Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Samankaltaiset tiedostot
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Tiejaksojen merkityksen ja palvelutason analyysit

Ajankohtaista tienpidosta

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso

Vt12 Uusikylä Tillola, yleissuunnittelu Yleisötilaisuudet Ympäristösi parhaat tekijät

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos. Esittelyaineisto, tiivistetty versio

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Urakoitsijaseminaarin avaus

KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

Viitostien tilannekatsausta

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Porvoon kouluteiden vaarallisuus esittely sivistyslautakunnalle. Atte Mantila

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: Tampere

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

E18 Turun kehätien kehittäminen

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi?

ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Luonnos

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS Niina Järvinen FM, ins.(amk)

Yhteistyöllä kohti viisasta liikkumista

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, väliraportti

Maanteiden ja rautateiden runkoväylät

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä eri toimijoiden roolit ja yhteistyö. Hankesuunnittelupäivä Mervi Karhula

Valtatien 25 palvelutasotarkastelu välillä valtatie 1 maantie 132 REIJO HELAAKOSKI ALEKSI KRANKKA

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Helsingin seudun tieverkon jäsennöinti

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Valtatien 10/12 ja kantatien 54 roolit liikennejärjestelmässä

LIDL LINNAINMAA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT

Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakson palvelutasoselvitys JUHA MÄKINEN OSKARI KAUPINMÄKI ANNE HERNEOJA

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

Kunnanhallitus liite 2. Kantatien 62 ja maantien liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä

Suunnitteluperusteet. Hankesuunnittelupäivä

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat. Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2017

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos. Ennakkoaineisto asian käsittelyyn alueellisessa liikennejärjestelmäryhmässä 4.5.

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta

Ajankohtaista POS-ELYstä

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

Suomikäytävä

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: Tampere

ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama palvelutaso, palvelutasotavoitteet ja palvelutasopuutteet Taustaselvityksiä - Uudenmaan ELY-keskuksen liikennestrategia 2025 Elinkeinoelämälle edellytyksiä ja asukkaille sujuvaa arkea - Uudenmaan ELY-keskuksen selvitys Maantieverkon seudullinen merkitys - Liikenneviraston Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat Tarkastelu - tiejaksoittain kuvaamalla eri palvelutasotekijöitä soveltuvien ja käytettävissä olevien indikaattoreiden avulla - palvelutasotekijöille asetettiin palvelutasotarpeisiin ja -odotuksiin perustuvat, tieluokasta ja väyläympäristöstä riippuvat tavoitetasot - palvelutasopuutteet tuotettiin vertaamalla nykyistä palvelutasoa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. 2

Tarkasteltava ja sen jäsentely Tieverkko on pituudeltaan 2647 kilometriä. Tieverkko jakaantuu 459 tieosaan, joka on tarkkuustaso. 3

Tarkasteltava toimintaympäristöittäin Toimintaympäristön luokittelua täydentää taajamajakso-luokka muun päätieverkon ja seudullisesti merkittävän tieverkon kohdalla seudullisen liikenteen jaksoilla ja maaseutujaksoilla. Käytännössä taajamaalueiden rajaus on taajamamerkin vaikutusalue. Toimintaympäristön luokittelu on sama vuoden 2015 ja 2025 tilanteissa Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti Kilometrit pää merkittävä Yhteensä Kaupunkijaksot 94 9 42 96 241 Seudulliset jaksot 401 99 55 399 954 Maaseutujaksot 380 148 180 767 4 1452 Yhteensä 876 253 257 1262 2647

Käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeet Palvelutasotekijät Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Lähtökohtana on liikkumis- ja kuljetustarpeet, jotka kuvataan palvelutasotekijöinä ja -tavoitteina. Tavoitetasojen asettaminen perustuu asiakastarpeiden ohella yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä resursseihin. Päätöksenteko tehdään ensin palvelutasotavoitteiden tasolla ja se ohjaa suunnittelua ja kehittämistoimia. Tavoitteena on, että suunnitteluvaiheessa on tarkasteltavana laaja keinovalikoima. Matkoihin ja kuljetuksiin liittyy useita erilaisia palvelutasotekijöitä, joiden merkitys on erilainen erilaisilla matkoilla ja erilaisissa kuljetuksissa sekä eri asiakasryhmissä. Henkilöliikenteen ja kuljetusten palvelutasotekijöitä on perusteltua tarkastella erikseen, vaikka molempiin liittyy pääosin samoja palvelutasotekijöitä. Henkilöliikenne matka-aika matka-ajan ennakoitavuus turvallisuus mukavuus, helppous ja hallinta yhteysmahdollisuus: pyöräily Liikenneväylien ja -palvelujen ominaisuudet Liikenneväylien ja palvelujen ylläpito ja kehittäminen Kuljetukset matka-aika matka-ajan ennakoitavuus turvallisuus mukavuus, helppous ja hallinta kustannustehokkuus 5

