaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels Mickelsbacken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6649, käsittää korttelin 47538 sekä virkistysalueet 47. kaupunginosassa (Muurala), alue 620502. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelia 47538. Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille HSY Veden 15.3.2011 saapuneesta kaavoitushakemuksesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2011. Tavoitteena on mahdollistaa HSY Veden varikon laajennustarve sekä Blominmäen jätevedenkalliopuhdistamon louhintatunnelin rakentaminen tontin kautta edelleen Kehä III:n ali Blominmäkeen. Samalla korttelin sisäisiä rakennusalarajauksia tarkistetaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 100 / 139 Alueen kuvaus Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kehä III:n tiealuetta reunustavaan puistokaistaan ja idässä Mikkelänkallio katualueeseen. Alueen koillispuolella on toteutunut asemakaavan mukaisesti pienteollisuutta. Itäja eteläpuolelle on toteutunut asumista kaavan mukaisesti. Lähivirkistysalue on luonnontilainen. Ympäröivä maasto on kallioista havupuuvaltaista metsäistä aluetta. Voimassa oleva maakunta-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alue kuuluu Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavaan, jonka Ympäristöministeriö vahvisti 14.12.2012. Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja viheralueeksi. Alue kuuluu myös Blominmäen osayleiskaava-alueeseen, jonka kaavaehdotus oli nähtävillä 1.2.2011 27.6.2012. Tässä kaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja asuinalueeksi. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu Kehä III:n ja suunnittelualueen välinen rinnakkaiskatuyhteys. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 24.4.1985 hyväksymä ja ympäristöministeriön 24.10.1985 vahvistama Mikkelä IIB Mikkelänkallio asemakaava. Asemakaavassa kortteli 47538 on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (t/y), jolle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa melua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä ympäristölle. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 25% käyttää toimisto-, näyttely- tai myyntitiloiksi. Rakennustehokkuus on e=0.40 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi (II). Korttelialueelle saa sijoittaa enintään 2 asuntoa kiinteistön kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asuntokohtaiset piha-alueet on erotettava tarkoituksenmukaisesti muusta tonttialueesta. Ulkovarastointialueet on aidattava. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 4 metrin etäisyydelle naapurin rajasta ellei naapuri anna erillistä suostumusta. Maanpäällistä kellaria ei saa rakentaa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap/asunto sekä toimistoille 1ap/65 k-m², teollisuusrakennuksille 1ap/100 k-m² ja varastorakennuksille 1ap/150 k-m². Mikkelänkallio katualuetta vasten on osoitettu istutettava puurivi ja länsirajalle puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 101 / 139 MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 27.3.2013 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.4. 16.5.2013. Ehdotuksesta jätettiin yksi mielipide ja kolme lausuntoa sekä yksi kannanotto. Mielipiteiden, lausuntojen sekä kannanoton lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteinä. Asemakaavamerkintöihin, kaavakarttaan sekä selostukseen tehtiin tarkistus nähtävilläolon jälkeen. VL Lähivirkistysalue kaavamerkintään tehtiin seuraava tarkistus: VL-1 Lähivirkistysalue, joka on varattu ensisijaisesti yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueelle saa rakentaa maanalaisiin tiloihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia, mutta kuitenkin yhteensä enintään 100 k-m2. Asemakaavan muutos Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY) laajennetaan lähivirkistysalueelle siten, että korttelialue kasvaa n. 7700 m². Samalla käyttötarkoitus päivitetään nykymääräysten mukaiseksi (T/y =>TY). Rakennustehokkuus (e=0.40) säilyy ennallaan. Kerroksisuus (II) muutetaan määräykseksi, jolla määritetään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema (+59.0). Lainvoimaisen asemakaavan määräyksistä poistetaan käyttötarkoitukseen liittyvät lisämääreet. Korttelialuetta ei saa käyttää aitaamatta ulkovarastointiin. Korttelialueen käyttöön liittyvä asuminen säilyy kaavassa. Muodostuvan korttelialueen kaakkoiskulmaan varataan kulku maanalaiseen ajotunneliin (ma-ajo-1 /p) ja se osoitetaan alueen osaksi, johon saa sijoittaa louhinta-, työ- ja huoltotunnelin suojavyöhykkeineen. Rakennustyöhön saa käyttää aluetta myös 5 metriä rakennusalan ulkopuolella. Rakentamisen jälkeen rakennusalan ulkopuolinen alue voidaan ottaa muuhun käyttöön ajotunnelin rakenteet huomioon ottaen. Rakennusalan ulkopuolinen alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa ja maisemoida ympäristöön sopeutuvaksi. Lähivirkistysalueelle osoitetaan sijainniltaan ohjeellinen maanalainen ajoyhteys (mat-1) ja se osoitetaan alueen osaksi, johon saa sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtavan ajotunnelin. Louhittavan tunnelin ajoväylän ulkopuoliselle alueelle voidaan sijoittaa pelastusviranomaisen salliessa varastotilaa. Ajotunneli johtaa Kehä III:n pohjoispuolelle louhittavaan jäteveden kalliopuhdistamoon. Kaava-alueelle osoitetaan sijainniltaan ohjeellinen maanalainen siirtoviemärilinja (mat-2), joka kulkee kaavan luoteisreunalta kaakkoisreunalle. Korttelialueen luoteisreunassa oleva rakennusalarajauksen ulkopuolinen osa säilyy puilla ja pensailla istutettavana alueen osana. Puilla ja pensailla istutettava alueen osa jatkuu korttelialueen lounaisreunassa