Satava-Kakskerta osayleiskaavaluonnos

Satava-Kakskerta osayleiskaavaluonnos

Osayleiskaavan aluerajaus

Laserkeilausaineistosta muodostettu korkeusmalli, vedenjakajat ja valuma-alueet

Luonnoksessa käsiteltäviä asioita - virkistys- ja viheralueet, rantaan pääsy - palvelut, elinkeinot ja matkailu - asemakaavoitettava alue - kyläalueet, maaseutualueet ja hajaasutus, luonnonsuojelu, maisema - asumisen mitoitus, toteuttaminen, yhdyskuntakustannukset - loma-asutus

Kh:n päätös tavoitteista 2.5.2016 Kasvu suunnataan ensisijaisesti Turun kaupungin maakuntakaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa esitetylle, Kakskerrantiehen tukeutuvalle laajennetulle taajamatoimintojen alueelle (A). Alueelle osoitetaan asemakaavoitettavaksi pientaloasutusta 3.200 uudelle asukkaalle, jolloin kylätaajamat huomioiden koko suunnittelualueella varaudutaan laskennallisesti kaikkiaan 5.000 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050. Satava-Kakskerran yleiskaavan valmistelun tulee painottua laadullisiin tekijöihin ja suunnittelussa turvata monimuotoinen saarille sopiva asuminen. Lisäksi tulee välttää tarpeettoman raskaita infrastruktuurikustannuksia ja vesihuoltolaitosten päällekkäisiä vesi- ja jätevesiratkaisuja. Kaavoitustilannetta ja mitoitusta tarkastetaan yhteiskunnan kehityksen pohjalta hyvissä ajoin ennen vuotta 2035.

Kakskertaseura 2013, tavoitteita 1. lisätä vetovoimaisten omakotitonttien tarjontaa Turussa 2. luoda ja säilyttää vakinaiselle ja lomaasumiselle hiljainen alue 3. sovittaa asuminen luontoon siten, että alueen luonto- ja maisema-arvot säilyvät 5. luoda kestävä malli saarten myöhemmällekin kehittämiselle 4. turvata riittävän suurten yhtenäisten viheralueiden säilyminen virkistyssekä maa- ja metsätalouskäytössä. 6. lisätä alueen viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta 7. alueen yksityisten maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Voimassa oleva maakuntakaava Rakennemalli 2035 Valmisteilla oleva maakuntakaavaehdotus Taajamatoimintojen alue Satavan itäkärjessä, muutoin saaret maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja virkistysaluetta. Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osittaa myös uutta pysyvää asumista ja toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Rakennemallissa yhteensä 500 asukkaan lisäys vuoden 2025 jälkeen (kohteet 120, 121). Yhdyskuntarakenteen laajentumisen selvitysalue Pitkällä aikavälillä tapahtuvalle suunnittelulle turvattava alue. Suunnittelulla on mahdollista tutkia alueen edellytyksiä pitkällä aikavälillä tapahtuvalle kehitykselle. Mahdollisen alueiden käyttöönoton tulee ajoittua vuoden 2035 jälkeiseen aikaan, mikäli seudun yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sen mahdollistaa. Alueen suunnittelun tulee tukea liikennejärjestelmäsuunnitelman liikenteellisiä tavoitteita.

Lähtökohtia virkistys, kulttuuri ja matkailu, palvelut kehitettäviä kohteita Ehdotuksia ulkoilureiteiksi: kanootti, soutuveneily, luistelu, hiihto, (ratsastus) Tarjonta jokamiehelle: marjastus sienestys kalastus (pilkki) Seurantalo ja kenttä Uimaranta, kyläkauppa Venesatama ja -telakka Annalan ranta Turkukallion ulkoilumaasto, suunnistus Höyttistensuntin ja Marielundin virkistysalueet Hennala, pururata Koulun ja paloaseman varaukset Kakskerran kirkko Brinkhallin ulkoilumaasto, suunnistus Brinkhallin uimaranta Brinkhallin ulkoilumaasto, suunnistus Brinkhallin kartano Hirvilampi Harjattula, golfkenttä tennis Heinänokka Kakskertatalo Sinappi Kakskerran ympäri, pyöräily, rullaluistelu