Palvelutasotekijät ja indikaattorit Maantieverkon palvelutasoa mitataan palvelutasotekijöittäin indikaattoreiden avulla. Palvelutason kuvaaminen yksittäisellä indikaattorilla on aina epätäydellistä ja indikaattoreiden valintaan vaikuttaa tiedon saatavuus. Tässä selvityksessä käytettiin sellaisia indikaattoreita, joista tietoa oli saatavissa koko tarkasteltavalta verkolta sen kaikilta tieosilta, ja indikaattori kuvasi samalla mahdollisimman hyvin kyseistä palvelutasotekijää. Henkilöliikenteen palvelutasotekijät ja niihin liittyvät indikaattorit: - matka-aika: nopeusrajoitus - matka-ajan ennakoitavuus: liikenteellinen palvelutaso - turvallisuus: onnettomuusriski - mukavuus, helppous ja hallittavuus: tien kunto ja tien hoitotaso - yhteysmahdollisuus: pyöräilyn palvelutaso Kuljetusten palvelutasotekijät ja niihin liittyvät indikaattorit: - matka-aika: nopeusrajoitus - matka-ajan ennakoitavuus: liikenteellinen palvelutaso - turvallisuus: onnettomuusriski - mukavuus, helppous ja hallittavuus: tien kunto ja hoitotaso - kustannustehokkuus: nopeusrajoitusten vaihtelu, painorajoitetut sillat, liikennevalo- ja kiertoliittymien määrä sekä tiegeometrian ominaisuuksista kaarteisuus ja mäkisyys 6

Palvelutasotavoitteeseen vaikuttavat tekijät - Tieverkon toiminnallinen jaottelu - raskaan liikenteen - muu keskeinen pää - muut pää - seudullisesti merkittävä verkko - Tien toimintaympäristö - kaupunkijaksot - seudullisen liikenteen jaksot - maaseutujaksot - Tien liikennemäärä, merkittävät käyttäjäryhmät tai muu erityisperuste, jos ei sisälly jo edellisiin - Taajamajaksot - seudullisen liikenteen jaksoilla ja maaseutujaksoilla voi muilla pääteillä ja seututeillä palvelutasotavoite olla taajamissa erilainen 7

Tavoitteet nopeusrajoitukselle Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 80 80 80 60 Seudullisen liikenteen jaksot Taajama 80 80 60 - Ei taajama 80 70 Maaseutujaksot Taajama 80* 80* 60 - Ei taajama 80 70 Lisätavoitteet: - *) maaseudun runkoyhteyksillä ja keskeisillä pääteillä tavoitteena 100 km/h, jos joukkoliikenne on vilkasta (> 100 vuoroa vuorokaudessa) - moottoritiejaksoilla tavoitteena 100 km/h - maaseutujaksoilla säilytetään nykyiset 100 km/h osuudet 8

Nopeusrajoitusten nykytila (2015) (palvelutasotekijä matka-aika) 9

Nykyiset nopeusrajoitukset verrattuna tavoitetasoon 10

Tieosat, joiden nopeusrajoitustavoite ei täyty - pituus kilometreinä KILOMETRIT Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 30 9 26 23 88 Seudulliset jaksot 54 29 43 44 170 Maaseutujaksot 22 4 53 94 173 106 42 122 161 431 % KILOMETREISTÄ Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 32 % 100 % 61 % 24 % 37 % Seudulliset jaksot 13 % 29 % 79 % 11 % 18 % Maaseutujaksot 6 % 3 % 33 % 12 % 12 % 12 % 17 % 47 % 13 % 16 % Kaupunkijaksoilla on suhteellisesti eniten palvelutasotavoitteen alittavia tieosia monissa kohdin päätieverkolla ei saavuteta 80 km/h nopeusrajoitustavoitetta 11

Tavoitteet liikenteelliselle palvelutasolle Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot C D* D* - Seudullisen liikenteen jaksot Taajama C D* D* - Ei taajama D* D* Maaseutujaksot Taajama C C D* - Ei taajama D* D* Lisätavoitteet: - *) Vilkkailla raskaan liikenteen väylillä (KVLRAS > 600) tavoitteena C Matka-ajan ennakoitavuutta on kuvattu tien liikenteellisellä palvelutasolla (ruuhkautumisella), jota on mitattu HCM-menetelmän mukaisesti asteikolla A-F. Laskelmat on tehty IVAR-ohjelmalla ja niissä kuvataan 100. huipputunnin tilannetta. A/ Erittäin hyvä palvelutaso: Kuljettajat voivat ajaa haluttua tai lähes haluttua nopeutta, huomioon ottaen nopeusrajoituksen B/ Hyvä C/ Tyydyttävä D/ Välttävä E/ Huono F/ Erittäin huono: Liikennekysyntä ylittää kapasiteetin, liikenne on ruuhkautunut 12