olevan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 102 / 139 rakennusalarajauksen ulkopuolisella osalla. Korttelialueen itärajan laajennuksen rakennusalarajauksen ulkopuolinen osa osoitetaan alueen osaksi, jossa tulee säilyttää kallio ja luonnonkasvillisuus (s-1). Itärajalla oleva istutettava puurivi poistetaan uusien liittymäjärjestelyjen vuoksi. Korttelialueen koillisreunaan osoitetaan puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Lisäksi alueelle osoitetaan ohjeellinen hulevesien viivytykseen varattu alueen osa, johon saa rakentaa viivytysaltaan tai kosteikon (hu). Autopaikkoja tulee osoittaa toimisto- ja liiketiloille 1 ap/50 k-m², teollisuus- 1 ap/50 k-m² ja varastotiloille 1 ap/100 k-m². Alueen julkisivut ja ympäristörakentaminen Kehä III:n ja Mikkelänkallio kadun suuntaan tulee olla viimeisteltyjä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuista. Hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan viivyttää tontilla, jotta uudisrakentamisen aiheuttama tiiviin pinnan lisääntyminen ei kasvata valuntaa tontilta nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi kaavaan liittyy kalliorakentamisesta aiheutuvia pelastus- ja henkilöturvallisuus määrityksiä. Niiden lisäksi kaavassa mainitaan myös rakennus- ja louhintalupavaiheeseen sekä työnaikaisiin varotoimiin liittyviä määreitä. Sopimusneuvottelut Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on kaupungin omistuksessa. Vuokrasopimus uusitaan asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.11.2007 (32 ) tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III ja kuulutusluokkaan II. Hakija on maksanut 15.6.2011 osan asemakaavan muutoksen kustannuksista 2340,00 euroa ja kuulutuskustannuksista 1000,00 euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta Nähtävänä kokouksessa: - Asemakaavan muutosehdotuksen selostus - Asemakaavan muutosehdotuksen kartta, piirustus nro 6649, päivätty 16.5.2011 - Mikkelänkallion ajotunnelit ja työmaa-alue - Mikkelänkallion ajotunnelin otsa ja työmaa-alue
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 103 / 139 - Hulevesitarkastelu - Mallinnus - Alueleikkaus Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2013 40 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Mikkelä IIB Mikkelänkallio valmisteluaineistosta, alue 620502 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.5.2011 päivätyn ja 4.3.2013 muutetun Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels IIB Mickelsberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6649, joka käsittää korttelin 47538 sekä virkistysalueet 47. kaupunginosassa (Muurala), alue 620502. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää pöydälle, ja kun sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja pöydällepanon tulleen hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.3.2013 53 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 104 / 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Mikkelä IIB Mikkelänkallio valmisteluaineistosta, alue 620502 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.5.2011 päivätyn ja 4.3.2013 muutetun Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels IIB Mickelsberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6649, joka käsittää korttelin 47538 sekä virkistysalueet 47. kaupunginosassa (Muurala), alue 620502. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Vastineet kannanoton ja muistutuksen lähettäneille - Uudenmaan ELY, ote liitteineen - Laskutus: teknisen ja ympäristötoimen laskutus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 105 / 139 3124/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 41 13.3.2013 110 Espoon keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Suvela II, muutos, alue 611804 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mettälä, puh. (09) 816 24056 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunto ja kommentti on annettu Suvela II, muutos asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 611804 2. hyväksyy 8.10.2012 päivätyn ja 4.3.2013 muutetun Suvela II, muutos - Södrik II, ändring, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6760, joka käsittää korttelin 40111 tontin 2 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 611804 3. ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1413,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 12 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 106 / 139 Selostus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinpientalojen rakentaminen Hörsmärinmäen ja Niittytöyryn risteykseen. Kaavalla muutetaan korttelialueen käyttötarkoitusta ja nostetaan rakennusoikeutta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Suvela II, muutos - Södrik II, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6760, joka käsittää korttelin 40111 tontin 2 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 611804. Vireilletulo Asemakaavan muutosta on haettu 5.3.2003 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä, sekä Hufudstadsbladetissa 24.8.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Kaavamuutosalue on tällä hetkellä rakentamatonta luonnontilaista aluetta, jolle saavutaan Hösmärinmäen kautta. Muutosalueen poikki kulkee kevyen liikenteen yhteys ja kaukolämpöjohto. Lähiympäristön rakennuskanta koostuu asuinrakennuksista. Viereisen Sunantien liikenne aiheuttaa jonkin verran liikennemelua ympäröiville asuinalueille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 107 / 139 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Suvela II muutos - niminen asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.9.1984. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Rakennusoikeutta tontille on osoitettu kahteen (II) kerrokseen yhteensä 500 k-m². Tontin eteläosasta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä Sunantielle. Autopaikkoja tulee rakentaa 2 autopaikkaa / asunto ja 1 autopaikka / 50 k- m² liike- tai toimisto-, palvelu- ja työtilaa kohti. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.3.2013 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana 2.4. -2.5.2013 jätettiin yksi kannanotto ja yksi lausunto. Tonttiyksikkö sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä ilmoittivat ettei niillä ole huomauttamista. Lausunto ja kannanotto vastineineen ovat asian liitteinä. Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Asemakaavan muutos Suunnittelualueelle on valmisteltu asemakaavan muutos, jolla korttelin 40111 pitkään rakentamattomana ollut liikerakennusten tontti muutetaan asuinrakentamiseen. Tontti sijaitsee alueella, jossa on paljon asuinrakentamista ja valmis kunnallistekniikka. Paikalla ei ole tarvetta liikerakennusten tontille. Tontin käyttötarkoitus muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AP). Suunnittelualueen rakennusoikeudeksi osoitetaan 700 k-m². Alueen suurin sallittu kerrosluku (II) säilyy ennallaan. Kaavamääräyksissä on kiinnitetty huomiota meluntorjuntaan, koska viereisen Sunantien liikenne aiheuttaa melua alueelle (päiväaikaan yli 55 db). Rakennukset tulee sijoittaa tontille siten, että tontille muodostuu liikennemelulta suojattuja leikki- ja ulko-oleskelualueita. Sunantien puolelle asunnon ulko-oleskelutilaksi tarkoitettu parveke tai terassi tulee suojata meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 108 / 139 Korttelin puistoalueeseen rajautuvat sivut tulee aidata pensasistutuksilla. Korttelin piha- ja pysäköintialueilla tulee suosia kuivatusvesien hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja, jotka poistavat vettä pintakuivatusjärjestelmästä. Alueen läpi kulkevalle kaukolämpöjohdolle on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Havainnekuvassa esitetty paikoitusalue on Fortumin edustajan mukaan mahdollista toteuttaa kaukolämpöjohdon päälle. Fortumin edustaja arveli hinnaksi 350 / metri, mikäli kaukolämpöputkea siirrettäisiin. Sunantieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää alueelle. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka / 80 k-m², kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa / asunto. Edellä lueteltujen paikkojen lisäksi toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Alueella nykyisin kulkeva kevyen liikenteen yhteys voidaan toteuttaa viereiselle puistoalueelle. Reitin toteuttaminen ei edellytä alueelle kaavamuutosta. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 17.10.2012 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta määräyksineen - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2013 41 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 109 / 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suvela II, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 611804 2. hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.10.2012 päivätyn ja 4.3.2013 muutetun Suvela II, muutos - Södrik II, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6760, joka käsittää korttelin 40111 tontin 2 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 611804 3. pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote liitteineen - Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Talousyksikkö Tekninen ja ympäristötoimi, Laskutus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 110 / 139 6278/10.02.03/2011 111 Kaitaa, vastauksen antaminen Hannusjärvi I B -asemakaavan muutoshakemukseen koskien tontin 31060/3 tehokkuusluvun nostamista e= 0.30:een (kielteinen päätös) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Harmaajärvi, puh. (09) 816 82225 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos vaatii laajempaa alueellista tarkastelua. 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.12.2010 12 tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 350 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu velotetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Ote ajantasa-asemakaavasta - Ortokuva Selostus Hakijan tavoitteena ovat omistamansa tontin 31060/3 nykyisen tehokkuusluvun e=0.20 nostaminen e= 0.30:een. Asemakaavan muuttamiseen ei ole aihetta, sillä alueen tiivistämistä tulisi tutkia laajemmin ja kehittyvää aluetta suunnitella kokonaisuutena, ei yksittäisinä muutoksina.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 111 / 139 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 24.11.2011. Muutoksen hakijana on yksityinen maanomistaja. Hakemuksessa esitetään Hannusjärvi I B -asemakaavan muuttamista korttelin 31060 tontin 3 osalta siten, että tontin tehokkuusluku nostettaisiin e= 0.30:een. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Espoon kaupunginhallitus on myöntänyt kokouksessaan 7.3.1995 naapuritontille (Katajatie 5, RN:o 1:278) tehokkuusluvun e=0.30. Hakija katsoo, että tonttien yhtenevästä koosta ja muodosta johtuen tontille 3 on myönnettävä sama tehokkuusluku e=0.30. Lisäksi hakija vetoaa kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Alueen kuvaus Tontti 31060/3 sijaitsee Kaitaalla Soukanväylän itäpuolella Katajatien ja Lampitien risteyksessä, ja on yksityisessä omistuksessa. Tontilla on vuonna 1980 rakennettu asuinrakennus sekä talousrakennus. Tontin länsipuolella on suojaviheraluetta (EV) ja sen takana Soukanväylä. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty asuntoalueeksi (A). Tontilla 31060/3 on voimassa Hannusjärvi I B -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.1988 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 30.5.1989.