Maaseutu ja virkistys Laajat yhtenäiset alueet maa- ja metsätalouden piirissä Virkistysalueiden kehittäminen, virkistyksen kanavointi Uutta hajarakentamista vain vähäisessä määrin maa- ja metsätalousalueelle, esim. uusi rakennuspaikka/ 3-5 ha pinta-alaa Lähtökohtana viherverkkosuunnitelma

Maaseutu ja virkistys Lähtökohtana viherverkkosuunnitelma

Rakentaminen Asemakaavoitus Kyläasutus ja haja-asutus

Alueelliset suunnittelutarveratkaisut Hallituksen esitys HE 251/2016 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 137 a : Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 :n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolosta samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 137 a :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että Päätöksen tekeminen edellyttäisi, että alue olisi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Tällä tarkoitettaisiin erilaisia asumiseen, loma-asumiseen, palveluihin sekä työhön ja tuotantoon liittyviä yleiskaavan aluevaraus- ja kohdemerkintöjä. Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisille alueille tai virkistysalueille alueellista päätöstä rakennusluvan erityisistä edellytyksistä ei olisi mahdollista tehdä. Alueita, joilla halutaan mahdollistaa alueellisen suunnittelutarveratkaisun tekeminen, tulee kaavassa osoittaa kyläalueina tai muutoin rakentamiseen soveltuvina alueina, ei maa- ja metsätalousalueina (M). Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2017.

Alueelliset suunnittelutarveratkaisut

Rakennusalueiden analyysi / Tuuli Vesanto 2002

Asemakaavoitettava alue Tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen (vrt. YKR) Joukkoliikennepalvelujen ja vesihuoltoverkoston läheisyys Maakuntakaavaehdotuksen mukaisuus: tutkitaan edellytyksiä pitkän aikavälin kehitykselle, käyttöönotto suurelta osalta 2035 jälkeen Alueella kaupungin maanomistusta Kh 2.5.2016: Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa selvitetään millaisella rakenteena asuinympäristö toteutuisi asetetulla mitoituksella, kun tavoitteena on asutuksen saaristomaisen erityisluonteen säilyttäminen. YKR harvat taajamaruudut (250 m x 250 m) sinisellä, aluetehokkuus < 0,02 Punaisella ruudut, joissa kerrosala ylittää aluetehokkuuden 0,02 Kaupungin maanomistus vihreällä.

Kyläalueet ja rakentamiseen soveltuvat maaseutualueet Sijainti edullisuusvyöhykkeillä (perusteina mm. maantie, joukkoliikenne, vesihuolto, oleva rakentaminen, maisema) Uusi rakentaminen olevia kyläryhmiä ja/tai talouskeskusalueita täydentäväksi Kyläalueilla uudet rakennuspaikat alueelliseen suunnittelutarveharkintaan perustuen *) Rakennusoikeus tilakohtaisen pinta-alan perusteella Ranta-alueilla erityiset sisältövaatimukset: rantarakentaminen edellyttää yleensä poikkeamispäätöstä Kyläalueilla ei edellytetä, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta *) Rakentamisen sopeuduttava ympäristöönsä, maisemalliset perusteet *) edellyttävät lainmuutoksen voimaantuloa Rakentamiseen soveltuva maaseutualue

Kyläalueet ja rakentamiseen soveltuvat maaseutualueet

Rantojen käyttö ja loma-asutus

Loma-asutus Miljöön, sijainnin ym. perusteella vain loma-asutukseen käytettävät alueet Alueet, joilla vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön mahdollinen Rakentamisen on sopeuduttava ympäristöönsä Ei pääsääntöisesti uusia rakennuspaikkoja HE 251/2016 MRL muuttamisesta: Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä ne alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Nykyinen pysyvä asutus Nykyinen loma-asutus Keskimääräinen rakentamistiheys n. 12 (lomaasunto)yksikköä/ ranta-km. Rakentamistiheys paikoin lähes 30 yksikköä/ km