Liikenteellisen palvelutason nykytila (2015) (palvelutasotekijä matka-ajan ennakoitavuus) 13

Nykyinen liikenteellinen palvelutaso verrattuna tavoitetasoon 14

Liikenteellinen palvelutaso vuonna 2025 verrattuna tavoitetasoon 15

Tieosat, joiden liikenteellinen palvelutasotavoite (2015) ei täyty - pituus kilometreinä KILOMETRIT Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 47 3 24 0 74 Seudulliset jaksot 77 0 14 0 91 Maaseutujaksot 52 5 0 0 52 176 8 38 0 217 % KILOMETREISTÄ Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 50 % 31 % 56 % 0 % 31 % Seudulliset jaksot 19 % 0 % 26 % 0 % 10 % Maaseutujaksot 14 % 4 % 0 % 0 % 4 % 20 % 3 % 15 % 0 % 8 % Raskaan liikenteen runkoyhteyksillä ja kaupunkijaksoilla suhteellisesti eniten palvelutasotavoitteen alittavia tieosia 16

Tieosat, joiden liikenteellinen palvelutasotavoite (2025) ei täyty - pituus kilometreinä KILOMETRIT Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 67 3 36 12 118 Seudulliset jaksot 129 27 22 0 178 Maaseutujaksot 133 18 5 0 156 329 48 63 12 452 % KILOMETREISTÄ Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 71 % 31 % 86 % 13 % 44 % Seudulliset jaksot 32 % 27 % 41 % 0 % 19 % Maaseutujaksot 35 % 12 % 3 % 0 % 11 % 38 % 19 % 24 % 1 % 17 % Liikennemäärien 15 %:n kasvu vuosina 2015-25 kaksinkertaistaa tavoitetason alittavia tieosien määrän Kaupunkijaksoilla melkein puolet alittaa tavoitetason vuoden 2025 tilanteessa 17

Palvelutasotavoitteen alittavat tieosat palvelutasotekijöittäin ja indikaattoreittain Matka-aika Nopeusrajoitus 16 % Matka-ajan ennakoitavuus Liikenteellinen palvelutaso 2015, 8 % Liikenteellinen palvelutaso 2025, 17 % Turvallisuus Onnettomuusriski 71 % Yhteysmahdollisuus Kevyen liikenteen väylän tarve 4 % Mukavuus, helppous, hallinta Tien kunto 20 % Tien talvihoitotaso 7 % Kuljetusten kustannustehokkuus Nopeusrajoitusten vaihtelu 3 % Painorajoitetut sillat 0,2 % Liikennevalo- ja kiertoliittymät 5 % Kaarteisuus 10 % Mäkisyys 3 % Kustannustehokkuus yhteensä 16 % (vähintään yksi indikaattori alittaa tavoitetason) Täydentävät indikaattorit Onnettomuustiheys 6 % Linja-autoliikenteen sujuvuus 1 % Alikulkukorkeudet 27 % 18

Henkilöliikenteen palvelutasotavoitteen alittavat tieosat 19

Kuljetusten palvelutasotavoitteen alittavat tieosat 20

Tieosat, joiden palvelutasotavoite ei täyty pituus kilometreinä Palvelutasotavoitteen alittavat tieosat henkilöliikenteessä (vähintään yksi palvelutasotavoite alittuu) KILOMETRIT Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 77 9 42 92 220 Seudulliset jaksot 240 99 54 393 786 Maaseutujaksot 325 129 155 680 1289 642 237 252 1165 2295 % KILOMETREISTÄ Raskaan liikenteen KILOMETRIT Raskaan liikenteen Muu pää Muu pää Seudullisesti merkittävä verkko Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 82 % 100 % 100 % 96 % 91 % Seudulliset jaksot 60 % 100 % 100 % 99 % 82 % Maaseutujaksot 86 % 89 % 96 % 89 % 89 % 73 % 94 % 98 % 92 % 87 % Palvelutasotavoitteen alittavat tieosat kuljetuksissa (vähintään yksi palvelutasotavoite alittuu) Kaupunkijaksot 77 9 42 92 220 Seudulliset jaksot 240 88 54 393 775 Maaseutujaksot 319 129 156 673 1277 636 226 252 1158 2272 % KILOMETREISTÄ Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä verkko Kaupunkijaksot 82 % 100 % 100 % 96 % 91 % Seudulliset jaksot 60 % 89 % 100 % 99 % 81 % Maaseutujaksot 84 % 89 % 97 % 88 % 88 % 73 % 89 % 98 % 92 % 86 % 21

