www.pesapuu.fi
SISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun
Lasten psyykkinen oireilu ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet
Lapsen käyttäytymisen taustatekijöitä Biologiset tekijät Perimä, ominaisuudet, temperamentti Sosiaaliset tekijät Ympäristö, kulttuuri, toisten toiminta, odotukset, roolit Psykologiset tekijät Kokemukset, muistikuvat, tulkinta, opitut mallit
Joka päivä, joka toinen tunti Suomessa joka päivä, joka toinen tunti huostaanotetaan lapsi Yli 10 500 lasta elää sijaisperheissä tai lastensuojelulaitoksisssa Sijoitetuilla lapsilla on tutkitusti kohonnut riski koulunkäynnin ja hyvinvoinnin pulmiin Yksilölliset erot kuitenkin suuria Alisuoriutuminen, heikot arvosanat, koulun keskeyttäminen ovat vakava syrjäytymisuhka Koulutus on tärkein suojaava tekijä Oikea-aikaisella tuella on pystytty puuttumaan riskikehitykseen!
Lapsen kehityksen palapeli Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat haasteita lapsen kehitykselle, minäkäsitykselle sekä ihmissuhteille. Traumatisoituneen lapsen voi olla hankalaa luottaa toisiin ihmisiin, ottaa vastaan apua Ikätasoinen vs. kehitystasoinen käyttäytyminen
Sisukas- toiminta Vahvistaa aikuisten osaamista sijoitettujen lasten erityiskysymyksissä (tiimin tuki) Tarjoaa systemaattisen, arvioidun työskentelymallin materiaaleineen Tiivistää monitoimijaista yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua Tukee sijoitettujen lasten vahvuuksia, psykososiaalista hyvinvointia, koulumenestystä ja osallisuutta Tarjoaa lapsen tarpeista lähtevää tukea ja seurantaa jo koulupolun alussa Ehkäisee alisuoriutumista ja syrjäytymistä Ilmaiset materiaalit: www.sijoitettulapsikoulussa.fi
SISUKAS- toiminnassa verkosto kannattelee lasta Konsultoiva SISUKAS-tiimi (erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuu lähiverkoston tueksi Lähiverkosto tiivistää yhteistyötä: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Sijaisvanhemmat Lapsen luokanopettaja Lapsen huoltajat (jos mahdollista) Oppilashuolto, rehtori
Pääperiaatteet Sisukas- toiminnassa Lapsilähtöisyys, osallisuus Voimavarakeskeisyys Ihmissuhdeperustaisuus Dialogisuus ja monitoimijaisuus Systemaattisuus ja mitattavuus
Sisukas- malli perustana Ruotsiin juurtunut SkolFam Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotot Aloitustapaaminen Alkukartoitus Palautetapaaminen SISUKAS - oppimissuunnitelma Tuki ja seuranta 2 v. Seurantakartoitus Lopputapaaminen Seuranta peruskoulun loppuun
Sisukas- kokeilu Keski-Suomessa 2013-2015 Mukana 20 perhehoitoon sijoitettua lasta (6-10-v.) 15 Sijaisperhettä/ 2 perhekotia 7 Sosiaalityöntekijää 17 Koulua, 6 päiväkotia 9 Kuntaa Keski-Suomessa
SISUKAS- kokeilu SkolFam Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Oppimissuunnitelma/tuki/seuranta 2013-2015 Kartoitus 2 kevät 2015 Seuranta 2016-
Monialainen kartoitus Sisukas- mallissa Lapsen elämänhistoria ja arki sosiaalityöntekijä, sijais/vanhemmat, lapsi, opettaja Lukeminen, ALLU Kirjoittaminen, Poussu-Olli & Saarni Erityisopettaja, oppiminen Matematiikka, MAKEKO Kognitiiviset taidot, WISC IV Vahvuudet ja vaikeudet, SDQ Psyykkinen oireilu, CBCL Psykologi, hyvinvointi ja tiedonkäsittelyvalmiudet Opettaja-oppilassuhde, VAScale, luokkatarkkailu Käsitys itsestä oppijana, Minä koululaisena kysely
Tuen muotoja Koulu: 3-portainen tuki, oppilashuollon tuki, avustaja Perustaitojen harjoittelu, yhteiset sopimukset Sijaisperhe: Läksyapu, koululaistaidot, kannustava kasvatus Perustaitojen harjoittelu, yhteiset sopimukset Muut: Psykososiaalinen tuki, terapia Vapaa-aika SIJAIS- JA PERHEHOIDON SOSIAALITYÖ
Koulu turvapaikkana Jos lapsi ei koe olevansa turvassa koulussa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu. Lapsi voi oireilla, olla jatkuvasti stressaantunut, yli- tai alivirittynyt, mikä vaikeuttaa koulunkäyntiä ja saattaa leimata lasta
Ihmissuhde ennen oppiainesta Rakennettava luottamusta, turvaa Jatkuvuutta, struktuuria ja ennakointia Aikuisen hyväksyvä, leikkisä, utelias, empaattinen asennoituminen tärkeää Rauhallisuus ristiriitatilanteissa, hyvä yhteys palautetaan nopeasti
Lasta pelottavissa tilanteissa autetaan säätelemään stressiä (Sajaniemi ym. 2015) Ihmisillä on jatkuva valmius taistella, paeta tai jähmettyä, kun uhan tunne kasvaa liian suureksi. Tämä on kuitenkin harvoin tarpeen. Taistele- pakene tilassa vain yksinkertaisten asioiden oppiminen mahdollistuu. Luovuus kapenee. Ylivalppaus kuluttaa voimia ja uhkaa hyvinvointia Lapsi tarvitsee vastavuoroista suhdetta aikuisen kanssa sekä lukuisia toistoja voidakseen oppia säätelemään stressireaktioitaan Hyvä hoiva, turva estää puolustusjärjestelmän aktivoitumisen
Tunneaivot jäsentävät kehollisia kokemuksia ja ajatteluaivot suunnittelevat toiminnan AJATTELUAIVOT TUNNEAIVOT KEHOAIVOT Mantelitumake Tunnemerkitys Hippokampus Muistitoiminnot
Estynyt luottamus = estynyt oppiminen Kroonisessa stressissä hippokampus kutistuu (oleellinen tietoisessa muistojen tallentamisessa ja oppimisessa) Mantelitumake (pelon prosessointikeskus) kasvaa
Apua tunnesäätelyyn kognitiivisen terapian opein
Sisukas- toiminta on tutkitusti vaikuttavaa! Räätälöity, yksilöllinen tuki lapselle oli vaikuttavaa Lasten oppimistulokset paranivat Hyvinvointi parani usealla, osa ohjattiin vahvempaan tukeen Lapset ja sijaisvanhemmat kokivat tulleensa osallisiksi ja saaneensa tukea Monitoimijainen yhteistyö tiivistyi, osaaminen vahvistui Materiaalit ja tietopankki koettiin hyväksi avuksi: www.sijoitettulapsikoulussa.fi
Ajankohtaista Sisukas-toiminnan levittäminen ja juurruttaminen jatkuu osana maakunnallisen perhehoidon ja sijaishuollon kehittämistä Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessit meneillään Etelä- ja Pohjois-Savossa
LISÄTIETOJA JA MATERIAALIT: www.sijoitettulapsikoulussa.fi www.pesapuu.fi