Loma-asuntoalueet ja rannan läheiset kyläalueet

Mitoitus Asemakaavoitettavat alueet Kyläalueet, rakentamiseen soveltuvat maaseutualueet Loma-asutus Nykytilanne Tavoite 2050 400 asukasta 3200 uutta asukasta 1000 asukasta, joista 700 kylissä 500 lomaasuntoa Yhteensä 400 uutta asukasta YHTEENSÄ 1400 5000 5000 Toteuma-arvio 2050 3200 asukasta Asemakaavapäätökset, alueella kaupungin maanomistusta 1800 asukasta (enint. 400 uutta rakennuspaikkaa) Osa lomaasunnoista pysyvään asumiseen Suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset, yksityinen maanomistus. Nykytrendinä asukasluvun väheneminen: 2014 1431 as., 2015 1390 as., 2016 1360 as Muutamia poikkeamishakemuksia vuosittain, tapauskohtainen harkinta

Esimerkki: Kyläalue Mäkivaara 60 asukasta 2015 30 uutta rakennuspaikkaa => 75 uutta asukasta

Maankäyttö tukeutuu vesihuoltoverkkoon Turun Vesihuolto Oy:n vesijohtojen runkoverkko sinisellä Rakennettu Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnan paineviemäri ja vesijohto punaisella Kh 2.5.2016: Satava- Kakskerran vesiosuuskunnan toiminta-aluepäätös tuodaan käsittelyyn osayleiskaavaluonnoksen yhteydessä. Asiassa edetään maankäyttö edellä. Em. toiminta-aluepäätös tuodaan käsittelyyn Vesihuollon kehittämissuunnitelman jälkeen, joka puolestaan voidaan tuoda käsittelyyn Turun Yleiskaava 2029- luonnospäätöksen jälkeen.

Yhdyskuntakustannukset Infra - Käyttöveden paineenkorotus ennen runkojohtoa mantereelta? - Käyttöveden paineenkorotus ja runkoviemäri: runkojohto mantereelta Satavan itäpäähän 1,6 milj. - Runkoviemärit asemakaavoitettaville alueille, I vaihe 1 milj. - Kyläalueiden vesihuolto vesiosuuskunnan verkkoa hyväksikäyttäen - Kakskerrantien kunnostus Satavan saaren osalta (5 km, ajorata ja kevyen liikenteen väylä) 700 000 - Siltojen kunnostus (Satavan silta, Höyttistensalmen ajoratasilta ja kevyen liikenteen silta) 1,7 milj. - Höyttistensalmen veneväylän parantaminen? - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Vapparintielle ja Samppaantielle? - Vapparintien ja Samppaantien parantaminen? - Joukkoliikenteen liityntäpysäköinti Palvelut - Lasten päivähoito, koulu, kotipalvelut, koulukuljetukset - Joukkoliikenteen tehostaminen Kaupungin tulot - Tonttien myyntitulot, toimintatulot, verotulot Asukkaiden kustannukset - Liikkumiskustannukset, palvelujen hankkimiskustannukset, alue on suurelta osin autonvaraista vyöhykettä - Yksityisteiden rakentaminen ja parantaminen - Vesihuolto: liittyminen osuuskuntaan tai kiinteistökohtaiset järjestelyt (huomattavasti kalliimpaa kuin esim. Hirvensalon asemakaava-alueilla) - Liittyminen kaupungin vesihuoltoverkkoon asemakaavoitettavalla alueella, 2030-luku)

Päätelmiä, kysymyksiä Vapaa-alueiden tärkeys: Virkistysalueiden kehittäminen etenkin rannoilla? Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu? Vesihuolto, osuuskunta/ kaupunki? A-alueella rakentaminen ennen asemakaavoitusta? Riittävä väestönkasvu, esim. koulun väestöpohjan saavuttaminen? Onko alueella piilevää kysyntää, joka odottaa osayleiskaavaratkaisuja? Vetovoimaisten, erityisten rakennuspaikkojen tarjonta kaupungin maalta?

Kevään 2017 aikataulu Kaupunginhallituksen linjaukset jatkovalmistelulle 13.2. Kaavaluonnoksen esittely kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle 7.3. Yleisötilaisuus 2.3. Kaavaluonnoksen käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 21.3. Kaavaluonnoksen hyväksymiskäsittely kaupunginhallituksessa 3.4./ 24.4. Kaavaluonnos nähtävillä toukokuussa Lausunnot kaavaluonnoksesta 30.6. mennessä

Kiitos!