Moniongelmaiset tieosat vähintään kolmen palvelutasotekijän tavoitetaso alittuu Moniongelmaiset tieosat henkilöliikenteessä (vähintään kolmen palvelutasotekijän tavoite alittuu) KILOMETRIT Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 36 1 20 10 77 Seudulliset jaksot 81 20 20 50 171 Maaseutujaksot 72 7 23 31 133 189 28 63 91 381 % KILOMETREISTÄ Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä verkko Moniongelmaiset tieosat kuljetuksissa (vähintään kolmen palvelutasotekijän tavoite alittuu) KILOMETRIT Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä Kaupunkijaksot 39 % 15 % 47 % 11 % 28 % Seudulliset jaksot 20 % 21 % 36 % 12 % 18 % Maaseutujaksot 19 % 5 % 14 % 4 % 9 % 22 % 11 % 24 % 7 % 14 % Kaupunkijaksot 30 9 24 4 67 Seudulliset jaksot 81 20 19 21 141 Maaseutujaksot 57 11 5 91 164 168 40 48 116 372 % KILOMETREISTÄ Raskaan liikenteen Muu pää Seudullisesti merkittävä verkko Kaupunkijaksot 32 % 100 % 57 % 4 % 28 % Seudulliset jaksot 20 % 20 % 35 % 5 % 15 % Maaseutujaksot 15 % 8 % 3 % 12 % 11 % 19 % 16 % 19 % 9 % 14 % 22

Palvelutasotavoitteen alituksia maanteittäin - moniongelmaisia yhteysvälejä - runsaasti tieosia, joilla tavoitetaso alittuu Valtatie 2 Valtatie 25 Onnettomuusriski (16/19; Moniongelmaisia tieosia (19/31) tavoitetaso alittuu 16 tieosalla, Nopeusrajoitus (13/31) kun tieosia on yhteensä 19) Liikenteellinen palvelutaso 2015 Valtatie 4 (12/31) Tien kunto (15/34) Liikenteellinen palvelutaso 2025 Valtatie 6 (19/31) Onnettomuusriski (5/6) Onnettomuusriski (26/31) Liikenteellinen palvelutaso 2025 Tien kunto (15/31) (6/6) Nopeusrajoitusten vaihtelu (7/31) Valtatie 10 Onnettomuustiheys (7/31) Nopeusrajoitus (6/18) Kantatie 45 Onnettomuusriski (15/18) Moniongelmaisia tieosia (5/7) Nopeusrajoitusten vaihtelu (3/18) Nopeusrajoitus (6/7) Valtatie 12 Liikenteellinen palvelutaso 2015 (3/7) Moniongelmaisia tieosia (4/12) Liikenteellinen palvelutaso 2025 (6/7) Tien hoitotaso (8/12) Onnettomuusriski (7/7) Liikenteellinen palvelutaso 2025 Onnettomuustiheys (3/7) (6/12) Kantatie 50 Valtatie 24 Moniongelmaisia tieosia (3/7) Moniongelmaisia tieosia (3/10) Nopeusrajoitus (3/7) Onnettomuusriski (9/10) Liikenteellinen palvelutaso 2015 (5/7) Tien kunto (7/10) Liikenteellinen palvelutaso 2025 (7/7) Onnettomuustiheys (5/7) Kantatie 55 Onnettomuusriski (5/5) Kantatie 57 Onnettomuusriski (4/4) Maantie 167 Kuljetusten kustannustehokkuus (5/11) Maantie 172 Kuljetusten kustannustehokkuus (4/5) Maantie 176 Moniongelmaisia tieosia (3/4) Maantie 280 Kuljetusten kustannustehokkuus (4/4) Maantie 290 Moniongelmaisia tieosia 4/11) Kuljetusten kustannustehokkuus (6/11) Maantie 292 Moniongelmaisia tieosia (3/5) Kuljetusten kustannustehokkuus (4/5) Maantie 295 Kuljetusten kustannustehokkuus (3/3) Maantie 317 Kuljetusten kustannustehokkuus (5/6) Maantie 1130 Moniongelmaisia tieosia (3/5) Kuljetusten kustannustehokkuus (4/5) 23